% Ei
kos-kaan % En osaa
sanoa % Lataukset Keskiarvo Kotihoidolle on ilmoitettu asiakkaan
kotiutu-misesta 42 0 2 ,732 3,36
Kotihoito saa tiedon kotiutumisesta ajoissa
(muutamaa päivää ennen kotiutumista) 4 1 2 ,632 2,62
Sairaalasta kotihoitoon soittava hoitaja tuntee
asiakkaan tilanteen ja hoidon 2 1 4 ,572 2,44
Asiakkaan omaisella/läheisellä on tieto
kotiutu-misesta 9 0 10 ,405 2,72
Asiakas on saanut sairaalasta mukaan lääkkeet,
mikäli lääkitykseen on tullut muutoksia 17 0 2 ,642 2,99
Asiakkaan kotona mahdollisesti tarvittavat
muutostyöt on selvitetty ennen kotiutumista 0 10 9 ,459 1,95
Asunnon muutostyöt on toteutettu ennen
asiak-kaan kotiutumista 0 24 8 ,491 1,70
Asiakkaan taloudellinen tilanne ja tiedot
mah-dollisista KELA:n etuuksista on kartoitettu 1 18 18 ,336 1,54
Epävarmoissa kotiutustilanteissa käytetään ns.
koekotiutuksia 0 9 8 ,369 1,94
Sairaalassa on huomioitu, että asiakkaalla on
rahaa esim. taksimatkaan kotiutuessaan 25 0 20 ,539 2,58
Sairaalassa on varmistettu, että asiakkaalla on
avaimet mukana kotiutuessaan 38 0 8 ,596 3,05
Asiakas saa tarvitsemansa kotihoidon heti
ko-tiutuessaan 27 1 6 ,551 3,02
Yhteistyö sairaalan ja kotihoidon välillä sujuu
hyvin 1 1 6 ,686 2,47
Myös avoimissa vastauksissa nostettiin esiin koekotiutukset. Joissain tapauksissa sairaala on kotiuttanut potilaan koekotiutuksena, mutta kuitenkin asiakkaan voinnin heiketessä, sairaala ei suostukaan ottamaan potilasta enää takaisin osastolle.
”koekotiutus välillä vaikeaa. Sairaala on luvannut ottaa potilaan takaisin koeajan jälkeen. Palautus tilanteessa ei otakaan takaisin sairaalaan.”
Huolimatta siitä, että pääasiassa kotihoitoon ollaan yhteydessä kotiutusten yhteydessä, kotihoidon henkilökunta toi esiin, että kotihoito ei aina saa tietoa asiakkaan sairaalaan joutumisesta tai kotiutumisesta. Tämän tiedon puuttuessa asiakkaan hoito voi vaarantua merkittävästi. Haasteita aiheuttaa myös se, jos sovittuja lääkkeitä ei ole laitettu potilaan mukaan.
”Jos asiakas on kotihoidossa säännöllisen tilapäinen tai tilapäinen, saattaa käydä niin, että kotihoidossa ei tiedetä asiakkaan sairaalaan joutumisesta tai kotiutumi-sesta, jos asiakas on itse hakeutunut hoitoon eikä ole hoitokansiota mukana.”
”Usein käynyt myös niin että luvattu 3 päivän lääkkeet ja ne ei olekaan mukana.”
Vastauksissa tuotiin esiin myös sosiaalisen tilanteen huomioiminen. Omaisten rooli on merkittävä sekä kotiutustilanteessa että myöhemmin hoidon jatkuessa kotona. Osa asiak-kaiden omaisista osallistuu hyvinkin aktiivisesti asiakkaan hoitoon ja huolehtivat kau-passa käynnit ja lääkäriin saatot, osa omaisista ei taas ole juurikaan tekemisissä oman läheisensä kanssa. Aineiston perusteella kotihoidon henkilökunnan toive on, että omaiset olisivat mukana kotiutusvaiheessa ja mahdollisesti myös paikalla asiakkaan saapuessa kotiin. Kotihoito ei aina välttämättä pysty olemaan asiakasta vastassa. Kotiutumisen tulisi myös onnistua ylipäätään niin, että asiakas pärjää kotona muutaman tunnin itsekseen en-nen kotihoidon ensimmäistä käyntiä.
”As. tulisi kotiutusvaiheessa olla siinä kunnossa, että voi kotiutua ilman että koti-hoito ottaa vastaan. Omaisia tulisi mielestäni hyödyntää tässä laajemmin, jos mah-dollista, tietysti tässäkin omat hankaluutensa.”
Asiakkaan sosiaaliseen tilanteeseen liittyi myös asiakkaan taloudellisen tilanteen selvit-täminen ennen kotiutumista. Kotihoidon henkilöstön näkemyksen mukaan asiakkaan tu-loselvitys olisi hyvä laittaa alulle jo ennen kotiutusta ja lisäksi ehdotettiin, että potilaan taloudellinen tilanne olisi muutenkin selvitetty. Kotihoidon palvelut ovat maksullisia ja osa asiakkaista eivät ole halukkaita maksamaan palveluista tai sitten heidän taloudellinen tilanne on sellainen, ettei heillä ole varaa maksaa kotihoidon palveluista. Näissä tilan-teissa olisi hyvä, jos kotihoito saisi asiasta tiedon jo etukäteen, jotta sosiaalityöntekijä voitaisiin ottaa mukaan kotihoidon arviointikäynnille.
