Arviointidialogissa keskusteltiin lean-intervention aikaansaannoksista. Muodostin aineis-ton pohjalta kolme yläkategoriaa ja 12 alakategoriaa alla olevan kuvion 12 mukaisesti.
Yläkategorioita olivat sujuvampi kotiutus, ohjausryhmän toiminta ja kehittämiseen vai-kuttaneet edistävät ja estävät tekijät. Esitän tulokset yläkategorioittain edellä olevan jaot-telun mukaisesti.
KUVIO 12. Kotiutuksen kehittäminen
Sujuvampi kotiutus
Kotiutuksen kehittäminen
Sujuvampi kotiutus Potilaan lääkehoito
Ei turhia kotikäyntejä Yhteydenotto kotihoitoon
Kotihoidon info-tilaisuus
Ohjausryhmän toiminta Ymmärryksen lisääntyminen
avoimuus tehokkuus
Edistävätja estävät tekijät Hoitohenkilökunnan osallistuminen
Esimiesten osallistuminen Yhteinen tahtotila
Aikaa kehittämiselle vain vähän Kehittäminen kohdistuu vain osaan kaupunkia
Arviointidialogissa käytiin ensin läpi sitä, mitä olimme saaneet aikaiseksi kehittämispro-sessin aikana. Lääkäreille oli laadittu tarkistuslista potilaan lääkitykseen liittyen kotiutuk-sen yhteydessä. Keskustelussa tuotiin esiin se, että kehittäminen on edennyt aika hitaasti kesä- ja syyslomien vuoksi, mutta että tarkistuslista on otettu käyttöön joulukuun alussa.
”öhöm, joo, tää on vähän hitaasti lähtenyt käyntii, kun eka oli kesäkuun alussa, kesälomat ja syyslomat, kaikennäköistä lomaa ennen kun päästiin sitten vähän yh-dessä miettimään ja vasta niinku joulukuun alusta lähdetty, lähdetty tätä käyntiin..
tätä kotiutuvan potilaan lääkityslistaa..”
Lääkäri mainitsi keskustelussa kotihoidon lean-työpajoissa antaman palautteen siitä, että lääkelista on valmis niin myöhäisessä vaiheessa potilaan kotiutuksessa, ja että siihen oli nyt keksitty ratkaisu. Osastolla on otettu käyttöön kalenteri, johon merkitään hyvissä ajoin kotiutuvat potilaat ja lääkäri valmistelee potilaan lääkityksen aina viimeistään ko-tiutusta edeltävänä päivänä valmiiksi. Tätä käytäntöä on tarkoitus laajentaa kaikille ky-seisen kaupunginsairaalan osastoille, kunhan ensin saadaan palautetta lääkäreiltä ja hoi-tajilta siitä.
”meil on sitte sellanen visuaalinen pieni kalenteri, mihin laitetaan kotiutuvat poti-laan nimi, hoitaja kun soittaa tai sopii kotihoidon tai asiakkaan kanssa että koska se kotiutuu niin laittaa siihen sitten sille päivälle potilaan huoneen ja nimen ylös niin että lääkäri voi sitten käydä katsomassa että tota nyt esimerkiks maanantaina lähtee kotiin potilas, niin voidaan tänään perjantaina katsoa lääkelista läpi ja tehdä reseptit valmiiksi.”
Kotihoidossa tehdyssä hukkaseurannassa nousi esiin tilanne, jossa asiakkaalle oli tilattu kotihoidon kotikäynti ja leikkaushaavassa olevien hakasten poisto, vaikka asiakas olisi päässyt itse omatoimisesti terveysasemalle. Keskustelussa käytiin vielä läpi ohjeistus vas-taaviin tilanteisiin, jottei kotihoitoa tilata turhaan hyväkuntoisille asiakkaille. Kotihoidon voi tilata vain siinä tilanteessa, jos asiakas ei taksillakaan pääse terveysasemalle.
”Näis hukkaseurannoissahan tuli esiin et siel oli yks sellanen tapaus missä oli tota tilattu kotihoito poistamaan hakaset ja sitten asiakas oli niin hyväkuntoinen, että se olisi päässyt terveysasemalla itse että tota et se on tietenkin sen toimintakyvyn ar-viointi siinä vaiheessa kun kotiutetaan että onko oikeasti tarvetta kotihoidolle.”
