Lean-työpajan ensimmäisenä päivänä kerroin aluksi lyhyesti tekemästäni tutkimuksesta, sen tavoitteista ja aikataulusta ja pyysin osallistujia allekirjoittamaan myös tutkimussopi-muksen (Liite 4). Kaikki osallistujat allekirjoittivat tutkimussopitutkimussopi-muksen. Työpajat koos-tuivat lyhyestä teoriaosasta (2 tuntia) ja erilaisista ryhmissä tehtävistä harjoituksista, joi-den avulla päästiin tarkastelemaan tämän hetken käytäntöjä ja ongelmakohtia sairaalasta kotiuttamiseen liittyen. Ryhmätöitä varten lean-konsultti jakoi osallistujat ryhmiin niin, että jokaisessa ryhmässä oli 5-6 osallistujaa ja niin että kaikissa ryhmissä oli sekä koti-hoidon että sairaalan henkilökuntaa, jotta tuotoksista saataisiin mahdollisimman kattavia.
Tutkijana olin osana yhtä ryhmää ja ryhmien esitellessä aikaansaannoksiaan toisilleen, kirjoitin ryhmien yhteenvedot tutkimuspäiväkirjaani ja lisäksi valokuvasin kaikkien ryh-mien tuotokset.
Ensimmäisenä työpajapäivänä toteutettiin jokaisessa ryhmässä arvovirtakartoitus, jossa kuvataan potilaan kotiutusprosessi kokonaisuudessaan siitä alkaen, kun potilas saapuu osastolle. Kaikki viisi ryhmää saivat ison fläppi-taulupaperin, johon oli tarkoitus kuvata kaikki sairaalahoidon eri vaiheet, joiden läpi potilas ”kulkee” sairaalassa ollessaan. Ky-seisellä harjoituksella pyritään saamaan yhteinen ymmärrys hoitoprosessista vaihe heelta moniammatillisesti. Siinä tulee näkyväksi se, kuka tekee mitäkin ja missä vai-heessa. Eri ammattiryhmät kuvattiin arvovirtakartoitukseen vielä eri väreillä, mikä tekee kokonaisuuden hahmottamisesta helpompaa.
Toisena työpajapäivänä käytiin aluksi läpi hieman teoriaa leanista ja sen jälkeen jatkettiin ryhmätöitä. Tällä kertaa ryhmien tehtävänä oli tarkastella edellisenä päivänä tehtyä arvo-virtakartoitusta ja pohtia, missä kohtaa kotiutusprosessia muodostuu tällä hetkellä huk-kaa. Hukat tuli merkitä arvovirtakartoitukseen pinkeillä post it-lapuilla, niin että ne erot-tuvat prosessista hyvin. Tämän jälkeen jokainen ryhmä sai esitellä kolme merkittävintä hukkaa muille ryhmille ja sen jälkeen priorisointia tuli jatkaa edelleen ja ryhmän piti sopia keskenään yhdestä tärkeimmästä hukasta, jota lähdettäisiin ryhmänä työstämään eteen-päin. Lean-konsultti ohjeisti ryhmiä valitsemaan sellaisen hukan, johon on mahdollista vaikuttaa ja jota on realistista lähteä kehittämään. Seuraavassa työskentelyvaiheessa va-litusta hukasta tuli tehdä kalanruotoharjoitus. Tässä harjoituksessa kirjataan ylös valitun hukan syntyyn vaikuttavia tekijöitä (mm. laitteet, ihmiset, prosessi). Tämän lisäksi tehtiin viisi kertaa miksi -harjoitus, jonka avulla pyritään pääsemään käsiksi ongelman juurisyy-hyn.
