Taideteollisuuskeskuskoulu - rehtorin toimittama kertomus koulun toiminnasta oppivuotena 1932-1933

co c/ o > : c c C ( co о co

1 9 3 4 -1 9 3 3

REHTORIN TOIMITTAMA

KERTOMUS

KOULUN TOIMINNASTA OPPIVUOTENA

i 932- ⁱ 933

PAINETTU FRENCKELLIN KIRJAPAINOSSA HELSINGISSÄ i933

Samoin kuin lähinnä edellisinä lukuvuosina on koulu myös 1932—33 suurin piirtein katsoen jäänyt muuttumatta yleiseen opetussuunnitelmaansa nähden.

Vallitseva lamaannusaika ja siitä johtuneet määrärahain supistukset ovat teh­

neet mahdottomaksi toteuttaa niitä erinäisiä huomattavampia laajennusehdo­

tuksia, jotka jo kauan ovat olleet päiväjärjestyksessä. Uudistykset ovat rajoit­

tuneet oppisuunnitelmien vähäisempään tarkistukseen, milloin se on osoittau­

tunut tarpeelliseksi. Siten on kivipiirtäjäin ja -painajain kurssiin sisällytetty edellisille useampia tekstaustunteja, kun taas viimeksimainittujen oppisuun­

nitelmaan on otettu, paitsi äidinkielenopetusta, lisää kivipiirrännän ja kivipai­

non tunteja. Taidetakojain ja metallipakottajain kurssia on tarkemmin eri­

koistettu kohneksi entistä selvemmäksi, toisistaan rajoitetuksi koulutuslinjaksi : yksi taidetakojia, toinen kultaseppiä ja kolmas kaivertajia varten. Tämä olkoon sanottuna koulun iltaosastosta.

Mitä tulee päiväosastoon, taideteollisuuskouluun, on syytä mainita, että Kes­

kuskoulun johto on valitettavasti katsonut välttämättömäksi taidehistorianluen- tojen suuren oppilasmäärän vuoksi, joita luentoja kuuntelevat myöskin Suomen Taideyhdistyksen koulun oppilaat, sulkea näiltä oppitunneilta pois erinäisiä ammattiosastoja, joille tämän oppiaineen tiedot eivät ole yhtä merkityksellisiä.

Vastaisuudessa, sittenkun olosuhteet voidaan toisin järjestää, käy muutoksien tekeminen jälleen tarpeelliseksi ; toimenpidettä on siis pidettävä väliaikaisena ja pakosta johtuneena. Pakolliseksi aineeksi jää taidehistoria koristemaalaus-, veisto- ja muovailu-, piirustuksenopettajain valmistus- ja graafillisen taiteen osastoissa. Taidetaonta- ja metallipakotusosastossa on oppilasmäärän vähyys saattanut johtokulnman opetussuunnitelmasta tänä lukuvuonna poistamaan 4 taonnan ja pakotuksen päivätuntia. Oppilasmäärän lisäytyminen mainitussa osastossa on kuitenkin toivottava, minkä vuoksi on ryhdytty toimenpiteisiin oppisuunnitelman uudistamiseksi siihen suuntaan, että nuorten ammattimiesten opintoja voidaan helpoittaa ja samalla tehostaa käytännöllis-tietopuolista kou­

lutusta. Kultaseppäopetuksen aikaansaamiseksi samoinkuin opetustuntien li-

saamiseksi piirustuksessa elävän mallin mukaan on uusia määräraha-anomuksia jätetty asianomaisiin ministeriöihin, koska tätä tarkoittavat viimevuotiset toi­

menpiteet kärjistyneen taloudellisen tilanteen vuoksi eivät johtaneet tarkoi­

tettuun tulokseen.

Kun oli toivottava, että oppilaat lukuvuoden aikana saisivat pidemmän ajan käytettäväkseen kevättutkintojensa valmistelua varten, lykättiin aikoinaan ke­

vätlukukausi myöhemmäksi, jonka kautta joululomat pitenivät muutamilla päivillä. Sama näkökanta oli yhtenä tärkeimpänä syynä siihen, että koulun johtokunta tänä lukuvuotena päätti rajoittaa lomapäivät lukukausien aikana itsenäisyyspäivään ja vapunpäivään sekä sensijaan pidentää pääsiäislomat 8 päivää käsittäviksi — jota toimenpidettä oppilaat varmaankin ovat tervehtineet tyydytyksellä, varsinkin ne oppilaat, jotka asuvat kauempana maaseudulla.

Tässä yhteydessä on mainittava, että lisäksi on tehty päätös lukuvuoden aloit­

tamisesta tästälähtien säännöllisesti jo syyskuun 10 p:nä, joten syyslukukausi voidaan lopettaa joulukuun 16 p:nä eikä kuten tähän saakka vasta muutamia päiviä ennen joulua. Pimeät joulukuunpäivät, jotka vaikeuttavat piirustamista mallin mukaan piirustussaleissa ja lähempänä joulua eräissä ammateissa usein esiintyvä, säännöllistä koulunkäyntiä häiritsevä iltaosaston oppilaiden ylityö ovat seikkoja, jotka tällöin on otettu huomioon, mutta tätä uudistusta on puoltanut myös se etu, että lämpimämpien syyspäivien aikana syyskuussa voi­

daan antaa opetusta ulkoilmamaalauksessa ja -piirustuksessa. Joululomien lisäpidennystä on myös pidettävä hyödyllisenä aikaisemmin viitatulta näkö­

kannalta.

Keramiikkaopetukseen nähden on ilahduttavaa, että koulu nyttemmin, saa­

tuaan viime syksynä ylimääräisen valtion määrärahan, omistaa uuden nykyai­

kaisen kasettityyppisen keramiikka- ja fajanssiuunin. Erinäisten epäsuotuis­

ten syitten vuoksi se on vasta äskettäin lopullisesti valmistunut eikä näinollen ole vielä tänä lukuvuonna oikeastaan ehtinyt palvella tarkoitustaan, mutta joutuu täyteen toimintaan ensi syksynä.

Tänäkin vuonna ovat eräät toiminimet muistaneet koulua eri tarkoituksiin julistamillaan palkintokilpailuilla. Koulun on syytä iloita siitä luottamuksesta, jota tämä merkitsee, sitäkin enemmän kun mainitut toiminimet yleisesti ovat ilmituoneet tyytyväisyytensä tuloksiin. Sen lisäksi ovat toiset toiminimet ilman edelläkäypää kilpailua lunastaneet oppilaitten laatimia eri taideteollisuustuot-

teiden piirustuksia. Tästä, samoin kuin vuoden kuluessa tehdyistä opintoret­

keilyistä, on lähemmin vuosikertomuksen sivuilla 20 ja 21.

