Taideteollisuuskeskuskoulu - rehtorin toimittama kertomus koulun toiminnasta oppivuonna 1915-1916

TAIDETEOLLISUUSKESKUSKOULU

'

HELSINGISSÄ --

KERTOMUS

KOULUN TOIMINNASTA LUKUKAUSINA

1915—1916

REHTORIN TOIMITTAMA

HELSINGISSÄ 1916

TAIDETEOLLISUUSKESKUSKOULU

__________ ^HELSINGISSÄ___________

KERTOMUS

KOULUN TOIMINNASTA LUKUKAUSINA

1915—1916

REHTORIN TOIMITTAMA

*

HELSINGISSÄ 1916

i

P

■

9

HELSINGISSÄ

SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO 1916

.

_____________________

_

m

m*

m

* T.

»fr f

Z

'•"-. Л1

■■'■■■,л' ' - F> - j Ì

PROFESSORI ERNST NORDSTROM

TAIDETEOLLISUUSKESKUSKOULUN JOHTAJA 1879—1915

(PROF. EERO JÄRNEFELTIN MAALAUKSEN MUKAAN)

УГ

Г-Т

Ï

L.У

KESKUSKOULU nyt kuluneen lukuvuoden osaksi muuttuneiden olosuhteiden vallitessa. Mitä koulun joh­

toon tulee oli sitä ennen huomattavaa laatua oleva muutos tapahtunut; koulun vuosikausia toiminut, suuressa arvossa pidetty johtoja Professori Ernst Nordström oli nim. saa­

nut pyytämänsä eron niin toimestaan koulun johtajana kuin sen opettajanakin. Koulu menetti täten itseuhrautuvan ja kyvykkään johtajan ja tarmokkaan opettajan, jonka muisto varmaankin kauan kiitollisissa mielissä tulee säilymään siinä oppilaitoksessa, jonka yhä jatkuneen edistyksen hyväksi hän kolmenkymmenenviiden vuoden aikana uhrasi parhaat työpäivänsä.

Ennen eroamistaan ehti Professori Nordström kuitenkin monivuotisilla kokemuksillaan ja koulun mahdollisuuksia kos­

kevalla, syvällä asiantuntemuksellaan siten lisätä jo ennestään suuria ansioitaan kouluun nähden, että hän tarkoitusta varten asetetun komitean jäsenenä antoi erittäin arvokasta apuaan koulun opetusta koskeviin, välttämättömäksi käyneisiin uudistus- toimenpiteisiin.

vaikuttaneet kuluneen lukuvuoden toimintaan mainittakoon lyhy­

esti seuraavaa niiden perusteluista ja tarkoitusperästä.

Viime aikoina kaikkialla huomattava eräiden teollisuus- haarojen nopea kehitys on antanut aihetta niin ylempien kuin alempienkin teknillisten oppilaitosten perustamiseen.

Viimemainitut eli alemmat teknilliset koulut, joista eräiden ohjelmaan kuuluu ammattimiehille sellaisten tietojen ja tai­

tojen antaminen, jotka ovat hyödyksi heidän työskennelles­

sään tehtaissa ja työpajoissa, ja joihin saattaa lukea monen- laatuisia oppilaitoksia, ovat, kuten ymmärrettävää on, verrattain uusia, ja vaikkakin eräissä sivistymaissa nämä oppilaitokset paikallisien olosuhteiden vaikutuksesta ovat ehtineet varmistua

V

Kun näiden toimenpiteiden tulokset ovat

kehittyneen teollisuuden tarpeiden ja sen oheen liittyvien toivo­

muksien mukaisiksi, on kuitenkin asian luonteen omaista, että tämän verrattain uuden opetusalan on yleensä ollut vaikeata pysytellä täysin rinnan sen kiivaan kehityksen kanssa, joka teollisuuden alalla on huomattavissa. Luonnollista on, että suuremmat teollisuusmaat tässä suhteessa ovat ehtineet pitem­

mälle ja että pienemmät eivät samassa määrässä ole voineet täydellistyttää tarkoitusta varten perustettuja oppilaitoksiaan.

Lähellä olevana esimerkkinä mainittakoon Ruotsi, jossa tässä suhteessa vielä ollaan aikomuksien ja ehdotuksien kannalla, sillä siellä ei v. 1907 asetetun komitean alempaa teknillistä opetusta koskeva lausunto tiettävästi vielä ole johtanut suunniteltuun tulokseen. Mainittua opetusainetta lähellä oleva taideteollisuus- opetus, sekin verrattain viimeaikainen ilmiö, ei monella taholla ole ehtinyt edellistä paremmalle kannalle.

Kaikkialla on kuitenkin käynnissä, niin toisella kuin toi­

sellakin näistä aloista, vakava pyrkimys luoda kunkin maan tarpeita vastaavia oppilaitoksia. Niin myöskin meillä, jossa käsityöläiskouluilla ammattimiesten kehitykseen nähden on huomattava sija. Luonnollista on, että Taideteollisuuskeskus­

koulu muualla olevien samanlaatuisten oppilaitosten tapaan on vuosien kuluessa ollut uudistuksien alaisena. Sen opetusoh­

jelmassa on parannuksia toimeenpantu siten, että osaksi otettu uusia oppiaineita ohjelmaan ja osaksi järjestetty entisten aineiden opetusta tarpeen osoittamaan suuntaan.

Jo vuonna 1902 oli Taideteollisuuskeskuskoulu osittaisien uudistustoimenteiden alaisena sikäli, että muutamien ammatti­

alojen osastot määriteltyine oppikursseineen eroitettiin niin sano­

tuksi ylemmäksi taideteollisuusosastoksi, sekä sikäli, että uusia oppikursseja järjestettiin „iltakouluun" eli Ylempään Käsityö- läiskouluun. Viimeksimainitut olivat: oppikurssi ammatti- ja koristemaalauksessa, oppikurssi keramikassa ja oppikurssi kirjan- sitomisessa. Vuosien kuluessa on Ylempi Taideteollisuusosasto tämän jälkeen vähitellen kehittynyt nykyiselleen ja samalla on myöskin noudatettu pyrkimystä järjestää Ylempi Käsityöläis- koulu ammatillisten periaatteiden mukaan. Opetuksen suurem­

paa laajentamista ovat kuitenkin ehkäisseet mahdottomuus järjes­

on

tää työpaja-opetusta sekä ne vaikeudet, jotka viime vuosien taloudellisten olojen vallitessa ovat estäneet valtion ja kaupun­

gin avustukseen perustuvan budgetin tuntuvampaa lisäämistä.

Kuta pitemmälle olot meillä ovat kehittyneet, sitä välttä- mättömimmiksi ovat kumminkin laajemmat uudistustoimen- piteet näyttäytyneet jotta Keskuskoulun opetus saataisiin vastaa­

maan ajan kuluessa jatkuvasti yleneviä vaatimuksia. Tyydyttä­

vän tuloksen saavuttamiseksi tässä suhteessa asetti viimein Taideteollisuusyhdistyksen johtokunta keväällä v. 1914 komitean laatimaan koulun uudistustoimenpiteitä koskevan ehdotuksen asianomaisten virastojen tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.

