Viina ääntenjakajana Kuopiossa

Vuonna 1884 Kuopiossa pääsivät suomenmieliset voitolle valtiopäivämiesvaaleissa. Tähän vaikutti se, että vaaleja varten oli vahvistettu äänioikeuskatto. Jatkossa viinapolitiikka jakoi kuopiolaiset.

Rikkaat kauppiaat, joiden toimeentuloon alkoholi vaikutti, liittoutuivat ruotsinmielisten kanssa Kauppaseuran (eli viinapuolueen) listalle. Viinakysymys jakoi jatkossa myös suomenmieliset kah-teen ryhmään, joskaan jako ei mennyt nuor- ja vanhasuomalaisten välillä.⁴⁸⁵

Tampereen tapaan alkoholikysymys jakoi kaupunkilaisia 1800-luvun lopulla. Kuopiossa vuoden 1886 kunnallisvaaleissa, ”viinavaaleissa”, suomenmieliset jakautuivat. Raittiusliikkeen edustajia pääsi kansallismielisten suomalaisten listoille. Kauppiaita tämä ei miellyttänyt, niinpä he liittoutui-vat ruotsinmielisten kanssa. Suurituloisten Kauppaseurasta tuli viinapuolue ja vastassa olevaan rait-tiuspuolueeseen kuului talonomistajia, tehdaslaisia, käsityöläisiä ja Työväenyhdistyksen kannattajia.

Minna Canth kirjoitti Lucina Hagmanille: ”Enkä luullut niin alhaisen syyn, kuin omanvoiton

482Hautala 1976, 580. Seuraavinakin vuosina Oulussa oli erimielisyyksiä. Ruotsalaiset olivat usein voittajia kunnallispolitiikassa. Joulukuun 1910 kunnallisvaaleissa ensimmäisen kerran parinkymmenen vuoden jälkeen suomalaiset puolueet voittivat. Westerlund 1975, 59.

483 Westerlund 1975, 59.

484 Hautala 1976, 581.

485 Nummela 1989, 255.

125

nön tulevan (suomalaista puoluetta) särkemään.” Jatkossakaan ei esiinnytty ensi sijassa nuor- ja vanhasuomalaisina vaan viinapuolueena ja raittiuspuolueena. Varakkaiden kauppiaiden kannattama Kauppaseuran viinapuoluelista sai voiton useissa kunnallisvaaleissa. Köyhillä työläisillä oli vähän ääniä eikä suurta halukkuuttakaan osallistua vaaleihin. Raittiuspuolueen kannattajiin kuului Työvä-enyhdistyksen, Talonomistajien, Käsityö- ja tehdasseuruuden sekä uuden kunnallisklubin jäseniä.

Ryhmä käytti myös kansallismielisten nimitystä. ⁴⁸⁶

Kuopiossa Vapaapalokuntaa voidaan pitää työväenliikkeen esiliikkeenä, sillä VPK:n iltamissa pai-kallisen sanomalehdistön lisäksi välitettiin tietoa sosialismista. ⁴⁸⁷ Vuoden 1886 kunnallisvaalien aikaan Tapio-lehdessä oli toivomus, että työmiesten ääni saataisiin kuuluville kunnallispolitiikassa.

Tämä kuitenkin edellyttäisi yksimielisyyttä. Näillä ”viinavaaleilla” oli vaikutusta työväenyhdistyk-sen perustamiseen. Kuopion wrightiläityöväenyhdistyk-sen työväenyhdistyktyöväenyhdistyk-sen säännöt vahvistettiin työväenyhdistyk-senaatissa maa-liskuussa 1889.⁴⁸⁸ Kuopiossa ei lähdetty yhtä vilkkaasti liikkeelle kuin Tampereella ja Oulussa työ-väen pyrkimyksissä poliittiseen vaikuttamiseen.

