Kirjaston tutkimuspalveluiden kehittäminen : Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015

(1)

uef.fi

PUBLICATIONS OF

THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series

ISBN 978-952-61-2150-5 ISSN 1798-5854

GENERAL SERIES | R. PORKKA JA J. KANANEN (TOIM.) | KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN | No 19

General Series

PUBLICATIONS OF

THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

RIITTA PORKKA JA JUKKA KANANEN (TOIM.)

KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015

(2)

(3)

Kirjaston tutkimuspalveluiden

kehittäminen

(4)

(5)

RIITTA PORKKA JA JUKKA KANANEN (TOIM.)

Kirjaston tutkimuspalveluiden kehittäminen

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015

Publications of the University of Eastern Finland General Series

No 19

Itä-Suomen yliopisto Kuopio

2016

(6)

Grano Jyväskylä, 2016 Sarjan vastaava toimittaja:

Jarmo Saarti

Toimitussihteeri: Mikko Meriläinen Julkaisujen myynti

Itä-Suomen yliopiston kirjasto (julkaisumyynti@uef.fi) ja Juvenes verkkokauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi/

ISSN (nid.): 1798-5854 ISBN (nid.): 978-952-61-2150-5

ISSN-L: 1798-5854 ISSN (PDF): 1798-5862 ISBN (PDF): 978-952-61-2151-2

(7)

Riitta Porkka ja Jukka Kananen (toim.)

Kirjaston tutkimuspalveluiden kehittäminen: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015

Itä-Suomen yliopisto, Kirjasto, 2016

Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 19 ISSN (nid.): 1798-5854

ISSN (PDF): 1798-5862 ISSN-L: 1798-5854

ISBN (nid.): 978-952-61-2150-5 ISBN (PDF): 978-952-61-2151-2

TIIVISTELMÄ

Kirjastojen perinteinen tehtävä on ollut auttaa tarvittavan tiedon hakemisessa ja saamisessa. Tämä perustehtävä on edelleen olemassa huolimatta kaikkialla yleis- tyneestä Google-tiedonhausta. Myös tutkijat ja tutkijaksi opiskelevat tarvitsevat usein tietoaineistojen asiantuntijoiden tukea työssään. Tutkimuksen tuki on tieteen digitalisoitumisen ja yliopistoille asetettujen uusien vaatimusten vuoksi en- tistä tärkeämpää. Keskeisinä kirjaston tehtävinä tässä ovat opetus, bibliometriset palvelut, erilaiset tilastot ja raportoinnit sekä yliopiston julkaisutietojen keräämi- nen. Avoimen tieteen sekä julkaisemisen digitalisoitumisen myötä myös julkaisemiseen ja julkaisutietojärjestelmiin liittyvät työt ovat nousseet kirjaston perus- tehtäviksi.

Digitaalinen informaatioympäristö on tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden arki- päivää. Tutkijan työnkulkuun liittyvät prosessit ovat haasteellisia ja jatkuvan muutoksen kohteina. Tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen lisäksi kirjastot arvioi- vat jatkuvasti omaa rooliaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuosikerto- muksessa kuvataan tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetusta ja opetuksen historiaa tohtoriksi opiskelevien näkökulmasta. Nykyisellään kirjaston antama opetus on osa Itä-Suomen yliopiston tohtorikouluun kuuluvia tieteellisen jatkokoulutuksen yleisiä valmiustaito-opintoja. Tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetus tohtorikoulutettaville onkin jo muodostunut vakiintuneeksi toiminnaksi.

Itä-Suomen yliopisto on herännyt toimimaan tieteen avoimuuden puolesta. Al- kusysäyksenä tälle oli Kuopiossa pidetty Avoin tiede ja opetus -seminaari helmikuussa 2015. Joulukuussa julkaistiin Open UEFin julkaisuja datapolitiikka. Kir- jasto on mukana tässä työssä myös OKM:n rahoittaman SURIMA-hankkeen myötä, jossa UEFille rakennetaan omaa julkaisuarkistoa. Itä-Suomen yliopiston käytössä ollut julkaisuarkisto UEF Electronic Publications on kasvanut yli kym-

(8)

menen vuoden aikana pienestä Joensuun yliopiston aikana toteutetusta palve- lusta (JoyPub) useiden teknisten, organisaation ja käytännön muutoksien kautta kattavaksi julkaisuarkistoksi. UEF Electronic Publications on ollut kansallisella julkaisuarkistokentällä poikkeuksellinen, sillä tekninen toteutus ei nojannut val- miisiin tuotteisiin vaan suunniteltiin ja tehtiin kirjastossa. Nyt tekninen toteutus on kuitenkin tullut tiensä päähän.