Seuraavassa kosketellaan pääpiirteissään muutamia näkö­

kohtia, jotka mainitun komitean työskennellessä ovat esiinty­

neet.

Kuten tunnettu on Taideteollisuuskeskuskoulu jaettu kahteen osastoon: YlempiKäsityöläiskoulu ja Ylempi Taideteollisuuskoulu- Edellisen, joka etupäässä on iltakoulu, tarkoituksena on vuonna 1900 säädetyn määräyksen mukaan antaa sellaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat tarpeen käsityöläisille ja ammattimiehille.

Jälkimäisen tarkoituksena on taas osaksi tarjota henkilöille, jotka käytännössä ovat toimineet taideteollisuusalalla, mahdollisuuden saavuttaa ammatissaan taiteellisessa suhteessa suuremman kehittyneisyyden, osaksi antaa taiteellisia taipumuksia omaa- ville henkilöille ne yleiset tiedot ja taidot, jotka ovat tarpeen piirustustoimistoissa ja taideteollisuusateljeereissa työskenteleville sekä itsenäisesti teollisuutta varten toimiville mallipiirtäjille.

Tämä koulun osasto työskentelee sekä aamu että iltapäivisin.

Oppiaineiden valinta on ainakin osaksi aikaisemmin ollut oppilaiden oman, vapaan harkinnan varassa, ja vaikkakin tämä eräissä suhteissa oli edullista, tuli komitea kumminkin sel­

vyyteen siitä, että muutos tässä suhteessa on aikaansaatava, sillä niistä oppilaista, jotka kouluun otetaan, ei huomattavan suurella määrällä verrattain alhaisen ikänsä takia saata olettaa olevan sitä kypsyneisyyttä, jota vapaat opinnot ja niitä seuraava vapaa ainevalinta vaativat.

Ollen vakuutettu tämän käsityksen oikeudesta ja nojautuen niihin toimenpiteisiin, joihin eräissä muissa maissa on ryhdytty,

sekä siihen, mitä jo edellämainittu ruotsinmaalainen komitea on ehdoittanut samanlaatuisten oppilaitosten suhteen kuin Kes­

kuskoulu, on komitean mielestä äsken esitetty vaalivapaus rajoi­

tettava mahdollisimman vähiin ja opetus sensijaan niin järjes­

tettävä, että tietoja ja taitoja myöskin käsityöläisosastolla tultai­

siin kehittämään tarkoin harkittujen, pakollisia oppiaineita sisältävien opetuskaavojen mukaan, sekä että entistä useampia, tarkoin eri ammattialojen tarpeiden mukaan soveltuvia kurs­

seja olisi järjestettävä, kuin myöskin, että eräitä uusia oppi­

aineita olisi koulun ohjelmaan otettava. Näiden periaattei­

den mukaan on komitea laatinut koko koulua koskevan ohjel­

man, joka kerran tultuaan täysin käytäntöön, oleellisesti on lisäävä kehitystä näillä aloilla.

Kuluneen lukuvuoden aikana on jo näitä uudistuksia toi­

meenpantu ja vaikkakaan ei niitä vielä koko laajuudessaan ole voitu toteuttaa — uusien oppiaineiden järjestämiseen ja opetusväli­

neiden hankkimiseen y. m. kun ensin on saatava tarpeelliset varat

— voitanee kuitenkin vuoden aikana saavutettujen kokemuksien perustalla päättää, että komitean laatimat ohjeet siinä määrässä kun niitä tähän asti on seurattu, ovat olleet eduksi koulun toiminnalle. Oppilaat ovat, mikäli on voitu huomata, entistä paremmin ymmärtäneet säännöllisen koulunkäynnin välttämättö­

myyden. Käsitykset koulun tarkoitusperästä ovat heidän sil­

missään saaneet määrätymmän muodon ja koulun ohjelmaan kuuluvia ammattialoja koskeva opetus on saatu hedelmällisem­

mäksi huomioonottamalla mitä eri ammattialat kussakin tapa­

uksessa erikoisesti vaativat. Tämä koskee ehkä lähinnä sellaisia aineita kuin käsivarapiirustus ja ammattilaskento — eräs muo- dostelujen kautta saatu, tavallaan uusi oppiaine —, joissa opetus, mikäli mahdollista, suuremmassa määrässä on sovitettu vastaa­

maan eri ammattialojen tarpeita.

Ylemmän Käsityöläiskouluosaston toiminta on lukuvuoden ai­

kana jakautunut seuraaviin kursseihin: Yleinen kurssi, kurssi muurareita ja kivityömiehiä varten, kurssi puuseppiä ja kirves- miehiä varten, kurssi metallityöntekijöitä ja seppiä varten, kurssi kirjansitojia varten, kurssi ammatti-ja koristemaalareita varten sekä kurssi kirjaltajia, niinhyvin painajia kuin latojia, varten.

Syynä siihen, ettei useampia, kaupungissa edustettuja ammattialoja vastaavia kursseja vielä toistaiseksi ole järjestetty, ovat olleet ne rajoitetut mahdollisuudet, jotka johtuvat koulun huoneustossa vallitsevasta ahtaudesta sekä taloudellisista olosuhteista. Kun tulevaisuudessa, kuten toivottavaa on, nämä seikat saadaan tyydyttävästi järjestetyiksi, tullaan varmaankin, sikäli kuin varat myöntävät, huomioonottamaan useampia ammattialoja.

Niistä uusista oppiaineista, joita komitea ehdottaa otettaviksi koulun ohjelmaan, mainittakoon aines-oppi ja teknologia sekä arviolaskento, jotka todella tehokkaan opetuksen aikaansaamiseksi ovat erittäin tarpeen.

Mitä tulee Keskuskoulun toiseen osastoon eli Korkeampaan Taideteollisuuskouluun on se kuluneen vuoden aikana työsken­

nellyt sauraaviin aliosastoihin jaettuna: Mallipiirustusosasto, huonekalupiirustusosasto, koristemaalausosasto, koristeveisto- osasto, keramikaosasto, taidetakomo ja metallipakotusosasto sekä osasto piirustuksenopettajia varten.

opetus myöskin Taideteollisuusosastolla kuluneen vuoden aikana ollut tarkempaa ja tarvetta enemmän vastaavan ohjelman mukaista kuin ennen, on sen ohjelmaa lisätty uudella oppialalla, osastolla, jonka tarkoitus on valmistaa piirustuksenopettajia. Tämä osasto, joka, kun se kokonaisuudessaan on saatu järjestetyksi yksityisseikkaisen ohjelman mukaan, joka sitä varten on laadittu, varmaankin tulee täyttämään kauan tuntuneen tarpeen, tarkoitusperänä kun on, niinkuin jo nimikin osoittaa, piirus- tusoppettajien valmistaminen, ja tulee sen kurssin suorittaminen, jos asianomaiset virastot sen opetusohjelman vahvistavat ja valtio sille myöntää tarvittavan kannatuksen, antaamaan haku- oikeuden piirustusoppettajatoimiin valtion alkeiskouluissa. Ensi vuoden alusta aijotaan piirustusopettajaosaston oppiohjelmaan ottaa seuraavat tarpeelliset oppiaineet: plastillinen anatomia, piirustusopetuksen metodika sekä harjoitusluokat. Opetusohjel­

man vahvistamista ja tarvittavien varojen myöntämistä koskevat anomukset ovat jo jätetyt asianomaiseen paikkaan.