Kuopio oli 1880-luvun puolivälissä kunnallisvaaleissa henkikirjoitetun väkiluvun perusteella ääni-valtaisempi kuin keskimäärin muut Suomen kaupungit. Tähän vaikuttivat kunnalliset veroäyrit, jotka määrittivät myös valtiollisten vaalien äänet. Kunnallisvaaleissa oli valtiopäivämiesvaaleihin verrattuna useammilla pienituloisilla mahdollisuus äänestää. Äänioikeuden käyttöön vaikutti tarve valvoa omia etuja ja opillinen sivistys. Virkamiesten ja toimihenkilöiden jälkeen ahkerimmin äänes-tivät teollisuudenharjoittajat ja kauppiaat. Laiskimmin äänesäänes-tivät työläiset.⁴⁸⁹

Raittiuspuolueen kannattajat tulivat Työväenyhdistyksestä, Talonomistajista, Käsityö- ja tehdasseu-ruudesta sekä Kunnallisklubista, joka perustettiin 1890-luvulla. Monet uudet ryhmittymät tulivat suomenmielisten tilalle, mikä näkyi siinä, ettei kieliasia ollut ratkaiseva, vaan ryhmittäydyttiin ni-mellä Kansanvaltaiset. Myös naisten pääsy äänestämään vuosien 1892 ja 1893 vaaleissa vilkastutti osallistumista ja vaikutti raittiusasiaan myönteisesti. Vaaleissa toisella listalla mukana olleen Kaup-paseuran kannatus oli yleensä heikompi. Raittiuspuolueella oli lukumääräisesti enemmän kannatta-jia. Isak Löf oli kauppiaiden ehdokas. Myös kansanvaltainen ryhmä, joka halusi eroon kielikysy-myksestä, ehdotti häntä vuoden 1893 kunnallisvaaleissa.⁴⁹⁰

486 Nummela 1989, 255, 257, 365; Tapio 29.9.1886 no 77, 1; 24.11.1886 n:o 93,1; 27.11.1886 n:o 94, 3; 4.12.1886 n:o 96, 1-2; Tapio 23.4.1887 no 32, 1-2; 7.12.1887 no 97, 1-2; Uusi Savo 14.12.1895 no 145, 2.

487 Nummela 1989, 365; Tapio 7.6.1879 n:o 45, 2; 11.6.1879 n:o 46, 2

488Nummela 1989, 257, 365–367; Tapio 29.9.1886 nro 77, 1; 24.11.1886 n:o 93, 1; 27.11.1886 n:o 94 3; 4.12.1886 n:o 96, 1-2.

489 Nummela 1989, 250-253.

490 Nummela 1989, 257-258; Uusi Savo 13.12.1892 n:o 147, 2; 25.11.1893, n:o 137, 1-2; 28.11.1893 n:o 138, 2.

126

Kuopiossa vuoden 1895 vaaliluettelossa näkyi vielä ääniasteikko, jossa sekä valtiollisissa että kun-nallisissa vaaleissa oli yhden henkilön mahdollisuus käyttää 25 ääntä. Tämä äänimäärä oli tulevien porvarissäädyn edustajien Kustaa Killisen ja Kaarlo Brofeldtin lisäksi mm. oluenpanija Carl Cla-reuksella. Sen sijaan kaksi vuotta aikaisemmin Iisalmesta Kuopioon muuttaneella kirjailija-toimittaja Otto Tuomella oli vain 10 ääntä, eli yksi ääni enemmän kuin esim. merimies Aatu Kuori-koskella.⁴⁹¹

Vuoden 1896 kunnallisvaaleissa Kauppaseuran ja Talonomistajien lisäksi äänestäjillä oli valittavana sekalista. Sen oli koonnut sovitteleva ryhmä, joka koostui ”joukosta kunnallisia asioita harrastavia äänivaltaisia kaupunkilaisia eri säätyluokista”. Näissä vaaleissa pääkysymyksenä ei ollut alkoholi-politiikka kuten edellisissä vaaleissa, vaan katurasitukseen kohdistuvat muutokset, jotka koskivat kaupunkilaisia ja erityisesti järjestäytymässä olevia talonomistajia. Osallistuminen vaaleihin oli laimeaa. Sekalista sai 55 prosenttia äänistä, Kauppaseuran lista 29 prosenttia ja Talonomistajien lista 16 prosenttia.⁴⁹²

Anniskeluoikeudet olivat taas seuraavissa vuoden 1897 kiivaissa kunnallisvaaleissa ääntenjakajana.