Kuolemansato on opettajakunnan keskuudessa kuluneena lukuvuotena ollut järkyttävän suuri. Syyslukukaudella poistui riveistä ammattilaskennon opet­

taja Otto Lappalainen, erittäin kykenevä opettaja, joka oli ollut koulun palve­

luksessa vuodesta 1908, sen jälkeen etevä käsivarapiirustuksen opettaja taitei­

lija Yrjö Ollila ja myöhemmin faktori Erkki Rissanen, joka toimi hinnoittelun ynnä tariffiopin opettajana aina graafillisten iltakurssien perustamisesta 1920 lähtien ja joka oli alansa kehittämistä kohtaan lämmintä harrastusta osoitta­

nut ammattimies. Kevätlukukaudella kuoli vuodesta 1913 alkaen mielenkiin­

nolla ja taidokkaasti äidinkielen opettajana toiminut Mikael Strömstén. Vii­

meksi saapui tieto, että kuolema oli temmannut piiristämme yliarkkitehti Magnus Schjerfbeckin, koulun opettajakunnan nestorin. Hoitaessaan kou­

lussa aina vuodesta 1881 alkaen pääasiallisesti käsivara- ja ornamenttipiirustuk- opettajantointa hän teki itsensä tunnetuksi ja arvossapidetyksi korkeasti sivistyneenä, tietorikkaana kykynä, jonka palveluksia myös monien vuosien aikana käytettiin sekä Taideteollisuusyhdistyksen hallintoneuvostossa että kou­

lun johtokunnassa, jossa hän kauan toimi puheenjohtajana.

Kevään kuluessa kuolleiden joukossa on erikoinen sija Keskuskoulun enti­

sellä johtajalla vuosina 1880—1915, professori Ernst Nordströmilla, jonka mo­

nivuotisella vaikutuksella on ollut verraton, perustava merkitys koulun kehi­

tykselle. Vaikka se sukupolvi, joka nyt täyttää koulun työsalit, ei häntä tun­

nekaan ja opettajiston keskuudessa vain kymmenkunta on

ajalta, jolloin hän oli esimiehenä, elää hänen muistonsa kuitenkin yhäti kunni­

oitettuna ja pidettynä, ja on syytä niitten menetysten yhteydessä, joita kuo­

lema on meille aiheuttanut, muistaa prof. Nordströmiä, jonka pitkän työajan hedelmiä me vieläkin käytämme hyväksemme ja jonka elämäntyötä meidän on velvollisuus yhä edelleenkin kehittää ja täydentää.

sen

enää jälellä siltä

JOHTOKUNTA

Taideteollisuuskeskuskoulun johtokuntana toimii Taideteollisuusyhdistyksen asettama koululautakunta. Lautakunnan jäseninä ovat, paitsi rehtoria ja tai­

teellista johtajaa, olleet yliarkkitehti M. Schjerfbeck, puheenjohtajana, fil. toh­

tori J. Ailio, jonka kuoltua valittiin tilalle teollisuusneuvos L. Kuoppamäki, sekä arkkitehti W. Jung ja johtaja P. Tynell.

TARKASTUS

Taideteollisuusyhdistyksen valitsemana tarkastajana on toiminut professori J. S. Sirén.

REHTORI

Arkkitehti JVerner von Essen.

TAITEELLINEN JOHTAJA

Arkkitehti Rafael Blomstedt.

OPETTAJAT

Kirjanpitoa.

Tekstausta.

Värioppia ja painamisteoriaa.

Käsivara- ja ornamenttipiir.

Muoto-oppia ja sommittelupiirus- tusta.

Sommittelupiirust., huonekalupiirust.

ja heraldiikkaa.

Projektiopiirustusta.

Ammatti- ja koristemaalausta sekä sommittelupiirustusta.

Keramiikkaa y. keram. teknologiaa.

Käsivarapiirustusta (maaliskuusta).

M. Ahola, kirjanpitäjä...

T. Ahrenberg, piir. op. ja kartogr.

A. Alén, kirjahaja ...

A. Blomstedt, arkkitehti ...

R. Blomstedt, arkkitehti...

A. Brummer, koristetait.

G. Cajanus, arkkitehti G. Eklund, koristemaal.

E. Elenius, keramiikkat ait.

A. Elg, arkkitehti ...

Tyylioppia.

Kaunokirj. y. metod, ja harj. luok.

Käsivarapiirust. ja perspektiivioppia.

Muovailua ja (syysi.) amm.oppia muovailijoille.

Muovailua, kiven- ja puunveistoa.

Hinnoin, y. tariffioppi kirjaltille ( kev.luk. ).

Käsivarapiirust. (marraskuusta ).

Koristemaalausta.

Ammattilaskentoa suomeksi.

Äidinkieltä (ruotsia) maaliskuusta.

Kirjankultausta.

Amm.oppia kivipiirt. ja -painajille.

Porsliinimaalausta.

Aineoppia koristemaalareille.

Ammattilaskentoa suomeksi.

Piirusi, elävän mallin mukaan.

Kromolitografiaa (kev.L).

Kivipainamista.

Käsityön- y. sommin, harjoit.

Ammattipiir. kirjankultaajille ja kä­

sivarapiirustusta.

Plastillista anatomiaa.

Painamista.

Rakenn.- ja viivot. piirustusta.

Äidinkieltä (suomea).

Tekstausta ja latomista sekä (syysi.) hinnoin, y. tariffioppia kirjaltajille.

Metall, pakot., taontaa ja ammatti- piirust.

Käsivarapiirustusta.

Etsausta.

Käsivarapiirustusta (marraskuuhun).

Tekstausta ja graafill. tyylioppia y.

piirusi, ja graafill. sommin, y. käsi- varapiir.

Tekstiiliharj. y. amm.piir. ja -oppia.

Taidehistoriaa.

Tekstausta ja merkant. litogr.

K. Englund, arkkitehti . D. von Essen, rouva ...

IV. von Essen, arkkitehti E. Filén, kuvanveistäjä .

J. Friedl,

kuvanveistäjä...

E.

Happonen,

faktori...

V.

Hervo.

taiteilija...

G. Hongell,

koristemaalari

...

K. A. Horma,

kansakoulunop

...

E.

Häggman,

kansak.opett

...

C. Jansson,

työnjohtaja

...

P. Jejimow, kivipiirt...

G. -L. Jäderholm-Snellman,

taiteilija . .