Mitä Taideteollisuusosastoon muuten tulee mainittakoon vielä, että äsken esitetyt oppiaineet teknologia, aines-oppi ja arvio- laskento ovat myöskin aijotut otettaviksi sen ohjelmaan sikäli kuin tarve niitä vaatii.

Paitsi sitä, että on

sen sen

Lopuksi esittettäköön eräs seikka, jolla niinikään on ollut merkitystä kuluneen lukuvuoden toimintaan. Keskuskouluun on nim. aikaisemmin otettu uusia oppilaita myöskin kevätluku­

kaudella. Johtokunnan päätöksestä on kumminkin kevätlukukau­

den alussa v. 1916 se muutos toimeenpantu, että uusien oppi­

laiden vastaanotto tapahtuu ainoastaan syyslukukauden alussa, joka toimenpide opetuksen häiriytymättömään jatkumiseen kat­

soen etenkin mitä tietopuolisiin oppiaineisiin tulee on ollut erittäin hyödyllinen.

Johtokunta.

Taideteollisuuskeskuskoulun johtokunnan muodostaa Suomen Taideteollisuusyhdistyksen johtokunta, joka koulun asioita lähinnä hoitamaan on asettanut kouluvaliokunnan.

Kouluvaliokunta.

Jäseninä kouluvaliokunnassa ovat, paitsi rehtoria ja taiteellista johtajaa, kuluneen lukuvuoden aikana toimineet arkitehti Wal­

demar Aspelin, taiteilija Väinö Blomstedt ja v. t. yliarkitehti M. Schjerfbeck.

Tarkastus.

Taideteollisuusyhdistyksen valitsemana tarkastajana on yli­

arkitehti Jac. Ahrenbergin kuoleman jälkeen toiminut arkitehti Armas Lindgren.

Rehtori.

Arkitehti Werner von Essen.

Taiteellinen johtaja.

Arkitehti Rafael Blomstedt.

Opettajat.

Kirjanpitoa suomeksi.

Tekstausta.

M. Ahola, kirjanpitäjä ....

T. Ahrenberg, piirtäjä...

Waldemar Aspelin, arkitehti

/. U.Autonen, kansakoulunopettaja Äidinkieltä (suomea).

Käsivarapiirustusta.

Rafael Blomstedt, arkitehti /. Tyylioppia, muoto- ja kompo- sitsionioppia sekä kompo- sitsionipiirustusta.

. . Mallipiirustusta ja koriste- maalausta.

Väinö Blomstedt, taiteilija

Ellen Borenius, neiti ....

Antti Breitholtz, insinööri Gösta Cajanus, arkitehti

Porsliinimaalausta.

Projektsionioppia suomeksi.

Rakennus- ja viivotinpiirus- tusta sekä tyylioppia.

Kaunokirjoitusta.

O. Dannholm, opettaja...

Eric O. W. Ehrström, koriste-

taiteilija . Metallipakotusta ja taidetaon- taa.

Werner von Essen, arkitehti Perspektivioppia ja käsivara­

piirustusta.

Keramikaa.

Kompositsionipiirustusta.

Huonekalupiirustusta.

Puuveistoa, kiviveistoa, muo­

vailua sekä puunveistäjien ja kirvesmiesten ammattipiirus­

tusta.

Mallipiirustusta.

Aljebrata ja ammattilaskentoa.

ruotsiksi.

A. V. Finch, taiteilija...

Gunnar Finne, kuvanveistäjä Max Freiander, arkitehti . . . Johann Friedl, puuveistäjä...

Werner von Flausen, taiteilija M. Holmberg, fil. maisteri.. .

Carl Jansson, työnjohtaja Oiva Kallio, arkitehti....

Emil Kockberg, kirjanpitäjä ....

Otto Lappalainen, Kansakoulun­

opettaja

.... Kirjansitomista.

. . . . Käsivarapiirustusta.

Kirjanpitoa ruotsiksi.

.. Ammattilaskentoa suomeksi.

Sigrid Lehtinen, piirustuksenopet- tajatar . . .

Oscar Lönnrot, insinörimekaniko Konepiirustusta, mittausoppia, projektsionioppia ja fysikaa ruotsiksi.

A. Th. Nordgren, puunpiirtäjä . . Puunpiirräntää.

Arne Ranchen, arkitehti... Muovailua.

Alex. Rapp, taide- ja koristemaalari Koristemaalausta sekä am­

matti- ja ornamenttimaalausta.

Hj. Renholm, insinöri... Konepiirustusta, laskentoa, al­

jebrata ja ammattilaskentoa suomeksi.

.. Käsivarapiirustusta.

. Tekstausta ja kaunokirjoitusta.

Konepiirustusta, fysikaa ja mittausoppia suomeksi.

Emma Saltzman, neiti ... Kirjansitomista.

M. Schjerfbeck, arkitehti....

Torsten Stjernschantz, fil. maist. Taidehistoriaa.

Mikael Strömstén, kansakoulun­

opettaja ...

Heikki Tandefelt, taiteilija V. Weissmann, kansakoulunopet- /. J. Rignell, kivipiirtäjä. ..

117. Rusp, insinöri ...

Käsivarapiirustusta.

. . Äidinkieltä (ruotsia).

Käsivarapiirustusta.

Laskentoa ruotsiksi.

taja

Lahjoituksia.

Kauppias K H. Renlundin testamentin mukaan on raha­

toimikamari lahjoittajan perustamasta, käsityöläisille ja tehtaan- työmiehille aijotusta stipendi- ja palkintorahastosta vuodeksi

1916 antanut 1,060 Smk.

Kustannusosakeyhtiö Otavalta on koulu lahjaksi saanut suuren määrän käsivarapiirustuksessa opetusvälineiksi käytettäviä kirjankansia ja kansilehti painoksia sekä Kallion konepajalta sar­

jan konemalleja ja koneosia, joita käytetään opetusvälineinä me- tallityöntekijäin käsivarapiirustuksessa. Näistä arvokkaista lah­

joista lausuu koulu täten lahjoittajille kiitoksensa.

Kirjasto.

Kirjastonhoitaja arkitehti Rafael Blomstedt. Amanuenssi neiti J. Böhm. Lukukausien aikana ovat kirjasto ja lukusali olleet

avoinna arkipäivisin kl. 12—2 ja 7—9.

Rehtorin kanslia

on ollut avoinna arkipäivisin kl. 7—8 i. p. sekä sitäpaitsi tiistaina ja perjantaina kl. 1—2 p.

Lukuvuosi

jatkui 15 p:stä syyskuuta 15 p:än toukokuuta. Syyslukukausi loppui 18 p. joulukuuta, kevätlukukausi alkoi 10 p. tammikuuta.

Si sään pääsyvaati m ukset.

Ylempi Käsityöläiskoulu : Kansakoulu- tai alempi käsityöläis- koulukurssi tai vastaavat tiedot.

