Oulusta työväen edustaja

Vuoden 1904 kunnallisvaaleissa työväenyhdistyksellä Oulussa oli oma lista, jossa 10 ehdokkaasta puolet oli työväenyhdistyksen jäseniä ja puolet porvarillisia molemmista kieliryhmistä. Seuraavana vuonna ruotsinmielisten lista pääsi voitolle, kun suomenmieliset olivat jakaantuneet useisiin eri ryhmiin: työväki, nuorsuomalaiset, vanhasuomalaiset. Valtuuston jäsenmäärä oli tuolloin 30. Näissä vaaleissa valituista 10 edustajasta kuusi oli suomenmielisiä.⁵⁸⁰

Lokakuun 5. päivänä 1904 pidetyissä valtiopäivämiesvaaleissa Oulun Työväenyhdistys ei noudatta-nut Helsingin ylimääräisen puoluekokouksen tekemää päätöstä vaalilakosta. Oululaiset perustelivat rikkomustaan sillä, että valtiopäivillä on tärkeää olla työväen omia miehiä, jotta saadaan työväestöl-le tärkeitä päätöksiä, erityisesti äänioikeus. Heidän mietyöväestöl-lestään puoluekokous lyhytnäköisellä pää-töksellään pyrkii pysähdyttämään työväenliikkeen kehitystä. Ylimääräinen puoluekokous oli oulu-laisten mielestä lisäksi kutsuttu koolle sääntöjä noudattamatta. ⁵⁸¹

Ennen vaaleja pidetyssä ”kansallismielisten” vaalikokouksessa pidettiin tärkeänä väkijuoma-asiassa kunnallisen kieltolain aikaansaamista ja edustajien pitäisi olla suomenmielisiä oululaisia. Kokous

578 Heikkilä 1993, 36-37; Huuhtanen 1972, 226-227; Kansan Lehti 12.1.1904 n:o 4, 2; 14.1.1904 n:o 5, 2; 16.1.1904 n:o 6, 1-2; 26.5.1904 n:o 58, 1-2; Otava 13.10.1904 n:o 103, 3.

579 Huuhtanen 1972, 227-230; Rasila 1984, 589; Hämeen Sanomat 5.10.1904 no 113, 3.

580 Hautala 1976, 347; Kaiku 2.12.1904 n:o 140, 2; 18.12.1905 n:o 143, 1. Koko valtuusto ei vaihtunut yhdellä kertaa.

581 Louhi 25.10.1904 no 128, 1-2; Työmies 5.10.1904 no 231, 1

147

hyväksyi kuitenkin Oulun työväenyhdistyksen ehdokkaaksi valitseman turkulaisen sosialistisen kansakoulunopettaja Juho Kustaa (Kyösti) Karin. Kari oli syntynyt Oulussa. Toisena työväenyhdis-tyksen vaihtoehtona oli toimittaja Yrjö Mäkelin Tampereelta. Työväki toivoi saavansa ensi kerran Suomen valtiopäivillä äänensä kuuluville. He halusivat sellaisen yhteisen ehdokkaan, joka olisi lähimpänä työväestön mielipiteitä.⁵⁸²

Kari ilmoitti Työmies-lehdessä, että hän kieltäytyy ehdokkuudesta ja noudattaa Helsingin puo-luekokouksen vaaliboikottipäätöstä, vaikka on itse toista mieltä kuin puoluekokous. Kari oli lupau-tunut oululaisten ehdokkaaksi ennen puoluekokousta. Oulun työväestö ilmoitti Karille, että kieltäy-tymistä ei voi enää huomioida ja toivottiin, että Kari ottaisi luottamustehtävän vastaan.⁵⁸³

”Kansallismielisten” kokous tarjosi kahta ehdokaslistaa, jotka oli laadittu samansuuntaisilla periaat-teilla, mutta puoluekanta erotti listat toisistaan. Toisessa oli kaksi ruotsinmielistä ja toisessa kaksi kansallismielistä ja lisäksi yksi yhteinen ehdokas Kari. Kansallismieliset olivat pankinjohtaja J. F.