J. Järvelä,

maal. mest...

W. Lappalainen, insinööri ...

Å.

Lauren,

taiteilija ...

E.

Lindholm,

kromolitogr...

A. Lindström,

kivipainaja...

B. Luther,

opettajatar...

H. Malin,

koristemaal. ja piirt...

V. Malmberg,

kuvanveistäjä...

IV.

Mikkonen,

ylikonepainaja ...

T. Manteli,

arkkit

...

J. Mustonen,

kansak.opett...

A. Nuora,

faktori ...

F. Nykänen,

taidetak. ja metallinpakot- taja...•'...

B. Närhi,

piirusi, opettaja ...

M. Oinonen, taiteilija ...

V.

Ollila,

taiteilija ...

G. Paaer,

reklaamitait...

H. Potila, tekstiilitait.

E. Richter, fil. maisteri J. Rignell, kivipiirtäjä

A. L. Saalas, piirusi, opett. ...

M. Schjerfbeck, arkkitehti .. ..

L. Seppälä, insinööri ...

H. Siikanen, veistonopettaja . ..

K. Siikanen, veistonopettaja ...

K. Sjöström, kansak.opett...

G. A. Stenberg, kirjansitoja ...

M. Strömsten, kansakoulunopett.

L. Sundqmst, kaivertaja ...

V. Vuorio, faktori ...

Piirust.opet. metodiikkaa ja harjoit.- luok.

Käsivarapiirustusta (maaliskuuhun ).

Amm. oppia y. -taloutta metall.- pakott:lle ja sepille.

Puusep. harjoit. ja amm.opp. I.

Ammattipiir. ja amm.opp. II puu­

sepille.

Ammattilaskentoa ruotsiksi.

Kirjanmarmor. ja kultasyrjää.

Äidinkieltä (ruotsia) maaliskuuhun.

Kaivertamista, taidetaontaa ja metal- linpakot.

Ammattioppia I, amm.piir. ja la­

tomista sekä (syysi.) typografiaa graaf. taiteilijoille.

LAHJOITUKSIA

Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä on koulu oppilasstipendeiksi saa­

nut 850 markkaa.

K. H. Renlundin käsityöläisille ja tehtaantyömiehille varatun stipendi- ja palkintorahaston korkovaroista on Kaupunginhallitus tätä vuotta varten antanut koululle 700 mk jaettavaksi apurahoina ansioituneille iltaosaston oppilaille.

Taidetakomo О. У. Taito on lahjoittanut 3,000 mk. jaettavaksi taidetaonnan- ja metallinpakotuksen oppilaille palkintona ahkeruudesta ja edistymisestä.

Ulkomaalaiset toiminimet Farbenfabriken Otto Baer ja Gebr. Jänecke & Fr.

Schneemann ovat tänäkin vuonna lahjoittaneet koululle painovärejä.

Erinäisiltä toiminimiltä on koululla sitäpaitsi ollut ilo saada vastaanottaa lah­

joja eri muodoissa pari vuotta sitten perustetun malli- ja ainekokoelmaii kar­

tuttamiseksi.

Kaikista näistä lahjoista lausuu koulun johtokunta parhaat kiitoksensa.

KIRJASTO

Kirjastonhoitaja arkkitehti Rafael Blomstedt. Amanuenssi neiti J. Böhm.

Lukukausien aikana ovat kirjasto ja lukusali olleet avoinna niin hyvin yleisöä kuin koulun oppilaita varten klo 12—2 ja 7—9 ip. tiistaisin ja perjantaisin, klo 7—9 ip. keskiviikkoisin ja lauantaisin sekä 5—7 ip. maanantaisin ja torstaisin.

REHTORIN KANSLIA

ollut avoinna maanani., torst, ja perjant. klo 8—y2 9, tiist. klo 6—x/2 & ja on

keskiv. klo 7—y2 8 ip.

OPPIVUOSI

Syyslukukausi alkoi syyskuun 15 p:nä ja päättyi joulukuun 21 p:nä. Kevät­

lukukausi alkoi tammikuun 13 p :nä ja päättyi toukokuun 18 p mä.

SISÄÄNPÄÄSYVAATIMUKSET

Yleinen ammattilaiskoulu: Kansakoulukurssi tai vastaavat tiedot.

Taideteollisuuskoulu: 17 vuoden ikä, kansakoulukurssi tai vastaavat tiedot sekä sisäänpääsykokeet piirustuksessa, sommittelussa y. m. syyslukukauden aikana.

Piirustuksenopettajaosastolle pyrkiviltä todistus Yliopistoon johtavan kou­

lun lähinnä viimeistä luokkaa vastaavasta tietomäärästä. Koeaika kuin yllä.

KOULUMAKSUT

Yleisessä ammattilaiskoulussa: Smk. 50: — ammattilaisilta, muilta oppi­

laita Smk. 100:— kumpaisenakin lukukautena.

Taideteollisuuskoulussa: Smk. 50:— ammattilaisilta, muilta oppilailta Smk.

300 : — kumpaisenakin lukukautena.

Oppilaat, jotka jo ovat läpikäyneet koulun, mutta käyttävät hyväkseen opetusta jommankununan osaston erikoisaineissa, ovat suorittaneet Smk. 50: , jos ovat olleet ammattilaisia, muut oppilaat Smk. 400:—.

Alennuksia on myönnetty erikoistapauksissa harkinnan mukaan.

OPETUSOHJELMA

i.

YLEINEN AMMATTILAISKOULU

TAIDETEOLLISIA AMMATTEJA VARTEN (Pääasiassa iltaopetusta)

I. YLEINEN KURSSI

Tarkoitettu oppilaille, joilla ei ole ammattia, tai joilla on taideteollinen ammatti, jota varten ei erikoista kurssia ole järjestetty.

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, vaihtoehtoisia oppiaineita.

Yhteensä 10 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat: Käsivarapiirustus (ylim. tunteja), tekstaus ja rakennus­

piirustus sekä harkinnan mukaan muovailu ja sommittelupiirustus.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, projektiopiirustusta, vaihtoehtoisia oppiai­

neita. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat: samat kuin 1 luokalla sekä perspektiivioppi, tyylioppi ja muovailu. Sitä paitsi harkinnan mukaan puun- ja kivenveisto sekä (sommit- telupiirustuksen opetusta nauttineille oppilaille) keramiikka ja porsliini- maalaus.

3 luokka: Käsivarapiirustusta, äidinkieltä, kirjanpitoa (syysi.), vaihto­

ehtoisia oppiaineita. Yhteensä syysi. 12, kevätl. 10 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia: samat aineet kuin 1 ja 2 luokalla.