Ylempi Taideteollisuuskoulu : Kansakoulukurssi tai vastaavat tiedot sekä piirustustaito, joka vastaa Ylemmän Käsityöläiskoulun kurssia. Oppilaan on piirustuksessa suoritettava kuukauden kestävä koe-aika.

Piirustusopettajaosastolle pyrkiviltä on vaadittu todistus suo­

ritetusta oppikurssista, joka vastaa lyseoiden seitsemännen luokan kurssia, täydellistä tyttökoulukurssia tai vastaavaa tietomäärää.

Koe-aika kuin yllä.

Koulumaksut

ovat olleet ammattimiehiltä 5 markkaa syyslukukaudelta ja 7 markkaa kevätlukukaudelta, sekä muilta oppilailta 8 markkaa syys- ja 10 markkaa kevätlukukaudelta.

Opetusohjelma.

i.

Ylemmän Käsityöläiskoulun opetusohjelma.

Ylempi Käsityöläiskoulu on lukuvuoden aikana ollut jaettu seuraaviin kursseihin, joissa opetus on ollut järjestetty seuraavien kaavojen mukaan:

I. Yleinen kurssi.

Niitä oppilaita varten, joilla ei ole erikoisammattia tai joita varten ei erikoista kurssia ole järjestetty.

1 vuosi:

Käsivarapiirustus...

Ammattilaskentoa ...

Vaihtoehtoisia oppiaineita, vähintään

4 tunt. viikossa

. . 2 ^„

. . 4 „

10 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia ovat: tekstaus ja kaunokirjoitus, rakennus- ja viivoitinpiirustus, muovailu, fysika, puunpiirräntä.

2 vuosi:

Käsivarapiirustus...

Perspektiivioppi ja piirustus Äidinkieli...

Vaihtoehtoisia oppiaineita, vähintään .. ... 4 »

4 tunt. viikossa 2 „

2 „

12 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin ensi vuotenakin sekä sen lisäksi puunveisto, kivenveisto, tyylioppi, keramika, porslini- maalaus, projektionioppi.

2 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Rakennus- ja viivotinpiirustusta Äidinkieltä ...

Kirjanpitoa...

4 tunt. viikossa 6

2 2

14 tunt. viikossa 3 vuosi:

Käsivarapiirustus...

Muovailu...

Kirjanpito ...

Vaihtoehtoisia oppiaineita, vähintään

4 tunt. viikossa 2

2 4

12 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia samat aineet kuin edellisinä vuosina.

III. Kurssi puuseppiä ja kirvesmiehiä varten.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Ammattilaskentoa ...

Projektsionioppia ja piirustusta Ammattipiirustusta...

Muovailu...

4 tunt. viikossa 2

12 tunt. viikossa

II. Kurssi muurareita ja kivityömiehiä varten.

1 vuosi:

Käsivarapiirustus...

Rakennus- ja viivotinpiirustus (muurareille) Muovailua kivityömiehille ...

Projektsionioppi ja piirustus ...

Ammattilaskento...

4 tunt. viikossa

4 /;

12 tunt. viikossa

tototoCNCN

IV. Kurssi metallityöntekijöitä ja seppiä varten.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta (metallityöntekijät). . .

» (sepät)...

2 tunt. viikossa 4 t;

. . . 2

. . . 2 Laskentoa ...

Mittausoppia ....

Konepiirustusta ja projektsionioppia (metalli- työntekijät) ...

Taonta (sepät)... ...

V

Metallityöntekijät 10 tunt. viikossa Sepät 12 ,, ,, 2 vuosi:

2 tunt. viikossa Käsivarapiirustusta...

Aljebrata...

Konepiirustusta ja projektsionioppia (metalli- työntekijät) ...

Taonta (sepät)... ...

2

M Metallityöntekijät 8 tunt. viikossa

Sepät 12 » » f

2 vuosi:

Käsivarapiirustusta . . . . Ammattipiirustusta . . . . Puunveistoa...

Äidinkieltä ...

Tyylioppia ...

4 tunt. viikossa 4

2

. 2

. 2

14 tunt. viikossa 3 vuosi:

Ammattipiirustusta...

Rakennus- ja viivotinpiirustus Muovailua ...

Puunveistoa...

Kirjanpitoa...

2 tunt. viikossa 2

2 4

. . 2

12 tunt. viikossa

004^

VI. Kurssi ammatti- ja koristemaalareita varten.

/ vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Ammattilaskentoa ...

tunt. viikossa

V. Kurssi kirjansitojia varten.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Ammattilaskentoa ...

Kirjansitomista ...

Tekstausta ja kaunokirjoitusta

4 tunt. viikossa 2

4 2

12 tunt. viikossa 2 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Kirjansitomista ...

Tyylioppia ...

Äidinkieltä ...

Tekstausta ja kaunokirjoitusta...

Kirjanpitoa...

2 tunt. viikossa 4

. 2

14 tunt. viikossa 3 vuosi:

Käsivarapiirustusta . Kirjansitomista Tekstausta ...

tunt. viikossa

12 tunt. viikossa 3 vuosi:

Konepiirustusta (metallityöntekijät.) Taontaa (sepät) ...

Fysikaa ...

Äidinkieltä ...

Kirjanpitoa... ...

4 tunt. viikossa

Metallityöntekijät 10 tunt. viikossa Sepät 12 „

to**OCNCncm<mOCMCMCM

3 vuosi:

Käsivarapiirustusta . . . . Ammattimaalausta . . . . Koristemaalausta...

Mallipiirustusta ...

Muovailuo ...

Tyylioppia ...

Kirjanpitoa...

Äidinkieltä ...

4 tunt. viikossa . 4

12 2 4 2 2 >/

2

32 tunt. viikossa

VII. Kurssi kirjaltajia varten.

A. Painajat.

/ vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Ammattilaskentoa ...

Projektsionioppia ja piirustusta Konepiirustusta ...

Fysikaa ...

2 tunt. viikossa 2

2 4 2

12 tunt. viikossa 2 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Projektsionioppia ja piirustusta . Perspektivioppia „ » Ammattimaalausta...

Koristemaalausta ...

Mallipiirustusta ...

Tekstausta ...

Ammattimaalausta...

Tekstausta ja kaunokirjoitusta

4 tunt. viikossa 2

12 tunt. viikossa

CQcd(Лc/>COo::7Г

r:

CNCMCNCMCNCNO

2 vuosi:

Käsivarapiirustusta . Konepiirustusta . . . Äidinkieltä ...

Kirjanpitoa...

2 tunt. viikossa 6 „

2 „ 2 „

12 tunt. viikossa B. Latojat.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta . . Ammattilaskentoa . . . Tyylioppia ...

Tekstausta ...

Äidinkieltä ...

4 tunt. viikossa 2 „

2 „

4 „ 2 „

14 tunt. viikossa 2 vuosi:

Käsivarapiirustusta . Tekstausta ...

Kirjanpitoa ...

Äidinkieltä ...

4 tunt. viikossa 4 „

2 „ 2 „

12 tunt. viikossa

II.

Ylemmän Taideteollisuuskoulun opetusohjelma.

Ylempi Taideteollisuuskoulu on lukuvuoden aikana ollut jaettuna seuraaviin osastoihin, jotka ovat työskennelleet alla- mainittujen kaavojen mukaan.

