Summamuuttuja Painotettu keskiarvo Keskihajonta
Potilaan jatkohoito 2,26 ,595
Ennakkovalmistelut 1,60 ,539
Sairaalan ja kotihoidon välinen yhteistyö 2,32 ,495
Summamuuttujia tarkasteltaessa voidaan havaita, että kaikista heikoiten kotiutuksen yh-teydessä tehdään tarvittavat ennakkovalmistelut (ka= 1.60). Seuraavana tulee potilaan jat-kohoito (ka= 2.26) ja viimeisenä sairaalan ja kotihoidon välinen yhteistyö (ka= 2.32).
Kaikki summamuuttujat jäävät alle kolmen keskiarvoon, josta voidaan päätellä, että sai-raalasta kotiuttamista on tarpeen kehittää.
Edellä mainittujen summamuuttujien lisäksi avoimissa vastauksissa tuotiin esiin kotihoi-don tuntemus sekä asiakkaan näkemyksen huomiointi ja informointi. Kotihoikotihoi-don palvelut ovat hyvin monipuoliset kattaen niin kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, etähoitoa kuin myös kotihoidon tukipalveluita. Aineistosta tuli ilmi toive siitä, että asiakkaan tilanne osattaisi arvioida sairaalassa tarpeeksi hyvin, jotta tunnistettaisi ne potilaat, joille kotihoidon pal-velut on tarpeellista tilata. Toisaalta tuotiin myös esiin, että sairaala lupaa potilaille kaikki mahdolliset palvelut, vaikka palvelujen tarve arvioidaan vasta asiakkaan ollessa kotona.
Etenkin lääkärin lupaamia palveluja on vastaajien mukaan hankalaa peruuttaa asiakkaan kotiutuessa, koska jotkut asiakkaat ottavat lääkärin suosituksen määräyksenä.
”Asiakkaan todellinen hoidon tarve. Nyt kotiutuu paljon asiakkaita, joille pitää mennä heti kotiutumisaikaan/samana päivänä ja todetaan jo silloin että asiakas ei tarvitse meitä, omaiset eivät koe tarvetta kotihoidolle ja kotihoito ei näe tarvetta käynneille. Tämä kuormittaa paljon kotihoitoa. Kotitilanteeseen perehtyminen laa-jemmin. Ei automaattisesti kotihoitoa, asiakkaalle yhteystiedot niin voi soittaa itse jos alkaa näyttää ettei pärjää.”
”ei luvata asiakkaalle käyntejä kotihoidon puolesta. Kotihoidon työntekijät arvioi-vat avuntarpeen ja toimet. Kovin haastavaa vetää takaisin sairaalasta kotihoidon puolesta luvattuja käyntejä ja apuja, kun on sairaalasta luvattu. Usein myös huo-maamatta asiakkaille luvataan käyntejä, usein asiakas ottaa esim. lääkärin sanat hyvinkin kirjaimellisesti/käskynä, esim. VOISI olla hyvä lisätä apuja muuttuu asi-akkaan mielessä PITÄÄ lisätä/lisätään apuja.”
Henkilöstöön liittyvinä haasteina vastauksissa mainittiin henkilöstön vaihtuvuus ja suuri sijaisten määrä sekä sijaisten puutteellinen perehdytys. Vastauksissa ei tuotu tarkemmin esille sitä, mistä sijaisten huono perehdytys johtuu.
Asiakkaan näkemykseen liittyen kotihoidon henkilökunta mainitsi kotihoidon asiakas-kunnan olevan moninainen ja että mukaan mahtuu ajoittain myös sellaisia asiakkaita, jotka ovat ehdottoman hoitokielteisiä tai eivät esimerkiksi halua kotihoidon palveluita lainkaan. Kotihoidon vastauksissa ilmeni toive siitä, että sairaala kävisi huolellisesti asi-akkaan kotiutukseen liittyvät asiat potilaan kanssa läpi ennen kuin kotihoidon arviointi-käyntiä tilataan. Kaiken kaikkiaan pidettiin tärkeänä sitä, että potilaan kanssa on keskus-teltu kotihoidon palveluista, jotta potilaalla on tieto siitä, mitä kotihoito tekee ja mikä sen tarkoitus on.