II. KORISTEVEISTÄJIEN JA MUOVAILIJAIN KURSSI

1 luokka: Käsivarapiirustusta, muovailua ja veistoa, projektiopiirustusta, ammattilaskentoa. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, rakennuspiirustusta, ammattioppia, muovai­

lua ja veistoa sekä kivenveistäjille äidinkieltä. Yhteensä kivenveistäjille 12, muille 11 tunt. viikossa.

3 luokka: Muovailua ja veistoa, tyylioppia, kirjanpitoa kevätl. sekä (puun- veist:lle ja muovail:lle) äidinkieltä. Yhteensä syysi. 10, kevätl. 12 tunt. vii­

kossa kivenveistäjille sekä syysi. 12, kevätl. 14 tunt. viikossa muille oppilaille.

Hautakivenveistäjät saavat tekstausopetusta.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

III. HUONEKALUPUUSEPPIEN KURSSI

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, äidinkieltä, ammattipiirus­

tusta, työharjoituksia. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: käsivarapiirustus (ylimäär. tunteja).

attipiirustusta, muovailua, puunveistoa.

2 luokka: Työharjoituksia, amm

projektiopiirustusta, tyylioppia. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

3 luokka: Työharjoituksia, ammattipiirustusta, rakennuspiirustusta (sisus­

tusta), muovailua, puunveistoa, kirjanpitoa (kevätl.), ammattioppia. Tiileensä syysluk. 12, kev.luk. 14 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine : sommittelupiirustus.

IV. KIVIPIIRTÄJIEN JA -PAINAJIEN KURSSI

a) Kivipiirtäjät:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, tekstausta, litografiahar- joituksia. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, litografiaharjoituksia, ammattioppia, teks­

tausta. Yhteensä 13 tunt. viikossa.

3 luokka: Graafill. tyylioppia y. piirusi., perspektiivioppia, litografiahar­

joituksia, äidinkieltä. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

b) Kivipainaja t:

1 luokka: Litogr. harjoit. y. painamista, ammattilaskentoa. Yhteensä 10 tunt. viikossa.

2 luokka: Kivipainamista, ammattioppia y. -taloutta. Yhteensä 9 tunt.

viikossa.

3 luokka: Kivipainamista, äidinkieltä. Yhteensä 10 tunt. viikossa.

V. KIRJ ANSITO JÄIN KURSSI (opin suorittaneille)

Pääaineeksi valittava joko marmoreeraus tai käsinkultaus, jonka ohella pääs­

tötodistuksen saamista varten on otettava kultasyrjänharjoituksia jommalla­

kummalla luokalla.

1 luokka: Marmoreerausta tai käsinkultausta ynnä ammattipiirustusta.

Yhteensä 6 tunt. viikossa (kultasyrjänharjoit:lla 9 tunt.) 2 luokka: Sama ohjelma kuin 1 luokalla.

Vapaaehtoisia aineita: graafill. tyylioppi y. piirustus ja sommittelupiirustus.

VI. KORISTEMAALARIEN KURSSI

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, ammattimaalausta, teks­

tausta. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, perspektiivioppia, ammattimaalausta, koris­

temaalausta, tekstausta, äidinkieltä, tyylioppia, aineoppia. Yhteensä 23 tunt.

viikossa.

3 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattimaalausta, koristemaalausta, piirus­

tusta elävän mallin mukaan, muovailua, kirjanpitoa kevätl. Yhteensä syysi. 24, kevätl. 26 tunt. viikossa.

Luokilla 2 ja 3 osaksi päiväopetusta.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

/

VII. KIRJANPAINAJIEN KURSSI (opin suorittaneille)

1 luokka: Teoreett. värioppia, painamista, painamisteoriaa, graaf. tyyli- oppia y. piirust., ammattioppia. Yhteensä 7 tunt. viikossa.

2 luokka: Painamista, hinnoittelua y. tariffioppia, ammattioppia. Yhteensä 9 tunt. viikossa.

VIII. LATOJIEN KURSSI (opin suorittaneille)

1 luokka: Graafill. tyyliopp. y. piirustusta, tekstausta, latomista, teoreet.

värioppia. Yhteensä 8 tunt. viikossa.

2 luokka: Ammattipiirustusta, latomista, hinnoitt. y. tariffioppia. Yhteensä 8 tunt. viikossa.

Vapaaehtoisia aineita kummallakin luokalla: ammattioppi ja sommittelu- piirustus.

IX. TAIDETAKOJIEN JA METALLINPAKOTTAJIEN KURSSI

a) Taidetakojat ja metallinpakottajat:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, taontaa ja pakotusta, am­

mattipiirustusta, muovailua. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, taontaa ja pakotusta, ammattipiirustusta, äidinkieltä, muovailua. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

3 luokka: Taontaa ja pakotusta, muovailua, ammattipiirustusta, tyylioppia, ammattioppia ja -taloutta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

b) Kultasepät:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, taontaa ja pakotusta, m attipiirustusta ( syysluk.), muovailua, tekstausta ( kev. luk.). Yhteensä 14 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, taontaa ja pakotusta, kaiverrusta, äidin­

kieltä, muovailua, tekstausta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

3 luokka: Taontaa ja pakotusta, kaiverrusta, muovailua, tekstausta, tyyli­

oppia, ammattioppia ja -taloutta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

am-

c) Kaivertajat:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, taontaa ja pakotusta (tai harkinn. muk. kaiverr. ja pakot.), tekstausta. Tiileensä 14 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, taontaa ja pakotusta (tai harkinn. muk.

kaiverr.), tekstausta, kaiverrusta, äidinkieltä. Tiileensä 14 tunt. viikossa.

3 luokka: Taontaa ja pakotusta (tai harkinn. muk. kaiverr.), tekstausta, kaiverrusta, tyylioppia, ammattioppia ja -taloutta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

II.

TAIDETEOLLISUUSKOULUN OPETUSOHJELMA *)

(Sekä päivä- että iltaopetusta)

A. MALLIPIIRUSTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, projektiopiirustusta, muovailua, tyylioppia, tekstausta, vaihtoehtoisia oppiaineita. Yhteensä 39 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia aineita: porsliiuimaal. sekä kuvanveisto ja muovailu.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, muovailua, tyylioppia, muoto-oppia, perspektiivioppia, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta, heraldiikkaa, vaihtoehtoisia aineita. Yhteensä 43 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin 1 vuosikurssilla sekä keramiikka.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, muovailua, piirustusta elävän mallin Yhteensä mukaan, tekstausta, kirjanpitoa (syysi.), vaihtoehtoisia aineita,

syysi. 36, kevätl. 34 tunt. viikossa.