Kesäkuussa pidetyissä lean-työpajoissa tuli ilmi, että kaupungin intran sivuilla olevat ko-tihoidon yhteystiedot eivät ole ajan tasalla. Tämä asia on korjattu syksyn aikana ja nämä yhteystietolistat on päivitetty. Lean-työpajoissa nousi esiin myös ongelmat kotihoidon tavoitettavuudessa kotiutusten yhteydessä. Sairaalan osastonhoitajat ja lääkäri toivat
esiin, että tavoitettavuus on ongelma edelleen. Sairaalalla on paine lyhentää hoitojaksojen pituutta ja huonoimmassa tapauksessa kotiutus saattaa siirtyä parillakin päivällä, jos ko-tihoidon ohjaajaa ei tavoiteta.
”kyl mä ajattelen, et meidän paine on koko ajan lyhentää hoitoaikoja. Niin että miksi kotiuttaa huomenna jos voi tänään jo lähteä kotiin et periaatteessa jos on siinä kunnossa niin lähtee tänään sitten iltapäivällä ja sitten jos niinku sen takia et me ei saada puhelimella yhteyttä niin se kotiutus siirtyy niinku kaks päivää niin se kertautuu näissä hoitopäivissä aika paljon.”
Kotihoidon tavoitettavuudesta sovittiin keskustelun yhteydessä, että kotihoito pohtii vielä keinoja siihen, miten kotihoidon tavoittaisi jatkossa nopeammin ja asiaan palataan seu-raavassa lean-ohjausryhmän palaverissa.
Kolmas kehittämiskohde oli palveluiden aloittamisen viivästyminen. Ongelmaksi koet-tiin se, että sairaalassa ei tiedetä kaikista kotihoidon palveluista ja tukipalveluista tar-peeksi. Siihen liittyen sovittiin syyskuun ohjausryhmässä, että kotihoito järjestää info-tilaisuuden sairaalan henkilöstölle syksyn aikana. Tilaisuuksia oli ehditty pitää yhden ker-ran ja se sai positiivista palautetta. Etenkin etähoidon esittely oli koettu hyväksi. Tosin keskustelussa tuli esiin, ettei sairaalan henkilökunta ole varmaan vielä uskaltanut ehdottaa sitä potilaille tavallisen kotihoidon sijaan. Kaiken kaikkiaan todettiin, että näitä kotihoi-don tilaisuuksia olisi hyvä järjestää myös jatkossa. Alustavasti sovittiin, että info-tilaisuuksia pidettäisi kaksi kertaa vuodessa.
”osahan siitä oli ihan tuttuja asioita, mut se etähoito oli must tosi kiva, se oli vähän koros-tettu siinä ja se kyllä avas meidän silmiä aika paljon, mutta en tiedä, että ollaanko rohjettu kenellekään niinkun ehdottaa sitä että ehkä se on kuitenkin jäänyt vielä teidän puolen rat-kaistavaksi tai mietittäväksi mut oli ihan hyvin esitetty, se oli hyvä paketti ja näin ja avasi silmiä..”
”Ainakin, näin se vaan on koska tietoisuus toisen tekemisestä ni ja yhteisestä avoimen kanssakäymisen yhdessä meillä on fokus siinä potilaassa/asiakas teillä, niin kyllä se edistää sitä yhteistä hyvää ihan varmasti.”
Syyskuun ohjausryhmässä sovittiin, että sama ryhmä tekisi info-lehtisen kodin muutos-töihin liittyen, mutta nyt keskustelussa päädyttiin kuitenkin luopua tästä ideasta tois-taiseksi. Asiaan palataan, jos info-lehtisen puute muodostuu jossakin vaiheessa
ongelmal-liseksi. Yksi käytäntö, mitä muutettiin syksyn aikana, oli se, että sairaala ottaa aikaisem-min yhteyttä kotihoitoon. Kotihoidon henkilökunnalle keväällä 2015 tehdyn kyselyn mu-kaan kotihoidosta toivottiin yhteydenottoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kotihoito ehtii valmistella asiakkaan kotiutumista. Nyt tätä uutta käytäntöä oli jo kokeiltu ja sen vaikutukset alkavat näkymään kotihoidossa vähitellen.
”mut mie näkisin et se me soitetaan alpan tai kuntoutuskokouksen jälkeen jolloin se jäsen-tyy että se hoitojakson aikainen arvio että te saatte vähän ennakkovarotusta siitä, ehkä tei-dän suunnittelua helpottaa et kyl semmosta hyvää asiaa, et varmaan se pienikin viesti ja näin et se riittää.”
