• Tieteen paradigma Hermeneuttinen
• Ontologia Perustuu sosiaaliselle konstruktionismille
• Epistemologia Subjektivistinen lähestymistapa
• Tutkimuskohde Esimiehen ja alaisen väliset hyvin mieleen jääneet palautetapahtumat alaisten kokema-na
• Aineiston keräämismenetelmä Aktiivihaastattelu,
critical incident –lähestymistapa
• Aineiston analysointimenetelmä Sisällönanalyysi
4 TUTKIMUKSEN TULOKSET: VAIKUTTAVA PALAUTE HYVIN MIELEEN JÄÄNEISSÄ PALAUTEKOKEMUKSISSA
Tässä luvussa avataan hyvin mieleen jääneitä palautekokemuksia eri näkökulmis-ta. Ensimmäinen näkökulma on aineiston ääritapaukset eli hyvät ja huonot palau-tekokemukset. Hyvien ja huonojen palautekokemusten tarkasteleminen luo pohjaa palautevuorovaikutuksen abstrahointia käsittelevään osioon. Palautevuorovaiku-tuksen abstrahoinnin jälkeen käsitellään hyvin mieleen jääneitä palautekokemuk-sia tutkimukseen osallistuneiden alaisten taustojen perspektiivistä. Kolmas näkö-kulma aineistoon on spontaanit palautetapahtumat ja kehityskeskustelut. Aineis-ton tarkastelunäkökulmat on esitetty kuviossa 3.
Hyvät ja huonot Palautetapahtumat
Palautekokemukset alaisen taustoja vasten
Kehityskeskustelut ja spontaanit kokemukset Kuvio 3. Aineiston tarkastelunäkökulmat.
ESIMIEHEN JA ALAISEN VÄLISET
PALAUTEKOKEMUKSET
4.1 Hyvät ja huonot palautekokemukset
Tässä luvussa tarkastellaan hyvin mieleen jääneitä hyviä ja huonoja palautekoke-muksia. Hyvät palautekokemukset löytyivät aineistosta sen perusteella, että haas-tateltavien oli vaikea kuvitella hyvästä palautekokemuksesta vielä parempaa ver-siota. Pieleen menneistä palautetapahtumista haastateltavien oli sen sijaan hankala keksiä vielä enemmän metsään mennyttä versiota. Hyvissä ja huonoissa palaute-kokemuksissa haastateltavat suhtautuivat sekä esimiehen antamaan palautteeseen että vuorovaikutukseen palautetapahtumassa joko myönteisesti tai kielteisesti.
Hyvin mieleen jääneistä palautekokemuksista 64 % (30 kpl) oli selvästi joko hy-viä tai huonoja. Lopuissa palautekokemuksissa joko saatu palaute tai vuorovaiku-tus palautetapahtumassa oli onnistunutta, mutta tilanteista löytyi myös parantami-sen varaa. Tässä luvussa kerrotaan myös haastateltavien näkemyksiä siitä, miten koettu hyvä palautetapahtuma olisi ollut huono ja päinvastoin. Näin muodostuu kuva suositeltavista ja vältettävistä palautetapahtumista. Luvun suorissa lainauk-sissa on otteita koetuista, mutta jonkin verran myös palautetapahtumien kuvitel-luista versioista. Tässä luvussa tulee korostuneesti esille se, miten positiivisen palautteen vastaanottaminen on pääsääntöisesti ollut tutkimukseen osallistuneille alaisille negatiivisen palautteen vastaanottamista helpompaa ja luontevampaa.
4.1.1 Hyvät palautekokemukset
Tutkimukseen osallistujien (N=47) palautekokemuksista 36 % (17 kpl) oli koko-naisuudessaan hyviä. Hyvissä palautekokemuksissa osumatarkkaa palautetta täy-densi vakuuttava ja huomioonottava vuorovaikutus. Palaute ja palautteen antami-nen kulkivat onnistuneesti käsi kädessä. Hyvissä palautekokemuksissa oli saatu positiivista tai sekä positiivista että negatiivista palautetta. Yksikään haastateltava ei kuitenkaan kertonut pääasiassa negatiivisen palautteen saamiseen keskittyvästä onnistuneesta palautekokemuksesta. Hyvistä palautekokemuksista yhdeksän oli spontaaneja kohtaamisia ja kahdeksan kehityskeskustelutilanteita.