*) Eräiden harjoitusaineiden suuri tuntilukurnäärä johtuu siitä, että oppilaita on velvoi­

tettu työskentelemään sellaisinakin aikoina, jolloin opettajilla ei ole opetusvelvollisuutta.

Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin 2 vuosikurssilla.

Erikoistapauksissa ovat oppilaat saaneet ottaa valittavaksi aineeksi lisätunteja elävän mallin piirustuksessa.

B. HUONEKALUPIIRUSTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, huonekalupiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, ornamenttipiirustusta, ammattipiirustusta, tekstausta, muovailua, projek­

tiopiirustusta, perspektiivioppia, tyylioppia, rakennuspiirustusta. Yhteensä 44 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, huonekalupiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, ornamenttipiirustusta, tekstausta, ammattipiirustusta, muovailua, tyyli- oppia, rakennuspiirustusta, muoto-oppia. Yhteensä 43 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, huonekalupiirustusta, ammattipiirus­

tusta, ammattioppia, rakennuspiirustusta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi.

40, kevätl. 38 tunt. viikossa.

Ammattipiirustuksen ohella on käyty verstaissa.

Vapaaehtoinen aine: puunveisto kaikilla vuosikursseilla.

C. KORISTEMAALAUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta ammattimaalausta, muovailua, projektiopiirustusta, tekstausta, taidehis­

toriaa, tyylioppia. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivara- ja ornamenttipiirustusta, koristemaalausta, aineoppia, muovailua, tekstausta, perspektiivioppia, taide­

historiaa, tyylioppia, muoto-oppia, piirustusta elävän mallin mukaan. Yhteensä 46 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivara- ja ornamenttipiirustusta, koristemaalausta, tekstausta, piirustusta elävän mallin mukaan, taidehistoriaa, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 42, kevätl. 40 tunt. viikossa.

Vapaaehtoisia aineita : tekstaus sekä puun- tai kivenveisto kaikilla vuosi­

kursseilla.

D. VEISTO- JA MUOVAILUOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiimstusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, veistoa ja muovailua, taidehistoriaa, tyylioppia, projektiopiirustusta.

Yhteensä 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi:

Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, veistoa ja muo­

vailua, taidehistoriaa, tyyloppia, perspektiivioppia, muotooppia, piirustusta

elävän mallin mukaan, ammattioppia muovailijoille. Yhteensä 43 tunt. viikossa muovailijoille, muille 42.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, veistoa ja muovailua, piirustusta elä­

vän mallin mukaan, ammattioppia puunveistäjille, taidehistoriaa, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä puunveistäjille syysi. 41, kevätl. 39 tunt. viikossa, muille syysi. 40, kevätl. 38.

Vapaaehtoinen aine: keramiikka harkinnan mukaan kaikilla vuosikursseilla.

E. KERAMIIKKAOSASTO

Keramiikka tai porsliini maalaus pääaineena.

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, keramiikkaa (keramiikan oppilaille), porsliinimaalausta (porsliinimaalm oppilaille), muovailua, tyylioppia, projektiopiirustusta. Yhteensä 38 tunt.

viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, keramiikkaa y. teknologiaa (keramiikan oppilaille), porsliinimaalausta (porsliinimaalm oppilaille), muovailua, tekstausta, tyylioppia, muoto-oppia.

Yhteensä 40 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, keramiikkaa, (keramiikan oppilaille), porsliinimaalausta (porsliinimaalm oppilaille), muovailua, piirustusta elävän mallin mukaan, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 38, kevätl. 36 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: Porsliinimaalaus (keramiikan oppilaille) ja kera­

miikka (porsliinimaaluksen oppilaille).

F. TAIDETAONTA- JA METALLINPAKOTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, taontaa ja pakotusta, ammattipiirustusta, tyylioppia, projektiopiirustusta, muovailua. Yhteensä 40 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, taontaa ja pakotusta, ammattipiirustusta, muoto-oppia, muovailua, tyyli- oppia. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, taontaa ja pakotusta, y. ammattiop­

pia, muovailua, ammattipiirustusta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 39, kevätl. 37 tunt. viikossa.

G. PIIRUSTUKSENOPETTAJIEN VALMISTUSOSASTO

Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, sommittelupiims- 1 vuosikurssi:

tusta, perspektiivioppia (epäsuora), projektiopiirustusta, tyylioppia, taidehis­

toriaa, muovailua, tekstausta, piirustusta eläväin mallin mukaan, kaunokirjoi-

tusta, piirustusopet. metodiikkaa (kevätl.). Yhteensä syysi. 39, kevätl. 41 tunt.

viikossa.

2 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, sommittelupiirus­

tusta, piirustusta elävän mallin mukaan, muovailua, perspektiivioppia (suo­

ran.), muoto-oppia, tyylioppia, taidehistoriaa, kaunokirjoitusta y. metodiikkaa, plastillista anatomiaa, piirustuksenop. metodiikkaa, piirust. harjoitusluokan

opetusta, käsityö- y. sommittelun harjoituksia. Yhteensä 44 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, sommittelupiirus­

tusta, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta, rakennus- ja viivotinpiirus- tusta, kaunokirj. harjoitusluokan opetusta, taidehistoriaa. Yhteensä 35 tunt.

viikossa.

H. GRAAFILLISEN TAITEEN OSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirus­

tusta, graafillista sommittelua, projektiopiirustusta, taidehistoriaa, tyylioppia, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirus­

tusta, graafillista sommittelua, taidehistoriaa, tyylioppia, muoto-oppia, graaf.

tyylioppia ynnä piirust., perspektiivioppia, piirustusta elävän mallin mukaan, heraldiikkaa, tekstausta, plastillista anatomiaa, typografiaa (syysi.). Yhteensä syysi. 41, kevätl. 42 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, graafillista som­

mittelua, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta, typografiaa (syysi.), litografiaa, taidehistoriaa, etsausta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 45, kevätl. 41 tunt. viikossa.

I. TEKSTIILITAITEEN OSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, tekstausta, tyyhoppia, käsityö- y. sommitt.harjoit., tekstiiliharjoituksia, ammatti- ja aineoppia y. ammattipiirustusta. Yhteensä 42 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirus­

tusta, tyylioppia, muoto-oppia, piirust. elävän mallin mukaan, tekstausta, tekstiiliharjoituksia, ammatti- ja aineoppia y. amm.-piirust. Yhteensä 41 tunt.

viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, piirust. elävän mallin mukaan, teks­

tausta, tekstiiliharjoituksia, ammatti- ja aineoppia y. ammatti piirust., kirjan­

pitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 40, kevätl. 38 tunt. viikossa.

