Vaikka diskurssianalyysissä ei sinänsä olla kiinnostuneita toimijoiden intentioista diskurssien käyttäjinä, on kuitenkin mielekästä tarkastella myös selontekojen ja lausuntojen strategisia päämääriä447. Koska komissio ei esitä muita eurooppalaisen identiteetin mahdollisuuksia, vaan sitoo identiteetin jyrkästi unioniin, voidaan olettaa, että eurooppalaisella identiteetillä on komissiolle välinearvoa. Sen kautta integraatioprojektista tehdään legitiimiä. Kansalaisuus on hyvä väline luoda eurooppalaista identiteettiä, sillä siinä korostetaan kansalaisten saamaa hyötyä ja kansalaisten etuja. Identiteetti tuottaisi legitimaatiota yhdentymispolitiikalle ja tukisi poliittisen integraation onnistumista. Komissio itsekin liittää kansalaisuuden ja unionin kansalaisläheisyyden unionin kohtaamaan demokratiaongelmaan:
”Eurooppaamme vaivaa ymmärrettävyyden ja luettavuuden puute. Ilmiö on olemassa myös kansallisella tasolla. Kansalaiset eivät enää hahmota selkeästi heidän puolestaan harjoitetun politiikan vaikutusta. Euroopan tasolla tätä korostaa kansalaisten ja päätöksenteon foorumin välinen etäisyys.”448
Kansalaisläheisyyteen liittyy myös komission pyrkimykset tehdä unionin toiminnasta tehokkaampaa ja avoimempaa: ”kansanvalta heikkenee, ellei sen toiminta ole tehokasta, ja tehokkuuden on löydettävä oikeutuksensa kansanvallasta, jota ilman se muuttuu pelkäksi teknokratiaksi449.” Mutta kuinka paljon unionin kansalaisuus on vaikuttanut unionin legitimiteettiin? Koslowski katsoo, että mikäli legitimiteetti ymmärretään demokraattisten ja edustavien instituutioiden kautta, kansalaisuuden vaikutuksen siihen voidaan katsoa olleen rajoitettua. Sikäli kun EU:n kansalaisuus lisää kansalaisten poliittisia oikeuksia toisissa jäsenmaissa, sen voidaan katsoa vähentäneen demokratiavajetta. Ottaen kuitenkin huomioon, että muissa jäsenmaissa asuvien toisten jäsenmaiden kansalaisten määrä on pieni (n. 5,5 miljoonaa), ei EU:n kansalaisuuden merkitys legitimiteetille sinänsä ole merkittävä. Jos legitimiteetti ymmärretään ei vain edustuksellisuutena vaan myös EU:n tukemisena ja siihen identifioitumisena, on EU:n kansalaisuudenkin merkitys suurempi. Sikäli kun kansalaisuus ohjaa yksilöä ajattelemaan unionia legitiiminä poliittisena toimintana, se myös edesauttaa
447 Jokinen, Juhila 1993, 90.
448 1995, 3. Ks. myös aikaisempi lainaus (2001, 7).
449 1995, 15.