Työpajojen loppuvaiheessa jokainen ryhmä sai täytettäväkseen A3-kokoisen paperin, jo-hon tuli täydentää ryhmässä päätetty kehityskohde, kehitystiimi, ongelma, tausta ja ny-kytilanne, ongelman juurisyyt, tavoitteet ja mittarit, rajaukset sekä aikataulu. Sen lisäksi ko. paperiin tuli kirjata PDCA-kaavion mukaisesti ratkaisutoimenpiteet ja toteutussuun-nitelma (plan), havainnot ja kokemukset (do), tulokset ja johtopäätökset (check) sekä jatko- ja korjaustoimenpiteet (act). Kaikki lean-alatyöryhmät suunnittelivat itselleen ai-kataulun kehittämisen eteenpäin viemiseksi ja näitä aikaansaannoksia käsiteltiin lean-työ-pajojen jälkeen lean-ohjausryhmän palavereissa. Kalanruotoharjoitusten ja viisi kertaa miksi- harjoitusten pohjalta lean-alatyöryhmien kehittämiskohteiksi tulivat seuraavat osa-alueet:
1. Turhat kotihoidon käynnit kotiutusvaiheessa (sairaala tilaa kotihoi-dolta arviointikäynnin varmuuden vuoksi)
2. Kotihoidon puhelinnumerot eivät löydy (hoitajien perehdytys) 3. Kotihoidon tavoitettavuus (sairaala ei tavoita kotihoidon ohjaajaa) 4. Palveluiden aloituksen viivästys (sairaalassa ei tunneta kotihoidon
palveluita)
5. Potilaan lääkehoitoon liittyvät virheet (lääkäreille tarkistuslista kotiu-tuksiin liittyen)
Ensimmäinen kehittämiskohde oli turhat kotikäynnit asiakkaan kotiutuessa. Kotihoidossa koettiin, että sairaala pyytää kotihoidon arviointikäyntejä turhaan sellaisillekin potilaille, jotka pärjäävät vielä itsenäisesti, eivätkä ole avun tarpeessa. Kotihoidon yhteystietoihin liittyen taas sairaalan henkilökunta toi esille, että puhelinnumerot ovat vaikeasti löydet-tävissä kaupungin intran sivuilta tai yhteystiedoissa on virheitä. Kolmantena ongelmana oli se, että sairaalan hoitajat kokivat kotihoidon ohjaajan tavoittamisen haasteelliseksi.
Neljäs kehittämiskohde koski palveluiden aloituksen viivästymistä. Tämä ongelma liittyy tilanteeseen, jossa potilaalle tulee järjestää ennen kotiutusta erilaisia asioita kotiutuksen mahdollistamiseksi, esimerkiksi raivaussiivous tai tarvittavat apuvälineet (sairaalasänky, asiakkaan nostolaitteet, rollaattori yms.). Näiden järjestäminen vie aikaa ja voi vaikuttaa siihen, että potilasta ei voida kotiuttaa niin nopeasti, kuin olisi tarkoituksenmukaista. Li-säksi oli epäselvyyksiä siinä, kuka järjestää (sairaala/kotihoito) mitäkin. Viimeisenä ke-hittämiskohteena oli lääkehoitoon liittyvät virheet. Lääkärit toivat esiin työpajoissa, että tarvitsisivat työhönsä tarkistuslistan potilaan kotiutusvaiheeseen.
Työpajojen jälkeen tein tutkijana koonnit kaikkien ryhmien laatimista arvovirta- ja huk-kakartoituksista sekä A3-raporteista tulevia ohjausryhmän kokouksia varten. Lean-työ-pajoissa sovimme kaupunginsairaalan ylilääkärin ja ylihoitajan lean-ohjausryhmän pe-rustamisesta. Ensimmäinen lean-ohjausryhmän kokoontuminen sovittiin syyskuun al-kuun.
Arviointi 1
Ensimmäisen syklin arviointi muodostui lean-työpajojen palautekyselystä ja ohjausryh-mässä käydystä reflektiosta kehittämisen etenemisestä. Lean-työpajojen jälkeen laadin
työpajoihin osallistuneille lyhyen palautekyselyn, johon osallistujat saivat vastata 21.6.2016 mennessä. Palautekysely toteutettiin sähköisenä Questback- kyselynä ja sen tarkoituksena oli saada hoitohenkilökunnalta palautetta järjestetyistä työpajoista; sen vah-vuuksia ja kehittämiskohteita sekä ajatuksia kahden eri toimijan (sairaala ja kotihoito) yhteiskehittämisestä. Lisäksi vastaajat saivat kertoa, tuliko työpajoissa esiin jotain yllät-täviä asioita ja antaa vielä ehdotuksia kehittämiskohteista, jotka eivät tulleet esille työpa-jojen aikana.
Tämä arviointivaihe menee osittain päällekkäin suunnitteluvaihe 2:n kanssa, koska en-simmäisessä lean-ohjausryhmän palaverissa käytiin läpi sekä arviointia että jatkosuunni-telmaa kehittämiskohteiden eteenpäin viemiseksi. Ensimmäisessä ohjausryhmän palave-rissa 1.9.2016 kävimme aluksi läpi alatyöryhmien aikaansaannoksia kehittämisen suh-teen. Todettiin, että vain yksi alatyöryhmä oli ehtinyt kokoontua kesälomien jälkeen ja tehnyt alustavaa suunnitelmaa kehittämiskohteeksi valitun asian muuttamisesta.