”Hoitokielteiset asiakkaat: tarkistettava, että ovat yhtä mieltä hoitavan tahon kanssa siitä, että tarvitsevat apua ja suostuvat sitä ottamaan vastaan.”
”Asiakkaalle jäänyt epäselväksi kotihoidon tarkoitus. Kyseessä ei hoitokieltei-syys.”
Lisäksi vastaajat toivoivat sairaalan henkilökunnan kertovan potilaille myös etähoidon mahdollisuudesta. Etähoito on ollut osa kotihoidon palveluita jo kahden vuoden ajan. Ko-tihoidossa tehdyn linjauksen mukaan tietyn tyyppiset kotikäynnit on mahdollista järjestää etähoidon kautta, mikäli asiakas pystyy toimimaan etähoidossa tarvittavan tabletti-tyyp-pisen laitteen kanssa. Vastaaja huomauttaa, ettei kotihoidon tehtävänä ole pelkän voinnin tarkistaminen ja että esimerkiksi lääkkeidenoton valvonta ja ruokailusta muistuttaminen on mahdollista toteuttaa etähoidon kautta.
”virtuaalihoidosta keskustelu ennen kotiutumista. Kotihoito ei tee voinnin tarkas-tuskäyntejä. Jos asiakas tarvitsee lääkkeenoton seurantaa tai valvottua ruokai-lua/ruokailusta muistuttamista, myös se kuuluu virtuaalihoitoon, ei suoraan koti-hoidolle.”
Viimeisenä asiana mainittiin asiakkaan informoiminen hoitavasta lääkäristä. Tähän liit-tyen vastauksissa oli havaittavissa toive siitä, että sairaalan henkilökunta kertoisi poti-laalle siitä, että vaikka asiakkuus kotihoidossa alkaisikin, se ei välttämättä tarkoita sitä, että myös lääkäripalvelut tulee kotihoidon kautta. Suurimmalla osalla kotihoidon asiak-kaista on edelleen hoitavana lääkärinä oman terveysaseman lääkäri. Joissain tilanteissa sairaalasta kotiutuvat asiakkaat luulevat siirtyvänsä suoraan kotihoidon lääkärin poti-laaksi tullessaan kotihoidon palveluiden piiriin. Käytännössä kotihoidon lääkäri on se, joka päättää, ketkä tulevat hänen potilaikseen ja missä vaiheessa.
”asiakkaat eivät voi tulla noin vain kotihoidon lääkärin asiakkaiksi sairaalasta ko-tiutuessaan.”
Kotiutuksen toteutumiseen liittyen laadin avoimien kysymysten vastausten osalta vielä seuraavalla sivulla olevan kuvion 9, jossa tulokset on nähtävissä tiivistetysti. Varsinaiset vastaukset on esitetty edellä faktorianalyysin yhteydessä.
Tämän tutkimuksen laadullinen aineisto muodostui kyselylomakkeen avoimista kysy-myksistä, tehdystä hukkaseurannasta ja hukkaharjoituksista sekä arviointidialogista. Seu-raavalla sivulla olevassa kuviossa 10 on esitetty näiden tulokset tiivistetysti. Tutkimuksen toisessa syklissä tavoitteena oli saada tietoa kotiutuksiin liittyvistä hukista ja laatia kotiu-tusprosessikuvaus kotiutusten tavoitetilasta. Seuraavassa alaluvussa esitetään kotiutuk-sissa havaitut hukat ja kehittämisprosessin aikana muodostunut kotiutusprosessikuvaus.
Viimeisessä alaluvussa käydään läpi toimintatutkimuksen aikana muotoutunut kotiutta-misen toimintamalli.
