• Ei tuloksia

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

re-septit 15 0 2 ,375 3,03

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

lää-kelistan 33 1 2 ,368 3,23

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa Marevan annostuksen (mikäli asiakkaalla on varfariini-lääkitys)

23 1 6 ,339 2,91

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

tie-don seuraavasta INR-kontrollinäytteestä 17 2 9 ,587 2,69

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

kir-jalliset hoito-ohjeet (esim. haavanhoito) 12 0 4 ,545 2,71

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

eväspaketin 3 7 8 ,382 2,13

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

lä-hetteen mahdollisiin laboratoriokokeisiin 3 3 21 ,733 1,98

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

lä-hetteet muihin jatkotutkimuksiin 7 1 23 ,835 2,15

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

tar-vitsemansa lääkärin lausunnot ja todistukset 6 1 15 ,809 2,27

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

lä-hetteen hoitotarvikejakeluun 1 16 22 ,590 1,59

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

tar-vittavat apuvälineet (rollaattori ym.) 4 6 7 ,674 2,32

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

kir-jalliset jatkohoito-ohjeet 4 3 5 ,702 2,51

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

tar-vittaessa kuntoutus-/jumppaohjeet 3 6 13 ,388 2,12

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa tie-dot kontrolliajoista tai ohjeistuksen niiden tilaamiseen

5 3 15 ,769 2,30

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

to-distus matkakorvausta varten 14 2 18 ,641 2,41

Asiakas on saanut sairaalasta mukaansa

hoitotyön yhteenvedon 9 2 8 ,434 2,57

Sairaalasta on järjestetty asiakkaalle

tarvit-taessa fysioterapeutin kotikäynti 3 3 15 ,458 2,07

Avoimissa vastauksissa tuotiin kuitenkin esiin, että etukäteen sovittuja asioita ei ole vält-tämättä aina huolehdittu sairaalassa loppuun saakka ja esimerkiksi reseptit ovat jääneet kirjoittamatta. Potilaan jatkohoidon kannalta reseptien kirjoittamista ja potilaan mukaan laittamista pidetään vastausten perusteella tärkeänä, mikä on ymmärrettävää, koska nii-den puuttuminen aiheuttaa lisätyötä kotihoidon henkilöstölle.

”Samoin uusia reseptejä ei ole laitettu mukaan tai niitä ei ole tehty lainkaan.”

”Kotihoito tarvitsee ehdottomasti reseptit uusille lääkkeille, joten sen varmistami-nen on osastojen tärkeä tehtävä.”

Lääkemuutoksista kertomisesta kotihoidon hoitajat toivovat, että kotihoidolle annetaan tiedot kaikista lääkemuutoksista ja että ne on myös kirjattu lääkekorttiin. Jos kotihoidolla ei ole tietoa siitä, että lääkemuutoksia on tehty sairaalassa, kotikäynnille saattaa mennä sellainen hoitaja, jolla ei ole esimerkiksi lääkehoidollisia lupia eikä sairaanhoidollista koulutusta. Aineistosta ilmenee, että lääkemuutostiedon puuttuessa asiakkaiden lääkityk-sissä tapahtuu kotiutusten yhteydessä paljon virheitä.

”Lääkevirheitä tapahtuu kotiutusten yhteydessä paljon, kotiuttava hoitaja ilmoittaa että lääkemuutoksia ei ole tullut (mikä on aika harvinaista), asiakas on saattanut olla eri osastoilla ja muutokset tulleet matkan varrella, tai sitten kotiutuksessa ei ole riittävästi paneuduttu lääkitykseen. Tiimin thn/shn mennessä kotiutetun asiak-kaan luokse tapahtuu tietysti lääkkeiden päivitys, usein vaan paikalle osuu hoitaja jolla ei riittävästi lääketuntemusta, saattaa olla että asiakas saa usean päivän ajan siten väärät lääkkeet.”

Kyselyn tuloksista ilmenee, että sairaala ei anna potilaalle aina eväspakettia mukaan (ka=

2,13). Myös avoimissa vastauksissa nostettiin tämä asia esille. Joissain tilanteissa asiak-kaalla ei välttämättä ole kotona mitään ruokaa, eikä hän pysty käymään itse kaupassa eikä hänellä välttämättä ole ketään omaisia tai läheisiä auttamassa.

”Asiakkaalla ei välttämättä ole mitään ruokaa kotona eikä sairaala ole antanut eväspakettia mukaan.”

Mikäli eväspakettia ei ole annettu mukaan, tarkoittaa tämä lisätyötä kotihoidon hoitajalle ja esimerkiksi iltavuoron aikana tämä on haasteellista, kun hoitajia on vähemmän työvuo-rossa kuin aamuvuotyövuo-rossa.