integraatioprojektin legitimitoitumista.450 Vuonna 1995 komissio totesi Maastrichtin sopimukseen viitaten, että on ”epävarmaa, onko sopimus todella myötävaikuttanut unionin ja sen kansalaisten lähentämiseen451”. 1990-luvulla eurooppalaisesta identiteetistä kertovat eurobarometritkään eivät vielä todistaneet muutosta kansalaisten samastumisessa Eurooppaan – huolimatta kansalaisuuden lanseeraamisesta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kansalaisista olisi vähitellen tulossa eurooppalaisempia. Nykyajan kansallisen identiteetin yhteydessä Billig kirjoittaa postmodernista maailmasta, jossa kansalliset ja kansainväliset ajattelutavat eivät toimi toisiaan vastaan vaan ovat kietoutuneita toisiinsa. Se, mikä nykyään on kansainvälistä, osoittautuu usein myös kansalliseksi. Äärimmäisessä tapauksessa voidaan puhua globaalin, ylikansallisen kulttuurin kehittymisestä.452 Usein puhutaan maailman amerikkalaistumisesta, mutta tätä kehitystä voidaan tarkastella myös jokseenkin suppeammalla tasolla Euroopassa. Euroopan valtiot eurooppalaistuvat. Euroopan unionin myötä eurooppalaisia elokuvia nähdään myös yhä enemmän Suomen televisiossa ja Euroopan unionin kansalaista koskettavat ohjelmat vievät sanomaa Euroopasta pienimpäänkin kylään eteläisessä Kreikassa. Joillain aloilla eurooppalaisuudesta on tullut trendikästä ja brittiläinen telealan yritys British Telecom mainostaakin logonsa olevan ”A new symbol of European unity”, eurooppalaisen yhtenäisyyden uusi symboli453. 26.4.2002 Helsingin Sanomat kirjoitti EU:n uudesta Internet-päätteestä .Eu. Uutisen mukaan pääte korvaisi ennen pitkää nykyiset kansalliset päätteet. Lehti siteeraa komissaari Erkki Liikasta, joka katsoo päätteen luovan
”internetin käyttäjille kyberavaruuteen todellisen eurooppalaisen identiteetin”.454 Postmodernismin myötä ei kansallisia lippuja kuitenkaan olla vielä hävittämässä:
Euroopan unionin lippu ja Internet-pääte nousevat kansallisten symbolien rinnalle.
Mutta johtaako tämä kehitys ihmisten eurooppalaistumiseen? Kasvaako näiden symbolien merkitys ja tuleeko meistä niiden kautta aitoja eurooppalaisia?
Verrattaessa unionia kansallisvaltioon ja kansallisen identiteetin kehittymiseen Euroopan unioni on vielä nuori: Todennäköisesti ei ole olemassa valtiota, johon 60 vuodessa olisi syntynyt kansallinen identiteetti. Tällä hetkellä Euroopasta ei ole löydettävissä eurooppalaista, kansallisen identiteetin veroista, syvää ja vahvaa
450 Koslowski 1999, 161.
451 1995, 71.
452 Billig 1995, 128-129.
453 The Economist 29.6.-5.7.2002, 35.
yhteisöllisyyden tunnetta eikä tämänhetkistä eurooppalaista identiteettiä voi edes verrata kansalliseen identiteettiin455. Tästä selkeänä todisteena ovat kansallislaulut. Ne ovat merkittäviä kyseisen valtion asukkaille, aiheuttavat tunnekuohun ja vahvistavat kuviteltua yhteisöä etenkin, jos tiedetään muiden kuulevan tai laulavan hymniä samanaikaisesti456. Beethovenin yhdeksäs ei kuitenkaan aiheuta vastaavaa tunnetta eurooppalaisille – harva varmaan edes ajattelee sen olevan unionin versio kansallislaulusta sen kuullessaan. Markkina-alue, luonnollinen maantieteellinen alue tai poliittinen hallinto eivät itsessään saa aikaan kollektiivista identiteettiä. Kuka olisi tällä hetkellä valmis kuolemaan Euroopan unionin puolesta?457 Toisaalta Euroopan unioni ei ole kuten Amnesty International tai Kokoomus-puolue: yksilö ei voi siihen liittyä tai siitä erota pelkästä tahdosta. Siksi EU on lähempänä sitä, mitä Anderson kutsuu fundamentaalisesti aidoksi (fundamentally pure). Valtion edestä kuoleminen edellyttää suurta moraalista sitoutumista, jota puolueilla tai Amnestylla ei ole. Unionista saattaa tulla tällaisen sitoutumisen kohde, jos se saa ihmisen samastumaan itseensä.458 Tuskin näin tapahtuu huomenna tai edes seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta ehkä myöhemmin. Onhan unionilla jo useita yhteistä identiteettiä rakentavia projekteja ja symboleja.