7.2 Kotiutuksissa esiintyvät hukat
Deduktiivisen sisällönanalyysin tuloksena muodostin kahdeksan yläkategoriaa, joista jä-tin analyysin viimeisessä vaiheessa pois kaksi yläkategoriaa, koska näihin ei tullut yhtään kommenttia (Kuvio 11). Näin lopullisiksi yläkategorioiksi muodostui 1) odottaminen, 2)
K otiu tu s
Kotiutuksen suunnittelu
Potilaan jatkohoito
Ennakkovalmistelut
Sairaalan ja kotihoidon välinen yhteistyö
Kotiutuksen ajankohta
Kotihoidon tuntemus
Potilaan näkemys ja informointi
Kotiutusten hukat
Odottaminen
Siirtyminen
Turha liike
Yliprosessointi
Virheet ja puutteet
Käyttämättömät kyvyt
Kotiutusprosessin kehittäminen
Sujuvampi kotiutus
Ohjausryhmän toiminta
Edistävät ja estävät tekijät
KUVIO 10. Kotiutus
siirtyminen, 3) turha liike, 4) yliprosessointi, 5) virheet ja puutteet ja 6) käyttämättömät kyvyt. Jotkut hukat on saatettu merkitä hukkaseurannassa kahden eri kategorian alle vas-taajasta riippuen. Tuon ne kuitenkin esiin sen mukaan, miten vastaajat ovat asian luoki-telleet.
Odottamisen yläkategoriasta muodostin kolme alakategoriaa; potilaan hoito, yhteyden-otto sairaalan ja kotihoidon välillä sekä potilaan kotiympäristö ja omaiset. Potilaan hoi-toon liittyvää hukkaa syntyy siitä, että potilas joutuu odottamaan tutkimuksiin pääsyä ja sen jälkeen myös tulosten saapumista. Potilaan hoitoon liittyen myös kotiutuspäätöksen tekeminen saattaa joissain tilanteissa viivästyä. Kolmantena asiana on tukipalveluiden käynnistäminen, joihin liittyy odottelua ennen kuin palvelut ovat aktiivisina. Joskus
sai-K otiut u ksen h u ka t
Odottaminen
Potilaan hoito
Yhteydenotto sairaalan ja kotihoidon välillä
Potilaan kotiympäristö ja omaiset
Siirtyminen Kuljetuksen ajankohta
Turha liike
Tiedonkulun katkos Potilaan lääkehoito
Turhat käynnit
Yliprosessointi Potilaan/asiakkaan turha hoito
Erilaiset lomakkeet
Virheet ja puutteet
Tiedonkulku sairaalan ja kotihoidon välillä
Potilaan lääkehoito
Käyttämättömät kyvyt Omaiset/vapaaehtoiset
Henkilöstö
KUVIO 11. Kotiutuksen hukat
raalasta käsin tehdään kotikäynti potilaan kotiin ennen varsinaista kotiutusta. Sen järjes-tämiseen saattaa joskus kulua aikaa yhteisen ajan löytymisen vuoksi sekä sairaalan että kotihoidon henkilöstölle. Viimeisenä potilaan hoitoon liittyvänä odottamista aiheuttavana asiana nähtiin tilanne, jossa potilas vastustaa kotiutusta.
Toisena odottamiseen liittyvänä alakategoriana on yhteydenotto sairaalan ja kotihoidon välillä. Lean-työpajoissa käytiin keskustelua siitä, että sairaala ottaa kotihoidon näkökul-masta yhteyttä liian myöhään. Lean-ohjausryhmässä tästä sovittiin, että jatkossa sairaala on heti aloituspalaverin (ALPA) jälkeen yhteydessä kotihoitoon, jotta kotihoito voi val-mistautua potilaan kotiutumiseen. Toisena asiana tuli esiin kotihoidon tavoitettavuus, jota pidettiin isona ongelmana. Sairaalan yrittäessä tavoittaa kotihoidon ohjaajaa, sairaalan hoitajat kokivat, että ohjaajia on vaikea tavoittaa. Tämä oli toinen asia, johon yritettiin löytää ratkaisua lean-ohjausryhmässä. Kolmantena odottamiseen liittyvänä alakatego-riana on potilaan kotiympäristö ja omaiset. Odottamista aiheuttaa mm. avainten teettämi-nen kotihoidolle ja erilaisille tukipalveluille (turvapuhelin, kauppapalvelu, ateriapalvelu).