Sekä Työväenyhdistyksen ja raittiusmielisten yhteislistalla että Kauppaseuran listalla oli kaksi sa-maa vanhasuomalaisten ehdokasta. Kauppaseuran lista meni läpi. Yhteislista sai 45 prosenttia äänis-tä. Kustaa Killinen oli Kauppaseuran listalla. Toinen lista oli Työväenyhdistyksen ja Raittiusmielis-ten yhteinen. Heidän listaansa kannattivat äänin 18-13 myös Talonomistajat, jotka eivät halunneet omaa listaa. Uusi Savo -lehdessä puolueettomat ja kiihkottomat eivät kannattaneet kumpaakaan listaa, mutta esittivät lehdessä kannattavansa Killistä, joka valittiinkin näissä kiihkeissä vaaleissa kuten kaikki muutkin Kauppayhdistyksen listan ehdokkaat. ⁴⁹³

Vuoden 1897 valtiopäivämiesvaaleissa uuden vuonna 1896 annetun valtiopäiväjärjestyksen mukaan enimmäismäärällä eli 10 äänellä äänestäviä oli 55 prosenttia. He olivat pääasiassa ruotsinmielisiä.

Ennen vaaleja pidetyissä kokouksissa suomenmieliset kokosivat voimansa yhteen. Savon radan rakentamiskysymys aiheutti suurimpia erimielisyyksiä ruotsinmielisten kanssa. Yleisessä valmiste-levassa kokouksessa ja kauppiaiden yhdistyksessä päästiin yksimielisyyteen ehdokkaista. Suurim-man äänimäärän saivat Kauppayhdistyksen suomenmielisten listan ehdokkaat: tuomiokapitulin sihteeri, tuomari K.A. Herckman⁴⁹⁴ ja Kuopion tunnetuin suomenmielinen Kustaa Killinen, jolle nämä olivat ensimmäiset valtiopäivät. Kuopion edustajat anoivat 1897 valtiopäivillä yhtäläistä ää-nioikeutta naisille miesten kanssa. Anomuksen tekemistä pyysi Suomen Naisyhdistyksen Kuopion

491 Kuopion kaupungin vaaliluettelot V 10 Ea 1.

492 Nummela 1989, 257.Uusi Savo 8.12.1896 no 142, 2; 10.12.1896 no 143, 2; 14.12.1895 no 145, 2.

493 Nummela 1989, 257; Uusi Savo 2.12.1897 no 139, 4.12.1897 n:o 140, 1-2; 2–3; 7.12.1897 no 141, 2.

494 Herckman oli Kuopion edustajana 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 valtiopäivillä. Nordenstreng 1921, 121-122.

127

osasto. Kajaania edustanut Kuopion entinen pormestari Ivar Kyanderin⁴⁹⁵ oli mukana tekemässä anomusta. Kustaa Killinen, Jyväskylän edustaja Walter Parviainen, Turun edustaja Axel Spoof ja Sortavalan edustaja Gustaf Winter jättivät uuden vastaavan anomuksen seitsemän vuotta myöhem-min.⁴⁹⁶ Edellisestä esimerkistä käy ilmi, että Kuopiossa suomenmielisten osuus voimistui ja samalla näkyi halu uudistaa äänioikeuskysymystä jopa naisten toiveet huomioimalla.

Vuoden 1900 kunnallisvaaleissa ruotsinmielisten asema vahvistui. Vaaleissa oli kolme ryhmää:

työväenyhdistys, Kauppaseura sekä Kunnallisklubi, Talonomistajain yhdistys, Raittiusseura ja Pui-jo-yhdistys yhteisellä listalla, joka sai 34 prosenttia äänistä. Kauppaseura sai 59 prosenttia äänistä.

Kaikista ryhmistä tuli kannatusta Killiselle. Hän sai vaalissa toiseksi eniten ääniä. Otto Tuomi ke-hotti äänestämään Killistä, etteivät Kauppaseuran ylimysmieliset ehdokkaat tulisi valituiksi.⁴⁹⁷ Kauppaseuran listaa äänesti lähes 40 prosenttia äänestäjistä, joten ”ylimystö” ja ruotsinmieliset kauppiaiden kanssa saivat voiton. Työväenyhdistyksen listaa äänesti noin 30 prosenttia, mutta ääniä tuli vain 9 prosenttia. Uusi Savo kommentoi vaaleja: ”Askel taaksepäin kansanvaltaiselta tieltä”.