Asiakkaan jatkohoidon onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi lääkärin ja hoitajien teke-mien jatkolähetteiden tekeminen, jotta hoito jatkuu saumattomasti asiakkaan siirtyessä sairaalasta kotiin. Kotihoidon henkilökunta toi esiin huolen siitä, että potilaalle luvataan esimerkiksi ilmaiset inkontinenssisuojat, vaikka kaikki asiakkaat eivät ole automaattisesti niihin oikeutettuja omahoitotarvikejakelun kautta. Mikäli taas asiakas on oikeutettu oma-hoitotarvikejakelun inkontinenssisuojiin, kotihoidon toive on, että sairaalan henkilökunta tekisi niitä varten myös lähetteen valmiiksi. Näin niiden toimitus asiakkaan kotiin sujuisi jouhevasti.

”Usein kotiutuvalta asiakkaalta kuulee, että sairaala on luvannut esim. ilmaisvai-pat, jne. Kotiuttava yksikkö voisi selvittää esim. oikeuden vaippa-asioihin ennen kuin lupaa asiakkaalle mitään ja tarvittaessa tehdä vaippalähetteen.”

Sairaalasta kotiutuvilla asiakkailla osalla on haavanhoito, jota varten sairaalan tulisi lait-taa hoitotarvikkeet mukaan. Näiden lisäksi kotihoito esittää toiveen siitä, että asiakkaan mukaan laitettaisi myös selkeät hoito-ohjeet sekä kooste asiakkaalle tilatuista laboratori-onäytteistä. Näin toimiessa hoitajien työ helpottuu huomattavasti kotiutusvaiheessa.

”mielellään joku aloituspaketti välineitä, koska kotihoidolla ei ole mistä ottaa haa-vanhoitotuotteita, vaan asiakas joutuu ne itse hommaamaan.”

”Yhteenveto tulevista kontrollilabroista ja muista jatkohoitotoimenpiteistä.”

Loppuarvioon liittyen kotihoidon henkilöstö toi vastauksissaan esiin sen, että kyseinen teksti tulisi olla kotihoidon saatavilla heti kotiutustilanteessa. Nykytilanteessa on niin, että lääkäri saattaa kirjoittaa tekstin viiveellä ja kotihoidon tulee aktiivisesti käydä tarkis-tamassa, milloin teksti ilmestyy potilastietojärjestelmään.

”Loppuarvio sairaalajaksosta (mukaan lukien jatkosuunnitelma ja -ohjeet) tulee usein viiveellä näkyviin Pegasokseen jolloin sitä tulisi etsiä usean päivän ajan ko-neelta, tämä ei aina mahdollista sillä tiimin th/sh esim, vapaalla kun teksti tulee näkyviin...tiimissä ainoastaan th/sh lukee hoitokertomusta.”

Kotiutumisen haasteena pidettiin mm. apuvälineiden puutetta. Kotihoidolla ei ole omissa tiloissaan apuvälineitä asiakkaille annettavaksi ja nopealla aikataululla asiakkaan omai-setkaan eivät välttämättä ehdi niitä hankkia. Asiakas saattaa myös kokea turvattomuutta ja pelkoa kotona pärjäämisestään.

”Yleisimmät riskit kotiutuksissa ovat olleet puutteelliset tai puuttuvat apuvälineet, joita ilman asiakas ei pärjää turvallisesti kotona. Näitä ovat esimerkiksi sairaala-sänky, rollaattori, wc-koroke, erilaiset tukikahvat. Kotihoidolla ei ole apuvälineitä toimistossa, asiakkaiden omaiset harvoin pystyvät reagoimaan yhden päivän va-roitusajalla ja näin ollen apuvälineiden hankkiminen kotiin kotiutumisen jälkeen on hitaampaa kuin jos ne olisivat asiakkaan mukana jo kotiutuessa.”

Toisen komponentin nimesin ”Ennakkovalmistelut” –komponentiksi (Taulukko 4.). Sii-hen latautui yhteensä seitsemän muuttujaa. Voimakkaimmat lataukset saivat kotihoidon tukipalveluihin liittyvät väittämät. Niistä vastaajat olivat sitä mieltä, ettei tukipalveluja käynnistetä ennen kotiutumista. Keskiarvot vaihtelevat välillä 1.49-1.66. Pääsääntöisesti onkin niin, että kotihoito huolehtii tukipalveluiden käynnistämisen, mutta vuoden 2016 alusta lähtien on sovittu, että sairaala voisi tilata asiakkaalle kuitenkin turvapuhelimen, jottei potilas joudu jäämään sairaalaan odottamaan sen asentamista. Lisäksi vastaajat ovat kokeneet, että sairaalat eivät enää järjestä kotilomia ja hoitokokouksia asiakkaan asioiden kartoittamiseksi. Kotihoidossa koetaan myös, ettei kotihoidon hoitajia kutsuta hoitoko-koukseen, vaikka sellainen järjestettäisiin. Parhaiten ennakkovalmisteluista on hoidettu asiakkaan kuljetuksen järjestäminen kotiin (ka= 3.67). 68% vastaajista kertoi, että kulje-tus hoidetaan aina.