Myös raivaussiivoukset ja asunnon muutostyöt sekä apuvälineiden hankkiminen voi ai-heuttaa odottelua ja kotiutusajankohdan siirtämistä. Omaisiin liittyvä odottelu voi liittyä siihen, että omaiset vastustavat kotiutusta ja saattavat olla ylipäätään huonosti tavoitetta-vissa.
Toisena yläkategoriana on siirtyminen ja siihen liittyi vain yksi alakategoria kuljetus kotiin. Kotihoidossa koetaan ongelmalliseksi se, että potilaan kotiutuvat aina iltapäivällä, jolloin hoitajat joutuvat usein jäämään ylitöihin. Lean-työpajoissa tästä asiasta keskustel-tiin, mutta todettiin iltapäiväkotiutuksen olevan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin aamu-päiväkotiutukset, koska tällöin potilas ehtii syömään lounaan sairaalassa. Näin voidaan varmistaa, että potilas saa ainakin yhden lämpimän aterian ko. päivän aikana.
Turha liike-yläkategoria muodostuu kolmesta alakategoriasta; tiedonkulun katkoksista, potilaan lääkehoidosta ja turhista käynneistä. Tiedonkulun katkoksia ilmenee esimerkiksi kirjauksen puuttuessa potilastietojärjestelmästä. Tällöin asiaa joudutaan varmistamaan useaan kertaan. Toisena asiana tuli esiin tilanne, jossa kotihoidolla ei ole tietoa asiakkaan joutumisesta sairaalaan. Lean-työpajoissa tästä keskusteltiin ja todettiin, että mikäli sai-raalan hoitajalla on tieto, että potilas on kotihoidon asiakas, tulisi hoitajien olla yhteydessä
kotihoitoon. Potilaan lääkehoitoon liittyvään alakategoriaan sen sijaan kuuluu virheelli-nen lääkelista ja lääkkeenjako osastolla. Kotihoidon henkilökunta nosti lean-työpajoissa esiin, että potilaan lääkelistassa on usein virheitä. Virhe saattaa syntyä esimerkiksi siitä, että potilas on ollut hoidossa useammassa sairaalassa ja kaikkia muutoksia ei ole tehty lääkelistalle. Toisena asiana mainittiin lääkkeiden jakaminen osastolla. Tämä liittyy ti-lanteeseen, jossa potilasta ollaan kotiuttamassa viikonloppua vasten ja kotihoidolla ei ole mahdollisuutta käydä apteekissa hakemassa lääkkeitä. Sairaalan henkilöstö koki tämän työllistävänä työvaiheena, mutta asiasta todettiin, että tätä käytäntöä ei ole mahdollista lähteä muuttamaan.
Turhat käynnit- alakategoria pitää sisällään turhat apteekkikäynnit, jos potilas ei ole saa-nut kotiutuksen mukana uusia, määrättyjä lääkkeitä sairaalasta. Turhiin käynteihin liittyy myös tilanne, jossa potilaalle ei ole annettu esimerkiksi haavanhoitotarvikkeita mukaan ja kotihoidon hoitaja joutuu lähteä hakemaan tarvikkeita toimistolta. Yleensä sairaalasta annetaan tarvikkeita mukaan paria ensimmäistä hoitokertaa varten. Myös turhat arvioin-tikäynnit työllistävät paljon. Kotihoidon henkilöstö toi esiin, että sairaalat tilaavat joskus potilaalle arviointikäynnin turhaan. Yleensä tilanne on se, että potilas on niin hyväkun-toinen, ettei ole vielä kotihoidon palveluiden tarpeessa. Tästä asiasta keskusteltiin myös lean-ohjausryhmän kokouksissa. Sairaalan henkilöstön tulisi arvioida potilaan tilanne huolellisemmin, jotta turhia kotikäyntejä ei muodostuisi. Turhat arviointikäynnit lisäävät kotihoidon hoitajien työtä ja olisivat vältettävissä huolellisen arvioinnin perusteella. Vii-meisenä mainittiin turhat kotikäynnit/hoitokokoukset. Näissä tuotiin esiin tilanne, jossa on sovittu hoitokokous asiakkaan kotiin, mutta käytännössä kaikkia tarpeellisia asioita ei ole ehditty käsittelemään tai kaikki tarvittavat osapuolet eivät ole olleet paikalla (esim.
hoitaja ja fysioterapeutti).