Lisäksi oli tarkoitus, että sairaala ja kotihoito alkavat harjoitella Skypen käyttöä viestin-nän välineenä. Tämä ei ollut kuitenkaan vielä toteutunut syksyn aikana. Sovittiin, että kotihoidon sairaanhoitaja laittaa uuden lync-kutsun sairaalan osastonhoitajalle lyncin käytön harjoittelemiseksi. Aineistoesimerkistä on poistettu nimet tunnistamisen vuoksi.
”joo se on vielä ihan… alkutekijöissään, et ei olla sitä tota…”
”no mutta edetäänkö sen kanssa sillä tavalla, että harjoitellaan, ja X voi laittaa Y:lle uuden kutsun.”
Syyskuun ohjausryhmän palaverissa keskusteltiin myös tutustumiskäyntien järjestämistä sairaalaan ja kotihoitoon. Näitä ei oltu vielä toteutettu ja nyt arviointikeskustelussa sovit-tiin, että henkilöstöltä kysytään kiinnostuksesta näihin keväällä järjestettävässä kotihoi-don info-tilaisuudessa.
”ylihoitaja ei koskaan ole näitä evännyt tavallaan, mutta ei ole lähtenyt käyntiin oikeesti että et sit vois pitää yllä ja ajatuksena varmaan vaikka siellä info-tilaisuudessa sitten niin puolin ja toisin kysellä kiinnostusta, niin sitten siinä vaiheessa järjestää sen…”
Ohjausryhmän toiminta
Arviointidialogissa ilmaistiin se, että kehittämistyö on lisännyt osapuolten ymmärrystä kotiutusprosessin eri vaiheista. Lisäksi osallistujat kokivat keskustelun olleen avointa ja että yhteistyö on sujunut hyvin kotihoidon ja sairaalan välillä. Asioita on saatu myös ke-hitettyä eteenpäin ja molemmilla tahoilla on ollut yhteinen tahtotila asioiden muutta-miseksi.
”no hyvinhän tää on sujunut, kanssakäyminen on ollut avointa.”
”minusta ihan hyviä asioita on saatu aikaiseksi kuitenkin eli tahtotila on ollut kaikilla oi-keesti kehittää, ettei se jää semmoseks vaan kaunopuheeks..”
Edistävät ja estävät tekijät
Kehittämistä edistävinä tekijöinä mainittiin se, että ohjausryhmässä on mukana arjen asi-antuntijoita eikä pelkästään esimiehiä. Toisaalta tuotiin esiin se, että myös esimiesten läs-näolo kehittämistyössä on tärkeää. Tämän tulkitsen liittyvän muutosten jalkauttamiseen, joka vaatii yleensä systemaattista johtamista ja asioiden varmistelua niiden etenemiseksi.
”ihan selkeästi on se, et on niitä asiantuntijoita, jotka sitä työtä tekee, et jotka osaa niinku sitä, et jos täällä meikäläiset istus vaan, niin ei tulis mitään.”
”et mun mielestä joo, se on kiva, yhteistyö, mut pitää olla se johtokin mukana et näkee sillä tavalla…”
Lisäksi sairaalan ja kotihoidon henkilöstöltä löytyy tahtoa kehittää asioita yhdessä.
”mun mielestä kummasti sekä kotihoidossa että sairaalassa työntekijöillä on tahtotila saada sujuvoitettua et korjata niitä että…”
Kehittämistyötä estävinä tekijöinä pidettiin osallistujien mukaan sitä, että perustyö vie kaiken työajan; kehittämiselle saattaa olla haasteellista löytää aikaa tai sitten joutuu te-kemään ylitöitä.
”yks ainakin arkipäivän tekeminen, et se pitää saada pyörimään… et tuntuu et aikaa mil-lekään muulle on niin vähän et sit menee ylitöiks..”
Ongelmalliseksi koettiin myös se, että kehittäminen on tällä kokoonpanolla koskenut vain osaa kaupungin kotihoidosta. Hyviä käytäntöjä tulisi saada käyttöön muuallakin samassa kaupungissa. Tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa ollaan aloittamassa keski-tettyä palvelutarpeen arviointiyksikköä lähitulevaisuudessa ja sen toivotaan helpottavan myös kotiutuksen käytäntöjä.
”ehkä yks miinus on se, että tää on vaan niinku yhden alueen, meil on kuitenki monelta alueelta potilaita, se mua siel pienenä haittaa. Mut se varmaan se, et mä toivon et se kes-kitetty palvelutarpeen arviointiyksikkö sit helpottaa kaikkea.”