Identiteetin syntyminen tai syntymättä jääminen ei ole kuitenkaan tämän tutkielman kannalta oleellinen kysymys. Kertomusten vaikutuksia ihmisten identiteettiin on vaikea mitata. Kyse on lähinnä määrittelyvallasta ja pyrkimyksestä luoda eurooppalaista identiteettiä. Nimittämällä tietyn alueen asukkaita samalla nimellä luodaan kuvaa yhteisöstä, jonka jäsenet eivät välttämättä koskaan tule edes tapaamaan toisiaan.459 Puhumalla eurooppalaisista kansalaisista, Euroopan yhteisöstä ja yhteisestä tulevaisuudesta komissio myös kielellisesti konstruoi niitä. Komission kertomukset luovat perustaa niille käytännön toiminnoille, joilla identiteetin toivotaan syntyvän.
Täten kertomukset vaikuttavat siihen, millaista identiteettiä, millaisilla menetelmillä ja ehdoilla Eurooppaan rakennetaan.
Tutkielmassani olen osoittanut, että Euroopan unionissa on käynnissä tietoinen identiteettiprojekti, vaikkakaan sitä ei ole siksi nimetty, ja että 2000-luvulla
454 Helsingin Sanomat 26.4.2002.
455 Ks. esim. Gidlund, Sörlin 1993, 30.
456 Anderson 1991, 145.
457 Anderson 1991, 53.
458 Vrt. Anderson 1991, 144.
459 Gidlund, Sörlin 1993, 29.
kollektiivisten identiteettien tarkastelu ei voi rajoittua kansallisvaltioihin. Sosiaalinen konstruktivismi, psykologinen identifikaatioteoria ja teoriat kansakunnasta osaltaan avaavat ovia ylikansallisen kollektiivisen identiteetin tutkimiselle. Tutkielmassa olen myös kertonut, millaista identiteettiä komissio haluaa luoda ja mitä edellytyksiä komissio katsoo identiteetin syntymisellä olevan. Edelleen johtopäätökset tukevat identifikaatioteorioita: positiivinen identifioituminen on mahdollista, jos yksilö tuntee kyseisen organisaation vaikutukset ja jos hän kokee niistä olevan hyötyä. Euroopan unionin kansalaisuus tähtää nimenomaan kansalaisten aktivoimiseen ja huomioon ottamiseen. Kansalaisuusprojektin tarkoituksena on yhtäältä osoittaa kansalaisille, että he ovat vahvasti mukana integraatioprosessissa ja toisaalta rakentaa unionista tiiviimpi, legitiimimpi organisaatio, joka toimii kansalaistensa tuella.
TUTKIMUSAINEISTO
EU:n komission unionin kansalaisuutta koskevat kertomukset
Commission of the European Communities (1993), Report from the Commission on the Citizenship of the Union. COM (93) 702 final. Brussels 21.12.1993.
Euroopan yhteisöjen komissio (1995), Komission kertomus harkintaryhmälle.
Hallitusten välinen konferenssi 1996. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.
Euroopan yhteisöjen komissio (1997), Komission toinen kertomus unionin kansalaisuuden toteutumisesta. KOM (97) 230 lopullinen. Bryssel 27.05.1997.
Euroopan yhteisöjen komissio (2001), Komission kolmas kertomus unionin kansalaisuuden toteutumisesta. KOM (2001) 0506 lopullinen. Bryssel 07.09.2001.
Muut EU:n asiakirjat
Commission of the European Communities. Declaration on European Identity. Bulletin of the European Communities 1973, no.12, vol 6. Clause 2501, ss.118-122.
Report on European Union by Mr Leo Tindemans, Prime Minister of Belgium, to the European Council. Commission of the European Communities. Bulletin of the European Communities, Supplement 1/76.
Information from the Commission. Multiannual programme for the attainment of the customs union. Official Journal C084, 31.3.1979.
Committee on a People’s Europe: Reports from the ad hoc Committee to the Brussels European Council 29.–30.3.1985 and to the Milan European Council 28.–
29.6.1985. Commission of the European Communities. Bulletin of the European Communities, Supplement 7/85.
Commission of the European Communities (1988), A people’s Europe; Commission communication. Voting rights for Community nationals in local elections;
Proposal for a Directive. Bulletin of the European Communities. Supplement 2/88. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities.