Yliopistot saavat osan opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevasta rahoituksestaan julkaisujen perusteella. Itä-Suomen yliopisto raportoi julkaisunsa opetus- ja kult- tuuriministeriölle SoleCRIS-tietokannan avulla. Kirjasto kehitti yhdessä yliopiston suunnittelun ja kehittämisen yksikön ja tietotekniikkapalveluiden kanssa ke- väällä 2015 käyttöönotetun sähköisen palvelulomakkeen, jolla tutkija voi lähettää julkaisutietoja kirjastossa tallennettavaksi. Tarkistamisen lisäksi kirjasto nyt myös tallentaa julkaisutietoja sekä tutkijoiden ilmoitusten että tietokantahara- vointien perusteella.

Kirjaston toiminnan ja asiakkaille tarjottavien palveluiden keskiössä ovat osaava henkilökunta ja hyvät toimintatavat. Lisäksi tarvitaan yhä parempia taustajärjes- telmiä sekä sisäisen tiedottamiseen ja ohjeistuksen jakamiseen että asiakkaille suunnattujen www-sivujen tarjoamiseen. Teknisten toteutusten onnistumisen avaimena ei useimmiten ole itse tekniikka vaan yhteistyö ja toimivat työtavat.

UEF-Finnan beta-versio avattiin asiakaskäyttöön elokuussa 2015. Vuosikerto- muksessa kuvataan, kuinka Finna-projektia on toteutettu Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja miten UEF-Finnaa on rakennettu asiakkaiden ja henkilökunnan nä- kökulmat huomioiden. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston kirjasto pilotoi palveluiden tuotteistamista syksyllä 2015. Pilotointiryhmä osallistui samalla Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten koordinoimaan Tuloksellista tietotyötä -hankkeeseen.

Tämä vuosikertomus kuvaa tapahtumassa olevaa kehitystä ja UEFin linjauksia tutkimuksen tukeen liittyen sekä kirjaston roolia yliopiston tutkimuksen tuen ke- hittyvässä verkostossa. Tutkimuksen tukipalvelut ovat nousemassa keskeisiksi kirjaston tarjoamiksi palvelumuodoiksi niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin tiedekirjastoissa.

(9)

Riitta Porkka & Jukka Kananen (editors)

Developing library’s research services: University of Eastern Finland Library – Annual Report 2015

University of Eastern Finland, Library, 2016

Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 19 ISSN (Pbk.): 1798-5854

ISSN (PDF): 1798-5862 ISSN-L: 1798-5854

ISBN (Pbk.): 978-952-61-2150-5 ISBN (PDF): 978-952-61-2151-2

ABSTRACT

The traditional role of libraries has been to help to search and obtain required information. This basic task still exists even though the Google search has become common everywhere. Even researchers and those studying to become researchers often need the support of data experts in their work. Research support is even more important nowadays due to the digitalisation of science and the new de- mands set to the universities. In the support, the key tasks of the library are teaching, bibliometric services, different statistics and reports and collecting university’s publishing information. After the emergence of open science and the digitalisation of publishing, the tasks related to publishing and publication data systems have also become basic tasks for the library.

Digital information environment has become a part of everyday life for researchers and doctoral students. The processes included in the researchers’ workflow are challenging and constantly changing. In addition to teaching and instructing information retrieval, the libraries continuously evaluate their own role in the changing operational environment. In the annual report, the teaching of information retrieval and data management today and in the past is described from the point of view of doctoral students. Currently the teaching provided by the library is a part of the general transferable skills studies of the UEF Doctoral School’s scientific postgraduate education. Thus the teaching of information retrieval and data management for doctoral students is already a part of the estab- lished operations.