4.1.1.1 Kannustava palaute
Hyvissä palautekokemuksissa esimiehen antama palaute oli ennen kaikkea kan-nustavaa. Kannustava palaute on sopiva käsite kuvaamaan inspiroivaa, kosketta-vaa ja kohdistettua positiivista palautetta, mutta myös rakentakosketta-vaa ja tulevaisuu-teen suuntaavaa positiivisen ja negatiivisen palauttulevaisuu-teen yhdistelmää. Hyvissä pa-lautekokemuksissa palautetta pidettiin aiheellisena ja hyödyllisenä. Siihen oli mahdollista suhtautua vastaanottavaisesti.
Ohjaava ja huomioiva positiivinen palaute
Pelkästään positiivista palautetta saaneille hyvästä palautekokemuksesta kerto-neille haastateltaville (n=11) esimiehen antama palaute toimi ohjaavana ja var-muutta antavana informaationa. Haastateltavat kokivat esimiehen tarkoittavan positiivisen palautteen antamisella, että hän on tyytyväinen. He myös arvelivat esimiehen ilmaisevan positiivisella palautteella työn tekemisestä ”oikein”, riittä-västi, onnistuneesti ja hyvin. Esimiehen antama positiivinen palaute vahvisti haas-tateltavien työsuoritusta koskevia myönteisiä käsityksiä. Haastateltavat tulkitsivat, että työtä saattaa jatkossa tehdä kuten ennen palautetapahtumaa. Seuraavassa lai-nauksessa esimiehen antama kannustava palaute on poistanut työssä onnistumista kohtaan koettua epävarmuutta:
”Mun esimiehen palaute on hyvin lyhytsanaista. Se sano viimeks kun meillä oli tiistaina semmonen työturvallisuusseminaari tuossa. Mulla oli esitys siellä. Esi-mies sanoi, että ”Hyvä! Sä puhuit asiaa. Sanoit just niitä asioita, mitä pitääkin sa-noo.” Tietysti se oli hyvä juttu, koska mä sain tietää, etten mä ihan puuta heinää siellä puhunut. Kuitenkin semmoisesta tilaisuudesta kysymys, missä on isoja johta-jia paikalla. Se oli tärkeetä, että sen palautteen sai. Oman työn kannalta se on sii-nä mielessä tärkee, että tietää, että kulkee oikeilla linjoilla. Ettei ihan hirveitä mennyt sanomaan, ettei tarvinnut hyvästellä kavereita... Koska mun esimies sanoi noin, niin mä tiesin, että mä oon puhunut oikeista asioista. Eli mä oon puhunut sel-laista asiaa, mikä on hänenkin mielestä tärkeetä ja ottanut sen esiin… Esimies oli tyytyväinen siihen esitykseen, minkä mä pidin.” (Henkilö 44)
Hyvissä palautekokemuksissa esimies huomioi alaisensa panostuksen työntekoon.
Palaute oli kiitos hyvin tehdystä työstä. Palautetta oli saatu paitsi onnistuneesta ja
oikeaan suuntaan menevästä työsuorituksesta, mutta myös työntekoon panoste-tuista ylimääräisistä voimavaroista. Esimies oli pannut merkille, että työtä oli teh-ty esimerkiksi yli normaalin teh-työajan ja -määrän. Esimiehen antama palaute oli huomioivaa ja kohdistettua. Yksittäiset hyvästä palautekokemuksesta kertoneet haastateltavat kuvasivat saamaansa positiivista palautetta nimenomaan aidoksi ja rehelliseksi. Se oli sidottu konkreettisiin käytännön tekoihin. Arvostava ja perus-teltu palaute ei tuntunut neutraalilta vaan koskettavalta ja helposti hyväksyttäväl-tä. Sydämestä tulleesta palautteesta saatettiin jopa liikuttua.
