Perustuslaillisten Tampere

Vaikka vallankumoussuunnitelmat eivät toteutuneet, vallankumouksellisuus eli Tampereen työväen keskuudessa. Kahden eri leirin mielipiteisiin vaikuttivat vuoden 1904 vaalien aikaan syntyneet kannanotot. Vastakkain olivat Työväenyhdistys ja Ulkotyöväenyhdistys. Työmies-lehdessä

688 Hentilä 1989, 166; Saarinen 1989, 114-115, Utrio 2005, 243-244.

689 Ala-Kapee 1972, 259-262; Kiviranta 2006, 40-41; Nummela 1989, 376, 446; Suomen työväenliikkeen historia 1976, 61; Kansan Lehti 18.11.1905 132A, 2; 21.11.1905 no 133A, 1-4; Otava 25.11.1905 no 132, 3; Työmies 15.11. 1905 n:o 259, 1; 22.11.1905 nro 265, 2.

690 Tampereen maistraatin tuomiokirja 1905, pöytäkirja 29.11.1905, 2.12.1905 § 463; Kaiku 1.12.1905 no 136A, 2;

Oulun Ilmoituslehti 10.12.1905 no 49, 2; Suomalainen Wirallinen Lehti 11.11.1905 no 257,1; 1.12.1905 no 274, 1;

Tampereen Sanomat 9.11.1905 no 57,1. Savonlinnan kaupungissa tehty päätös ääniasteikon kokonaan poistamisesta ehdotettiin hylättäväksi.

174

tiin 15.11.1905 vaalilakkoa ja Kansan Lehdessä 18.11. kannatettiin vaaleihin osallistumista, mikä oli Työväenyhdistyksen kanta. Ulkotyöläiset olivat boikotin kannalla.⁶⁹¹

Työläisnaiset ja Naisyhdistys käynnistivät marraskuussa äänioikeuskampanjan, joka kokosi eri yh-teiskuntaryhmien naisia. Kokouksessa esitettiin toive, että työväestö, perustuslailliset ja vanhasuo-malaiset valitsisivat valtiopäivämiehiksi yleistä äänioikeutta ja yksikamarista edustuslaitosta kan-nattavia henkilöitä.⁶⁹²

Työväestön ja perustuslaillisten suhteet pysyivät Tampereella suurlakon aikanakin hyvinä. Perustus-lailliset tarjosivat 9.11.työväestölle jo ennen SDP:n kokousta mahdollisuutta valita yhteiselle vaali-listalle neljä omaa ehdokasta, kun kaupunki sai valita yhteensä kuusi edustajaa. Pidettiin oikeutettu-na, että teollisuus- ja työläiskaupungilla olisi työväen edustajia valtiopäivillä. Yhteistyöehdotuskir-jeen allekirjoittajana oli edellisten valtiopäivien edustaja kauppias Gösta Sumelius. Perustuslailliset puolsivat myös kahden äänen käyttöönottoa, jos se on mahdollista. Kaikki muut Tampereen mar-raskuisen sosialidemokraattisen puoluekokouksen edustajat paitsi Vihtori Kosonen ja Ulkotyövä-enyhdistyksen edustajat kannattivat vaaleihin osallistumista.⁶⁹³

Tampereelle perustettiin joulukuussa 1905 sosialidemokraattien puoluehallinnon kehotuksesta pu-nakaarti suojelemaan kansalaisten henkeä ja omaisuutta. Tammikuussa 1906 perustettiin myös naiskaarti. Tampereen Työväenyhdistys, punakaartit ja suurlakkokomitea olivat eri mieltä keske-nään. Ne eivät suostuneet Työväenyhdistyksen johdettaviksi. Puolue keskitti voimansa valtiolliseen äänioikeustaisteluun. Tampereen Työväenyhdistys valitsi aikaisemmasta poiketen luokkataistelulin-jan ja päätti väliaikaisesti, ettei tee yhteistyötä porvarillisten ryhmien kanssa ennen kuin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja yksikamarinen eduskunta toteutetaan. Väliaikaisuus johtui siitä, että Tam-pereella oli vankat perinteet kunnallispolitiikassa perustuslaillisten ja työväestön kesken. Työriidat ja tehdaslakot katkaisivat työväestön ja perustuslaillisten välit kevään 1906 aikana.⁶⁹⁴