University of Eastern Finland is an active advocate for open science. Working as a trigger for this was the seminar on open science and teaching held in Kuopio in February 2015. The publishing and data policy of Open UEF was issued in De- cember. The library also promotes open science by working in the parallel publishing SURIMA initiative funded by the Ministry of Education and Culture. In

(10)

the initiative a publication archive will be constructed for the UEF. In over ten years, the publication archive UEF Electronic Publications used by the University of Eastern Finland has grown from a small service (JoyPub) provided by the Uni- versity of Joensuu through several technical, organisational and practical changes to an extensive publication archive. UEF Electronic Publications has been excep- tional in the national publication archive field because the technical execution did not rely on ready products but was designed and realised at the library. How- ever, now the technical realisation has reached the end of the road.

The Ministry of Education and Culture’s funding to the universities is partially based on publication activity. University of Eastern Finland reports its publications to the Ministry of Education and Culture with the help of the SoleCRIS da- tabase. Together with the university’s Planning and Development unit and IT Services, the library developed an electronic services form that was launched in the spring of 2015. With the e-services form the researchers can send data on their publications to be saved by the library. In addition to cross-checking, the library now saves publication data based on both the e-forms sent by the researchers and by harvesting databases.

At the centre of the library’s operations and the services provided to the customers are skilled staff members and good policies. In order to support these aspects, better background systems are needed for internal communication, distribution of instructions as well as for the web pages intended for the customers. In most cased the key to a successful technical realisation is not the technology itself but functional approaches and cooperation. UEF Finna beta version was opened to the customers in August 2015. The annual report describes how the Finna project has been carried out at the University of Eastern Finland Library and how UEF Finna has been constructed by taking into consideration the points of view of the customers and staff members. In addition, the University of Eastern Finland Li- brary had a pilot project of productising services in the autumn of 2015. The pilot group participated in the Tuloksellista tietotyötä initiative coordinated by Aducate - Centre for Training and Development of the University of Eastern Finland.

This annual report describes the ongoing progress and the UEF’s definition of policy regarding the research support as well as the library’s role in the developing network of the university’s research support. Research support services are becoming one of the key forms of service provided by the scientific libraries na- tionally and internationally.

(11)

Sisällys

1 TUTKIMUKSEN TUKI UEFISSA JA KIRJASTON ROOLI

Jarmo Saarti………..…1

2 TUTKIMUSJULKAISUJEN AVOIN SAATAVUUS Jukka Kananen……….……6

3 KOHTI TUTKIMUKSEN TUEN PALVELUKOKONAISUUTTA – TEHDÄÄN SE YHDESSÄ Tomi Rosti, Heikki Laitinen, Helena Silvennoinen-Kuikka, Laura Parikka, Marja Aho, Jussi Hyvärinen ja Merja Kauppinen……….…….…….13

4 KIRJASTON KOKOELMAT TUTKIJAN TYÖVÄLINEENÄ Kaarina Meriläinen, Mikko Meriläinen, Harri Parviainen ja Riitta Porkka……..21

5 PALVELUT KORTILLE – TULOKSELLISTA TIETOTYÖTÄ Katja Hyvärinen, Petteri Kallio, Marjut Kangasaho, Antti Laurila, Armi Lavikainen, Tuulevi Ovaska, Laura Parikka, Arttu Puhakka, Pia Seppänen ja Liisa Tervonen………....…...30

6 UEF-FINNA – KAIKKI KIRJASTON AINEISTOT YHDELLÄ HAULLA Anu Eskelinen, Harri Kalinen ja Aino Taskinen………38

7 SOLECRIS-TUTKIMUSTIETOKANTA – KIRJASTON TUKI TUTKIJOILLE JULKAISUJEN RAPORTOINTIIN Laura Hämäläinen ja Mari Niemi………43

8 ERÄÄN JULKAISUARKISTON HISTORIA Antti Laurila………...53

9 KIRJASTON KOTISIVUJEN UUDISTAMINEN Antti Laurila………...59

LIITE 1 – TILASTOT 2015...63

LIITE 2 – HENKILÖKUNTA 2015………74

LIITE 3 – JULKAISUT 2015………77

LIITE 4 – ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 2015……….…...…80

(12)

(13)

1

1 Tutkimuksen tuki UEFissa ja kirjaston rooli

JARMO SAARTI

Tutkimuksen tuki on kasvanut tieteen digitalisoitumisen ja yliopistoille asetettujen uusien vaatimusten vuoksi entistä tärkeämmäksi toiminnaksi yliopistoissa.