Yliprosessointi- yläkategorian sisältää kaksi alakategoriaa; potilaan/asiakkaan turha hoito ja erilaisten lomakkeiden käyttö. Potilaan turhaa hoitoa koskee tilanne, jossa hyvä-kuntoinen potilas on osastolla, vaikka ei tarvitsisi enää sairaalahoitoa. Tämä liittyy tilan-teeseen, jossa kotihoitoa ei ole tavoitettu ja kotiutusta ei ole voitu järjestää suunnitelman mukaisesti. Erilaiset lomakkeet sen sijaan liittyi kotiutuksen raportointikäytäntöihin.
Lean-työpajassa huomattiin, että sairaalalta ja kotihoidolta puuttuu yhtenäinen
raportoin-titapa. Sairaalalla on kotiutukseen liittyvä tarkistuslista ja kotihoidolla ei ole käytössä mi-tään kirjallista kotiutuslomaketta. Lean-ohjausryhmässä laadittiin kehittämistyön tulok-sena sairaalalle ja kotihoidolle yhteinen kotiutuslomake.
Virheet ja puutteet- yläkategoria koostuu kahdesta alakategoriasta; tiedonkulusta sai-raalan ja kotihoidon välillä ja potilaan lääkehoidosta. Tiedonkulun osalta todettiin sekä lean-työpajoissa ja lean-ohjausryhmän kokouksissa, että tiedonkulku voisi olla sujuvam-paa. Ongelmiksi mainittiin virheelliset yhteystiedot, millä viitattiin kotihoidon yhteystie-toihin kaupungin intran sivuilla. Lean-ohjausryhmässä sovittiin, että kotihoito huolehtii yhteystietojen päivittämisestä ajan tasalle. Toisena asiana tuli esiin se, että sairaalla ei ole tietoa potilaan kotioloista kotiutustilanteessa. Myöskin hoidon jatkuvuudessa esiintyy on-gelmia, jos tieto ei kulje yksiköiden välillä sujuvasti. Kotihoito myöskin koki, että se ei aina saa tietoa potilasta koskevista jatkotutkimuksista. Potilaan lääkehoitoon liittyi sa-manlaisia ongelmia kuin mitä tuotiin esiin aiemmin lääkehoitoon liittyen (esim. virheel-linen lääkitys ja lääkelista). Tämän lisäksi potilaalle ei välttämättä ole tehty sähköisiä e-reseptejä ennen kotiutumista. Myös lääkehoidon jatkuvuuteen saattaa liittyä virheitä ja puutteita. Sitä koskevia ongelmia ei oltu kuitenkaan tarkemmin eritelty kyseisen hukan osalta.
Käyttämättömät kyvyt- yläkategoria pitää sisällään kaksi alakategoriaa; omaiset/va-paaehtoiset ja henkilöstön. Lean-työpajoissa ja ohjausryhmässä käytiin keskustelua siitä, että omaiset tulisi ottaa mukaan hoidon suunnitteluun ja omaisten kanssa tulisi sopia, mil-lainen rooli heillä on potilaan arjessa. Sekä sairaalan että kotihoidon henkilöstö koki, että omaisten roolia voitaisiin vahvistaa enemmän. Myös vapaaehtoisia tulisi hyödyntää use-ammin. Henkilöstöön koskevana hukkana koettiin se, että sairaala ei ole vielä markkinoi-nut etähoitoa potilaille yhtenä osana kotihoidon palveluita. Tähän liittyen sovittiin lean-ohjausryhmässä, että sairaalan henkilöstölle järjestetään info-tilaisuus, jossa esitellään etähoidon palvelu tarkemmin. Joulukuun lean-ohjausryhmän kokouksessa sairaalan osas-tonhoitajat arvelivat kuitenkin, että etähoitoa ei ole varmaan vielä uskallettu mainostaa potilaille. Tämä muutos tapahtuu varmasti vähitellen ja asian tullessa hoitajille tutum-maksi. Toisena henkilöstöä koskevana asiana nousi lean-työpajoissa esiin sairaalan toive siitä, että kodinhoitajia ja kotiavustajia koulutettaisiin lääkehoitoon liittyen. Tästä käytiin
keskustelua ja todettiin, että osalla kotiavustajia ja kodinhoitajia onkin myönnetty asia-kaskohtaisia lupia esimerkiksi lääkelaastarin vaihtamiseen tai silmätippojen laittamista varten.
