KOKEMUKSET HYVÄN PALAUTTEEN VARMISTAVISTA
TEKIJÖISTÄ
NÄKEMYKSET HUONON PALAUTTEEN VARMISTAVISTA
TEKIJÖISTÄ
- esimiehen tekemät todenmukaiset havainnot ja johtopäätökset alaisen toiminnasta
- toimintaa koskevat alaisen hyväk-symät tavoitteet ja niiden saavutta-misen realistinen tulkitseminen - esimiehen tarkka paneutuminen muiden antamaan alaisen toimintaa koskevaan palautteeseen
- esimiehen puutteellisesta tietämyksestä johtuva palautteen antaminen
• epäolennaisuuksista
• muodon vuoksi
Esimiehen hyväksytyt pyrkimykset palautteen antamiselle
Esimiehellä voi olla erilaisia pyrkimyksiä palautteen antamisessa (ks. luku 2.4).
Aineiston valossa sellaisia saattoivat olla kannustaminen, työn ohjaaminen, orga-nisaatioon sitouttaminen ja työntekijän ja työnantajan edun toteutumisen edistä-minen. Joidenkin positiivista palautetta hyvässä palautetapahtumassa saaneiden haastateltavien mielestä esimies pyrki palautteen antamisella kannustamaan ja motivoimaan. Onnistunut kannustaminen ja motivoiminen ilmenivät palautteen sitomisena tehtyihin työsuorituksiin ja hyvin tehdyn työn korostamisena. Kannus-taminen ja motivoiminen kertoivat myös tuen antamisesta ja välittämisestä. Kan-nustavaa positiivista palautetta pidettiin voimia antavana etenkin kun töissä oli paineita.
”No ihan varmasti se pyrki siihen, että pitää mun motivaatiota yllä ja auttaa mua jaksamaan, koska me tiedetään, että… Tässä nyt vähän ohi puhun siitä, että teh-dään yhdes töitä, mun päällikkö, meidän työturvallisuuspäällikkö ja minä. Me tie-detään, et me ollaan kaikki kovilla. Me tietie-detään, et me tarvitaan sitä toistemme tukee. Tää on yks tapa osoittaa se ja antaa sitä tukea… Mun mielestä se palaute oli riittävä. Mä en tiedä olisko enemmän voinut tehdä. Mä koin sen hyvänä asiana ja se vaan antaa mulle uskoo siihen, että mä oon kuitenkin saanut esimiehen hy-väksynnän tälle toiminnalle. Oon oikeella tiellä niin sanotusti. Se oli hyvä juttu.”
(Henkilö 44)
Onnistuneissa positiivisen palautteen kokemuksissa haastateltavat näyttivät luot-tavan esimiehen sanaan, eivätkä he epäilleet esimiehen palautteen antamisen tar-koitusperiä. Esimiehen vilpittömyys oli palautteen hyväksymistä edistävä tekijä.
Esimiehen antama positiivinen palaute kosketti ja herätti voimakkaita myönteisiä tunteita ilman kyynisiä epäilyjä palautteen paikkansapitävyydestä. Muutamat haastateltavat eivät kokeneet esimiehen pyrkivän palautteen antamisella jopa
”mihinkään” tai korkeintaan kannustamaan.
”Sil ei tähdätty mihinkään vaan se on semmonen rehellinen kiitos, rehellinen laute siitä, mitä on tapahtunut… Se ihminen ymmärs, että se on positiivista se pa-laute. Ties sen, mitä ollaan tehty… Se oli semmonen. Se oli rehellinen. Sanotaan, et se oli semmonen herkkä ja semmonen et se niinku jotenkin tuntu, et ehkä se, että
”Älä puhu enää, et mä itken kohta.” Semmonen surullinen tilanne, vaikka pitäis olla ilonen tilanne.” (Henkilö 10)
Kuusi positiivista palautetta hyvässä palautekokemuksessa saanutta haastateltavaa olisi pitänyt palautetapahtumaa epäonnistuneena, mikäli esimies olisi antanut kannustavaa palautetta vain lisätöiden teettämiseksi tai mielistelläkseen. Palaut-teelta olisi tällöin mennyt pohja pois.
”Mä vihaan semmoista palautetta, kun kehutaan kauheesti ja annetaan positiivista palautetta ja sen taustalla on se, että vaaditaan jotain. Koska yleensä aina on niin, että sulle sanotaan ”Hyvä, hyvä!” ja niinku pikkuhiljaa sälytetään lisää töitä, kos-ka tiedetään, että sä oot antanut positiivista palautetta, niin tiedetään, että ihminen ei enää sano ”Ei.” Tää ei perustunut niinku ollenkaan siihen. Eli näinhän yleensä aina käy. Hirveen usein, että sä kehut jonkun maasta taivaaseen ja sen jälkeen ih-minen on niinku kiitollisuudenvelassa. Mä en voi sanoo sille enää ”Ei.” Tää ei pe-rustunut semmoseen, koska sen jälkeen me tehtiin hommia. Se ei sen jälkeen vaati-nut mitään, et tää oli semmonen kertaluontoinen… Mä oisin ollut hirveen pettynyt.