Kerttula ja kauppias J. Santaholma. Kerttulan valintaa ehdokkaaksi perusteltiin sillä, että hän oli edustanut Oulua ansiokkaasti jo kolmilla valtiopäivillä ja oli äänioikeus- ja raittiusasiassa työvä-enyhdistyksen linjoilla. Santaholma kuului kyvykkäimpiin kansallismielisiin ja oli omintakeinen edistyksen kannattaja. Koska Oulusta on kolmille viimeisille valtiopäiville lähetetty suomenmielisiä ehdokkaita, pidettiin Oululle häpeällisenä asettaa ehdolle ruotsinmielisiä. Joka miestä kehotettiin vaaliin ja äänestämään listaa Kari, Kerttula, Santaholma.⁵⁸⁴

Perustuslailliset olivat työväenyhdistyksen kanssa yhteistyössä, kun ottivat Karin listalleen. Seura-klubi (Sällskapsklubben), Suomalainen Seura-klubi, TeollisuusSeura-klubi ja raittiusjärjestö Pohjan Leimu olivat lisäksi vaaleissa mukana tuolla yhteisellä listalla, jossa Karin lisäksi olivat ehdokkaina pormestari A. Castrén ja kauppaneuvos K.A. Snellman. Kaiku-lehdessä kritisoitiin Snellmanin ja Castrénin valintaa, koska he tiettävästi jopa vastustivat työväen rientoja ja olivat ruotsinmielisiä viina- ja ra-havallan miehiä.⁵⁸⁵

Nuorsuomalaisessa Louhi-lehdessä kritisoitiin sitä, että valtiopäiville aiottiin lähettää yksi ruotsin-mielisenä tunnettu, yksi joka ei kuulunut suomenmielisiin, vaikkei ollut ruotsinmielinenkään ja yksi työväen aatetta edustava, joka oli vain vähän ottanut osaa kielipuolueiden taisteluun. Tässä oli

582 Hautala 1976, 597-598; Kaiku 5.10.1904 no 115, 3; Kaleva 12.9.1904 nro 211, 2; Oulun Ilmoituslehti 18.9.1904 no 38, 4; Hufvudstadsbladet 5.10.1904 no 270, 5.

583 Kaleva 6.10.1904 no 232; Työmies 4.10.1904 n:o 230, 4.

584 Kaleva 6.10.1904 no 232; Työmies 4.10.1904 n:o 230, 4.

584 Kaiku 6.10.1904 no 115, 3; Nordenstreng 1921, 163. Vanhasuomalainen Kerttula oli ollut 1897, 1899 ja 1900 valtiopäivillä Oulun edustajana ja useamman vuoden kaupunginvaltuutettuna. Santaholmalla oli edustajakokemusta vain kunnalliselämästä.

585 Hautala 1976, 597-598; Kaiku 28.9.1904 nro 112,1; Kaleva 1.10.1904 nro 228, 1-2; 6.10.1904 nro 232, 2.

148

den mukaan jyrkkä muutos aikaisempaan, kun Oulusta oli kolmille viimeisille valtiopäiville lähetet-ty puhtaasti suomenmielisiä edustajia. Suomalaisuuden kannalta lehdessä pidettiin Oulua edislähetet-tyk- edistyk-sellisenä, kun oli riittävästi suomenkielisiä kouluja. Valtuustossa, virastoissa ja laitoksissa käytettiin suomen kieltä. Valtuustossakin oli 10 vuoden ajan suomenmielisiä, jopa kolmasosa, ja työväen edustajia, vaikka ruotsinmieliset olivat valtuustovaaleissa voittajia. Louhi-lehden kannanottona oli myös se, että Oulu oli ensimmäisiä kaupunkeja, joissa ääniasteikko oli laskettu 10:een ja päätetty laskea kahteen, vaikka päätöstä ei oltu vielä vahvistettu. Kun kielikysymys Oulussa oli ratkaistu, muut yhteiskunnalliset pyrkimykset olisi tuotava etusijalle. Vaalikokoukseen lehdessä kutsuttiin kansallismielisiä, periaatteelleen uskollisia, suomalaisia työväen aatteen ystäviä ja raittiusmieli-siä.⁵⁸⁶