7.3 Kotiutusprosessikuvaus
Lean-työpajoissa toteutettiin erilaisia ryhmätöitä ja pyrkimyksenä oli saada käsitys sai-raalasta kotiuttamisen nykytilasta ja sen mahdollisista kehittämistarpeista. Ensimmäisenä työpajapäivänä kaikki viisi ryhmää saivat tehtäväksi kuvata kotiutusprosessin arvovirta-kartoituksen muodossa.
Arvovirtakartoituksia tehtiin lean-työpajoissa yhteensä viisi ryhmien määrän mukaisesti.
Kuvaukset erosivat toisistaan siltä osin, missä vaiheessa sairaalasta ollaan yhteydessä ko-tihoitoon ja siinä, että järjestetäänkö potilaalle hoitokokousta yhdessä kotihoidon kanssa.
Myös siinä oli eroa, missä vaiheessa asiakkaan tukipalvelut käynnistetään uudestaan, jos asiakas on ollut jo aiemmin kotihoidon palveluiden piirissä. Lisäksi ryhmissä oli erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko kotihoidon olla asiakasta vastassa hänen kotiutuessaan vai te-keekö kotihoito kotikäynnin vasta esimerkiksi iltakäynnin yhteydessä. Ryhmien arvovir-takartoituksissa oli myös eroavaisuutta siinä, miten hyvin potilaan taustatilanne selvite-tään (kotona pärjääminen, aikaisemmat kotihoidon palvelut ja kotihoidon näkemys asi-akkaan toimintakyvystä). Näiden työpajoissa luotujen viiden arvovirtakartoituksen poh-jalta laadin kotiutusprosessikuvauksesta raakaversion, jota jatkotyöstettiin myöhemmin ohjausryhmän palaverissa syksyn 2016 aikana. Kotiutusprosessin lopullinen kehitetty ku-vaus on esitetty liitteessä 11.
Kotiutusprosessi alkaa siitä, kun potilas saapuu vuodeosastolle. Potilaan tullessa osastolle seuraavana arkipäivänä järjestetään sairaalassa aloituspalaveri (ALPA), jossa määritetään tavoitteet kotiutukselle. Aloituspalaveriin osallistuvat sairaanhoitaja, lääkäri ja fysiotera-peutti ja siinä asetetaan koko sairaalan hoitojakson kokonaistavoite ja huomioidaan myös potilaan näkemys hoidon tarpeesta. Aloituspalaveriin pyritään ottamaan myös potilaan omainen mukaan. Uutena käytäntönä sovittiin sairaalan kanssa niin, että hoitajat ottavat jo tässä vaiheessa yhteyttä kotihoitoon. Etenkin mikäli potilaan tilanne näyttää siltä, ettei
tule jatkossa pärjäämään ilman apuja tai jos potilas on jo aikaisemmin ollut kotihoidon palveluiden piirissä.
Sairaalassa järjestetään lisäksi kerran viikossa kuntoutuskokous, jossa tehdään päätös yh-dessä potilaan ja mahdollisesti omaisen kanssa varsinaisesta kotiutuspäivästä ja keskus-tellaan mahdollisesta jatkohoidosta esimerkiksi kotihoidon turvin. Tosin kotiutuspäätök-siä tehdään myös muina aikoina joustavasti potilaan voinnin ja tilanteen mukaisesti. Mi-käli potilaan toimintakyky sen vaatii, sairaalasta järjestetään lisäksi fysioterapeutin koti-käynti, johon kutsutaan myös kotihoidon henkilöstöä mukaan. Kotiutuspäätöksen jälkeen aletaan valmistelemaan kotiutusta, jolloin lääkäri tekee tarvittavat jatkolähetteet tutki-muksiin, kirjoittaa reseptit ja tarkistaa potilaan lääkityksen. Uutena käytäntönä otettiin sairaalassa käyttöön toimintatapa, jossa lääkäri huolehtii potilaan lääkitykseen liittyvät asiat jo kotiutusta edeltävänä päivänä valmiiksi. Hoitaja sopii kotihoidon kanssa kotiu-tusajankohdasta, kirjoittaa hoitotyön yhteenvedon ja on yhteydessä myös potilaan omai-siin. Mikäli potilas tarvitsee apuvälineitä, ne pyritään järjestämään hänelle ennen kotiu-tusta.