A. Mallipiirustusosasto.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Kompositsionipiirustusta

4 tunt. viikossa

8 n n

2

8 tunt, viikossa 4 „

4 „ 2 „ 2 „

3 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ....

Muovailua ...

Muoto- ja kompositsionioppia Tekstausta ...

Mallipiirustusta ...

Kirjanpitoa ...

8 4 1

21 Sen lisäksi joku valintavapainen ammattiaine.

27 tunt. viikossa ammattiaine.

tunt. viikossa

tunt. viikossa 2 vuosi:

Kompositsionipiirustusta Muovailua ...

Käsivarapiirustusta...

Tyylioppia ...

Taidehistoriaa...

Muoto- ja kompositsionioppia Tekstausta ...

Mallipiirustusta .

\

Sen lisäksi joku valintavapainen

A. Huonekalupiirustuksen osasto.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Kompositsionipiirustusta Muovailua ...

4 tunt. viikossa

8 a n

4 „ a 6 tunt. viikossa

2 n n

2 n и

2 n n

2 n n

Muovailua ...

Tyylioppia ...

Taidehistoriaa...

Projektsionioppia sekä piirustusta Perspektivioppia...

26 tunt. viikossa Sen lisäksi joku valintavapainen ammattiaine.

cmCNCn

Tyylioppia ...

Huonekalupiimstusta...

Taidehistoriaa...

Projektsionioppia ja piirustusta Perspektivioppia » „ Puunveistoa...

2 tunt. viikossa 8

2 2 »I

2 6

38 tunt. viikossa 2 vuosi:

Kompositsionipiirustusta Muovailua ...

Tyylioppia ...

Taidehistoriaa...

Muoto- ja kompositsionioppia Tekstausta ...

Huonekalupiimstusta...

Ammattipiirustusta...

Puunveistoa ...

8 tunt. viikossa

4 V u

V 2

2 1 4 7 4 4

36 tunt. viikossa 8 tunt. viikossa 4

C. Konstemaalausosasto.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Kompositsionipiirustusta Muovailua ...

Tyylioppia ...

Taidehistoriaa...

i

4 tunt. viikossa 8

2 2

2 »

29 tunt. viikossa 3 vuosi:

Kompositsionipiirustusta . Muovailua ...

Muoto- ja kompositsionioppia Huonekalupiimstusta...

Tekstausta ...

Ammattipiirustusta...

Kirjanpitoa...

OO

^

37 tunt, viikossa 8 tunt, viikossa 2 tunt, viikossa

2 W

4

26 tunt. viikossa 8 tunt. viikossa

4 W

2 2 2

33 tunt. viikossa

D. Ornamenttiveistososasto.

1 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ...

Muovailua ...

Tyylioppia ...

Kivenveistoa ...

Puunveistoa ...

Taidehistoriaa...

Projektsionioppia ja piirustusta Perspektiivioppia » »

8 tunt. viikossa

6 W

2 2 . . 4

2 W

2 2

28 tunt. viikossa Projektsionioppia sekä piirustusta ....

Perspektivioppia » „ . . . . Ammatti- ja ornamenttimaalausta ....

2 vtios/:

Kompositsionipiirustusta ...

Muovailua ...

Mallipiirustusta ...

Käsivarapiirustusta...

Tyylioppia ...

Muoto- ja kompositsionioppia. . Tekstausta ...

Koristemaalausta...

Taidehistoriaa...

/

3 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ...

Muoto- ja kompositsionioppia...

Koristemaalausta...

Mallipiirustusta ...

Tekstausta ...

Kirjanpitoa...

CMO

^

27 tunt, viikossa

E. Keramikaosasto.

1 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ...

Muovailua ...

Tyylioppia ...

Keramikaa *) ...

Taidehistoriaa...

Projektsionioppia sekä piirustusta Perspektivioppia ,, „ Porslinimaalausta *) ...

8 tunt. viikossa 6

2 8 2 2 2 8

30 tunt. viikossa

*) Jompikumpi näistä on pääaine, toinen vapaaehtoinen.

8 tunt. viikossa 8

. . . 2 M

29 tunt. viikossa

8 tunt. viikossa 4

3 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ....

Muovailua ...

Tyylioppia ...

Muoto- ja kornpositsionioppia Taidehistoriaa ...

Kivenveistoa ...

Puunveistoa ...

4 vuosi:

Kompositsionipiirustusta . . . . Muovailua ...

Muoto- ja kornpositsionioppia Mallipiirustusta ...

Kivenveistoa ...

Puunveistoa ...

Kirjanpitoa...

CN■'3*'thTt1

rt

. 11

8 tunt, viikossa 2

2 vuosi:

Kompositsionipiirustusta .. . . Tyylioppia ...

Muoto- ja kompositsionioppia Muovailua ...

Taidehistoriaa...

Keramikaa *) ... ...

Porslinimaalausta *) ...

Metallipakotusta (vapaaeht.) . .

3 vuosi:

Kompositsionipiirustusta . .. . Muoto- ja kompositsionioppia Muovailua ...

Keramikaa *) ...

Mallipiirustusta ... ;....

Kirjanpitoa...

Porslinimaalausta *) ...

1 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ....

Muovailua ...

Tyylioppia ...

Taidehistoriaa...

Perspektivioppia ja piirustusta Projektsionioppia » » Metallipakotusta...

Taidetaontaa ...

Keram.op. 31 Porsi.maal.op. 27

Keram.op. 30 tunt. viikossa Porsl.maal.op. 25 »

tunt. viikossa

tunt. viikossa

*) Jompikumpi näistä on pääaine, toinen vapaaehtoinen.

F. Taidetakomo- ja metal 1 ipakotusosasto.

o

==5-=г|"H

o o o o -j to to to to to o o

CO

3 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ...

Muovailua ...

Muoto- ja kompositsionioppia. . Metallipakotusta...

Taidetaontaa ...

Kirjanpitoa ...

2 vuosi:

Kompositsionipiirustusta ...

Muovailua ... ...

Tyylioppia ...

Taidehistoriaa...

Muoto- ja kompositsionioppia...

Metallipakotusta...

Taidetaontaa ...

G. Piirustuksenoppettajavalmistusosasto.

1 vuosi:

Käsivarapiirustusta...

Kompositsionipiirustusta ...

Mallipiirustusta ...

Muovailua ...

Projektsionioppia ja piirustusta . Perspektiivioppia „ » Taidehistoriaa...

Tyylioppia ...

6 tunt. viikossa

ö

4

28 tunt. viikossa Toisen luokan kurssille ei oppilaita vielä ole otettu.

Huotn.: Naisoppilaat ovat vapautetut taidetaonnasta.

rara■r.CZ)tncc7?—

>3-3_

_2

OOCOCOCNСП Pû

s,tnQCTTxr

-E

toЮtooo0000en CNCN

^

7—9j.p.p. 10—12c.p.p.10—2c.p.p.

7—9j.p.p. 12-2j.p.p.122j.p.p.12—2j.p.p.iKoristcmnalaus

IIja111

7—9j.p.p.79j.p.p.