Euroopan yhteisön perustamissopimus (sellaisen kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella)
http://www.europa.eu.int/eur-lex/fi/treaties/dat/ec_cons_treaty_fi.pdf
Eurobarometrit
European Commission Eurobarometer, Public opinion in the European Union. Report Number 52. Kenttätyö tehty loka- ja marraskuussa 1999, tutkimus julkaistu huhtikuussa 2000.
European Commission Eurobarometer, Public opinion in the European Union. Report Number 53. Kenttätyö tehty huhti- ja toukokuussa 2000, tutkimus julkaistu lokakuussa 2000.
European Commission Eurobarometer, Public opinion in the European Union. Report Number 54. Kenttätyö tehty marras- ja joulukuussa, tutkimus julkaistu huhtikuussa 2001.
European Commission Eurobarometer, Public opinion in the European Union. Report Number 56. Kenttätyö tehty loka- ja marraskuussa 2001, tutkimus julkaistu huhtikuussa 2002.
LÄHTEET
Kirjallisuus ja artikkelit
Aittola, Tapio - Vesa Raiskila (1994), jälkisanat teoksessa Berger, Peter L. - Thomas Luckmann (1994) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, ss. 213-231. Bantam Doublebay Dell Publishing Group, Inc.
Alker, Hayward R. - David Sylvan (1994), ”Kuinka diskurssianalyysi voi edesauttaa politiikkatieteen kehittymistä?”, Kosmopolis 24 (3): 5-25.
Anderson, Benedict (1991), Imagined Communities. Reflections on the Origin and Spread of Nationalism. Uudistettu ja laajennettu toinen painos. Alkuperäinen painos 1983. London ja New York: Verso.
Andrew, Joe - Malcolm Crook - Michael Waller (ed.) (2000), Why Europe? Problems of Culture and Identity. Volume 1: Political and Historical Dimensions.
Houndmills: Macmillan Press Ltd.
Austin, John L. (1962), How to do Things with Words. Oxford: Clarendon Press.
Bakke, Elisabeth (1995), ”Mot ein europeisk identitet?”, Tidskrift for samfunnsforskning 36 (4): 467-494.
Banchoff, Thomas (1999), National identity and EU legitimacy in France and Germany.
Teoksessa Banchoff, Thomas - Mitchell P. Smith (ed.) Legitimacy and the European Union. The contested policy, ss.180-198. London: Routledge.
Berger, Peter L. -Thomas Luckmann (1994), Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Gaudeamus. Alkuperäinen painos 1966, The Social Construction of Reality.
Bantam Doublebay Dell Publishing Group, Inc.
Billig, Michael (1995), Banal Nationalism. London: Sage Publications.
Billig, Michael (1996), Arguing and Thinking. A rhetorical approach to social psychology. Toinen painos. Alkuperäinen painos 1987. Cambridge: Cambridge University Press.
Blondel, Jean - Richard Sinnott - Palle Svensson (1998), People and Parliament in the European Union. Participation, Democracy, and Legitimacy. Oxford: Clarendon Press.
Bloom, William (1990), Personal Identity, National Identity and International Relations. Cambridge: Cambridge University Press.
Burke, Kenneth (1966), Language as Symbolic Action. Essays on Life, Literature, and Method. Berkeley: University of California Press.
Burke, Kenneth (1969a), A Grammar of Motives. Alkuperäinen painos 1945. Berkeley:
University of California Press.
Burke, Kenneth (1969b), A Rhetoric of Motives. Alkuperäinen painos 1950. Berkeley:
University of California Press.
Burke, Kenneth (1973), The Philosophy of Literary Form. Studies in Symbolic Action.
Kolmas painos. Alkuperäinen painos 1941. Berkeley: University of California Press.
Burr, Vivien (1995), An Introduction to Social Constructionism. London ja New York:
Routledge.
