PALAUTETAPAHTUMAN SEURAUKSET
- myönteiset tunnereaktiot - toiminnan vahvistaminen
- parempi tietoisuus oman työn tekemisestä jatkossa - entistä myönteisempi suhtautuminen työnantajaan/
esimieheen
4.1.2 Huonot palautekokemukset
Kun haastateltavilta kysyttiin hyvin mieleen jääneistä palautekokemuksista, yh-teensä kolmetoista tutkimukseen osallistunutta henkilöä (N=47) kertoi huonosta palautekokemuksesta. Huonoissa palautekokemuksissa esimiehen antamaa palau-tetta pidettiin virheellisenä tai epätarkkana. Epäonnistuneen palautteen kruunasi pieleen mennyt ja epärakentava vuorovaikutus. Haastateltavat olivat saaneet epä-onnistuneissa palautetapahtumissa negatiivista tai vaikeatulkintaista, liian yleistä palautetta. Viisi huonoa palautekokemusta oli kehityskeskusteluja ja loput spon-taaneja kanssakäymisiä.
4.1.2.1 Lannistava palaute
Huonoissa palautekokemuksissa saatua palautetta voi luonnehtia lannistavaksi.
Haastateltavat eivät kyenneet hyödyntämään kohdistumatonta ja aiheetonta nega-tiivista palautetta työnsä kehittämisessä. Lannistavaksi koettiin myös ”saip-puanomainen” yleinen palaute, jonka keskeisestä sisällöstä ei millään saanut kiin-ni. Lannistavaan palautteeseen suhtauduttiin kritisoivasti ja kyseenalaistavasti.
Perusteluiltaan riittämätön palaute
Kuusi huonosta palautekokemuksesta kertonutta haastateltavaa koki esimiehen antaman palautteen liian negatiiviseksi. Palautteen antamisella esimies viesti, ettei
hän pitänyt alaistensa työsuoritusta niin hyvänä kuin he itse sitä pitivät. Haastatel-tavat eivät varsinaisesti pitäneet esimiehen antamaa palautetta aiheettomana. He eivät kuitenkaan vakuuttuneet palautteen sisällöstä, koska se ei ollut tarpeeksi perusteltua ja kritisoivat siksi saamaansa palautetta. Esimiehen antama palaute näyttäytyi lähinnä haastateltavien näkemyksistä eroavana mielipiteenä.
”Palautteen siinä keskustelussa teki sen, että esimieheni antoi ymmärtää, etten osaa nähdä hänen vinkkelistään niitä asioita tai en osaa nähdä oikein. Siitä se väittelytilanne tai tuntemus tulikin että kun katsoin asiat toisesta vinkkelistä ja hän sitten omasta puolestaan. Asiat eivät kohdanneet. Se palaute oli sitten siinä, ettei me päästy siitä ympyrästä palautteen positiiviseen antoon.” (Henkilö 29)
Aiheeton palaute
Muutamat haastateltavat pitivät esimieheltään saamaansa negatiivista palautetta aiheettomana. Palaute oli heidän mukaansa väärää, eikä sitä olisi pitänyt saada lainkaan. He kokivat joutuneensa puolustuskannalle ja jopa syytetyksi. Aiheetto-man palautteen saaminen oli tapahtunut spontaaneissa vuorovaikutustilanteissa.
Seuraavassa lainauksessa on esimerkki hyökkäävästä ja suljetusta aiheettomasta palautteesta:
”Mä olin kouluttamassa ja varmaan kolme, neljä päivää koulutin ja sitten viikko sen koulutuksen jälkeen niin esimies tuli sanomaan, että ”Kuule, se koulutus meni ihan pieleen.” Mä kysyin, että ”Miten niin?” Se sanoi, että ”Ei ne oppineet mitään siellä.” Mä kysyin kun nää oli eri ryhmiä ja siinä koulutustilaisuudessakin en huomannut mitään ihmeellistä. Ja kun kysyin, että ”Miten tää nyt meni?” niin ei tullut mitään sellaista negatiivista palautetta. Mä en voinut ymmärtää sitä tilannet-ta, että miten se nyt tommoista.” (Henkilö 8)
Liian yleinen palaute
Jotkut pieleen menneestä palautekokemuksesta kertoneet haastateltavat olivat saaneet liian yleistä palautetta esimieheltään. Liian yleinen palaute oli ympäripyö-reää. Se ei sisältänyt yksityiskohtaista informaatiota työssä menestymisestä vaan oli vaikeasti tulkittavaa ja hankalasti sovellettavaa. Yleinen palaute oli fraa-sinomaista ja sisälsi pinnallisia toteamuksia työn tekemisestä hyvin tai huonosti ilman, että siitä pystyi päättelemään, mistä työsuorituksista oikeastaan oli kyse.
Liian yleistä palautetta oli saatu sekä spontaanisti että kehityskeskustelussa. Seu-raavassa lainauksessa henkilö 13 on kokenut saavansa kehityskeskustelussa liian yleistä palautetta johtuen esimiehen kiireestä. ”Kaavanmukaista” palautetta ei koettu aidoksi ja se herätti pettymyksen ja turhautumisen tunteita. Haastateltava koki esimiehen osoittavan arvostuksen puutetta hänen työtään kohtaan antaessaan liian yleistä palautetta. Liian yleisen palautteen saaminen viesti aidon kiinnostuk-sen, välittämisen ja keskittymisen puutteesta.