”Kertoi konkreettisesti ja läheisesti työhön liittyen niin, että se oli helppo hyväksyä ja omia itselleen ne kiitokset. Ne ei olleet tehtyjä kiitoksia vaan ne oli osoitus siitä tehdystä työstä. Sen muistan, että sanoi ”Sä olet synnynnäinen taloussuunnittelija.
Sujuu niin hyvin kuin kaikki muukin.”… Yleensä kun tulee, niin se sidotaan myös käytäntöön se, mikä tulee aidosti.” (Henkilö 12)
”Mäkin joustin aivan älyttömästi, niin sit hän kutsu hirveen vakavana mut sinne huoneeseen, et ”Nyt sä tulet mun koppiin!” ja mä aattelin, et mä oon tehny jonku kauheen mokan tai miljoonatappiot tai jotain muuta ja hän seiso tuimana siinä ja sano ”Tohon noin istumaan.” Mä olin ihan, et mä saan lopputilin. Mä oon tehnyt jotain kauheeta ja istuin siinä. Sit hän tuli mun eteen ja rupes pitämään puhetta menneestä vuodesta ja antoi hirveen positiivista palautetta, niin se oli niin herkkä tilanne, että se puhe… Hän oli valmistellu sen puheen kotona ihan. Se puhe mikä siinä tuli, niin tuntui, et se tuli ihan niinku sieltä sielusta. Se ei ollu semmonen että joku tekopyhä vaan se puhu ihan siitä että… Sit hänellä oli semmoset viinipullot ja hän antoi sen viinipullon ja halas. Hän on mies, nuorempi vielä kaiken lisäks. Se oli semmonen mikä… Tosiaan istut siinä ja mä mietin, et mitä, mitä, mitä. Sit kun hän tuli siihen eteen ja rupes pitämään sitä puhetta, niin ihan oikeesti, multa pääsi itku. Se oli niin hellyyttävä. Se oli ihan uskomaton, sellanen tilanne. Hän oli päät-tänyt, et hän jollain tapaa osoittaa ja sit se… Mun mielestä se oli semmonen niinku aivan ihana. Se oli semmonen erikoinen. Yleensä vaan sanotaan, et hyvin oot teh-nyt ja tässä näin. Sit kun siinä oli se viinipullo ja hän sitte anto sen ja halas. Se oli jotenkin. Sanotaan nyt, että mä muistan sen varmaan aina. Vaikka saakin sitä pa-lautetta, mut se oli niin erilainen. Puhe oli semmonen, et ihan ku mä täyttäisin seit-temänkymmentä ja joku pitää mulle juhlapuhetta. Sitä kokee että mä oon… Vaikka mä tiesin, että sen saa muutkin, mutta siinä koki, että mä oon se ainut, joka sen saa. Se oli kohdistettu niin. Jotenkin se oli niin henkilökohtainen, että tuli niinku mieleen, et mä oon se ainut sankari, jota tässä niinku onnitellaan. Oli sen osannut hirveen hyvin ajatella.” (Henkilö 10)
Rakentava positiivisen ja negatiivisen palautteen yhdistelmä
Kuusi haastateltavaa kertoi onnistuneesta sekä positiivisen että negatiivisen pa-lautteen saamisesta. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta jokainen oli saanut
esimie-heltään palautetta kehityskeskusteluissa. Haastateltavat luonnehtivat vastaanotta-maansa kokonaispalautetta positiiviseksi. Esimies oli antanut palautetta pääasias-sa hyvin tehdyistä töistä, mutta jonkin verran myös parantamisen paikoista. Täl-laista palautetta pidettiin sekä kannustavana että kehittävänä. Esimies ei ollut puuttunut vain epäonnistumisiin vaan korosti onnistuneita työsuorituksia. Esimie-hen antamasta palautteesta välittyi haastateltavien työn kokonaistilanteen ymmär-täminen.