II. TAIDETEOLLISUUSKOULU

17 oppii.

A Metallipiimstusosasto ...

В Huonekalupiirustusosasto ...

C Koristemaalausosasto ...

D Veisto- ja muovailuosasto ...

E Keramiikkiosasto ... ...

F Taidetaonta- ja metallinpakotusosasto G Piirustusopettajien valmistusosasto ..

H Graafillisen taiteen osasto...

I Tekstiilitaiteen osasto ...

8 8 3 9 3

23 Yhteensä 141 oppii.

I. YLEINEN AMMATTILAISKOULU TAIDETEOLLISIA AMMATTEJA VARTEN

128 oppii.

I Yleinen kurssi ...

II Koristeveistä j äin ja muovaili jäin kurssi . . . III Huonekalupuuseppien kurssi ...

IV Kivi piirtäjien ja -painajien kurssi ...

V Kirjansitojien kurssi ...

VI Koristemaalarien kurssi ...

VII Painajien kurssi ...

VIII Latojien kurssi ...

IX Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi

20

36 12 32 40 Yhteensä 353 oppii.

494 oppii.

Koko koulun oppilasmäärä

OPPILASMÄÄRÄ

'r?<MГО<NC<1

? R

S S

Г R R S s г г

I

R

R R R R R R R R R

I I I

R R R

R

11

9—10ap. 3—4ip.

6—9t—[

8—9 9—10вр.

1—1ip.9—12ap.

1—45—6

4—512—2ip.8—10

8—11ap.

5—72—5

5—7 9—10ap.

6—9

£—I

3 -4

5—6

I—

Il

7—91—3

7—9

6—9 9—10ap.

6—91—3ip.8—12ap.6—9

11—1ip.

10—12ap.

5—6ip.8—9ip.

8—9ip.

5 -

9„ 6—8„ 8—9ip.

5 -9

„ 9—10ap. 3—4ip.

6 -9

„ 8—12ap. 1—3ip.

8—11ap. 5—8ip.

1 -3

„

1 -3

„

6—9„

5—9ip. 6—8„ Kultasyrjanharjoitukset... Käsityöny.sommiti,harj.(G.-jaI-os.) Käsivara-jaornamenttipiirustus...

Kaivertaminenkultasepille... Kaunokirj.y.metodiikka... Keramiikka... Kirjanmarmoreeraus... Kirjanpito... Kirjankultausy.ammattipiirustus Koristemaalaus...

Heraldiikka Hinnoin,y.tariffioppikirjaltajille____ Huonekalupiirustus...

(kaunokirj.)

Aineoppikor.maalareille... Anunattimaalaus...

.

... Ammattilaskento... Ammattioppikivipiirt.ja-painille

.. ..

„muoville(syysi.)... Amm.oppipuusep.japuunveistille

.. ..

Ammattioppikirjaltajille... Ammattioppija-taloussepillejametal- linpakottajille... Ammattipiir.latojilley.lat.harj... Ammattipiir.puusepille... Amm.piir.sep.jametallinpakille

.. ..

Etsausharjoitukset... Graafillinensommittelu... Graafill.tyylioppiy.-piirustus... Harjoitusluokat(piirusi.)... 9—10ap. 3—4ip.

6—9

6—9

1—3

1—4

7—9

5—7

6—8ip.

PerjantaiLauantaiOppiaineetTorstaiKeskiv.Maanani.Tiistai

O p et u s su o m en ki el is iä o p p il a it a va rt en

ontänä

o p p iv u o te n a ta p a h tu n u t a ll a o le va n ka a va n m u ka a n :

s г к s

$

г г

R Г

$ Г

E Е

E Е Е

Е S

£ _Е

Е Е

E S £ Е E Е

E Е Е Е E Е

I I

Е Е £ Е Е £ Е

I

Е E Е E Е

E Е E Е Е

Е E Е Е

I I

Е

E Е E Е Е

ÄidinkieliVärioppikirjaltajille(teor.)

Veistojamuovailu

(Taideteollisuuskoulu)ITyylioppi(YLammattilaiskoulu)Typogr.harj.,H-osasto(syysi.)

Tekstiiliharj.y.amm.piir.ja-oppiy.latominenkirjalt:Ile

TekstausTaidetaontajametallinpakotusTaidehistoria

(päiväk.)ISommittelupiirustus(iltak.)Rakennus-javiivotinpiirustusPuunveisto,kats.veistoaPuusepänharjoitukset

Projektiopiirustus

PorsliinimaalausPlastillinenanatomia

Piirustusopet.metodiikkaI

Piirusi,elävänmallinmukaan(suoran.)Perspektiivioppi(epäsuora)PainamisteoriaPainaminenMuovailu,kats.veistoajamuov.Muoto-oppiMetallinpakotus,kats.taidetaontaa

.. .

.Litografiaharjoitukset

Käsivarapiirustus 6—8

1—3

4—55—6ip.10—12ap.

6—7

6—9ip.

8—1010—12 6—86—8

1—31—3ip.8—10ap.

5—6

1—4ip.—39—12ap.

5—9

5—9ip.6—8ip.8—10ap.10—122—12ap.

6—87—9 5—91—38—9I36—9ip.

8—11ap.

6—8ip. 5—91—3

3^1

l^ t

6—9

5—9ip.

8—10ap.

6—8

5 -9

„

8 -1 0

„ 7—9ip.

—2—4„ 9—12ap.9—12ap. —1—3ip. —2—4„ —

5 -7

„8—10ap.

1—4.,

10—12ap. 1—3ip. 5—7„ 8—10ap.5—7ip.5—9ip.1—3„

1 -3

„

6—8 5—6„ 3—4„ 8—10ap.

5 -6

„

6—8„

6 -9

„

4—5„

6 -9

“8—9

10—12ap. 6—8ip.

7 -

9„

6 -9

„

10—12ap. 6—8ip. 7—9„¹

0—12ap. 6—8ip.10—12ap.10—12ap. 6—8ip.—10—12ap. 7—9ip. L—S6—81—3

5—6

1 -4

7—9ip.

•da

n

—8

i

—S7—9ip.