Myös seuraavat vaalit olivat pettymys Työväenyhdistykselle, joka sai jatkossa kumppanikseen Työntekijäin yhdistyksen. Raittiuskysymys pysyi kunnallisvaaleihin vaikuttavana tekijänä myös eduskuntauudistuksen jälkeen.⁴⁹⁸

Vuoden 1900 kunnallisvaaleissa Kuopion molemmilla työväenliikkeen yhdistyksillä, Työväenyh-distyksellä ja 1900 perustetulla Työntekijäin yhTyöväenyh-distyksellä, oli oma ehdokaslista. Uusi yhdistys oli perustettu, kun syntyi erimielisyyttä Turun puoluekokouksen jälkeen siitä, mennäänkö ”puolueen alaisuuteen”. Työväenpuolueiden kannatus jäi 9 prosenttiin. Otto Tuomi kieltäytyi työväestön hou-kutuksista huolimatta ehdokkuudesta. Hän vetosi työtehtäviinsä ja siihen, että valtuustossa oli jo tarpeeksi sanomalehtimiehiä. Vaalien tulos oli pettymys työväestölle, kun he olivat äänestäneet vilkkaasti. Oltiin sitä mieltä, että ”suomalainen, talonpoikainen Kuopio luopui kansanvaltaiselta tieltä”. Nimimerkki ”Vuokraaja” pahoitteli Uusi Savo -lehden yleisönosastolla, etteivät kaupungin maiden vuokraajat päässeet päättämään asioista. Seuraavissa vaaleissa Kuopion työläiset olivat vaalilakossa.⁴⁹⁹

495 Kyander oli Kuopion vt. pormestari useita eri kertoja 1880-1884. Hän edusti Kajaania 1897, 1899 ja 1900 valtiopäivillä. Nordenstreng 1921, 180-181.

496 Kuopion maistraatin ptk 10.10.1896; Mylly 2006, 73–74, 78–79; Nordenstreng 1921, 121–122, 180-181, 266-267, 318-319, 360-361,1; Nummela 1989, 357-58; Savon Sanomat 14.1.1968 nro 12; Uusi Savo 6.10.1896 n:o 115, 2-3;

8.10.1896 n:o 116, 2 .Entinen Kuopion pormestari Kyander oli Kajaanin edustajana.

497 Nummela 1989, 258; Uusi-Savo 8.12.1900 n:o 144, 2-3; 11.12.1900 n:o 145, 2.

498 Nummela 1989, 258; Tuomisto 1982, 69; Uusi Savo 8.12.1900 no 144; 2, 11.12.1900 no 145, 2.

499 Nummela 1989, 258; Uusi-Savo 8.12.1900 n:o 144, 2-3; 11.12.1900 n:o 145, 2.

128

Vuoden 1902 valtuustovaaleissa molemmat työväenyhdistykset olivat yhteistyössä talonomistajien, Raittiusseuran ja Puijo-yhdistyksen kanssa raittiusliikettä kannattavalla yhteislistalla. Kauppayhdis-tyksellä ja Kunnallisklubilla oli yhteinen lista, joka sai 68 prosenttia äänistä. Molemmilla listoilla olleet isännöitsijä Kaarlo Brofeldt (4599 ääntä) ja Kauppaneuvos Löf (4892 ääntä) tulivat valituiksi.

Vuoden 1903 vaaleihin Kunnallisklubi ja kauppayhdistys lähtivät omilla listoillaan. Kolmas lista oli raittius- ja kansallismielisten. Kaikilla listoilla oli ehdokkaana K. Killinen. Kauppayhdistys sai 50 prosenttia äänistä. Raittiusliikkeen kannattajat jäivät vähemmistöön.⁵⁰⁰

Valtiopäivillä Kuopiota edustaneista miehistä kaupunginvaltuustossa olivat Andersin, Löf, Killinen ja Kaarlo Brofeldt. Viime mainittua lukuun ottamatta kaikki tekivät valtiopäivillä aloitteita kotiseu-tunsa asioiden parantamiseksi.⁵⁰¹

Kuopion Työntekijäinyhdistyksen edustajia oli mukana Forssan puoluekokouksessa ja vuonna 1903 kuopiolaiset liittyivät Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Wrightiläiset Työväenyhdistyksen edus-tajat eivät osallistuneet Forssan kokoukseen. Vuonna 1904 wrightiläisyyden aika oli ohi Kuopios-sa.⁵⁰²

500 Nummela 1989, 258; Uusi Savo 16.12.1902 n:o 146, 1-3; 18.12. 1902 n:o 147, 2; Uusi Savo 10.12.1903, 1;

12.12.1903, 1.

501 liite 3

502 Tuomisto 1982, 55-56, 75; Savon Sanomat 14.11.1964 nro 309.

129

5 D