Käsiteltävän tutkimusongelman kannalta keskeisinä oikeuslähteinä käytetään tässä tutkiel-massa asiakasmaksulain lisäksi erityisesti asiakasmaksulain muutoslakia 1201/2020 koskeva hallituksen esitystä HE 129/2020 vp.71 Tutkielmassa hyödynnetään myös aiemmin
65 Hallinnollinen päätöksenteko kattaa laajimmassa merkityksessään vaiheet hallintoasian vireillepanosta päätök-sen täytäntöönpanoon. Varsinaisella päätökpäätök-senteolla viitataan jonkin asian ratkaisemiseen viranomaisessa ja pää-töksen saattamisesta kirjalliseen muotoon. Ks. Kulla 2018, s. 283
66Jälkikäteiset oikeusturvakeinot koskevat jo tehtyä hallintopäätöstä tai siihen liittyvää menettelyä tai toimintaa.
Jälkikäteiset oikeusturvakeinot voidaan ryhmitellä hallintomenettelyssä, hallintotuomioistuimessa ja yleisissä tuo-mioistuimissa toteuttaviin keinoihin. Mäenpää 2017, s. 412–413.
67 Käsite ”kunta” kattaa tässä tutkielmassa myös kuntalain 55 §:n (410/2015) mukaisen kuntayhtymän eli kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä sopimuksella perustetun oikeushenkilön. Ks. järjestämisvastuun käsitteestä tämän tutkielman kappaleesta 2.1.
68 Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy pois kunnilta uusille julkisoikeudellisille yhteisöille eli hyvinvointialueille (21 kappaletta) 2010-luvun alussa alkaneen kuntia, maakuntia ja sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelurakenteita koskevien lainsäädäntöuudistusten myötä. Ks. HE 241/2020 vp, s. 190. Hallituksen esitys sote-uudistusta koskevista laeista hyväksyttiin eduskunnassa ja vahvistettiin tasavallan presidentin toimesta kesä-kuussa 2021. Ks. uudistukseen liittyvien lainsäädäntöhankkeiden vaiheista esimerkiksi Harjula – Prättälä 2019, s.
5─7, 9─14, 30─32, 36─37, 55, 68─71. Ks. myös Rautiainen – Taskinen – Rissanen 2020, s. 15–41, jossa tarkas-tellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen vaiheita ja tavoitteita 1970-luvulta lähtien, ja erityisesti vuosina 2015–2019.
69 Julkisten palvelujen tuottamiseen liittyvät tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä. Ks. esimerkiksi Nykänen 2020, s. 436, 438.
70 Julkista valtaa käyttävät Suomessa valtion lisäksi esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta ja evankelisluterilainen kirkko ja välillisen julkishallinnon organisaatiot, kuten Kansaneläkelaitos. Ks. HE 1/1998 vp, s. 74.
71 Ks. hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain, sosiaali- ja terveyden-huollon palvelusetelistä annetun lain 3 § ja tuomioistuinmaksulain 5 § muuttamisesta, HE 129/2020 vp.
nalle annettua ja sittemmin rauennutta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista edus-kunnalle annettua hallituksen esitystä HE 310/2018 vp.72 Rauennut hallituksen esitys, jonka perusteella oli tarkoitus toteuttaa asiakasmaksulain kokonaisuudistus, ei ole menettänyt koko-naan merkitystään, sillä sitä on hyödynnetty muutoslain 1201/2020 valmistelussa.73 Tulkinta-apuna uusien ja muutettujen säännösten osalta voidaan hakea myös Sosiaali- ja terveysminis-teriön julkaisemasta kuntainfosta 2/2021.74 Myös muut asiakasmaksulakia koskevat oikeus-lähteet ovat merkityksellisiä tämän tutkielman kannalta, koska muutoslailla 1201/2020 ei ku-mottu kaikkia voimassa olleita asiakasmaksulain säännöksiä. Näin ollen asiakasmaksulain säännösten tulkintaan on saatavissa tukea esimerkiksi ennen muutoslakia 1201/2020 anne-tuista hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä sekä erityisesti edus-kunnan oikeusasiamiehen ratkaisuista.75
Hallinto-oikeussuhteesta myös seuraa, että asiakasmaksuja koskevaa päätöksentekoa ohjaa asiakasmaksulain lisäksi erityisesti hallintolaki (434/2003). Tästä syystä hallintolaki esitöi-neen ja esimerkiksi Mäenpään hallinto-oikeutta koskevat teokset76 ovat tämän tutkielman kan-nalta tärkeitä oikeuslähteitä. Tässä tutkielmassa käydään lävitse myös ikääntyneiden asumis-palveluita sääntelevää sosiaali- ja terveydenhuollon normistoa, koska asiakasmaksulaissa ei viittaussäännöksiä laajemmin määritellä niiden oikeudellista merkityssisältöä.77
Edellä kuvatut tutkimuskysymykset määrittävät tutkielman rakenteen ja sisällön sekä vaikut-tavat tutkimuskohteen käsittelyn laajuuteen. Nyt käsillä olevassa tutkielman luvussa 1 on esi-telty taustaa tutkielmalle, tutkielman tutkimuskysymykset ja siihen liittyvät rajaukset sekä
72 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista HE 310/2018 vp raukesi perustuslain 49 §:n (1112/2011) nojalla, koska hallituksen esityksen käsittely jäi kesken vaalikauden päättyessä huhtikuussa 2019.