Kotiutuspäivänä hoitaja huolehtii potilaalle tarvittavat lääkkeet (yleensä 3 vrk ajaksi), jat-kohoito-ohjeet, reseptit ym. mukaan. Lisäksi hän varmistaa, että potilaalla on mukana hänen omat tavarat. Osastonsihteeri tilaa potilaalle kuljetuksen, mikäli omainen/läheinen ei huolehdi kuljetuksesta. Samaan aikaan kotihoidossa kotihoidon tiimin työnjakaja re-sursoi tulevan kotikäynnin hoitajalle ja ottaa asiakkaan pois keskeytyksestä potilastieto-järjestelmässä. Kotihoidon sairaanhoitaja perehtyy asiakkaaseen ja tekee tarvittaessa asi-akkaalle myös arviointikäynnin. Arviointikäynnille kutsutaan mukaan myös asiakkaan omainen/läheinen ja jos käynnille ilmenee tarvetta sosiaalityöntekijälle, häneen otetaan yhteys kotikäynnin jälkeen. Arviointikäynnin jälkeen kotihoidon käynnit jatkuvat pal-velu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitajat huolehtivat liikkumissopimusten tekemi-sestä ja kuntouttavasta työotteesta kotikäynneillä. Lisäksi asiakkaita pyritään aktivoimaan palvelukeskusten erilaisiin toimintoihin mukaan ja myös kolmas sektori liitetään mahdol-lisuuksien mukaan osaksi asiakkaan arkea. Asiakkaan tilannetta seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa asiakkaan asioita tarkastellaan moniammatillisesti kuntoutuskokousten
yh-teydessä. Näihin kuntoutuskokouksiin osallistuu asiakkaan vastuuhoitaja, terveydenhoi-taja, lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Asiakkaan kunnon heiketessä, asiakkaalle lähdetään tar-vittaessa hakemaan ympärivuorokautista hoitopaikkaa.
7.4 Kotiutusprosessin kehittäminen
Arviointidialogissa keskusteltiin lean-intervention aikaansaannoksista. Muodostin aineis-ton pohjalta kolme yläkategoriaa ja 12 alakategoriaa alla olevan kuvion 12 mukaisesti.
Yläkategorioita olivat sujuvampi kotiutus, ohjausryhmän toiminta ja kehittämiseen vai-kuttaneet edistävät ja estävät tekijät. Esitän tulokset yläkategorioittain edellä olevan jaot-telun mukaisesti.
KUVIO 12. Kotiutuksen kehittäminen
Sujuvampi kotiutus
Kotiutuksen kehittäminen
Sujuvampi kotiutus Potilaan lääkehoito
Ei turhia kotikäyntejä Yhteydenotto kotihoitoon
Kotihoidon info-tilaisuus
Ohjausryhmän toiminta Ymmärryksen lisääntyminen
avoimuus tehokkuus
Edistävätja estävät tekijät Hoitohenkilökunnan osallistuminen
Esimiesten osallistuminen Yhteinen tahtotila
Aikaa kehittämiselle vain vähän Kehittäminen kohdistuu vain osaan kaupunkia
Arviointidialogissa käytiin ensin läpi sitä, mitä olimme saaneet aikaiseksi kehittämispro-sessin aikana. Lääkäreille oli laadittu tarkistuslista potilaan lääkitykseen liittyen kotiutuk-sen yhteydessä. Keskustelussa tuotiin esiin se, että kehittäminen on edennyt aika hitaasti kesä- ja syyslomien vuoksi, mutta että tarkistuslista on otettu käyttöön joulukuun alussa.