Valtiopäivämiesvaalien pitopäiväksi Tampereella oli ilmoitettu 2.12. Vaaleja edeltäneenä päivänä Aamulehdessä oli mainos, jossa vaalilauseina olivat: ”Laillisuus täysin toteutettava! Yksikamarinen eduskunta! Suomalaisuus voittoon!” Mainoksessa korostettiin, että kaikki kansankerrokset on saa-tava mukaan, mutta suomenmielisten ja ruotsinmielisten liitosta on luovutsaa-tava. Raittiusmieliset toivoivat, että äänestäjät muistaisivat, ketkä kannattivat viinakauppojen aukipitämistä. Tampereen

691 Ala-Kapee 1972, 259-260; Kansan Lehti 18.11.1905 no 132A, 2; Työmies 15.11.1905 no 259, 1.

692 Harjula 2008, 125-126.

693 Ala-Kapee 1972, 260-261; Aamulehti 10.11.1905 no 258, 2; Tampereen Sanomat 10.11.1905 no 58, 1-2; Kansan Lehti 2.12.1905 no 138, 2.

694 Ala-Kapee 1972, 263-265, 270-271; Suodenjoki 2007, 110-113; Kansan Lehti 17.3.1906 no 62, 1; 18.3.1906 no 63, 1-2; 25.3.1906 no 69, 1-2; Tampereen Sanomat 23.3.1906 n:o 67,1-2; 24.3.1906 n:o 68, 1,2; Aamulehti 2.6.1906 no 123, 1. Irtisanottujen joukossa oli Heikki Lindroosin veli August Linnavuori (Lindroos).

175

Raittiusväen kokouksessa ei suositeltu vaaleissa mitään erityistä listaa, vaan kaikkia suositeltiin äänestämään vakaumuksensa mukaan.⁶⁹⁵

Vuoden 1904 lopulla tapahtunut vanha- ja nuorsuomalaisten lopullinen välirikko näkyi myös leh-distössä. Perustuslaillisia ajatuksia esittänyt päätoimittaja K. Viljakainen oli eronnut 1.5.1905. Eri-laiset mielipiteet näkyivät myös tamperelaisessa lehdistössä. Perustuslailliset ryhtyivät Tammerfors Nyheterissa ja Tampereen Sanomissa horjuttamaan Aamulehden asemaa. Joulukuussa 1905 perus-tuslailliset aloittivat ilmoitusboikotin Aamulehdessä. Aamulehti teki kahtena vuonna tappiollisen tuloksen ja joutui turvautumaan osakeantiin. Boikotti oli lopullisesti ohi 1907 ja sen jälkeen Aamu-lehti on ollut johtava tamperelainen Aamu-lehti.⁶⁹⁶

Tampereen Sanomien ohjelma, jonka oli allekirjoittanut mm. Viljakainen, oli myös vaaleja edeltä-neen päivän lehdessä. Siinä korostettiin kansanvaltaista uudistustyötä, suomen kielen aseman tär-keyttä, yksikamarista eduskuntaa, kunnallista kieltolakia ja teollisuustyöväen sekä tilattoman väes-tön aseman parantamista.⁶⁹⁷

Suomalaisen puolueen suomenmielinen, kansanvaltainen ja raittiusmielinen vaalilista koottiin Suo-malaisen Klubin asettamista ehdokkaista. Klubi vaati ehdokkailta suoSuo-malaisen puolueen kansanval-taisen ohjelman hyväksymistä. Tämä merkitsi, että heidän piti kannattaa laillista kansalliskokousta ja yleistä, yhtäläistä ja välitöntä äänioikeutta yksikamarisessa eduskunnassa. Klubi ei halunnut olla missään tekemisissä ruotsalaisen puolueen kanssa, koska sen periaatteet eivät ole kansanvaltaisia.

Työväestön kanssa Klubi olisi halunnut yhteistoimintaa, mutta se ei onnistunut, koska työväestö ei osallistunut vaaleihin.

Suomalaisen Klubin ehdokkaat olivat pankinjohtaja Ernst Borenius, varatuomari Paavo Brander (Paloheimo), Aamulehden päätoimittaja maisteri Aukusti Dahlberg (Alhovuori), kauppias G.W.