Chatzimarkakis, Georgios (1997), Ett annorlunda EU. Europa 2002. Alkuperäinen painos 1996, Europäischer Grundvertag 2002. Nye: SubRosa AB.
Christiansen, Thomas (1996), A maturing bureaucracy? The role of the Commission in the policy process. Teoksessa Richardson, Jeremy (ed.) European Union. Power and Policy-making, ss. 77-95. London: Routledge.
Christiansen, Thomas - Knud Erik Jørgensen - Antje Wiener (1999), ”The Social Construction of Europe”, Journal of European Public Policy 6 (4): 528-544.
Cini, Michelle (2002), The European Commission. Teoksessa Warleigh, Alex (ed.) Understanding European Union Institutions, ss. 41-60. London: Routledge.
Citizenship Studies, Carfax Publishing.
Condor, Susan - Charles Antaki (1997), Social Cognition and Discourse. Teoksessa Van Dijk, A. Teun (ed.) Discourse as Structure and Process. Discourse Studies 1. A Multidisciplinary Introduction ss. 320-347. London: Sage.
Connolly, William E, (1991), Identity/Difference. Democratic Negotiations of Political Paradox. Ithaca ja London: Cornell Universty Press.
Daun, Åke (1997), Den europeiska identiteten. Sverige och Italien, Eu och framtiden.
Toinen painos. Alkuperäinen painos 1992. Stockholm: Bokförlaget Rabén Prisma.
Delanty, Gerard (1996), Europa. Idé, identitet, verklighet. Göteborg: Bokförlaget Daidalos AB. Alkuperäinen painos 1995, Inventing Europe – Idea, Identity, Reality. Macmillan Press Ltd.
Der Derian, James - Michael Shapiro, (ed.) (1989), International/Intertextual Relations:
Postmodern Reading of World Politics. New York: Lexington Cop.
Diez, Thomas (2001), Speaking ”Europe”: The Politics of Integration Discourse.
Teoksessa Christiansen, Thomas - Knud Erik Jørgensen - Antje Wiener (ed.), The Social Construction on Europe, ss. 85-100. London: SAGE Publications.
Dunne, Timothy (1995), ”The Social Construction of International Society”, European Journal of International Relations, 1 (3): 367-389.
The Economist. (29.6.-5.7.2002), s.35. British Telecomin mainos. Vol. 363, Nr. 8279.
Eichenberg, Richard C. - Russell J. Dalton (1993), ”Europeans and the European Community: the Dynamics of public support for European integration”, International Organization 47 (4): 507-534.
Fairclough, Norman (1991), Language and Power. Kolmas painos. Alkuperäinen painos 1989. London ja New York: Longman.
Fairclough, Norman (1992), Discourse and Social Change. Cambridge: Polity Press.
Fairclough, Norman (1999), Critical Discourse Analysis. The Critical Study of Language. Neljäs painos. Alkuperäinen painos 1995. London ja New York:
Longman.
Farrands, Chris (1996), Society, Modernity and Social Change: Approaches to Nationalism and Identity. Teoksessa Krause, Jill, Neil Renwick (ed.), Identities in International Relations ss. 1-21. Houndmills: Macmillan Press Ltd.
Foucault, Michel (1972) The Archaeology of Knowledge. London: Tavistock Publications Ltd.
Gidlund, Janerik, Sverker Sörlin (1993), Det europeiska kalejdoskopet. Regionerna, nationerna och den europeiska identiteten. Tukholma: SNS Förlag.
Gilpin, Robert (1981), War and Change in World Politics. Cambridge: Cambridge University Press.
Haapainen, Pirkko (1996), Roomalaisten korkein taito. Johdanto antiikin retoriikkaan.
Teoksessa Palonen, Kari - Hilkka Summa (toim.), Pelkkää Retoriikkaa, ss. 23-50.
Tampere: Vastapaino.
Ham, Peter van (2001), European Integration and the Postmodern Condition.
Governance, Democracy, Identity. London ja New York: Routledge.