”öhöm, joo, tää on vähän hitaasti lähtenyt käyntii, kun eka oli kesäkuun alussa, kesälomat ja syyslomat, kaikennäköistä lomaa ennen kun päästiin sitten vähän yh-dessä miettimään ja vasta niinku joulukuun alusta lähdetty, lähdetty tätä käyntiin..
tätä kotiutuvan potilaan lääkityslistaa..”
Lääkäri mainitsi keskustelussa kotihoidon lean-työpajoissa antaman palautteen siitä, että lääkelista on valmis niin myöhäisessä vaiheessa potilaan kotiutuksessa, ja että siihen oli nyt keksitty ratkaisu. Osastolla on otettu käyttöön kalenteri, johon merkitään hyvissä ajoin kotiutuvat potilaat ja lääkäri valmistelee potilaan lääkityksen aina viimeistään ko-tiutusta edeltävänä päivänä valmiiksi. Tätä käytäntöä on tarkoitus laajentaa kaikille ky-seisen kaupunginsairaalan osastoille, kunhan ensin saadaan palautetta lääkäreiltä ja hoi-tajilta siitä.
”meil on sitte sellanen visuaalinen pieni kalenteri, mihin laitetaan kotiutuvat poti-laan nimi, hoitaja kun soittaa tai sopii kotihoidon tai asiakkaan kanssa että koska se kotiutuu niin laittaa siihen sitten sille päivälle potilaan huoneen ja nimen ylös niin että lääkäri voi sitten käydä katsomassa että tota nyt esimerkiks maanantaina lähtee kotiin potilas, niin voidaan tänään perjantaina katsoa lääkelista läpi ja tehdä reseptit valmiiksi.”
Kotihoidossa tehdyssä hukkaseurannassa nousi esiin tilanne, jossa asiakkaalle oli tilattu kotihoidon kotikäynti ja leikkaushaavassa olevien hakasten poisto, vaikka asiakas olisi päässyt itse omatoimisesti terveysasemalle. Keskustelussa käytiin vielä läpi ohjeistus vas-taaviin tilanteisiin, jottei kotihoitoa tilata turhaan hyväkuntoisille asiakkaille. Kotihoidon voi tilata vain siinä tilanteessa, jos asiakas ei taksillakaan pääse terveysasemalle.
”Näis hukkaseurannoissahan tuli esiin et siel oli yks sellanen tapaus missä oli tota tilattu kotihoito poistamaan hakaset ja sitten asiakas oli niin hyväkuntoinen, että se olisi päässyt terveysasemalla itse että tota et se on tietenkin sen toimintakyvyn ar-viointi siinä vaiheessa kun kotiutetaan että onko oikeasti tarvetta kotihoidolle.”
Kesäkuussa pidetyissä lean-työpajoissa tuli ilmi, että kaupungin intran sivuilla olevat ko-tihoidon yhteystiedot eivät ole ajan tasalla. Tämä asia on korjattu syksyn aikana ja nämä yhteystietolistat on päivitetty. Lean-työpajoissa nousi esiin myös ongelmat kotihoidon tavoitettavuudessa kotiutusten yhteydessä. Sairaalan osastonhoitajat ja lääkäri toivat
esiin, että tavoitettavuus on ongelma edelleen. Sairaalalla on paine lyhentää hoitojaksojen pituutta ja huonoimmassa tapauksessa kotiutus saattaa siirtyä parillakin päivällä, jos ko-tihoidon ohjaajaa ei tavoiteta.
”kyl mä ajattelen, et meidän paine on koko ajan lyhentää hoitoaikoja. Niin että miksi kotiuttaa huomenna jos voi tänään jo lähteä kotiin et periaatteessa jos on siinä kunnossa niin lähtee tänään sitten iltapäivällä ja sitten jos niinku sen takia et me ei saada puhelimella yhteyttä niin se kotiutus siirtyy niinku kaks päivää niin se kertautuu näissä hoitopäivissä aika paljon.”
Kotihoidon tavoitettavuudesta sovittiin keskustelun yhteydessä, että kotihoito pohtii vielä
Kotihoidon tavoitettavuudesta sovittiin keskustelun yhteydessä, että kotihoito pohtii vielä