73 HE 129/2020 vp, s. 4. Ks. myös STM 2/2021, s. 1, jossa todetaan, että asiakasmaksulain muutoksessa on kyse asiakasmaksulain osittaisuudistuksesta, ja asiakasmaksulain uudistuksen toista vaihetta koskeva lakiesityksen val-mistelu on käynnissä.
74 Oikeuslähdeopillisesti Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo sijoittuu sallittujen oikeuslähteiden kategoriaan, jolloin sillä ei ole viranomaisia tai oikeusasteita oikeudellisesti sitovaa vaikutusta oikeudellisessa ratkaisussa. Ks.
viranomaisten antamien ohjeiden merkityksestä perustuslain mukaisessa normihierarkiassa esimerkiksi Niemivuo 2020, s. 94.
75 Aluehallintovirastot käsittelevät myös jonkin verran ikääntyneiden asumispalvelujen asiakasmaksuihin liittyviä kanteluita. Ks. Toivonen – Muukkonen – Mäki-Petäjä-Leinonen 2021, s. 217–219.
76 Ks. esimerkiksi Mäenpää 2016; Mäenpää 2017.
77 Ikääntyneitä koskettavat säännökset ovat pirstaloituneet sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön sisällä. Esi-merkiksi Karvonen-Kälkäjän mukaan iäkkäiden henkilöiden oikeudellisen aseman kannalta merkityksellisiä ovat ainakin 25 eri sosiaali- ja terveydenhuollon lakia sosiaalipalveluja käytettäessä. Karvonen-Kälkäjä 2012, s. 89–91, 394.
kökulma tutkimusaiheeseen. Luvussa 2 annetaan yleiskuva ikääntyneille tarkoitettujen asu-mispalveluiden oikeudellisesta sisällöstä, sillä asiakasmaksulaki sisältää ainoastaan informa-tiiviset viittaukset asumispalveluiden sisältöä koskeviin yleislakeihin. Luvun 2 alussa käsitel-lään sitä, millä perusteella kunnat ovat velvollisia asumispalveluita järjestämään, ja miten asu-mispalveluita voidaan ikääntyneille voimassa olevan lainsäädännön puitteissa tuottaa. Tämän jälkeen käydään läpi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain (1326/2010, TervHL) tarkoit-tamien asumispalvelujen säännösten sisältöä. Luvun 2 lopussa tarkastellaan lyhyesti vanhus-palvelulain sisältöä ikääntyneille henkilöille tarkoitettujen asumispalveluiden näkökulmasta.
Luvussa 3 käsitellään asiakasmaksujen perimisen yleisiä lähtökohtia. Luvun 3 sisältö jakaan-tuu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa käydään läpi lyhyesti asiakasmaksun perimistä oikeuttavia säännöksiä, ja kuvataan asiakasmaksulain systematiikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden maksullisuudelle tai maksuttomuudelle. Tämän jälkeen käsitel-lään ikääntyneiden asumispalveluiden asiakasmaksujen yhteyttä palvelun käyttäjän maksuky-kyyn ja palvelun kestoon. Toisessa osa-alueessa käsitellään asiakasmaksulain säännöksiä, joilla rajoitetaan asiakasmaksujen suuruutta tai niiden perimistä. Kokonaiskuvan hahmotta-miseksi muutoslailla 1201/2020 säädettyjen uusien ja muuttuneiden säännösten lisäksi tarkas-telu ulottuu luvussa 3 myös aiemmin säädettyihin asiakasmaksulain säännöksiin.
Tutkielman luvun 4 painopiste on erityisesti muutoslailla 1201/2020 säädettyjen uusien ja uu-distuneiden ikääntyneiden asumispalveluiden asiakasmaksujen suuruuteen vaikuttavien sään-nösten käsittelyssä ja tulkinnassa. Koska pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja pitkäaikaiseen tehos-tettuun palveluasumiseen sovelletaan pitkälti yhdenmukaisia säännöksiä, käsitellään ne lu-vussa 4 yhdessä, omana kokonaisuutenaan. Vastaavasti tehdään myös jatkuvien ja säännöllis-ten kotona annettavien palveluiden ja pitkäaikaisen palveluasumisen osalta.
Luvussa 5 käsitellään ikääntyneiden asumispalveluiden asiakasmaksuja koskevassa päätöksen-tekomenettelyssä noudatettavia asiakasmaksulain muutoslain 1201/2020 myötä muuttuneita säännöksiä. Tarkastelu kohdistuu erityisesti asiakasmaksuasian selvittämiseen, viranomaisen tiedonsaantioikeuteen ja päätöksentekovelvollisuuteen. Lopuksi eli luvussa 6 esitetään yhteen-veto ja johtopäätelmät siitä, miten 1.7.2021 voimaan tulleet asiakasmaksulain muutokset vai-kuttavat ikääntyneiden asumispalveluiden määräytymiseen ja ikääntyneiden asumispalveluiden käyttäjän asemaan asiakasmaksuja koskevassa päätöksenteossa.