Hansen, Peo (1998), johdanto teoksessa Hansen, Peo - Carl-Ulrik Schierup (ed.), Europe’s Ethnic Dilemma. Essays on Citizenship and Politics of Identity MERGE, Papers on Transcultural Studies Nro 1/98. Umeå.
Hansen, Peo (2000), Europeans Only? Essays on Identity Politics and the European Union. Department of Political Science, Umeå University. Research report 2000:2.
Helkama, Klaus - Rauni Myllyniemi - Karmela Liebkind (1998), Johdatus Sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita.
Hoikkala, Tommi (1990), Teun. A. van Dijkin diskurssianalyysi. Teoksessa Mäkelä, Klaus (toim.), Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus.
Hoikkala, Tommi (1995), ”Diskurssianalyysi ei ole välinevarasto”, Sosiologia 1: 65-66.
Hopf, Ted (1998), ”The Promise of Constructivism in International Relations Theory”, International Security 23 (1): 171-200.
Janoski, Thomas (1998), ”Citizenship and civil society. A framework of rights &
obligations in liberal traditional and social democratic regimes”. Cambridge University Press.
Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), (1993), Diskursiivinen maailma.
Teoreettisen lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), Diskurssianalyysin aakkoset, ss. 17-47. Tampere:
Vastapaino.
Jokinen, Arja - Kirsi Juhila (1993), Valtasuhteiden analysoiminen. Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), Diskurssianalyysin aakkoset, ss. 75-108. Tampere: Vastapaino.
Jokinen, Arja (1999a), Diskurssianalyysin suhde sukulaistraditioihin. Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi liikkeessä, ss. 37-53. Tampere: Vastapaino.
Jokinen, Arja (1999b), Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen.
Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi liikkeessä, ss. 126-159. Tampere: Vastapaino.
Jokinen, Arja - Kirsi Juhila (1999), Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi liikkeessä, ss. 54-97. Tampere: Vastapaino.
Juhila, Kirsi - Eero Suoninen (1999), Kymmenen kysymystä diskurssianalyysistä.
Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä ss. 233-252. Tampere: Vastapaino.
Jukarainen, Pirjo (1996), ”Euroopan alueiden identiteettipolitiikka”, Kosmopolis 26 (1):
21-40.
Kajaste, Jussi (1996), Poliittisen ohjelman retoriikasta ja argumentaatiosta. Teoksessa Kalliokoski, Jyrki (toim.), Teksti ja ideologia. Kieli ja valta julkisessa kielenkäytössä, ss. 184-204. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Kalliokoski, Jyrki (1996), Johdanto teoksessa Kalliokoski, Jyrki (toim.), Teksti ja ideologia. Kieli ja valta julkisessa kielenkäytössä, ss. 8-36. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Keohane, Robert O. - Joseph N. Nye (1977), Power and Interdependence. Boston Little Brown Cop.
Koslowski, Rey (1999), EU Citizenship: Implications for Identity and Legitimacy.
Teoksessa Banchoff, Thomas - Mitchell P. Smith (ed.), Legitimacy and the European Union, the contested policy, ss. 155-179. London ja New York:
Routledge.
Kostakopoulou, Theodora (1996), ”Towards a teory of Constructive Citizenship in Europe”, The Journal of Political Philosophy, 4 (4): 337-358.
Laffan, Brigid (1996), ”The Politics of Identity and Political Order in Europe”, Journal of Common Market Studies 34 (1): 81-102.
Lehving, Percy B. - Albert Weale (ed.) (1997), Citizenship, democracy and justice in the new Europe. London: Routledge.
Leiwo, Matti - Sari Pietikäinen (1996), Kieli vuorovaikutuksen ja vallankäytön välineenä. Teoksessa Palonen, Kari - Hilkka Summa (toim.), Pelkkää Retoriikkaa, ss. 85-108. Tampere: Vastapaino.
Loth, Wilfried (2000), ”Identity and Statehood in the Process of European Intergration”, Journal of European Integration History 6 (1): 19-31. (Vol.6 nro 1 )
McCormick, John (1999), Understanding the European Union. A Concise Introduction.
Houndmills: Macmillan Press ltd.
