Laskennallinen metsätulo

Asiakasmaksulain mukaan huomioon otettaviksi tuloiksi katsotaan myös palvelun käyttäjän metsäomaisuuden kautta tuleva laskennallinen vuosituotto, josta käytetään asiakasmaksu-laissa nimitystä laskennallinen metsätulo.²¹⁶ Asiakasmaksulain laskennallista metsätuloa

212 Ks. Kangas 2014, s. 243. Ks. myös Turun HaO 11.05.2012 12/0299/2. Ratkaisun mukaan takautuvasti makset-tua tukea ei tule huomioida asiakasmaksun määräämisen perusteena laskettaviin tuloihin, jos ne eivät koske pal-velujen ajankohdan tulotasoa. Vähemmistöön jääneet hallinto-oikeuden jäsenet katsoivat, että asiakasmaksuja olisi tullut takautuvasti korjata tuen määrän osalta vastaamaan palvelun käyttäjän maksukykyä.

213 Toisin kuin tuloverolaissa säädetään vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) tarkoittamat vammaistuki (pois lukien veteraanilisä) ja eläkettä saavan hoitotuki huomioidaan kuitenkin asiakasmaksun perusteena.

214 Lain esitöissä käytetään tässä yhteydessä termiä ”etuoikeutettu tulo”. Ks. HE 12/2020, s. 75. Etuoikeutetun tulon käsitellä viitataan sellaisiin tuloihin, joita ei oteta huomioon tarveharkintaisista etuuksista päätettäessä. Ks.

esimerkiksi Kotkas 2019, s. 212.

215 Vaikka kyseinen säännös tuskin tulee ikääntyneen asiakkaan kohdalla useasti sovellettavaksi, sovelletaan pit-käaikaisia asumispalveluja koskevia säännöksiä myös muihin väestöryhmiin kuin vanhuksiin. Ks. esimerkiksi KHO 6.11.2020 t. 4195 (LRS, äänestysratkaisu 4-1), jossa oli ratkaistavana kysymys siitä, tuliko kahdelta eri säätiöltä väitöskirjatyöskentelyä varten saadut apurahat huomioida maksukykyyn vaikuttavina tuloina lapsiperhei-den kotipalveluista perittävien maksujen osalta.

216 HE 129/2020 vp, s. 89. Laskennallisen metsätulon perusteena on puuston kasvusta johtuva metsäomaisuuden tuotto.

koskeva lainkohta 10 i § (1201/2020) vastaa sisällöltään muutoslain 1201/2020 voimaan tu-lon yhteydessä kumottua asiakasmaksuasetuksen 28 a §:ää (1366/2007, kumottu) metsätu-losta. Asiakasmaksulain 10 i.1 §:n (1201/2020) mukaan laskennallisella metsätulolla tarkoi-tetaan metsämaan pinta-alaan ja kyseisen metsän sijaintikunnan metsien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen tuottoon perustuvaa arvoa, josta on vähennetty kymmenen prosenttia ja metsätalouden korot.²¹⁷ Jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoarvo on Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antaman lausunnon perusteella vähin-tään kymmenen prosenttia pienempi kuin metsätulo, on laskennallista metsätuloa alennet-tava asiakkaan tai hänen edustajansa vaatimuksesta asiakasmaksulain 10 i.2 §:n (1201/2020) nojalla.²¹⁸ Alennuksen tulee vastata laskennallisen metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotusta.

Poiketen asiakasmaksulain 10 b §:ssä (1201/2020) tarkoitettujen tulolajien nettoperiaatetta koskevasta pääsäännöstä metsätulot otetaan huomioon laskennallisena riippumatta siitä, saako asiakas metsästä tosiallisia tuottoja vai ei.²¹⁹ Lainsäätäjä ei kuitenkaan ole ottanut asia-kasmaksulain esitöissä kantaa siihen, minkälainen oikeus metsäkiinteistöön synnyttää perus-teen laskennallisen metsätulon huomioimiseen asiakasmaksun perusperus-teena.²²⁰ Selvää toki on, että asiakkaan metsään kohdistuva täysi omistusoikeus kasvattaa huomioitavia kuukausitu-loja laskennallisen lisäyksen kautta.²²¹ Epäselväksi kuitenkin jää, miten metsäkiinteistön

217 Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaaria kohti eri kunnissa vahvistetaan Verohallinnon erillisellä päätöksellä varojen arvostuksesta annetun lain (1142/2005, arvostuslaki) 7.3 §:n (505/2010) perusteella. Ks. esi-merkiksi vuoden 2020 verotusta varten metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta annettu Verohallinnon päätös 29.10.2020 dnro 7025/00.01.00/2020.

218 Säännöskohtaisten perustelujen mukaan metsän hakkuumahdollisuudet voivat olla tosiasiassa huomattavasti laskennallista metsätuloa pienemmät. Ks. HE 129/2020 vp, s. 90.

219 Itse puuston tai metsäkiinteistön myynti katsotaan asiakasmaksulaissa kertaluontoiseksi tuloksi, jolloin niillä ei ole suoraa vaikutusta asiakasmaksujen suuruuteen. Myyntitulojen tuotto pankkitilillä puolestaan otetaan huomioon asiakasmaksulain mukaisina tuloina. Ks. Kangas 2014, s. 244.