Algebra............................— Ammatti-jaornamenttimaalaus.. Ammattilaskento...................— Ammattipiir.puus.jakirv.mieh.vart.7—9j.p.p. Fysika................ Huonekalupiirustus. Keramika.............. Kirjanpito.............. Kirjansitominen........ Kivenveisto.......... Kompositsionipiirustus Koncpiirustus..........

5—7j.p.p.—— 10—12e.p.p.10—12e.p.p.10—12e.p.p.10—12e.p.p.

5—7j.p.p.

7—9j.p.p.

7—9j.p.p. 7—9j.p.p.

.. .

.. .

.. .

6—9j.p.p.

1—3j.p.p.1—3j.p.p.8—10e.p.p.1—3j.p.p.8—10e.p.p.

7—9j.p.p.

7—9j.p.p. 7—9j.p.p.

7—9j.p.p. 7—9j.p.p.7—9j.p.p.

9—12e.p.p.9—12e.p.p.9—12e.p.p.9—12e.p.p.9—12e.p.p,9—12e.p.p. 7—9j.p.p.7—9j.p.p.7—9j.p.p.7—9j.p.p.7—9j.p.p.7—9j.p.p. 7—9j.p.p.——

Käsivarapiirustus 10—12e.pp.

PerjantaiLauantaiSunnuntaiKeskiviikkoOppiaineetTorstaiTiistaiMaanantai

Opetussuomenkielisiäoppilaitavartenontänälukuvuotenatapahtunutallaolevankaavanmukaan:

: = S

lÄidinkieli

Muovailu...................... Perspektiivioppiynnäpiir... Porsliinimaalaus................ Projektsionioppiynnäpiir... Puunpiirräntä.................. Puunveisto...................... Rakennus-javiivotinpiirustus Taidehistoria.................. Taidetaonta...................... Tekstausjakaunokirjoitus.. Tyylioppi(Käsityöl.os.)..... „(Taideteoll.os.)

.. ..

Mittausoppi.................... Muoto-jakompositsionioppi

Metallipakotus

Mallipiirustus

uasKenio 5—7j.p.p.|

9—10e.p.p.9—10e.p.p.1

9—10e.pp.9—10e.p.p.

9—11e.p.p.

5—9j.p.p. 7—9j.p.p.7—9j.p.p.

rddT6—56—7j.p.p.6—7j.p.p.

12—2j.p.p. 7—9j.p.p.

7—9j.p.p. 12—2j.p.p. 7—9j.p.p.

12—2j.p.p. 7—9j.p.p.

7—9j.p.p. 5—6j.p.p. 12—2j.p.p. 7—9j.p.p. 7—9j.pp. 12—2j.p.p. 7—9j.p.p.!

12—2j.p.p.12—2j.p.p.

12—2j.p.p. 5—7j.p.p.

12—2j.p.p.

7—9j.p.p. 5—6j.p.p. 12—2j.p.p.

7—9j.p.p.7—9j.p.p.

9—10e.p.p.

9—10e.p.p.

7—9j.p.p.7—9j.p.p.

7—9j.p.p. 6—8j.p.p. 10—1e.p.p. 5—8j.p.p.¹

0—12e.p.p.

/

/•9j.p.p.

Seuraavat oppikurssit ovat suoritetut.

Käsivarapiirustus.

(Ylempi Käsityöläiskoulu).

Yleinen kurssi: Opetus yksilökohtainen eri ammattialoihin katsoen. Ammattia vailla olevia oppilaita on ohjattu piirus­

tuksessa yksinkertaisien viivaornamentien, kuvioiden, esineiden, kipsiornamenttien, kasvien, eläimien, hedelmien y. m. mallien mukaan. Muistipiirustusta. Välineet: lyijykynä, hiili, värilliset liidut, tuchi, vesiväri.

Kurssi muurareita ja kivityömiehiä varten: Piirustusta viiva- ornamenttien, kuvioiden, yksinkertaisien esineiden, yksinkertai­

sien kipsiornamenttien sekä etu- että sivukuvioiden mukaan ynnä työpiirustuksia. Mallit valitut ammatin mukaan. Välineet kuin edellä.

Kurssi puuseppiä ja kirvesmiehiä varten: Piirustusta yksin­

kertaisten viivaornamenttien, kipsiornamenttien, kapitelien, puun- veistosten y. m. mallien mukaan sekä työ- profili- ja projektsioni- piirustuksia. Suurempia esineitä kuten huonekaluja y. m. per- spektivisesti, mitoilla varustettujen projektsionikuvioiden ohella.

Yksinkertaisia väriharjoitelmia. Helpompia kompositsioniharjoi- telmia, puunveistoharjoitelmia. Välineet kuten yllä.

Kurssi metallityöntekijöitä ja seppiä varten: Piirustusta yksinkertaisten viivaornamenttien ja mittausopillisten kuvioiden, koneosien ja koneiden, työkalujen, astioiden y. m. mallien mu­

kaan yhdessä tai useammassa projektsionissa selventävien leik­

kauksien ja mittojen ohella sekä helppoja perspektivikuvia.

Välineet: lyijykynä ja tuchi.

kurssi kirjansitojia varten: Piirustusta lyijykynällä yksin­

kertaisten viivaornamenttien sekä tuohilla ja värillä helppojen koristeellisten pintakuvioiden mukaan. Ornamenttien yhteen- sommittelua esipaperikuvioita, kirjankansia ja kirjanselkiä varten.

Harjoitelmia yksinkertaisessa esipaperivalmistuksessa.

Kurssi ammatti- ja koristemaalareita varten: Piirustusta yksinkertaisten viivaornamenttien, kuvioiden, helpompien ja

vähitellen vaikeampien taideteollisuusesineiden, kipsiornament­

tien mukaan niinhyvin viiva- kuin pintapiirustusta käyttäen.

Piirustusta vaikeampien kipsikuvien mukaan sekä väri- ja som- mitteluharjoituksia. Koristeellisten aiheiden yhteensovittelua, ornamentti- ja kyltti maalausta y. m. Välineet: Lyijykynä, hiili, väriliidut, tuchi, vesiväri.

Kurssi kirjaltajia varten: a) Painajat: Pääasiallisesti kuten metallityöntekijät. b)bLatojat: Linja- ja pintasommittelujen pii­

rustusta ja suurentelua typografihistoriallisten kuvien mukaan.

Harjoitelmia yksinkertaisten ympäryskoristeiden ja ornamenttien sommittelussa.

(Ylempi taideteollisuuskoulu).

Taideteollisuusosastolla on käsivarapiirustuksessa seurattu jotenkin samaa ohjelmaa kuin ammatti- ja koristemaalarien käsi­

varapiirustuksessa. Tästä on jonkunverran poikettu eri ammatti­

alojen vaatimusten mukaan (huonekalupiirtäjät, kuosipiirtäjät, koristemaalarit ja piirustuksenopettajat ovat saaneet suorittaa vaikeampia tehtäviä).

Aljetra.

Ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, ensimmäisen asteen yhtälöitä ja probleemeja yhdellä tuntemattomalla.

Ammatti- ja ornamenttimaalaus.

Harjoituksia ammattipiirustuksessa, väriensekoituksessa ja maalauksessa kipsiornamenttien y- m. mukaan.