Mead, George Herbert (1934), Mind, Self and Society. From the Standpoint of a Social Behavioralist. 18. painos 1972, Chigago and London: The University of Chigago Press.
Meehan, Elisabeth (1993), ”Citizenship and the European Community”. London: Sage Publications.
Morris, Charles W. (1972), George H. Mead as Social Psychologist and Social Philosopher, esipuhe teoksessa Mead, George Herbert (1934), Mind, Self and Society. From the Standpoint of a Social Behavioralist. 18. painos 1972, ss. ix-xxxv. Chigago and London: The University of Chigago Press.
Moussis, Nicholas (2001), Access to European Union law, economics, politics. 10.
painos. Alkuperäinen painos 1991. Rixensart: European Study Service.
Nilsson, Iréne (1996), Vägen mot EU. Europa rörelsen 1923-1950. Nro 38 sarjassa Studier i politik/Göteborgs Studies in Politics. SNS Förlag.
Nugent, Neill (1999), The Government and Politics of the European Union. 4. Painos.
Alkuperäinen painos 1989. Houndmills: Macmillan Press ltd.
Nugent, Neill (2001), The European Commission. Houndmills: Palgrave.
Obradovic, Daniela (1996), ”Policy Legitimacy and the European Union”, Journal of Common Market Studies 34 (2): 191-221.
Onuf, Nicholas (1998), Constructivism: A User’s Manual. Teoksessa Kubálková, Vendulka - Nicholas Onuf - Paul Kowert (ed.), International Relations in a Constructed World, ss. 58-78. Armonk, New York: M.E. Sharpe.
Palonen, Kari (1988), Sanansaivartelua. Politiikasta teksteissä ja teksteistä politiikassa.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, julkaisusarja 25.
Palonen, Kari - Hilkka Summa (1996), Johdanto: Retorinen käänne. Teoksessa Palonen, Kari - Hilkka Summa (toim.), Pelkkää Retoriikkaa, ss. 7-19. Tampere:
Vastapaino.
Parker, Ian (1992), Discourse Dynamics. Critical Analysis for Social and Individual Psychology. London ja New York: Routledge.
Paul, Jan-Peter (1995), EU tarkastelun kohteena. Teoksessa Paul, Jan-Peter - Ari Sihvola - Markku Temmes - Seppo Tiihonen, EU ja kansallisvaltio. Suomen hallinto 2000-luvun haasteiden edessä, ss. 17-48. Helsinki: Hallinnon kehittämiskeskus.
Pietikäinen, Sari (1994), ”Monitieteellinen diskurssi. Teun A. Van Dijkin haastattelu”, Tiedotustutkimus 3: 67-74.
Potter, Jonathan - Margaret Wetherell (1994), Discourse and Social Psychology.
Beyond Attitudes and Behaviour. 5. Painos. Alkuperäinen 1987. London: Sage Publications.
Renwick, Neil (1996), Re-reading Europe’s Identities. Teoksessa Krause, Jill - Neil Renwick (ed.), Identities in International Relations ss. 154-171. Houndmills:
Macmillan Press Ltd.
Rietbergen, Peter (1998), Europe. A Cultural History. London: Routledge.
Risse, Thomas - Daniela Engelmann-Martin - Hans-Joachim Knopf - Klaus Roscher (1999), ”To Euro or Not to Euro? The EMU and Identity Politics in the European Union”, European Journal of International Relations, 5 (2): 147-187.
Schild, Joachim (2001), ”National v. European Identities? French and Germans in the European Multi-Level System”, Journal of Common Market Studies 39 (2): 331-351.
Schmidtke, Oliver (1998), Obstacles and Prospects for a European Collective Identity and Citizenship. Teoksessa Hedetoft, Ulf (ed.), Political Symbols, Symbolic Politics. European Identities in Transformation, ss. 44-64. Aldershot: Ashgate Publishing Ltd.
Scholte, Jan Aart (1996), Globalisation and Collective Identities. Teoksessa Krause, Jill - Neil Renwick (ed.), Identities in International Relations ss. 38-78. Houndmills:
Macmillan Press Ltd.