220 Oikeuskäytäntöä ei myöskään aiheesta löydy, ellei sellaiseksi lasketa Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisua:

Itä-Suomen HaO 17.11.2016 16/0512/2. Kyseisessä ratkaisussa oli kyse siitä, että oikeuttiko lesken osakkuus kuo-linpesässä huomioimaan kuolinpesän omistaman metsän laskennallisen tulon hänen henkilökohtaisena tulonaan, ja siten laitoshoidon asiakasmaksun määräytymisen perusteena. Hallinto-oikeuden vastaus tähän oikeudelliseen ongelmaan oli kielteinen sillä edellytyksellä, että muut oikeudelliset perusteet: lesken perintökaaren 3:1a §:n (209/1982) mukainen hallintaoikeus, perintökaaren 12:3 §:n testamenttiin perustuva käyttöoikeus tai kuolinpesän tuoton jakaantuminen perintökaaren 24 luvussa säädetyllä tavalla, eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

221 Kangas aiheellisesti huomauttaa laskennallista metsätuloa laskettaessa huomiomaan metsäomaisuuden todelli-set omistussuhteet nimiperiaatteesta seuraavan omistajaolettaman mukaisesti. Esimerkiksi jos metsäkiinteistö on molempien puolisoiden nimissä, niin asiakasmaksun perusteeksi on otettava huomioon palvelun käyttäjän lasken-nallista omistusosuutta (50 %) vastaava laskennallinen metsätulo. Ks. Kangas 2014, s. 244─245.

hallintaoikeuden haltijaa asiakasmaksulain mukaan tulisi kohdella.²²² Vakiintuneeksi kan-naksi on omaksuttu vero-oikeudellinen näkemys, jossa metsäkiinteistön hallintaoikeuden haltija rinnastetaan metsän omistajaan, ja hänen tuloinaan huomioidaan laskennallinen met-sätulo.²²³ Tähän suuntaan näyttäisi myös Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisun 17.11.2016 16/0512/2 reunaehdot kallistavan.²²⁴ Sosiaalioikeudellisessa lainsäädännössä on kuitenkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun. Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuesta anne-tun lain (571/2007) 12.3 §:n (1330/2011) ja 13.1 §:n 3-kohdan perusteilla tuen hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa omistaman metsäomaisuuden arvo huomioidaan tuen perus-teena oleviin vuosituloihin laskennallisena. Näin ollen hallintaoikeus metsään ei kasvata asu-mistuen hakijan vuosituloja. Koska asiakasmaksulain metsätuloa koskevan säännöksen so-veltamista ei ole tarkkarajaisesti asiakasmaksulaissa rajattu tiettyyn oikeuteen ja hallintaoi-keuden merkitys oihallintaoi-keudenalasta riippuen vaihtelee, tulisi lainsäätäjän asiakkaan oikeustur-van kannalta harkita täsmällisempää sääntelyä tältä osin.

Laskennallista metsätulon huomioimista asiakasmaksujen perusteena perustellaan sen rin-nastumisella pääomatuloon.²²⁵ Riippumatta siitä myydäänkö metsästä puuta vuosittain vai ei, puuston kasvun seurauksena metsästä tuleva vuotuinen tuotto on todellista. Jos vuotuinen hakkuumahdollisuus ei vastaa vuosittaista puuston kasvua, mahdollistaa asiakasmaksulain 10 i.2 § (1201/2020) metsätuloa koskevan alennuksen saamisen palvelun käyttäjän vaati-muksesta ja viranomaiselle esitettävän lausunnon perusteella. Säännöskohtaiset perustelut alennuksen hakemisesta ovat niukat, vaikka säännöksen soveltamisella voi olla vaikutusta asiakkaan lopulliseen asiakasmaksuun.²²⁶ Lainkohdan soveltamiseen liittyvänä yksityiskoh-tana lainsäätäjä olisi voinut esimerkiksi viitata säännöskohtaisissa perusteluissa erityisesti Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta vuosina 2021 ja 2022 annettuun Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (1092/2020) 1.1 §:ään. Kyseisen lainkohdan

222 Hallintaoikeus metsäkiinteistöön olla pysyvä tai vastikkeeton. Pysyvä hallintaoikeus muodostuu niin, että esi-merkiksi lahjoittaja pidättää itsellään hallintaoikeuden metsään. Vastikkeeton hallintaoikeus ei perustu kiinteistön omistajan tai aikaisemman omistajan sopimukseen vaan perintökaaren mukaiseen hallintaoikeuteen tai testament-tiin perustuvaan käyttöoikeuteen. Ks. Myrsky 2010, s. 152─153.

223 Isotalo 2020, s. 521. Määtän mukaan metsän hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta hyödyntää metsän vuotuista kasvua vastaavaa tuotto hallinta-ajalta. Ks. Määtän 2021, s. 27.

224 Ks. Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisusta tämän tutkielman alaviitteestä numero 220.

225 Ks. HE 129/2020, s. 89─90.

226 Esimerkiksi Verrosen mukaan kriteerit säännöksen soveltamiselle ovat selkeät ja sidotut. Säännöksen sana-muoto ei ole muuttunut sitten Verrosen esittämän kannanoton. Ks. Verronen 2017, s. 370.

kaan asetuksen liitteen 1 19-kohdan perusteella Suomen metsäkeskuksen lausunto hakku-mahdollisuudesta on maksuton.²²⁷ Näin ollen asiakkaalle koituvia selvittelykustannuksia voitaisiin pienentää ohjaamalla asiakas hakemaan lausuntoa julkisoikeudelliselta taholta.²²⁸