6.2.2 Toinen sykli: Kotiuttamisen kehittäminen
Tutkimuksen toisessa syklissä tavoitteena oli saada vielä lisätietoa kotiutuksiin liittyvistä haasteista sekä yhteinen ymmärrys lean-työpajojen kehittämiskohteista ohjausryhmään osallistuvien kanssa ja lähteä viemään kehittämiskohteita käytäntöön.
Suunnittelu 2
Ensimmäisen kerran lean-ohjausryhmä kokoontui 1.9.2016. Ohjausryhmään osallistui 8 henkilöä (kaupunginsairaalan ylilääkäri, 2 kotihoitopäällikköä, 3 kotihoidon ohjaajaa, 1 sairaanhoitaja ja 1 osastonhoitaja). Olin valmistautunut etukäteen esittelemään lean-työ-pajoista saadun palautekyselyn tuloksia samoin kuin kotihoidon työntekijöille toteutetun kyselyn tuloksia, mutta tilavarauksessa tapahtuneen erehdyksen vuoksi jouduimme ko-koushuoneeseen, josta puuttui videotykki, ja valitettavasti mitään toista vastaavaa tilaa ei ollut sillä hetkellä vapaana. Näin ollen muutin suunnitelmaani hieman. Lean-työpajoista osallistujilta saadun palautteen kävin läpi suullisesti kertomalla palautteesta yleisellä ta-solla ja kotihoidon henkilöstölle tehdyn kyselyn tulokset lupasin lähettää kaikille sähkö-postitse. Tähän kyselyyn palattaisiin vielä joulukuun ohjausryhmän palaverissa.
Olin etukäteen muokannut lean-työpajoissa tehtyjen ryhmätöiden pohjalta kuvauksen ko-tiutusprosessista ja kävimme sen pohjalta keskustelua, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja siitä, miten kuvausta tulisi vielä muokata saadaksemme sen vastaamaan kotiuttamisen tavoitetilaa. Keskustelu käynnistyi vilkkaana ja siinä nousi esiin tärkeitä kehittämiskoh-teita, kuten se, että kuvauksia olisi hyvä olla kaksi (yksi siihen tilanteeseen, jossa asiak-kaalla ei ole ollut aiemmin kotihoitoa ja toinen, jossa asiakas palaa kotihoidon palvelui-den piiriin). Lisäksi osallistujat toivoivat, että kuvauksessa näkyisi vielä tarkemmin koti-hoidon eri toimijoiden (sairaanhoitaja, lähihoitaja, lääkäri) tehtävät kotiutukseen liittyen.
Sovimme, että täydentäisin kuvausta vielä kokouksen jälkeen ja että lähetän sen kaikille vielä kommentoitavaksi. Kuvaukseen päätettiin palata seuraavassa ohjausryhmän ko-kouksessa. Tutkijana arvioin, että kotiutusprosessin kuvauksella on mahdollista saada molemmille kohdeorganisaatioille, sairaalan ja kotihoidon henkilökunnalle yhteinen nä-kemys siitä, miten kotiuttaminen on mielekästä käytännössä järjestää.