Osonen, yhteiskoulunjohtaja Kaarlo Tiililä ja kunnallisneuvos C.W. Åkerlund. Åkerlund kieltäytyi ehdokkuudesta pankkiasioiden vuoksi. Myös hänen tilalleen valittu kauppias K. Seppälä kieltäytyi ja liittyi vaaleja edeltävänä päivänä nuorsuomalaisiin. Tämä oli Tiililän mielestä skandaali.⁶⁹⁸ Tampereen maistraatti lykkäsi vaaleja 14. päivään joulukuuta, sillä vaaliluetteloissa oli ääniä mer-kitty 10:een asti uuden korkeimman äänimäärän 2 sijaan. Ennen siirtämispäätöstä keskusteltiin vaa-lien lykkäämisestä. Osa oli sitä mieltä, ettei vaavaa-lien lykkääminen vaikuta lopputulokseen.

695 Tampereen maistraatin tuomiokirja 1905, pöytäkirja 29.11.1905, 2.12.1905 § 463; Aamulehti 1.12.1905 no 276, 2;

Tampereen Sanomat 2.12.1905 no 77, 2.

696 Sinisalo 1970, 286–289.

697 Tampereen Sanomat 1.12.1905 no 76, 1.

698 Sinisalo 1932, 66-67; Aamulehti 1.12.1905 no 276, 2; 2.12.1905 no 277, 1-3; Kaarlo Tiililän päiväkirja 27.11., 13.12., 14.12.1905.

176

dessä moitittiin ”nimiperustuslaillisia” siitä, että he halusivat siirtää vaalin kahden viikon päähän torstaiksi, jolloin kuvitellaan suomenmielisten saavan vähemmän ääniä, kun työpäivä on pidempi kuin lauantaina. ”Näytetään, etteivät pilkkanaamaiset ruotsalaiset, niin kuin luulevat, meitä voi juo-nillaan lannistaa. Suomalaisia eivät enää ruotsalaiset voi puolelleen `agiteerata`.” Tosiasiassa seu-raavat lauantaipäivät oli varattu jo valtuusmiesvaaleille ja lautakuntien jäsenten vaaleille. Perustus-laillisten ja suomettarelaisten väliset erimielisyydet näkyivät lehdistössä koko joulukuun alkupuolen vaaleihin asti.Perustuslailliset moittivat vastapuolta siitä, että myöntyväisyydellä suositaan laitto-muuksia. Tiililä kirjoitti päiväkirjassaan jo marraskuussa: ”Puolueviha täällä yltyy yltymistään.

Sveesit ja osa perustuslaillisia harjoittaa terrorismia.” Myös raittiuskysymys aiheutti Tampereella riitaisuuksia.⁶⁹⁹

Ennen valtiopäivämiesvaaleja Tampereella pidettiin 9.12.1905 valtuustovaalit, joissa keskeisenä asiana oli väkijuomapolitiikka. Jo suurlakon aikana kuului väkijoukon keskuudesta ”Alas kapakat!”.

Järjestäytyneen työväestön kokouksessa vaadittiin, että kaikkien ehdokkaiden oli oltava ehdottoman kieltolain kannalla. Raittiusmieliset halusivat viinakaupan lopettamista kannattavia miehiä valtuus-toon. Työväenpuolue, suomalainen puolue ja raittiusväki olivat yhdessä vastustamassa ”viinapuolu-etta”. Valtuustosta erovuorossa olivat mm. lääkäri G.R. Idman, rahastonhoitaja E. Reijonen, insi-nööri J.R. Durchman ja kaupanhoitaja Lindroos, joka ei asettunut enää ehdokkaaksi Tampereelta Helsinkiin muuton vuoksi. Eniten ääniä vaalissa sai kansakoulunopettaja Roope Hietala 19188 ään-tä 2314 äänesään-täjälään-tä. Kaupunginvaltuustoon valituiksi tulivat myös:

Idman 10 350 ääntä 748 äänestäjältä Durchman 10 174 ääntä 731 äänestäjältä Reijonen 10 126 ääntä 730 äänestäjältä⁷⁰⁰

Vaikka sosialidemokraattinen puolue julisti valtiopäivämiesvaalissa vaalilakon, käytännössä sosia-lidemokraatit tukivat perustuslaillisia, toisin kuin kunnallisvaaleissa. Sosialidemokraattien vaaliju-listuksessa Työmies-lehdessä kirjoitettiin: ”Sosialidemokraattinen puolue Suomessa ei ota osaa luokkaeduskunnan kokoonpanoon ja kieltää valtapuolueita ottamasta edustajaehdokkaikseen tämän puolueen jäseniä.”⁷⁰¹

Uudessa Suomettaressa kerrottiin ”nimiperustuslaillisen” puolueen kokouksesta, jossa ehdokkaiden takana olivat myös Ruotsalainen keskusteluseura, Kunnallisklubi ja Kauppaseura.