”Mun mielestä se oli hyvin voimakkaasti positiivinen sillä tavalla, että ellei kaikkia tavoitteita saavuteta... Jää usein tavoitteita saavuttamatta, niin toki niitäkin syitä.
Jos sanotaan poikkeamia tavoitteista, että niitä ei ole saavutettu, niin yleensä kes-kustellaan, että ”Tämmöinen ja tämmöinen projekti, mille ei riittänyt aikaa. Toi jää nyt vähemmälle. Suuret linjat käydään läpi. Kun niin kuin puretaan, kyl siinä niin kuin mun mielestä on tämmöinen tota noin niin sanotaan tukea antava tai semmonen hyvinkin positiiviseen muotoon annettu se palaute.” (Henkilö 7) Haastateltavat pitivät saamaansa positiivisen ja negatiivisen palautteen yhdistel-mää realistisena. He näyttivät arvostavan vastaanottamaansa palautetta. Pelkäs-tään positiivisen palautteen saaminen olisi heidän mielesPelkäs-tään kertonut esimiehen halusta päästä sieltä, mistä aita on matalin. Negatiivisen palautteen korostaminen positiivisen palautteen kustannuksella olisi sen sijaan tuntunut vähättelyltä. Haas-tateltavien vastaanottama positiivinen palaute vahvisti ja negatiivinen palaute joko vahvisti tai rakentavasti kyseenalaisti heidän omia toiminnassa menestymistä koskevia käsityksiään. Positiivinen palaute kannusti tekemään työtä kuten ennen-kin ja negatiivinen palaute kehittämään omaa toimintaa. Negatiivinen palaute koettiin epäselvyyttä vähentäväksi ja tulevan toiminnan kannalta hyödylliseksi.
Negatiivisen palautteen saaminen avasi myös mahdollisuuden ajatusten vaihtami-seen esimiehen kanssa toiminnan kehittämiseksi. Seuraavassa katkelmassa on esimerkki onnistuneesta kehityskeskustelussa saadusta positiivisesta ja negatiivi-sesta kokonaispalautteesta. Henkilö 36 kertoi yksityiskohtaisemmin saamastaan negatiivisesta kuin positiivisesta palautteesta. Hän piti saatua palautetta kokonai-suudessaan positiivisena ja odotettuna. Taulukossa 7 on esitetty hyvän palautteen elementtejä.
”Tais olla niin, että käsiteltiin tämä asia heti pois ja sen jälkeen keskusteltiin, ettei muuten oo mitään korjattavaa, parannettavaa ja sitten kaikkia tulevaisuuden suunnitelmia käsiteltiin siinä. Hyvin hoidettu siinä mielessä… Vaikka ei ollut pys-tynyt täyttämään sitä osatavoitetta mikä siinä oli, siirtymään paketointipuolelle, niin silti näiden muiden tehtävien hoitamisesta tuli se, että muut tehtävät oon hoi-tanut erinomaisesti. Tää mun esimies oli paketointitiimin vetäjä, niin kyllä hän tie-si tasan tarkkaan, mistä se kenkä puristaa ja oli monta kertaa aiemmin sanonut tie- sii-tä, että ”Asiahan on tälleen näin.”, että ”Me voidaan tahkota tässä vaikka kym-menen vuotta, mutta tää ei tästä mikskään muutu, ellei tätä prosessia muuteta.”…
Se tuli, itse asiassa se oli ollut tapetilla ja tiedossa, et se vaan käsiteltiin siinä. Ol-tiin keskusteltu siitä aikasemminkin, et tää homma ei oikein vörki, et mitä me te-hään tän homman kanssa, et eihän tässä oo mitään järkee. Se sitten käytiin siinä samalla ja sovittiin, miten sen kanssa edetään.” (Henkilö 36)