Ohjausryhmän palaverin lopuksi kävimme vielä läpi ne kehittämiskohteet, joita lähdettiin työstämään syksyn aikana. Näitä olivat:
1. Kotiutusprosessikuvaus (vastuu tutkijalla)
2. Kotiutuksen tarkistuslista hoitajille (vastuu tutkijalla)
3. Lync-palavereiden harjoittelu sairaalan osastoilla (vastuu ylilääkärillä)
4. Kotihoidon järjestämä infotilaisuus sairaalalle kotihoidon tukipalveluista (vastuu kotihoidon ohjaajalla ja sairaalan ylihoitajalla)
5. Info-lehtinen asunnon muutostöistä ja apuvälineistä 30.9.2016 mennessä (vastuu sairaalan osastonhoitajalla)
6. Hukkaseuranta ajalla 3.10-2.12.2016 (vastuu tutkijalla) 7. HaiPro-seuranta ajalla 3.10-2.12.2016 (vastuu tutkijalla)
8. Tutustumiskäynnit kotihoidosta sairaalaan (vastuu sairaalan ylihoitajalla)
Toiminta 2: Hukkaseuranta ja kotiutusprosessikuvaus
Tässä toimintavaiheessa muokkasin tutkijana kotiutusprosessikuvauksia ja kotiutuksen tarkistuslistaa. Lisäksi laadin kotihoidolle hukkaseuranta-lomakkeen (Liite 5.), jolla oli tarkoitus vielä kartoittaa sitä, millaista hukkaa kotihoidon hoitajat huomaavat kotiutusten yhteydessä. Lomakkeen laadinnassa hyödynsin Mäkijärven (2010) mainitsemia hukan eri
osa-alueita terveydenhuoltoon sovellettuna. Lisäksi päätimme ohjausryhmässä, että to-teutamme kotihoidossa myös HaiPro-seurannan. Pyysin kotihoidon ohjaajia käymään HaiPro-ilmoitusten ohjeistuksen läpi lähipalvelualuepalavereissaan, jotta voidaan var-mistua siitä, että kaikki hoitajat osaavat tarvittaessa tehdä ilmoituksen. Ilmoitusten laa-dinnassa painotettiin erityisesti kotiutustilanteissa tapahtuneita virheitä ja niistä rapor-tointia, jotta saamme ohjausryhmään tiedon tarvittavista kehittämiskohteista. Ennen seu-raavaa lean-ohjausryhmän palaveria tein koonnin sekä hukkaseuranta-lomakkeista että HaiPro-ilmoituksista.
Arviointi 2
Lean-ohjausryhmän toinen kokoontuminen oli 16.12.2016. Paikalla oli kaupunginsairaa-lan osastonhoitajat, osastonlääkäri, kotihoitopäälliköt ja kotihoidon sairaanhoitaja. Tä-män palaverin tarkoituksena oli toteuttaa arviointidialogi paikallaolijoiden kesken ja tehdä jatkosuunnitelmaa kehittämisen etenemisestä. Pyysin jo etukäteen sähköpostitse lean-ohjausryhmään kuuluvilta osallistujilta luvan arviointidialogin nauhoittamiseen, jotta voisin hyödyntää aineistoa myös tutkimuksessani. Ohjausryhmän palaverissa kaikki osallistujat antoivat vielä suullisen suostumuksen arviointidialogin nauhoittamiseen.
Arviointidialogi tarkoittaa tasavertaista dialogia, johon osallistuu niin kehittämistyöhön osallistuneet työntekijät kuin myös tutkija. Siinä kehittämistyötä pyritään reflektoimaan yhdessä verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa niin, että jokaiselle annetaan mahdol-lisuus kertoa omista näkemyksistään arvioitavasta asiasta. Yhteistyöverkoston tehtävänä on arvioida toiminnan kehittymistä, siinä esiintyviä haasteita ja sitä, mitä on omalla toi-minnallaan saanut aikaiseksi suhteessa kehittämistyön tavoitteeseen. (Karjalainen &
Lahti 2006, 84.) Arviointidialogin kysymyksissä sovelsin Kurt Lewinin voimakenttäana-lyysia, jonka mukaan muutosta toteutettaessa organisaatiossa on aina havaittavissa sekä muutosta vastustavia että sitä edistäviä voimia. (Miner 2005, 40–41.)
Arviointidialogi kesti 46 minuuttia ja se nauhoitettiin Skype-ohjelmalla ja siirrettiin pa-laverin jälkeen tutkijan tietokoneelle. Arviointidialogissa oli yhteensä kuusi henkilöä mu-kana ja se järjestettiin kaupunginsairaalan kokoustilassa, joka mahdollisti keskustelun rauhallisessa ympäristössä. Arviointidialogissa käsiteltiin kolmea teemaa;
kotiutuspro-sessin kehittämistä, ohjausryhmän toimintaa sekä kehittämistä edistäviä että estäviä teki-jöitä (Liite 6.). Pyrin saamaan kaikkien äänen kuuluviin kyselemällä mielipiteitä myös niiltä, jotka eivät lähtökohtaisesti osallistuneet niin aktiivisesti keskusteluun. Kävimme arvioinnissa ensin läpi tilannekatsauksen sen osalta, mitä olimme saaneet edellisen oh-jausryhmän palaverin jälkeen aikaiseksi. Arviointi toimi mielestäni myös hyvänä keinona luoda yhteisymmärrystä kotiutusprosessin toteutumisesta.