Kalevassa puolustettiin Castrénia miehenä, joka on raittiuden hyväksi tehnyt enemmän kuin kukaan muu tässä yhteiskunnassa. Hän on itse sanonut Kalevan mukaan olevansa vähintään kunnallisen kieltolain kannalla. Lisäksi Castrén on jo vuosikymmenen ajan ollut Työväenyhdistyksen jäsen ja pormestarina toiminut työväen asioiden järjestämiseksi paremmin kuin missään muualla Suomessa on toimittu. Kaupungin poliittisissa vaaleissa hän on ollut yksi mies yksi ääni asteikon kannalla.

Kalevan mukaan kielikysymys oli sivuasia, eli Castrénin nuorsuomalaisuus ei ollut esteenä hänen valinnalleen työväen ehdokkaaksi.⁵⁸⁷

Kauppaneuvos Snellmania ei Kalevassa esitetty raittius- ja äänioikeuskysymyksessä työväestön vaatimuksia täyttäväksi, mutta koska hänellä oli Oulussa puolueisiin katsomatta suurin kannatus, työväestö ei halunnut ottaa omaa kolmatta ehdokasta. Eri kansalaisluokkien kesken oli pyrittävä yhteistyöhön, eikä haastettava riitaa.⁵⁸⁸

Kaiku ja Louhi lehdissä oli kiistaa ehdokkaiden raittiusmielisyydestä. Louhi-lehdessä suosittiin Snellmania ja lehdessä Kerttulan katsottiin osoittaneen parempaa raittiusharrastusta. Kaiku-lehdessä otettiin myös kantaa Työmiehessä olleisiin kirjoituksiin, joissa moitittiin Työmiestä siitä, että ”puhutaan äänioikeusasiassa työväelle mieluisasti, mutta äänestetään herroille mieluisasti”.

Työmies-lehti korosti ruotsinmielisten vastustavan äänioikeusasiaa. Kaiku-lehden kanta oli, että Työmies noilla kannanotoilla ”vahingoittaa koko köyhälistön asemaa ja avustaa epäsuorasti äänioi-keuden vastustajia”.⁵⁸⁹

586 Louhi 1.10.1904 no 118, 1-2.

587 Kaleva 1.10.1904 nro 228, 1-2.

588 Kaleva 1.10.1904 nro 228, 2.

589 Kaiku 17.10.1904 no 120, 2-3; Louhi 4.10.1904 n:o 119, 2; Työmies 10.10.1904 no 235, 1-2.

149

Palokunnantalolla, jonne sanomalehti-ilmoituksen perusteella oli kutsuttu ”kaikki periaatteelleen uskolliset, suomalaiset työväen ystävät ja raittiusmiehet”, oli 3.10. koolla noin 400 kansallismielis-tä, enimmäkseen työväkeä. Siellä maisteri Nykopp esittikritiikkiä Karia kohtaan siitä syystä, että Kari Turussa asuvana ei ollut sopiva edustamaan Oulun työväkeä. Kari sai puolustajia Oulussa syn-tyneenä ja vaatimattomissa oloissa kasvaneena. Hänen isänsä oli merillä kadonnut merimies Mag-nus Johansson. Karia kannatettiin myös, koska hän oli vaikuttanut työväestön asioiden hyväksi.