”Yks semmonen asia jäi mieleen, josta mä aattelin, että mä voisin tässä tuoda esil-le. Se oli ihan tavallinen kehityskeskustelu, ihan näitä meidän normaalin kaavan mukaan käytäviä kehityskeskusteluja, johon oli sovittu aika esimiehen kanssa hy-vissä ajoin. Sitten kun se tilanne tuli, se päivä ja se aamu, niin hänellä ei ollutkaan siihen aikaa. Tai hänellä oli, mut hyvin lyhyen aikaa. Hän sanoi sen suoraan, että
”On asiakasprojektit, jotka tässä nyt painaa päälle.” Mä ymmärrän, jos on tärkee asiakas ja hänellä nyt ne paineet tuli ulkopuolelta. Talolle erittäin tärkee projekti ja näin, mut silti hän tota... Hän oli siinä hyvin hermostunut. Sitten mä kysyin jo silloin, et ”Voidaaks me siirtää sitä?” Turha käydä sitä kun on asiakastöitä. Hän oli vaan, että ”Käydään vaan. Kyl se tästä.” No sit kuitenkin kävi ilmi, ettei hänel-lä ollut sitä aikaa. Yleensä varataan pari tuntia siihen. Hänelhänel-lä oli vajaa tunti sit-ten aikaa. Se itse asiassa olikin niin, että hänellä oli seuraava hänen oma kehitys-keskustelunsa. Kävi mun kehityskeskustelun aikana ilmi, että se asiakastyö oli se yks kiire. Ei päästy alottaa sillä sovitulla hetkellä vaan se siirtyi eteenpäin. Mutta siellä oli takana myös se hänen oma kehityskeskustelunsa, josta mä olin tietysti pahoillani, kun mä kuulin, et sekö tässä menee edelle… Se että se kiire oli siinä, niin mä koen, että se oli siinä mielessä epäonnistunut palaute, että ei oikein annet-tu sitä palautetta. Oikeestaan mentiin sen kaavan mukaan. Käytiin nopeesti se. Ei se oo aito palaute. Ei tuu aitoo palautetta. Se ei ollut semmonen. Mä koen vaan, et-tä et-täytettiin kaavake, koska se piti et-täytet-tää, mutta ei tullut aitoo palautetta siiet-tä työstä…”Täähän meni hyvin ja jatketaan samalla tavalla.” Hyvin niinku silleen päällisin puolin. Ei kuunneltu sitä asiaa. Ei siinä ehdi siinä niin lyhyessä ajassa.
Ei kerta kaikkiaan ehdi. Muistaakseni sanoinkin, et ”Jatketaaks me tätä?” mut ei.
Ei me koskaan jatkettu. Se oli se tilanne… Se palaute oli varmaan niinku. Tää oli just tämmöinen kehityskeskustelu eli käytiin läpi sitä mennyttä kautta. Se palaute tuli hyvin yleisellä tasolla eli oikeestaan siinä ei ollut mitään uutta. Ei mitään semmoista. Mun mielestä se ei ollut varsinainen palaute. Hän olis voinut sen sa-noo vaikka ruokapöydässä muiden ihmisten läsnä ollessa. Ei mitään aitoa. Ei ollut palautetta. Kun kuitenkin on tehty vuodenkin töitä yhdessä, niin toivoo, että sais niiden tavoitteiden saavuttamisesta palautetta. Se vaan jotenkin todettiin, et joo
”Näinhän tää on mennyt kuin on suunniteltu.” Ei tullut. Jotenkin sitä palautetta ei tullut… Mä olin vihanen ja myös pettynyt, että näinkö tää menee. Just tulee sem-moinen, vaikka on kuinka aikuinen ihminen, tulee semsem-moinen, että enks mä oo sen arvoinen, että mulle voi antaa palautetta.” (Henkilö 13)
Huonosta palautekokemuksesta kertoneilta haastateltavilta kysyttiin, mikä olisi pelastanut pieleen menneen palautetilanteen. Seitsemän haastateltavaa olisi
pitä-nyt palautetapahtumaa hyvänä, jos esimies olisi palautteen antamisen yhteydessä tiedustellut heidän näkemystään palautteen aiheena olevasta työsuorituksesta.
Näin esimies olisi viestinyt, ettei hän ole välttämättä ”oikeassa”. Tällä tavalla me-netellessään esimies olisi myös avannut mahdollisuuden hyvään palautteesta kes-kustelemiseen. Jotkut haastateltavat olisivat halunneet esimieheltään yksityiskoh-taisempaa, johdonmukaisempaa ja henkilökohtaisempaa palautetta. Näin palautet-ta olisi ollut helpompi tulkipalautet-ta ja pitää aitona. Hyvä palaute olisi sisältänyt myös ehdotuksia ja keinoja toiminnan kehittämiseksi. Yksittäiset haastateltavat olisivat myös pitäneet palautetta onnistuneempana, mikäli se olisi ollut kannustavampaa tai mikäli koko palaute olisi jäänyt saamatta. Taulukossa 12 on huonon palautteen elementtejä. Siinä on myös haastateltavien ehdotuksia, joiden mukaan kehno pa-laute olisi voinut olla onnistunut.
”Enemmän henkilökohtaista, ja se palaute joka annetaan, niin annetaan sydämes-tä eikä fraaseja, joita ei vältsydämes-tämätsydämes-tä tarkoiteta… Tämmöisiä yleisiä: ”Hyvinhän tässä olet tehnyt ja olet kehittynyt” Jos ei hän itse ole tässä mukana ja koe, että näin on tapahtunut.” (Henkilö 29)