Sehän olis ollut kamala pettymys. Siinä olis mennyt luotto esimieheen ihan. Esi-miestä olis ruvennu katsomaan ihan toisessa valossa. Olis ajatellut, että esimies on hyväkskäyttäjä. Silloin olis tullut se mielikuva, että nyt en suostu mihinkään, jos siinä on vaan tarkotus tällä lisätä, sanotaan tämmöstä, ”Totta kai sä toimit, niin kuin mä haluan, koska mä oon sulle ostanut tämmöistä, antanut hyvää palautetta, niin totta kai sä palvelet vielä enemmän niitä hänen tarpeitaan.” Sit siitä olis ollut ihan kokonaan pohja pois.” (Henkilö 10)
Jotkut haastateltavat katsoivat esimiehen pyrkineen edistämään organisaatioon sitoutumista positiivisen palautteen antamisella. Toiset taas kertoivat esimiehen pyrkineen palautteen antamisella varmistamaan sitä, että sekä työntekijän että
työnantajan etu toteutuu. He pitivät esimiehen pyrkimyksiä ”reiluna pelinä”.
Heidän mukaansa esimieheltään sekä arvostusta että ohjausta saavat alaiset ovat hyödyksi koko työyhteisölle, sillä he ovat motivoituneita ja valmiita joustamaan myös esimiehen tarpeiden mukaan. Molemminpuolisen edun toteutumisen miehen pyrkimyksiksi kokeneista haastateltavista lähes jokainen oli saanut esi-mieheltään sanallisen palautteen lisäksi myös aineellisia palkkioita kuten siirron haastavampiin työtehtäviin tai vapaapäiviä. Seuraavassa esimerkissä on haastatel-tavan 4 puhetta valmiudesta tehdä ylitöitä tarpeen tullen vastapalveluksena esi-miehen myöntämistä vapaapäivistä. Hän oli pyytänyt ja saanut pitää vapaata.
”Olettaisin, että hän oli kuitenkin sen verran laskelmoivaa tyyppiä, että hoksnokka kunnossa, että se tarvittaessa mittaa sen niinku ulos, että kuitenkin sillä oli firmal-lekin hyötyy. Hän oli hyvä ja taitava organisoimaan. Kylhän se varmasti sit tilit ta-sattiin. Se pyrki siihen, et se piti pienes hirres koko ajan. Se on sit vaikea sanoo, et-tä kun hän sanoo, et ”Tarvis muutama tunti tehä ylitöiet-tä.”… No se oli mun mieles-tä hyvä veto sil taval, et hän varmisti ittelleen aseman ja kuitenkin mä koin sen hy-vänä. Fiksu veto niinku sil taval. Et kyl siit varmaan hyötyy oli molemmin puolin.”
(Henkilö 4)
Sekä positiivista että negatiivista palautetta esimieheltään vastaanottaneet haasta-teltavat näkivät esimiehen palautteen antamiselle samankaltaisia pyrkimyksiä kuin positiivista palautetta saaneet tutkimukseen osallistujat. Myös he kokivat esimiehen pyrkineen palautteen antamisella kannustamaan ja motivoimaan sekä ohjamaan alaistensa työtä. Taulukossa 9 on kooste koetuista esimiehen palaut-teen antamisen pyrkimyksistä hyvien palautekokemusten osalta.
”Varmaan jos psykologiselta näkökannalta ajattelee, niin pyrki motivoimaan var-masti eteenpäin ja sitten. En tiedä, mitä esimiehen manuaalissa lukee sitten, että mihinkä se pyrki, mutta varmaan antamaan realistisen kuvan siitä, mitenkä ne työ-tehtävät on sujuneet. Tässä käytiin tosiaan se toinen osa-alue; se minkä mä osaan eli tää normaaliduuni ja sit oli tää paketointipuoli, mitä en osaa, enkä oppinut-kaan. Mun mielestä ne käytiin silleen, niin kuin ne pitää eli puhutaan asiasta ja saadaan se homma toimimaan. Jos siinä on jotain semmoista, mitä ei pysty järke-vin ponnistuksin hoitamaan kuntoon, niin silloin se pitää heittää syrjään ja keskit-tyä siihen oleelliseen asiaan… Motivointi on ehkä väärä sananvalinta, mutta ei siinä ollut mitään sellaista makeilemista tai tämmöistä, mutta pienillä sanavalin-noilla pystyy vaikuttamaan siihen, että ”Oot hoitanut työsi ihan ok.” vai sanooko sitten, että ”Oot hoitanut työsi pikkutarkasti ja erinomaisesti.” tai vastaavaa. Sillä on aika suuri merkitys. Riippuu tietysti kenelle nää selitetään. Jos on vakiintunut vanha ammattilainen siinä on ihan sama mitä sanoo, mutta kyllä se mulle
henkilö-kohtaisesti merkkaa, koska yrittää, ettei tehdä työtä tosta vaan, vaan hoitaa sen mahdollisimman hyvin, vähän liiankin tarkasti.” (Henkilö 36)
Taulukko 9. Esimiehen pyrkimykset palautteen antamiselle