Seton-Watson, Hugh (1989), What Is Europe, Where Is Europe? From Mystique to Politique. Teoksessa Schöpflin, George - Nancy Wood (ed.), In Search of Central Europe ss. 30-46. Cambridge: Polity Press.
Smith, Anthony D., (1992), ”National identity and the idea of European unity”, International Affairs, 68 (1): 55-76.
Sandig, Barbara - Margret Selting (1997), Discourse Styles. Teoksessa Van Dijk, A.
Teun (ed.), Discourse as Structure and Process. Discourse Studies 1. A Multidisciplinary Introduction, ss. 138-156. London: Sage.
Summa, Hilkka (1996) Kolme näkökulmaa uuteen retoriikkaan. Burke, Perelman, Toulmin ja retoriikan kunnianpalautus. Teoksessa Palonen, Kari - Hilkka Summa (toim.), Pelkkää Retoriikkaa, ss. 51-83. Tampere: Vastapaino.
Suoninen, Eero (1999), Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen.
Teoksessa Jokinen, Arja - Kirsi Juhila - Eero Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi liikkeessä, ss. 17-36. Tampere: Vastapaino.
Talja, Sanna (1995) ”Diskurssianalyysin suuntaukset”, Kirjastotiede ja informatiikka 14 (1): 29-30.
Tickner, J. Ann (1988), ”Hans Morgenthau’s Principles of Political Realism: A Feminist Reformulation”, Journal of International Studies, 17 (3): 429-440.
Toulemon, Robert (1998), For democratic Europe. Teoksessa Westlake, Martin (ed.), The European Union beyond Amsterdam. New concepts of European integration ss. 116-129. London: Routledge.
Van Dijk, A. Teun (1997), The Study of Discourse. Teoksessa Van Dijk, A. Teun (ed.), Discourse as Structure and Process. Discourse Studies 1. A Multidisciplinary Introduction, ss. 1-34. London: Sage.
Van Ham, Peter (2001a), European Integration and the Postmodern Condition.
Governance, Democracy, Identity. London ja New York: Routledge.
Van Ham, Peter (2001b), ”Europe’s Postmodern Identity: A Critical Appraisal”, International Politics 38 (2): 229-252.
Veen, Hans-Joachim (2000), Towards a European Identity: Policy or Culture. Teoksessa Andrew, Joe - Malcolm Crook - Michael Waller (ed.), Why Europe? Problems of Culture and Identity. Volume 1: Political and Historical Dimensions ss. 41-47.
Houndmills: Macmillan Press Ltd.
Vihinen, Hilkka (1996), Maatalous tekstinä. Retoriikka maatalouspolitiikan tutkimisessa. Teoksessa Palonen, Kari - Hilkka Summa (toim.) Pelkkää Retoriikkaa, ss. 51-83. Tampere: Vastapaino.
Waltz, Kenneth N. (1959), Man, the State, and War. New York: Columbia University Press.
Wendt, Alexander (1987), ”The agent-structure problem in international relations theory”, International Organization, 41 (3): 335-370.
Wendt, Alexander (1992), ”Anarchy is what states make of it: the social construction of power politics”, International Organization, 46 (2): 391-425.
Wendt, Alexander (1994), ”Collective identity formation and the international state”, American Political Science Review, 88 (2): 384-396.
Wendt, Alexander (1999), Social Theory of International Relations. Cambridge:
Cambridge University Press.
Wetherell, Margaret - Jonathan Potter (1992), Mapping the Language of Racism.
Discourse and the Legitimation of Exploitation. New York: Harvester Wheatsheaf.
Yarbrough, Stephen R. (1999), After Rhetoric. The Study of Discourse Beyond Language and Culture. Carbondale: Southern Illinois University Press.
Painamattomat lähteet
Puhelinkeskustelu komission oikeus- ja sisäasioiden pääosaston yksikön
Puhelinkeskustelu komission oikeus- ja sisäasioiden pääosaston yksikön