KILPAILUJA JA TYÖTILAUKSIA. OPINTOKÄYNTEJÄ

Plakaatti Aero O. Y:lle: I p., vapaa edestak. lentomatka Helsinki—Tuk­

holma sekä kolmen vuorokauden vapaa ylöspito Tukholmassa, Jorma Suhonen ; II p. vapaa edestak. lentomatka Helsinki—Tukholma Göran Englund sekä kaksi II palkintoa, vapaa edestak. lentomatka Helsinki—Tallinna, Marja Wuorelainen ja Aarno Knuus.

Korkkimattojen mallipiirustuksia: (englantilaiselle linoleumitehtaalle). Viisi palkintoa à 350 :— joista kaksi Aino Hausmann’ille ja kaksi Inga Söderstömille sekä yksi Göran Englundille.

Kansilehden piirustus Metsätalouden. Aikakauskirjaa varten: Neljä palkin­

toa à 125:—, joista Sulo Kirkkalalle ja Göran Englundille yksi kullekin sekä kaksi Ahto Nummiselle.

Kansilehden piirustus Taideteollisuuskeskuskoulun vuosikertomusta varten:

Sarjassa I, pelkästään latomisvälinein aikaansaadut, kaksi palkintoa à 75:—

Harri Kyhäräiselle ja E. Sjöblomille sekä sarjassa II, piirretyt sommitelmat, kaksi palkintoa à 150:— Marja Wuorelaiselle ja Aarno Knuusille; kaksi palk.

à 75:— Holger Erkelenzille ja Henry Czarneckille sekä yksi palk. 50:— Jorma Suhoselle.

Muoti piirustuksia aikakauslehdelle Oma Koti: I p. 300:— Jorma Suhoselle;

II p. 200:— Aarno Knuusille ja III p. 100:— Tuulikki Koskelaiselle.

Seinäkilpi Vakuutusyhtiö Auralle: I p. 500:— Marja Wuorelaiselle; II p.

400:— Henry Czarneckille; III p. 300:— Usko Taskiselle sekä lunastettu ehd.

100:— Uoti Vaajakallio.

O. Y. Arabialle porsliinikahvikaluston koristelun ehdotus. Kilpailu oli tar­

koitettu porsliinimaalauksen oppilaille ja 4 palkintoa à 150 mk. annettiin.

Kaksi palkintoa sai Eila Lamminmäki, jälellä olevat palkinnot saivat Lea Lei­

kari ja Ester Valta.

I vuosikurssilla on toimeenpantu sommittelupiirustusopetuksen yhteydessä seuraavat palkintokilpailut:

Jazzirummun kalvon koristelu. I p. sai Martti Santala ja II p. Sulo Kirkkala.

Ryijy. I p. sai Robert Hancock, II p. Hehni Tokkola ja III p. Armi Airaksinen.

Koristettu lelulaatikko. I p. Linnea Piponius ja II p. Märta Wetterstein,.

Helsinkiläisen yhteiskoulun V luokan luokkamerkki. I p. sai Armi Airaksi­

nen, II p. Tuja Ullberg ja III p. Birgit Rånoken.

Balettilavastus. I p. sai Helge Mether-Borgström, II p. Viola Gråsten, III p.

Martti Santala ja toisen III p. Arvo Lukander.

Paitsi näitä kotikilpailuja, joissa palkintoina on jaettu taidekirjallisuutta, on toimeenpantu lukuisia kilpailuja sommittelutuntien aikana.

Huonekalupiirustusopetuksen yhteydessä järjestettiin kilpailu, jonka aiheena

oli nuoren avioparin vaatimattoman kodin kalustaminen siten, että kalusto, perheen myöhemmin saavuttaessa korkeamman elämäntason ja kodin sen johdosta kasvaessa, kuitenkin hyvin sopeutuisi jälkeenpäin tulleihin huoneka- luihin. I p. sai Gunnar Eriksson, II p. Wladimir Rumjantsew ja III p. Gurli Johansson. — Tässäkin kilpailussa annettiin palkintoina taidekirjallisuutta.

Elävän mallin piirustuksen yhteydessä toimeenpantiin palkintokilpailu, joka käsitti ympyrän koristeellista täyttämistä henkilökuva-aiheella. I palkintoa ei annettu, II p. 100 mk. sai Aarno Knuus ja III p. 50 mk. Robert Hancock.

Piirustuksen opettajain valmistusosastossa (II vuosik.) järjestettiin kilpailu, jossa osanottajien tuli eri aineista valmistaa helposti tehtyjä leikkikaluja. I p.

125 mk. sai Ali Bremer, II p. 100 mk. Mauno Aalto, III p. 75 mk. Mikko Asunta ja IV p. 50 mk. Elina Roos.

Tämän lisäksi ovat eräät toiminimet järjestämättä kilpailua lunastaneet pii­

rustuksia eri taideteollisuustuotteita varten, lähinnä tekstiilimalleja.

Opintokäyntejä

Taideteollisuusosaston oppilaille on järjestetty opintokäyntejä Sanduddin Tapettitehtaálle Tapanilassa, Helsingin Mattotehtaalle, S. Wuorion Lasimaa- 1 a am oon sekä Otavan Kustannusosakeyhtiön ja F. Tilgmann O. Y :n laitoksiin, jolloin laitosten ammattimiehet havainnollisesti ovat selostaneet valmistusta.

Graafillisten iltakurssien oppilaat ovat opettajineen toimeenpanneet opinto- retkeilyn käymällä A. B. Enqvist O. Y:n Selluloosatehtaalle Lielahdessa, O. V.

D. Winter & C:o А. В:in Väri- ja tapettitehtaalla Epilässä, Haarlan Paperiteh­

taalla ja Aamulehden kirjapainon kuvalaattalaitoksessa Tampereella.

tämän lisäksi järjestetty koulun eri osastoille näyttelyihin ja Käyntejä

museoihin selostavin opastuksin.

Vahvistetun oppiohjelman puitteitten ulkopuolella on arkkit. R. Blomstedt iltaosaston oppilaille pitänyt heijastuskuvin valaistuja esitelmiä nykyajan tai- deteollisuu desta.

on

PÄÄSTÖTODISTUKSEN SAANEET OPPILAAT

/. Yleinen ammattilaiskoulu taideteollisia ammatteja

Yleinen kurssi: Viola Dahlström, Anna-Dina Dromberg, Lydia Forsell, Harry Holmström, Veikko Huttunen, Kerttu Kärkkäinen, Helmi Thomenius, Aarre IVallin ja Linnea Winqvist.

Koristeveistäjien ja muovailijain kurssi: Toivo Häkkinen, Olavi Laine ia Olavi Mäkelä.

