Kuukausituloista tehtävät vähennykset

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkailla on oikeus saada pienennyttyä asia-kasmaksuaan kuukausituloista tehtävillä vähennyksillä. Asiakasmaksulain muutoslain 1201/2020 myötä vähennykseen oikeuttavia kuluja huomioidaan aikaisempaa laajemmin.

Lisäksi tehostetun palveluasumisen asiakkaalla on oikeus niin kutsuttuihin erityisiin vähen-nyksiin. Seuraavissa kappaleissa käsitellään asiakasmaksulain 10 c §:n (1201/2020) ja 10 d

§:n (1201/2020) mukaisia vähennyksiä.

4.1.3.1 Elatukseen liittyvät kustannukset

Asiakasmaksulain mukaan kuukausituloista on vähennettävä sekä palvelun käyttäjän mak-settavaksi vahvistettu elatusapu ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut kustannukset (asiakasmaksulaki 10 c.1 §:n (1021/2020) 1-kohta) että rahana maksettavaa syytinkiä kos-keva velvoite (asiakasmaksulaki 10 c.1 §:n (1021/2020) 3-kohta).²²⁹ Elatusapua koskeva vä-hennys ei kuitenkaan koske kuitenkaan puolisolle maksettavaa elatusapua, vaan sillä tarkoi-tetaan lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) mukaista elatusapua (asiakasmaksulaki 10 c.2 §:n (1021/2020)). Avioliittolain (234/1929) mukainen yksityisoikeudellinen vollisuus ja puolisoiden keskinäiset elatusta koskevat sopimukset siis sivuutetaan elatusvel-vollisen puolison maksukykyä vähentävänä tekijänä asiakasmaksuja määritettäessä.²³⁰ Muu-toslakia 1201/2020 koskeva hallituksen esitys ei edelleenkään selvennä sitä, mitä esimer-kiksi vähennykseen oikeuttavat tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut kustannukset

227 Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1092/2020) 1.1 §:n liitteen 19-kohdassa viitataan aikaisemmin voi-massa olleeseen asiakasmaksuasetuksen 28 a §:ään (1366/2007, kumottu). Lainsäätäjä ei ole muuttanut tai kumon-nut asetuksen pykäläviittauksia muutoslain 1201/2020 voimaan tulon yhteydessä.

228 Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) 1.1 §:n mukaan Suomen metsäkeskus on itsenäinen julkis-oikeudellinen laitos.

229 Syytingillä viitataan erityisesti maatilojen sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen liittyvään järjestelyyn. Tässä kiinteistökaupan erityisessä muodossa ostaja maksaa osan kauppahinnasta myyjälle luontaissuorituksina, kuten esimerkiksi asuntoetuna, luonnontuotteina tai palveluina. Syytingin antaja voi täyttää velvoitteensa korvaamalla etuudet myös rahana. Ks. Kolehmainen – Räbinä 2020, s. 418.

230 Asiakasmaksulain esitöissä ei esitetä perusteluja sille, miksi avioliittolain (234/1929) 46.1 §:n (411/1987) mu-kaista elatusvelvollisuutta ei huomioida asiakasmaksuja määrättäessä, vaikka puolisoiden erillään asuminen ei oi-keuta poikkeamaan lakisääteisestä velvoitteesta. Ks. Kangas 1998, s. 187–192, jossa käsitellään yksityisoikeudel-listen velvoitteiden, kuten esimerkiksi puolisoiden lakisääteisen elatusvelvollisuuden suhdetta julkisoikeudellisoi-keudellisiin velvoitteisiin, ja sitä miten oikeusjärjestyksessämme velvoitteiden täyttämisjärjestys on priorisoitu.

tävät sisällään. Näin ollen elatuskustannuksia koskevat vähennysperusteet jäävät myös vuo-den 2021 muutoksen yhteydessä avoimiksi, ja säännöksen soveltamisessa jää sijaa tapaus-kohtaiselle harkinnalle.