Lean-ohjausryhmän kokoontumiset jatkuvat edelleen vuoden 2017 puolella, mutta tämä kehittämistyö ei ole enää osa tutkijan tekemää toimintatutkimusta. Seuraavassa vaiheessa on tarkoituksena jatkaa kotiutusprosessin kehittämistä edelleen. Pyrkimys on muokata kotiutusprosessia vielä asiakaslähtöisemmäksi, mutta sen kehittäminen rajautuu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
6.3 Tutkijan rooli toimintatutkimuksessa
Eskolan ja Suorannan (2005, 127) näkemyksen mukaan toimintatutkimukseen eivät päde samanlaiset objektiivisuuden vaateet kuin perinteisissä positivistisissa tutkimuksissa.
Tutkija ei ole toimintatutkimusta tehdessään tiedon objektiivinen kerääjä, vaan toimii ak-tiivisessa vuorovaikutuksessa tutkimuksen kohteena olevan organisaation työntekijöiden kanssa. Toimintatutkimuksessa tutkijan ei ole myöskään tarkoituksena toimia konsultin roolissa, joka ratkaisee kaikki työpaikan ongelmat omaan asiantuntijuuteensa nojaten.
(Kananen 2014; Heikkinen 2001, 179–180.) Tutkijan rooli voidaan nähdä samaan aikaan sekä ulkopuolisena että sisäpuolisena ja tutkijan on mahdollista siirtyä näiden kahden vä-lillä tutkimuksen edetessä (Kuula 1999). Tässä tutkimuksessa tutkija työskenteli tutki-muksen kohteena olevassa toisessa kotihoitoyksikössä ja näin ollen edellä mainittu Kuu-lan näkemys todentui, koska olin tutkimuksen eri vaiheissa välillä organisaation asian-tuntijana sisäpuolisena ja välillä tutkijan asemassa ulkopuolisena osallistujana.
Toimintatutkimuksessa on tyypillistä, että tutkijan rooli vaihtelee tutkimuksen eri vai-heissa ja kuluessa. Seppänen-Järvelän (1999) mukaan toiminnan kehittäjät ovat erilaisten ideoiden kylväjiä, prosessin eteenpäin viejiä, kyseenalaistajia, keskusteluiden mahdollis-tajia sekä tutkimuksen tekijöitä. Toimintatutkija voidaan nähdä myös fasilitaattorina, joka
mahdollistaa tutkimuksen toteuttamisen yhteistyössä tutkimuksen kohteena olevan orga-nisaation työntekijöiden kanssa. Fasilitaattori ei siten tee tutkimusta yksin, vaan toimii yhdessä työntekijöiden kanssa yhteisesti määritetyn tavoitteen mukaisesti (Wadsworth 2001, 421).
Toikko ja Rantanen (2009, 91) tuovat esiin, että toimintatutkimuksessa tutkijan/kehittäjän rooli voi perustua hänen asiantuntemukseen, kehittämisosallisuuteen omassa työyhteisös-sään tai muutosprosessin asiantuntijuuteen, missä keskeisenä tehtävänä on työyhteisön jäsenten innostaminen ja kannustaminen muutoksen aikaansaamiseksi. Tässä tutkimuk-sessa oma roolini vastasi parhaiten toista vaihtoehtoa eli kehittämisosallisuutta omassa työyhteisössään. Toki tässä toimintatutkimuksessa oli mukana myös kaupunginsairaalan vuodeosastot. Otin vastuun ohjausryhmän kokousten vetämisestä ja aineistojen hankin-nasta. Keräsin tietoa kotiutuksen eri osa-alueisiin liittyen ja jaoin sitä ohjausryhmän pa-lavereissa.
Tutkijalta vaadittiin kykyä motivoida ja innostaa henkilökuntaa kotiutusprosessin kehit-tämiseen. Olin prosessin alusta lähtien asian innokas eteenpäin viejä, mutta tutkielman tekeminen tästä aiheesta antoi myös hyvät raamit kehittämisen etenemiselle. Tutkielman kautta saimme myös ulkopuolista vaadetta siitä, että asiat etenevät sujuvasti ja aikatau-lussaan eteenpäin. Kokonaisuudessaan kaikki ohjausryhmän jäsenet olivat aktiivisesti mukana kehittämistyössä ja yhteinen toive oli, että jotakin konkreettista ja hyviä uusia toimintatapoja saadaan ohjausryhmätyöskentelyn aikana aikaiseksi.