”Taloudellinen tilanne selvitettävä”
Kolmas asiakkaan sosiaaliseen tilanteeseen liittyvä asia on kodin kunto. Kysyttäessä ko-tihoidon henkilöstöltä, että mitä asioita kotiuttamisessa tulee huomioida, henkilöstö toi esiin, että sairaalan tulisi tarkastaa ennen kotiuttamista, missä kunnossa asiakkaan koti on ja huolehtia siitä, että asunnossa tarvittavat muutostyöt (kynnysten poistaminen ym.) on tehty ennen kuin potilas kotiutuu.
”mahdolliset muutostyöt tehty”
Neljäs asia, mikä liittyi asiakkaan sosiaaliseen tilanteeseen, oli asiakkaan turvattomuus.
Sen osalta vastaajat kommentoivat, että kotiutuminen tulisi toteuttaa oikea-aikaisesti, jotta asiakkaan tilanne ei hetken kuluttua kotiutuksesta heikkenisi uudestaan. Turvatto-muutta ja pelkoa ei asiakkaiden tulisi joutua kokemaan kotiutumiseen liittyen. Tässäkin voisi olla avuksi se, että asiakkaan omaiset olisivat hoidossa mukana. Vastauksissa toi-vottiin myös, että kotiutusvaiheessa sairaalan hoitaja varmistaisi, että asiakkaalla on ko-tiavaimet mukana ja rahaa taksimatkaa varten.
”Kotiutuminen on asiakkaalle toivottu tapahtuma ja olisi tärkeää, että se onnistuisi hyvin, eikä ainakaan sen myötä as:lle saisi tulla "takapakkeja". Asiakkaan ei pitäisi joutua kokemaan turvattomuutta eikä pelokkuutta kotiutumisen myötä.”
”Ennen kotiuttamista osastolla tulisi huolella tarkastaa, että asiakkaalla on rahaa taksiin”
Avoimissa vastauksissa nousi yhteistyöhön liittyen esiin toive siitä, että kotiutusta suun-niteltaessa potilaan tilanteen hyvin tunteva hoitaja ottaisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä kotihoitoon ja huomioisi myös kotihoidon hoitajien näkemyksen asi-akkaan kotona pärjäämisestä kotiutussuunnitelmaa tehtäessä. Kotihoidon henkilökunta kuitenkin tietää asiakkaan kotiolosuhteet ja kotihoidon mahdollisuudet hoitaa asiakasta kotona.
”Kotiutusta heikentää se jos henkilö joka ottaa yhteyttä kotihoitoon ei ole perehty-nyt potilaaseen, hän vain ilmoittaa että henkilö tulee kotiin, ei ole mahdollisesti hoitanut ko henkilöä jne,
”Tiedotus kotihoitoon mahdollisimman ajoissa. Kotihoito ymmärtää että sairaa-laan on kova tunku ja kotiutuksia on pakko tehdä nopeastikin jotta saadaan tilaa seuraaville potilaille, mutta siinäkin tapauksessa ilmoitus heti kun tieto kotiutumi-sesta on.”
”kotihoidon näkemys kotona pärjäämisestä olisi hyvä huomioida. Kotihoidolla on kuitenkin näkemys siitä, millaiset tilat kotona on ja kuinka hyvin hoito kotona voi onnistua. Asiakas on eri roolissa sairaalassa eikä sairaala voi saada jaksolla oikeata kuvaa kotona pärjäämisestä ilman kohon tai omaisten tietoa.”
Vastauksissa tuotiin esiin myös se, että joissain tilanteissa kotiutuksista ilmoitetaan suo-raan tiimin yhteyspuhelimeen, jolloin hoitaja voi olla parhaillaan kotikäynnillä eikä siinä muun työn lomassa välttämättä osaa kysyä kotiutuvasta asiakkaasta tarpeeksi tietoa.
”myös se heikentää tilannetta, kun puhelu menee hoitajalle, joka kulkee repun kanssa kadulla, hän ei osaa kysyä mitään, ainoastaan ilmoittaa toimistolle saavut-tuaan että joku on kotiutumassa.”
Edellä mainitusta voitaneen päätellä, että kotiutuspuhelut tulisi ohjata johonkin toiseen numeroon kuin tiimin yhteyspuhelimeen. Kaikki hoitajat eivät välttämättä osaa huomi-oida kaikkia tarvittavia asioita kotiutuspuhelun yhteydessä, etenkään jos hoitaja ei ole puhelun saapuessa toimistolla potilastietojärjestelmän ääressä. Uusien asiakkaiden osalta kotiutuspuhelut on ohjeistettu tehtäväksi kotihoidon ohjaajille. Tämäkin käytäntö on tosin todettu ongelmalliseksi, koska kotihoidon ohjaajat ovat usein pois työpisteeltä erilaisissa työryhmissä ja kokouksissa. Näin ollen kotihoidon hoitajien ehdotuksena oli, että kotiu-tuspuhelut ohjattaisi suoraan tiimin sairaan- tai terveydenhoitajalle.
”Soitot suoraan th sh:lle, ohjaajat paljon kokouksissa.”
Neljänneksi ja viimeiseksi pääkomponentiksi muodostui ”Kotiutuksen ajankohta” –kom-ponentti (Taulukko 6.). Siihen latautui vain neljä muuttujaa. Vahvimmat lataukset liittyi-vät kotiutuksen ajankohtaan. Kotihoidossa on ollut pyrkimyksenä se, että asiakkaita ote-taan vasote-taan sekä aamu- että iltavuorossa ja myös viikonloppuisin. Kyselyn vastausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ilta- ja viikonloppukotiutuksia tulee harvoin kes-kiarvon jäädessä välille 2.18-2.41. Asiakkaan toimintakykyyn liittyen vain 1% vastaajista on sitä mieltä, että asiakas kotiutetaan sairaalasta aina riittävän hyväkuntoisena.