699 Tampereen maistraatin pöytäkirja 2.12.1905 Aamulehti 3.12.1905 no 278, 2, 4; 5.12.1905 no 279, 3; Helsingin Sanomat 3.12.1905 no 277A, 4; 7.12.1905 no 280, 5; Tampereen Sanomat 5.12.1905 no 79, 3; 6.12.1905 no 80, 1 -2;

Tampereen Uutiset 3.12.1905 no 278, 2; Kaarlo Tiililän päiväkirja 1905, 55-60.

700 Tampereen maistraatin pöytäkirja 9.12.1905; Voionmaa 1932, 368, 399; Aamulehti 8.12.1905 no 282, 2; 9.12.1905 no 283, 1-2. ks. liite 2. J.K.

701 Kaarlo Tiililän päiväkirja 22.11.1905; Työmies 22.11.1905 no 268.

177

sa oli keskusteltu järjestäytyneen työväestön edustajien toimittaja Mäkelinin ja kaupanhoitaja Lind-roosin ottamisesta ehdokkaiksi. Ehdotus hylättiin äänestyksessä, koska arveltiin, että sosialidemo-kraattisen puolueen jäsenten valinta voitaisiin kokea tahallisena yrityksenä hajottaa puolue.⁷⁰² Perustuslaillisten asettamat ehdokkaat tulivat valituiksi viimeisille säätyvaltiopäiville. Eniten ääniä saivat edellisillä valtiopäivillä olleet Idman (1025 ääntä 513 äänestäjältä) ja Viljakainen (1019 ääntä 510 äänestäjältä). He saivat kannatusta yli puoluerajojen. Myös neljä uutta edustajaa olivat perus-tuslaillisia: kansakoulunopettaja Taneli Kurkela (1015 ääntä 508 äänestäjältä) filosofian maisteri, rahastonhoitaja Erkki Reijonen (1013 ääntä 507 äänestäjältä), ruotsinmielinen tehtailija, filosofian maisteri Anton Elving (1007 ääntä 504 äänestäjältä) ja johtaja, insinööri Magnus Lavonius (1005 ääntä 503 äänestäjältä). Rasilan mukaan Reijosen valintaan vaikutti hänen maineensa vastarinta-miehenä. Kaikki valitut lupasivat jo ennen vaaleja kannattaa yleistä, yhtäläistä ja välitöntä äänioi-keutta ja yksikamarista eduskuntaa. Sosialidemokraattien kannatuksella perustuslaillisille ei ollut merkitystä, sillä suurlakon seurauksena vanhasuomalainen myöntyväisyyssuunta ei saanut kanna-tusta Tampereella. Se oli tehnyt ”poliittisen vararikon”. ⁷⁰³ Tamperelaisista alempiin sosiaaliluok-kiin kuuluvat eivät päässeet äänestämään. He olivat yleensä suomenmielisiä ja suomenkielisiä, joita oli yhdeksän kymmenestä. Alemmissa sosiaaliluokissa ei ollut ruotsinkielisiä.⁷⁰⁴

Valtiopäivävaalien jälkeen 29.12. Tiililä oli Helsingissä Suomalaisen puolueen kokouksessa, jossa keskusteltiin eduskuntauudistuksesta J.K. Paasikiven alustuksen pohjalta. Pääasiassa maalaiset käyttivät puheenvuoroja, joissa vastustettiin kaikkia rajoituksia. Seuraavana päivänä työväestöllä oli suuria mielenosoituksia valtiopäiviä vastaan eri puolilla Suomea, mm. Tampereella. Kansan Leh-dessä epäiltiin perustuslaillisten halua ajaa työväen etuja: ”Kansa ei luota perustuslaillisten rehelli-siin tarkoitukrehelli-siin.” Tiililä kirjoitti Aamulehteen kirjoituksen ”Uutta sortoa vastaan”, joka jaettiin vuoden viimeisen lehden mukana lentolehtisenä.⁷⁰⁵