Jos tarkastelen koko toimintatutkimuksen kehittämisprosessia sykleittäin, voisin jaotella erilaiset roolini niin, että aivan kehittämistyön alkuvaiheessa ensimmäisessä syklissä min tutkijan roolissa tehdessäni kyselyn kotihoidon henkilöstölle. Lean-työpajoissa toi-min myös tutkijan roolissa osallistuvana havainnoitsijana. Kehittämistyön toisessa syk-lissä lean-ohjausryhmissä toimin tutkija/kehittäjänä. Vastasin palavereiden vetämisestä, aineistojen keräämisestä, toiminnan koordinoimisesta ja arviointidialogin järjestämisestä.
6.4 Tutkimuseettiset kysymykset
Yksi keskeinen asia tutkimuksen tekoa on tutkijan tekemät eettiset valinnat tutkimuspro-sessin eri vaiheissa. Kotiutusprotutkimuspro-sessin kehittämisen valintaan tutkimusaiheekseni vaikutti henkilökohtainen kiinnostus aihepiiriä kohtaan. Pidän aihetta erittäin tärkeänä, koska on-nistuneella kotiutuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Tämän toimintatutkimuksen kautta on ollut mahdollista kehittää kotiutusprosessia sujuvammaksi ja sen vuoksi sitä voi pitää eettisesti perusteltuna. Ennen tutkimuksen aloittamista hain tutkimuslupaa tutki-muksen kohteena olevan kunnan sosiaali- ja terveysvirastolta. Tutkimuslupa myönnettiin 4.4.2016.
Tutkimuseettisesti on tärkeää, että tutkittavat henkilöt osallistuvat tutkimuksen tekemi-seen vapaaehtoisesti. Jotta osallistujat voivat tehdä tietoisen valinnan osallistumisestaan, heille tulee antaa tarpeeksi tietoa tutkimukseen liittyvistä asioista päätöksensä tueksi.
(Kuula 2006, 61.) Työskentelin tutkimuksen teon aikaan toisessa kohdeorganisaatioista.
Tunsin osan tutkimukseen osallistuneista henkilöistä, mikä on saattanut vaikuttaa heidän osallistumiseensa. Toisaalta tutkimuksessa ei kerätty mitään arkaluonteisia tietoja, vaan tarkoituksena oli kehittää kotiutusprosessia toimivammaksi. Itse ajattelen tämän kehitys-työn olevan kaikkien siihen osallistuneiden etu ja sillä voidaan vaikuttaa niin hoitajien työn sujuvuuteen kuin myös potilaiden kotiutumiseen sairaalasta.
Tutkimuksen tekeminen alkoi kyselytutkimuksen tekemisellä kotihoidossa ja kerroin siitä lähiesimiesten kokouksessa hoitajien esimiehille. Pyysin heitä välittämään kyselystä tie-toa hoitajille ja kertomaan, että he tulevat saamaan kyselyn linkin sähköpostiinsa lähiai-koina. Kerroin samassa tilaisuudessa esimiehille siitä, mitä tutkimuksella halutaan saada selville ja sen, mitä tutkimuksen aikana tulee tapahtumaan. Esimieskokouksen lisäksi lii-tin lähettämääni sähköiseen kyselyyn saatekirjeen, jossa kerroin tutkimuksen tarkoituk-sesta ja siitä, että tutkimuksen aikana kerätty aineisto käsitellään luottamuksellisesti ja niin, että tutkittavien anonymiteetti säilyy (Liite 7). Sekä saatekirjeessä että kyselyn etu-sivulla kerroin tutkimukseen osallistumisen olevan täysin vapaaehtoista ja tämän pohjalta työntekijät ovat voineet päättää osallistumisestaan.
Seuraavassa vaiheessa toimintatutkimus eteni lean-työpajoihin. Työpajojen ensimmäi-senä päivänä kerroin lyhyesti tekemästäni tutkielmasta, tutkimuksen tarkoituksesta, ete-nemisestä ja osallistumisen vapaaehtoisuudesta sekä siitä, ettei kenenkään henkilöllisyys tulee ilmi missään vaiheessa tutkimusta. Pyysin työpajoissa vielä jokaiselta osallistujalta kirjallisen suostumuksen siihen, että he ovat mukana tutkimuksessa, ja painotin sitä, ettei heidän henkilöllisyytensä tule ilmi tutkimuksen missään vaiheessa.
Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa lean-ohjausryhmän arviointidialogissa kerroin ennen palaveriamme toiveestani nauhoittaa kyseinen keskustelu tutkielmaani varten ja lisäksi vielä palaverin aluksi pyysin kaikilta jäseniltä suullisen luvan arviointidialogin nauhoit-tamiseen. Kaikki suostuivat tähän. Litteroin käymämme keskustelun itse ja jätin siinä mainitut nimet tekstistä pois. Litteroinnin jälkeen poistin digitaalisen aineiston tietoko-neeltani. Tuloksia raportoidessani pidin huolta siitä, ettei kenenkään osallistujan henki-löllisyys tule tekstistä ilmi. En myöskään raportoi tutkimuksen kohteena olevaa organi-saatiota tutkimusluvan mukaisesti.
6.5 Aineistojen analyysi
Tämän tutkimuksen pääaineisto koostuu kotihoidon henkilöstölle tehdystä kyselystä, hukkaan liittyvistä ryhmätöistä ja tehdystä hukkaseurannasta ja toimintatutkimuksen lo-pussa toteutetusta arviointidialogista. Pääaineistoa tukevat lean-työpajojen ryhmätöiden tuotokset, työpajoista saadut palautteet, HaiPro- vaaratapahtumailmoitukset ja lean-ohjausryhmän kokousmuistiot ja tutkijan päiväkirja. Näiden pohjalta laadin kotiutuspro-sessikuvauksen ja kotiutusten toimintamallin kaupunginsairaalan ja kotihoidon käyttöön.
Kotiutusprosessin lean-intervention aikana aikaansaadut ja tutkimukseen mukaan valitut aineistot ovat keskenään erilaisia ja sen vuoksi ne tulee myös analysoida eri tavoin. Toi-mintatutkimukselle ei ole nimetty omia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä, vaan tie-don keruu ja aineiston analyysi on mahdollista toteuttaa erilaisilla menetelmillä tutkijan kiinnostuksen kohteen mukaan (Kananen 2014, 77). Tämän tutkimuksen aineistojen ana-lysoinnissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia analysointitapoja. Käsittelen eri ai-neistojen analysointitavat seuraavissa alaluvuissa kyseisen tiedonkeruumenetelmän yh-teydessä.
6.5.1 Kotihoidolle suunnatun kyselyn analysointi
Tutkimuksen aineiston hankinta alkoi kotihoidon hoitajille ja lähiesimiehille suunnatulla kyselyllä (Liite 3) kotiutusten lähtötilanteen kartoittamiseksi. Kyselylomakkeella saadut vastaukset strukturoituihin kysymyksiin analysoin tilastollisin menetelmin ja avoimien kysymysten osalta induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa on ideana saada koottua ja tii-vistettyä saatua tietoainesta sekä löytää eroja ja yhtäläisyyksiä vastaajien näkemyksissä.
Tuomi ja Sarajärvi (2009) kuvaavat induktiivista sisällönanalyysiä menetelmäksi, jonka avulla on mahdollista selkeyttää saatua aineistoa ja sitä kautta helpottaa laadukkaiden johtopäätösten tekemistä.
Kotihoidon hoitajille ja lähiesimiehille (N=106) tehdyn sähköisen Questback-kyselyn vastaukset siirrettiin palvelimelta Excel-taulukkona SPSS Statistics 22 for mac- tilasto-ohjelmaan analysoitavaksi. Saadun aineiston kuvailuun käytin frekvenssijakaumia ja kes-kiarvojen tarkastelua. Pyrin myös havainnollistamaan saatuja tuloksia taulukoiden ja graafisten kuvioiden avulla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastelin korrelaatioiden avulla. Korrelaatio tarkoittaa kahden muuttujan välistä lineaarista riippuvuutta. Korrelaa-tiokertoimen arvot voivat vaihdella arvojen –1 ja 1 välillä. Käytin tässä tutkimuksessa korrelaatiokertoimena Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, koska useimmat muut-tujat olivat järjestysasteikollisia muuttujia (Metsämuuronen 2011b, 366). Vaikka tässä tutkimuksessa ei ollut tarkoituksena selittää tutkittavaa ilmiötä, halusin kuitenkin tiivistää kyselystä saamaani tietoa ja siihen käytin eksploratiivista faktorianalyysia. Faktoriana-lyysin avulla tutkin kotiutuksen toteutumista kaupunginsairaalasta kotihoitoon. Pyrki-myksenä oli tutkia kotiutukseen liittyviä eri ulottuvuuksia ja tiivistää 52 kysymyksen muuttujajoukkoa muutamaan sisällöllisesti tarkoituksenmukaiseen faktoriin. Faktoriana-lyysin taustaoletuksena on, että muuttujien välillä on korrelaatiota.