4.1.3.2 Aikaisemmasta asumisesta aiheutuneet kulut

Asiakasmaksulain 10 c.3 §:n (1201/2020) mukaan kuukausituloista on vähennettävä aikai-semmasta asumisesta syntyviä kuluja palvelun käyttäjän siirtyessä pitkäaikaiseen asumis-palveluun.²³¹ Palvelun käyttäjä saa osakseen vähennykset, jos aikaisemmasta asumisesta syntyy tosiasiallisia ja päällekkäisiä kustannuksia säännöksessä ilmaistulta rajoitetulta ajalta.²³² Lisäksi kulujen tulee olla välttämättömiä ja kohtuullisia. Vähennykseen oikeutta-vien kulujen laajuus riippuu myös aikaisemmasta asumismuodosta. Vuokralla tai asumisoi-keusasunnossa asunut saa oikeuden vähentää vuokran ja asumisoikeusasunnon käyttövastik-keen lisäksi myös muita välttämättömiä ja kohtuullisia kuluja. Vuokra- ja asumisoikeusasu-misen välttämättömiksi kuluiksi katsottaisiin ainakin pakollinen kotivakuutus.²³³ Jos aikai-sempi asumismuoto on ollut omistusasunto, vähennykseen oikeuttavina välttämättöminä ku-luina pidetään ainakin asiakkaan omistuksessa olevan kiinteistön kiinteistöveroa, kohtuulli-sia lämmityskuluja sekä pakollista kotivakuutusta ja asunto-osakkeen hoitovastiketta sekä asunnon pakollista kotivakuutusta.²³⁴

Asiakasmaksulain 10 c.3 §:n (1201/2020) säännöskohtaisissa perusteluissa esitetty luettelo välttämättömistä kuluista on näkemykseni mukaan kuitenkin esimerkinomainen. Tästä syystä vähennykseen oikeuttavia kuluja ei tulisi rajata pelkästään lain esitöissä luetteloituun, vaan niitä tulisi harkita tapauskohtaisesti.²³⁵ On myös syytä huomata, että asiakasmaksujen arvioimiseksi kunnissa käytetään asiakkaan täytettäväksi jätettäviä lomakepohjia. Niissä ky-syttävät tiedot ohjaavat sitä, mitä asiakas tosiasiallisesti tulee ilmoittamaan vähennykseen oikeuttavina kuluina. Vaihtoehtoisesti ja yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi pykälässä

231 Hallituksen esityksen mukaan säännöksen tavoitteena on antaa aikaa asumismenojen järjestelyyn tilanteessa, jossa asumismenoja syntyy yhtäaikaisesti sekä omasta, aikaisemmasta asunnosta että asumispalveluista. Ks. HE 129/2020 vp, s. 79.

232 Ks. HE 129/2020 vp, s. 79─80. Omistusasunnon osalta säännöksessä tarkoitetut kulut huomioidaan viimeiseltä kuudelta kuukaudelta, vuokara-asunnon osalta vuokralaisen irtisanomisajalta eli enintään kuukaudelta ja asumis-oikeusasunnon osalta kolmelta kuukaudelta.

233 HE 129/2020 vp, s. 80. Hallituksen esityksessä käytetään termiä ”pakollinen kotivakuutus”. Ilmaisu on ristirii-dassa oikeusjärjestyksemme kanssa, sillä vuokra- ja asumisoikeusasunnon haltijalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa kotivakuutusta. Useat vuokranantajat tosin edellyttävät vuokrasopimuksessa kotivakuutuksen ottamista.

234 HE 129/2020 vp, s. 80. Kiinteistön omistaja tai asunto-osakeyhtiön osakas ei ole vakuuttamisvelvollinen koti-vakuutuksen osalta.

235 Välttämättömiä kuluja voi syntyä myös esimerkiksi sähköstä, vedestä ja jätehuollosta.

olisi voitu myös nimenomaisesti säätää siitä, mitkä menot katsotaan välttämättömiksi asu-mismenoiksi, kuten esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 5 §:n tapaan.