Ammattilaskento.

Lyhyesti kerrattu alkeislasku-oppi. J. Kekkosen lasku-esimerkki- kirjasta läpikäyty: laatuluvut, mitat, päätös-, keskiarvo-, yhtiö-, korko- ja vaihto- eli ketjulasku sekä oleellisimmat seikat hin­

noittelusta. Runsaasti laskettu eri* ammattienmukaisia käytän­

nöllisiä esimerkkejä.

Ammattipiirustus puuseppiä ja kirvesmiehiä varten.

Erilaisten, yksinkertaisten huonekalujen läpileikkauspiirus- tuksia. Huonekalujen mekanikan, kuten vetopöytien, kirjoitus-

kaappien, käännesohvien y. m. piirustuksia. Ikkuna- ja ovi- pielien yksityiskohtaisia piirustuksia. Teknologian perusteet: eri puulajit ja niiden petsaaminen, vahaaminen ja poleeraminen.

Fysika.

Läpikäyty J. A. Rosenqvistin lyhyestä oppikirjasta tarkoin mekaniikka, lämpöoppi sekä pääpiirteissään ääni-, valo- ja sähkö­

opit ja tunnilla opetuksen ohella laskettu runsaasti käytännöllisiä esimerkkejä.

Huonekalupiirustus.

I ja II vuosikurssi. Egyptiläisiä, kreikkalaisia, roomalaisia, romaanilaisia ja goottilaisia tyylejä seuraten on piirretty huone­

kaluja asteikossa 1:10. Harjoiteltu huonekaluryhmien sommit­

telua y. m. sekä huonekalujen perspektiivistä piirtämistä.

HI vuosikurssi. Piirretty huonekaluja renesanssi-, barokki-, rokokoo- ja empirityyliin sekä harjoitettu näiden tyylien että biedermeijer- ja kustaviaanisen tyylin mukaisten huonekaluryh­

mien sommittelua. Tehty huonekaluja ruokasaleja, makuu­

huoneita, herrainhuoneita, saleja, arkihuoneita, lastenkamareja y. m. varten. Sommiteltu kirjastojen, kauppapuotien, ravintolojen y. m. sisustuksia. Yksityisseikkoja on piiretty luonnollisessa koossa.

Piirustuskilpailuja on toimeenpantu.

Kaunokirjoitus.

Opetus on, pääasiallisesti O. Dannholmin kirjoituskurssia seuraten, johdettu helpommista kirjainmuodoista vaikeampiin.

Lopuksi on itsenäisempää kirjoitustapaa harjoitettu.

Keramika.

Aluksi on harjoitettu saven muovailua, jonka jälkeen oppi­

laita on johdettu itsenäisempään muotoiluun. Tämän jälkeen ovat oppilaat saaneet suorittaa yksinkertaisia, itsenäisiä sommit­

teluja mitä sekä muotoilin että ornamentteihin tulee. Ensimäi- seen ja toiseen polttamiseen ovat oppilaat vuorotellen otta­

neet osaa.

Kirjanpito.

Kaksinkertaista italialaista osastottain joko puusepän- tai levy- sepänliikettä käsittelevää kirjanpitoa. Läpikäyty 6 kk esimerkit ja tehty 3 kirjanpäätöstä.

Kirjansitominen.

Harjoitelmia kirjanselkäkoristeita, sittemmin kokonaisia, käsi- kultauksella, fileteillä, viivoilla ja leimoilla varustettuja kansia varten. Painamista on nahkaan ja kankaaseen harjoiteltu ensin sokeasti ja sittemmin kultausta käyttäen. Ylemmällä luokalla tehty hienompia kirjaniteitä käsikultauksineen ja nahka- applikatsionineen.

on

Kivenveisto.

Valmistettu erilaisia esineitä vuolukivestä, marmorista ja teras- tista, osittain oman sommitelman mukaan punkteerausmenetel- mää käyttäen.

Kompositsionipiirustus.

l:nen, 2:nen ja 3:s kurssi: muoto- ja kompositsioniopin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä harjoitelmia, joita museoihin y. m. tehdyillä opintovaelluksilla on koottu, on sommi­

teltu vapaita kompositsioniharjoituksia, usein ainoastaan koris­

teellisessa, tavallisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuoli- mattojen, gobeliini- ja kuvakudosten, huonekalujen, lasimaalaus- töiden, porsliiniteosten koristus-, keramiikki- ja metallitöiden, graafillisten töiden y. m. piirustuksia. Oppilasten kesken on pidetty kilpailuja.

Konepiirustus.

I luokka: opetettu kuvantotasojen käyttö sekä suorien että vinojen mittausopillisten kappalten ja yksinkertaisten koneosien kuvaaminen niillä, tarpeellisine leikkauskuvioineen ja mittoineen.

Vaikeimmista konekappaleista on ensin piirustettu alkupiirros (skitsi) pienemmälle paperille silmämitalla tarpeellisine mittoi­

neen ja leikkauskuvioineen, josta piirretty puhtaaksi tussiin joko koko koossa tahi jossain määrätyssä suhteessa. II & III Ik. jatkoa edelliseen, vaan kehitetty monimutkaisemmaksi.

Koristemaalaus.

a) Ylempi Käsityöläiskoulu.

Oppilaiden muoto- ja väriaistia on kehitetty. Harjoitettu eri tarkoituksiin soveltuvien koristemaalausten sommittelua.

b) Ylempi Taideteollisuusosasto.

Toisen vuosikurssin oppilaat ovat liimavärejä käyttäen rat­

kaisseet tyylittely- ja sommittelutehtäviä ja kylttikompositsioneja.

Pitemmälle ehtineet oppilaat ovat suorittaneet värisommitteluja ai seccomaalauksella. Kolmannen vuosikurssin oppilaat ovat ai seccovärillä maalanneet suurempia sommitteluja kouluhuo- neen seinille.

Laskento.

Kerrattu alkeislaskuoppi. J. Kekkosen esimerkkikirjasta läpi­

käyty: laatuluvut, mitat, päätös-, keskiarvo-, yhtiö-, korko- ja vaihtolasku sekä oleellisimmat seikat hinnoittelusta. Runsaasti laskettu käytännöllisiä esimerkkejä.

Mallipiirustus.

Piirustettu alastoman ja puetun mallin mukaan, jolloin on osaksi silmällä pidetty yksinkertaistettua ja koristeellista, osaksi vapaampaa, elävämpää ja ilmehikkäämpää aiheenkäsittelyä.

* Metallipakotus.

Harjoiteltu työkalujen käyttämistä siseleeraukseen ja pako­

tukseen. Jäljennetty sarja opettajan tekemiä malleja. Myöhem-

min suoritettu omia sommitteluja. Arvostelun ohella on koske­

teltu tämän alan teknologiaa sekä opetettu etsausta, oksideera- usta ja patineerausta ynnä terästystä, puntselien hiontaa.

Mittausoppi.

Läpikäyty J. Schanzén käytännöllinen mittausoppi piirustus- harjoituksineen ja opetuksen ohella laskettu samasta kirjasta käytännöllisiä esimerkkejä; J. Kekkosen laskuesimerkkikirjasta fysiikan pääpiirteet ja neliöjuuren otto sekä sen lisäksi on ope­

tettu J. Reuterin taulukirjan käyttöä.