Aineiston analyysin monimuuttujamenetelmänä käytin faktorianalyysia pääkomponent-timenetelmällä. Aineiston (N=106) voidaan katsoa olevan riittävän suuri faktorianalyysin käyttöön, koska tutkittavia on kaksinkertainen määrä muuttujiin nähden (Nummenmaa 2009, 406). Korrelaatiomatriisiin sopivuutta faktorianalyysiin mitataan Bartlettin testillä.
Tässä tutkimuksessa arvo oli p < 0,00, joka osoittaa, että tekemäni korrelaatiomatriisi soveltuu faktorianalyysin tekemiseen hyvin. Toinen faktorianalyysia tukeva arvo on
KMO-kerroin (Metsämuuronen 2011b, 660), joka oli tässä aineistossa 0,75. Aloitin ai-neiston tarkastelun muuttujien korrelaatioiden tarkastelusta ja korrelaatiomatriisin mu-kaan kaikkien muuttujien korrelaatio oli vähintään 0.3, mikä tarkoittaa, että muuttujat korreloivat hyvin keskenään. Faktorianalyysin avulla ryhmittelin samaa asiaa mittaavat muuttujat omiin ryhmiinsä.
Faktoroinnissa käytin pääkomponenttianalyysia vinokulmaisella rotaatiolla, koska muut-tujat latautuivat siinä selkeästi eri faktoreille ja lisäksi vinokulmainen rotaatio mahdollis-taa faktoreiden keskinäisen korrelaation. Faktorianalyysissa faktorit tulkimahdollis-taan tarkastele-malla muuttujien saamia latauksia eri komponenteilla. Lataukset ilmaisevat, kuinka pal-jon mikäkin faktori selittää kunkin muuttujan vaihtelusta. (Nummenmaa 2009, 416.) Va-litsin faktorianalyysiin mukaan vain sellaiset muuttujat, joiden kommunaliteetti on yli 0,3. Tämä arvo kertoo, kuinka paljon faktorit selittävät muuttujien vaihtelusta. Käytän-nössä jouduin poistamaan analyysista yhteensä yhdeksän muuttujaa alhaisen kommunali-teetin vuoksi. Komponenttien määrän osalta päädyin lopuksi neljään komponenttiin (ks.
Liite 8.), koska suuremmassa määrässä komponentteja muuttujia latautui osaan kom-ponentteja liian vähän.
Sen lisäksi, että sain tiivistettyä suuren muuttujajoukon neljään pääkomponenttiin, jatkoin analyysia vielä eteenpäin selvittääkseni komponenttien välisiä eroja keskiarvoissa. Tätä analyysia varten muodostin summamuuttujat niistä muuttujista, jotka latautuivat voimak-kaimmin samalle komponentille. Summamuuttujat laadittiin SPSS-ohjelman Mean-toi-minnolla laskemalla kaikki kyseiseen pääkomponenttiin kuuluvat muuttujat yhteen ja ja-kamalla muuttujien määrällä. Näin toimimalla summamuuttujilla saatiin sama skaala.
Summamuuttujien asteikko oli sama kuin alkuperäisillä muuttujilla. Lopullisia summa-muuttujia muodostin vain kolme, koska neljännen pääkomponentin muuttujien reliabili-teettikerroin jäi niin alhaiseksi. Reliabiliteetin tarkasteluun käytin Cronbachin alfa-ker-rointa.
Kyselyn avoimet kysymykset analysoin induktiivisella sisällönanalyysilla, koska olen tutkijana kiinnostunut kyselyn vastausten sisällöstä. Sisällönanalyysin tekemiseen on ole-massa erilaisia ohjeita. Sisällönanalyysin avulla on mahdollista luokitella ja kuvata tutki-muksen kohteena olevaa ilmiötä tiivistetysti yleisemmällä tasolla. Lopputuloksena on
yleensä jonkinlainen käsitekartta, jossa esitetään vastauksista muodostetut keskeiset kä-sitteet suhteessa toisiinsa. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Toteutin sisällönanalyysin
yleensä jonkinlainen käsitekartta, jossa esitetään vastauksista muodostetut keskeiset kä-sitteet suhteessa toisiinsa. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Toteutin sisällönanalyysin