Vähintään kymmenkertaisella enemmistöllä kokous hyväksyi kansallismielisen ehdokaslistan: Kari, Kerttula, Santaholma. Kritiikkiä tuli ”Raittiusmieheltä” siitä syystä, että raittiusväen ehdokkaaksi oli asetettu anniskeluyhtiön johtokunnan ja seurahuoneosakeyhtiön puheenjohtaja, Waikkulan vii-napolttimon ja Koskenniskan oluttehtaan osakas. Toista ehdokasta moitittiin siitä syystä, että hän kapitalistina ei ole toiminut alemman kansan hyväksi. Oululaisessa Kalevassa oli julkaistu vaalilis-toja mainosten tapaan vähemmän kuin Tampereella.⁵⁹⁰

Valtiopäivämiesvaalit pidettiin 5.10.1904 Oulussa raatihuoneella. Osanotto vaaleihin oli vilkasta.

Suomettarelaiset olivat kalastaneet työväen ääniä ja heidänkin oli Kari, joka voitti ylivoimaisesti.

Vilkkaissa vaaleissa Karia äänesti 526 valitsijaa 2577 äänellä. Samalta listalta valittiin maltillisten ruotsinmielisten edustaja kauppaneuvos K.A. Snellman (439 valitsijaa, 2140 ääntä) ja entinen por-mestari J.A. Castrén (438 valitsijaa, 2132 ääntä). Verrattaessa äänimäärää äänestäjien määrään Ka-rin saama keskiäänimäärä oli yli 5 ääntä, Snellmanin ja Castrénin alle 5 ääntä. Valitut saivat enem-män ääniä niiltä, joilla oli pieni äänimäärä. Valitsematta jääneiden kannattajissa oli suuremman äänimäärän omistavia enemmän. Vanhasuomalaisista ehdokkaista johtaja J.F. Kerttula sai 489 ääntä 93 valitsijalta. Vanhasuomalaisia ei valittu. Kritiikkiä aiheutti Kaiku-lehdessä se, että suomalainen kaupunki valitsee ruotsalaisia. Työmies-lehdessä moitittiin, että työväen periaatteet ohitettiin, kun suostuttiin ilman ehtoja ruotsinmielisten kanssa yhteistyöhön. Työmiehet ja raittiuden harrastajat halusivat ääniasteikon poistamista ja kunnallista kielto-oikeutta. Karin tiedettiin näitä kannattavan, mutta ”ruotsinmielisen porvariston ylimysten” mielipiteet olivat äärimmäisiä vastakohtia Karin mielipiteille.⁵⁹¹

Myös tamperelaiset työläiset olivat ilahtuneita ensimmäisen työväen piiristä valitusta valtiopäivä-miehestä J.K. Karista.⁵⁹² Karin valituksi tulemiseen vaikutti oululainen työväestö.

Työmies-lehti painotti, että työväenpuolueen ei pitäisi missään olla yhteistyössä nuorsuomalaisen Helsingin Sanomien kanssa, koska lehdessä ilmoitettiin, etteivät he suostu työväenyhdistysten

590 Kaiku 5.10.1904 no 115, 3; Kaleva 4.10.1904 nro 230, 1- 2, 4.

591 Hautala 1976, 597-598; Nordenstreng 1923, 121; Kaiku 5.10.1904 no 115, 3; Kaiku 7.10.1904 no 116, 3; Kaleva 6.10.1904 nro 232, 2; Työmies 1.10.1904 no 228, 1-2; 4.10.1904 no 230, 2; Uusi Suometar 26.10.1904 no 249, 4.

592 Otava 13.10.1904 n:o 103, 3

150

tajakokouksen ehtoihin. Lisäksi Työmies sai arvostelua siitä, miten sitä tapaa, miten puolueen pää-äänenkannattaja leimasi puolueen jäsenen opettaja Karin porvarillisten suosioon pyrkiväksi ja por-varien valitsemaksi edustajaksi. ⁵⁹³