Muoto- ja kompositsionioppi.

Rakennustaiteellisen ja koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässsä silmälläpitäen työaineen, tekotavan, ilmanalan, tarkoituksen y. m. vaikuttimien merkitystä kompositsionin syntyyn ja kehitykseen nähden. Vapaita esitelmiä, jolloin on käsitelty eri kysymyksiä taiteen ja taideteollisuuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja väriaistin kehitykseen, värin merkityksestä kompositsionissa y. m.;

Muovailu.

Yksinkertaisien kasvi- ja eläinmuotojen sekä kipsimallien mukaan ihmisruumiin osien jäljennystä. Myöhemmin on koko­

naisia vartaloja muovailtu sekä mallien että suorastaan luonnon mukaan. Itsenäisiä sommitteluja on suoritettu ja kipsiin vala­

mista harjoitettu.

Perspektivioppi ynnä piirustus.

Läpikäyty perspektiviopin teoria ja sovellettu se pisteiden, viivojen, pintojen ja myöhemmin esineiden, kuten huonekalujen ja rakennusmuotojen, kuvaamiseen.

______

__

Porslinimalaus.

Valmistettu porsliinimaalauksen teknikaa ja värien polttaessa muuttumista koskevia mallikarttoja. Harjoitukseksi kopioitu vanhempia kuoseja. Oppilaat ovat myöhemmin valmistaneet omia sommitteluja.

Projektsionioppi.

Mittausoppillisia tehtäviä. Yksinkertaiset ja yhdistetyt mitta­

kaavat. Projektsioniopin tarkoitus. Eri kuvaamismenettelytavat.

Kuvaantotasot. Pisteen, viivan ja tasannekuvioitten kuvaan not kolmelle tasolle. Viivan ja kuvioiden todellisen suuruuden hakeminen. Kääntäminen projiseeraavien viivojen ympäri. Kap­

palten kuvaaminen. Kappalten kääntäminen projiseeraavien vii­

vain ympäri. Kappalten leikkaaminen tasoilla, pintain levittäminen ja leikkauskuvioitten todellisen suuruuden hakeminen, kappalten keskenäisiä leikkauksia. Sovellutuksia käytännöllisiin tehtäviin.

Puunpiirräntä.

Alustavien, työvälineiden käyttötapaa koskevien harjoitusten jälkeen on siirrytty ensin helpompiin ja vähitellen vaikeampiin tehtäviin, kuten maisema- ja muotokuvien piirräntään.

Puunveisto.

Eri puulajeihin on leikattu mallien mukaan kasvi-, eläin- ja ihmisaiheita. Käytännöllisiä esineitä joko oppilaiden omien sommittelujen tai piirustusten tai myöskin ensin saaven ja kip­

siin tehtyjen mallien mukaan. Veistokset on käsitelty petsillä, öljyvärillä tai on ne kullattu.

Rakennus ja viivotinpiirustus.

Oppilaat ovat aluksi suorittaneet yksinkertaisempia viiva- piirustuksia, jäljentäneet ja suurentaneet sopivia rakennustai­

teellisia kuvia sekä myöhemmin tehneet täydellisiä, niinhyvin

pää- kuin työpiirustuksia pienempiä rakennuksia varten. Puu­

seppien kurssiin kuuluvia on sitäpaitsi harjoitettu huonekalu- piirustuksessa.

Taidehistoria.

Opetus on käsitellyt uudempaa taidetta barokista yhdeksän­

nentoista vuosisadan loppuun. Luennoilla on näytetty skiop- tikonkuvia.

Taidetaontaa.

Alustavien hitsausharjoitusten y. m. jälkeen, jotka ovat suori­

tetut opettajain tekemien, erilaisten mallien mukaan, on vähitellen ryhdytty vaikeampiin tehtäviin. Kehittyneimmät ovat työskennel­

leet omien malliensa mukaan. Opettaja on arvostellessaan käsi­

tellyt tämän alan teknologiaa. Pintakäsittelyä ja pehmeän raudan vuolemista.

Tekstaus.

Vanhemmista tyyleistä on vähittellen siirrytty nykyaikaisem­

piin. Kehittyneimmät oppilaat ovat harjoittaneet omintakei- sempaa kirjoitustyyliä.

Tyylioppi.

a. Ylempi Käsityöläiskoulu.

Tutkittu hitsorialliset tyylit. Luentoja on valaistu lukuisilla esimerkeillä, jotka ovat otetut osaksi kirjallisuudesta, osaksi selventäviä yksityisseikkoja piirtäen.

b. Ylempi Taideteollisuus osasto.

l:nen kurssi: esitelmin on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeellisten muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttämisestä. Taululle tehdyillä piirustuksilla on selvitetty muoto-opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikau­

sista ja Egyptin taiteesta romaanilaiseen tyyliin asti; toinen 3

kurssi: jatkettu edelleen tyylikehityksen esittämistä barokki tyy­

liin saakka, erittäin pitäen silmällä taideteollisuutta, huonesisus- tusten kehitystä y. m.

Äidinkieli.

Sanelun mukaan alussa kirjoitettu pitäen silmällä kieli- ja lauseopillisia harjoituksia. Omintakeisesti laadittu: 1) sanoma- lehti-ilmoituksia elinkeinon ja ammatin alkamisesta, erikoisesi- neistä j. n. e., urakkasopimuksia, paikanhausta; 2) kuitteja, valta­

kirjoja, todistuksia, velka- ja kauppakirjoja, vuokrasopimuksia, pöytäkirjoja. Ainekirjoitusta.

286 К. l.

К. 1.

Oppilaiden ikä:

13—15 v...

16—19 „...

20—24 „...

25—29 „...

30— „...

Summa Keski-ikä

Kotipaikka:

Helsinki ...

Uudenm. maaseutu Muualta Suomesta. . Ulkomailta ...

Summa 461I 286

461 286

S.l. i K. 1.

K. 1.

S. I. K. 1.

Käynyt koulua:

Yliopisto...

Lyseo...

Tyttökoulu...

Kansakoulu...

Käsityöläiskoulu ....

Seminari...

Teollisuuskonin ...

Ammattikoulu...

Kauppakoulu ...

Yksityinen tyttökoulu Käsityökoulu ...

Kirnuasi ... • . Taideteollisuuskoulu . Kuuromykkäin koulu . Yksityiskoulu ...

Ulkomaalaisia kouluja

Summa Oppilaiden suku­

puoli-.

Miehiä Naisia

Summa

Kieli:

Suomalaisia...

Ruotsalaisia...

Ulkomaalaisia . . . . Summa

Oppilaiden sukupuolta, ikää, koulunkäyntejä y. m.

koskevia tietoja.

I. Ylempi Käsityöläiskoulu.

otootoU)ototoN3

CN OOO'■Cmen oocito

mсмcoenoo.O"'cmcococmIooo -oto

o о

o

c

C/3C/3 IO

C/3 4-4-CO

toCO00o

Cl

in00COen

C'- ЮO,

-

ОЧО

^ 'f

~-lсо VOto

en