Käsitettä ”kohtuulliset kulut” asumismenojen osalta ei asiakasmaksulain 10 c.3 §:n (1201/2020) säännöskohtaisissa perusteluissa ole erikseen selvitetty. Jos käsitteen sisältöä tarkastellaan asiakasmaksulakia koskevan normikokonaisuuden tai systematiikan valossa, kohtuullisten kulujen käsite voitaisiin tässä yhteydessä näkemykseni mukaan samaistaa muualla asiakasmaksulain muutoslain 1201/2020 hallituksen esityksessä esitettyyn kantaan kohtuullisista kuluista.²³⁶ Tällöin kohtuulliset kulut vastaisivat asuminen yleistä kustannus-tasoa alueella, jossa asunto sijaitsee.²³⁷

4.1.3.3 Edunvalvontakulut ja avoliittolain mukainen hyvitys

Kuukausituloista tehtävinä vähennyksinä hyväksytään myös holhoustoimilain (442/1999) mukaiseen edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) mukai-seen edunvalvontavaltuutukmukai-seen liittyvät palkkiot (asiakasmaksulaki 10 c.1 §:n (1201/2020), 4-kohta)).²³⁸ Lähtökohtana on, että vähennykseen oikeuttavana summana pidetään enintään edunvalvojan palkkion suuruudesta annetun asetuksen (696/2012) 3 §:n mukaisen palkkion perusmaksua riippumatta siitä, onko palkkion perusteena edunvalvontamääräys, edunval-vontavaltuutuksessa määrätty palkkio vai edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 22 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen palkkio.²³⁹ Edunvalvontakulut huomioidaan asiakkaan tai hänen edunvalvojansa tai valtuutetun esittämän selvityksen perusteella.²⁴⁰ Perusmaksun ylittäviä lisäpalkkioita tai edunvalvojan palkkion suuruudesta annetun asetuksen (696/2012) 4 §:n mukaisia lisämaksuja ei kuitenkaan automaattisesti huomioida vähennykseen oikeuttavina

236 Systeemisessä tulkinnassa tulkinnan kohteena oleva säännöstä tulkitaan suhteessa laajempaan normikokonai-suuteen. Esimerkiksi merkityssisällöltään epäselvää säännöstä selvennetään samaan säädökseen sisältyvän sään-nöksen avulla. Ks. systeemisestä tulkinnan eri muodoista esimerkiksi Vuorela – Määttä – Soininen 2020, s.

1149─1152.

237 Ks. esimerkiksi HE 129/2020 vp, s. 80. Ks. myös tämä tutkielman kappale 3.3.3 kohtuusharkinnasta asiakas-maksujen määräämisen yhteydessä.

238 Esimerkiksi Kangas on kritisoinut sitä, että asiakasmaksulain perusteella ei ole aikaisemmin voinut vähentää maksuvelvoitteita, joita pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalla henkilölle on aikaisempien sitoumusten, tuomion tai lain nojalla syntynyt. Ks. Kangas 2014, s. 246─247.

239 HE 129/2020, s. 78─79. Perusmaksun suuruus riippuu päämiehen vuosituloista ja varallisuudesta holhoustoi-milain 44 §:n ja siinä esitettyjen lakiviittausten perusteella.

240 Ks. HE 129/2020, s. 78─79.

kuluina.²⁴¹ Asiakasmaksupäätöstä tekevältä viranomaiselta kuitenkin edellytetään huomioi-maan edunvalvontakulut osana asiakkaan kokonaistaloudellisen tilanteen ja maksukyvyn ar-viointia sekä asiakasmaksulain 11 §:n mukaisessa asiakasmaksujen huojentamista koske-vassa harkinnassa.²⁴²

Muutoslain 1201/2020 myötä vähennyskelpoisina menoina katsotaan myös tuomioistuimen tai pesänjakajan määräämä, avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (26/2011, avoliittolaki) mukainen, rahana suoritettu hyvitys (asiakasmaksulaki 10 c.1 §:n (1201/2020), 2-kohta)). Lain esitöistä ei löydy lainkaan säännöksen soveltamista tai tulkin-taa ohjaavia yksityiskohtaisia perusteluja. Näin ollen, esimerkiksi tulkinta siitä, miltä ajalta takautuvasti hyvitys voidaan huomioida vähennyksenä, jää viime kädessä oikeuskäytännön varaan.²⁴³