Huonekalupuuseppien kurssi: Otto Janhonen, Einari Maaranen, Jalmar Mattila, Semmi Riikman, Sakari Santaniemi, Erkki Suonpää, Eino Tupaia i'a Vilho Viljamaa.

Kivipiirtäjien ja -¡minajien kurssi: Frans Berglöf, Kurt Finckenberg, Antti Rissanen ja Leo Wester gren.

Kirjansitojien kurssi: Lyyli Apponen, Torsten Forsberg, Aarne Frilander, Sven Grönthal, Einar Nyström, Eemeli Vasenius ja Aune Vuorisalo.

Koristemaalarien kurssi: Ingrid Flinck, Viljo Harja, Viljo Hujala, Elis Jo­

hansson, Eero Jorma, Vilho Kiuru, Heikki Korhonen, Kalle Lehtinen, Sulo Lehtonen, Anton Saarinen, Veikko Sellmer ja Vilho Voutilainen.

Painajien kurssi: Reino Arppe, Kaarlo Heiniä, Reino Kilpeläinen, Toivo Railo ja Jaakko Tiukkanen.

Latojien kurssi: Emil Alho, Matti Koskinen, Harry Kyhäräine.n, Linnea Mikkola, Mauri Piiru, Johannes Saarinen, Eino Sjöblom, Erik Söderlund, Olavi Toivonen, Frans Wickström ja Veikko Villing.

Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi: Otto Hämäläinen, Veikko Joki­

nen, Antti Kuume, Tauno Kuume, Toivo Liukkonen, Gunnar Rantama, Anton Rautanen, Antti Räsänen, \ il jo Sandgrén, Tauno Taisto, Toivo Tossavainen ja Viesti Väänänen.

varten.

II. Taideteollisuuskoulu.

Mallipiirustusosasto: Rakel Tähtinen.

Huonekalupiirustusosasto: Gunnar Eriksson, Jarl-Einar Flinckenberg, Åke Holmberg, Gurli Johansson, Irja Kansanen, Wladimir Rumjantsew ja Sylvia Saarelainen.

Koristemaalausosasto : Gunnar Nylander.

Piirustuksenopcttajien valmistusosasto: Victor Ahponen, Yrjö Hyvärinen, Unto Immonen, Greta Lodman, Aili Luukkonen, Daisy Mannelin, Tauno Man­

ninen, Margareta Raikkala, Viljo Ranta, Arvo Toivonen ja Lyyli Uotila.

Graafillisen taiteen osasto: Göran Englund, Tapio Tapiovaara ja Uoti Vaaja­

kallio.

Tekstiilitaiteen osasto: Gunvor Grönvik, Greta Levelius, Kirsti Messman, Anna-Liisa Raatikainen, Inga Söderström ja Hilkka-Liisa Thuneberg.

AVUSTUKSET JA PALKINNOT

K. H. Renlundin käsityöläisille ja tehtaantyömiehille tarkoitetun stipendi- ja palkintorahaston korkovaroista ovat seuraavat oppilaat ammatissaan osoitta­

masta ahkeruudesta ja edistyksestään koulun oppiaineissa saaneet kumpikin 350 mk: Erkki Suonpää ja Rufus Sällström.

Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdityksen stipendivarat jaettiin siten, että Vilho Woutilainen sai 300 mk sekä Harry Kyhäräinen ja Olavi Mäkelä kumpi­

kin 275 mk.

Taidetakomo O. Y. Taidon taidetaonnan ja metallinpakotuksen oppilaille tarkoitetut stipendivarat jaettiin siten, että iltaosaston oppilaat Tauno Kuume, Tauno Taisto ja Viesti Väänänen saivat kukin 350 mk, Antti Kuume ja Viljo Sandgrén 325 mk sekä Otto Hämäläinen 300 mk. Taideteollisuuskoulun taide-

taonnan ja metallinpakotusosaston oppilas Sakari Saari sai 1,000 mk.

Teollisuusneuvos S. Vuorion stipendirahaston korkovaroista annettiin 1,600 mk huonekalupiirustusosastolta päästötodistuksen saaneelle oppilaalle Irja Kansaselle. Stipendinsaaja on velvoitettu harjoittamaan huoneensisustusalaan kuuluvia opintoja lähemmin määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Edelleen antoi Taideteollisuusyhdistys käyttövaroistaan seuraavat palkinnot ahkeruudesta ja edistyksestä: 250 mk Göran Englund, Gunvor Grönvik, Kaarlo Heiniä, Ahto Numminen ja Gimnar Nylander; 200 mk Victor Ahponen, Lydia Forsell, Aino Hausmann, Åke Holmberg, Harry Holmström, Veikko Huttunen, Yrjö Hyvärinen, Toivo Häkkinen, Otto Janhonen, Vilho Kiuru, Aarno Knuus, Eero Lundell, Einari Maaranen, Tauno Manninen, Jalmar Mattila, Kirsti Mess­

man, Linnea Mikkola, Anna-Liisa Raatikainen, Anton Rautanen, Semmi Riik­

man, Wladimir Rum jantsew, Sakari Santaniemi, Paul Söderström, Tapio Tapio­

vaara, Lyyli Kotila, Uoti Vaajakallio, Eemeli Vasenius, Frans Wickström ja Vilho Viljamaa; 175 mk Mikko Asunta, Harry Czarnecki, Gunnar Eriksson, J arl-Einar Flinckenberg, Unto Immonen, Gurli Johansson, Greta Levelius, Greta Lodman, Margareta Raikkala, Viljo Ranta, Elina Roos, Sylvia Saarelainen, Inga Söderström, Hilkka-Liisa Thuneberg ja Rakel Tähtinen; 150 mk Reino Arppe, Frans Berglöf, Anna-Dina Dromberg, Bror-Carl Edelmann, Kurt Finckenberg, Torsten Forsberg, Tor Forslund, Toivo Grönlund, Viljo Hujala, Raymond Idman, Elis Jahnsson, Veikko Jokinen, Eero Jorma, Oskar Juhola, Aarne Jyry, Heikki Korhonen, Matti Koskinen, Tauno Kärkkäinen, Olavi Laine, Alvar Landén, Kalle Lehtinen, Sulo Lehtonen, Toivo Norri, Jorma Nurmi, Einar Nyström, Mauri Piira, Toivo Railo, Antti Rissanen, Anton Saarinen, Johannes Saarinen, Yrjö Salo, Veikko Sellmer, Alpo Särkkä, Erik Söderlund, Otto Tirro­

nen, Eino Tupaia, Aarre Wallin ja Leo Westergrén.

Helsingissä toukokuulla 1933. Werner von Essen.