Hallinnollisena tehtävänä tässä keskeisenä ovat sekä erilaiset tilastot ja raportoinnit että erityisesti kirjaston osalta yliopiston julkaisutietojen kerääminen. Avoi- men tieteen ja julkaisemisen digitalisoitumisen kautta erilaiset julkaisemiseen ja niihin liittyviin tietojärjestelmiin kuuluvat tehtävät ovat nousseet kirjaston keskeisiksi perustehtäviksi. Tämä artikkeli kuvaa tapahtumassa olevaa kehitystä ja UEFin linjauksia tutkimuksen tukeen liittyen ja kirjaston roolia yliopiston tutkimuksen tuen kehittyvässä verkostossa.

1.1 TUTKIMUKSEN TUKI YLIOPISTOSSA

Tutkimus on yliopiston toinen keskeinen perustehtävä opetuksen ohella. Tutki- mus ja sen tulosten levittäminen ympäröivään yhteiskuntaan on myös keskeinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Yliopiston hallinnollisilla toimijoilla on useita tehtäviä tutkimuksen tuessa. Näitä ovat esimerkiksi tutkimusrahoitus, tutkimuksen tulosten tuotteistaminen, julkaisemisen tuki ja viime vuosina esiin noussut avoimen tieteen edistäminen ja tukeminen.

Tutkimuksen tukeen liittyvät myös erilaiset hallinnolliset raportoinnit ja tutkimuksen arviointiin liittyvät tehtävät. Keskeinen raportoinnin kohde tässä ovat tutkimusjulkaisut. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut tutkimusjulkaisujen raportoinnin. Raportointi on merkittävää myös sen vuoksi, että tutkimusjulkaisut muodostavat merkittävän osan yliopistojen rahoituksessa ja näkyvyy- dessä sekä kansalaisille että tiedeyhteisölle.

Tutkimuksen siirtyessä entistä enemmän tietoverkkoihin ja niissä tehtäväksi ovat markkinointiin ja maineenhallintaan liittyvät palvelut tulleet entistä tärkeäm- mäksi. Yliopisto ylläpitää verkkosivuja, joiden kautta tutkija voi tiedottaa itses- tään tai tutkimusryhmästään. Lisäksi julkaisutietokannat ja muut cv-työkalut auttavat tutkijoita verkostoitumaan ja näkymään internetissä.

(14)

2

1.2 KIRJASTON ROOLI JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TUESSA

Kirjaston ehkä keskeisin rooli tutkimuksen tukemisessa liittyy julkaisemiseen ja julkaisuihin. Tämän voi jakaa useaan osa-alueeseen, joista tärkeimpiä ovat:

 julkaisujen tarjoaminen tietolähteiksi tehtävälle tutkimukselle

 yliopiston omien julkaisujen julkaiseminen ja markkinointi

 julkaisuihin liittyvät tiedonhaut ja julkaisutietokantojen käytön opasta- minen

 bibliometrinen arviointityö

Kirjaston kokoelmat ja erilaiset kokoelmaluettelot muodostavat keskeisen työka- lun tutkijoille. UEFissa merkittävä osa aineistoista on käytössä digitaalisesti. Näi- den käyttöön on luotu tai hankittu erilaisia viite- ja kokotekstitietokantoja. Itä- Suomen yliopiston tutkimusintensiivisyydestä kertoo erityisesti se, että tieteelli- siä kausijulkaisuja ladataan yliopistossa runsaasti.

Kaavio 1: Elektronisten kausijulkaisujen artikkelilautaukset 2011-2015.

Yliopiston kirjasto vastaa osaltaan tiedekuntien kanssa yliopiston julkaisusarjo- jen toimittamisesta ja ylläpitää UEF Electronic Publications –nimistä julkaisujär- jestelmää julkaisujen digitaalisia versioita varten. Tällä hetkellä kattavimmin julkaistaan opinnäytetöitä, pro gradu -töitä ja väitöskirjoja. Tavoitteena on, että yliopiston kaikki julkaisut olisivat avoimesti saatavissa.

720 786 836 065 783 446 861 839 893 153

2011 2012 2013 2014 2015

Elektroniset kausijulkaisut: artikkelilataukset…

(15)

3 Tiedonhaussa merkittävin muutos on ollut siirtyminen itsenäisesti tehtävään tiedon ja aineistojen hankintaan. Kirjaston työssä tämä on näkynyt siinä, että aikai- semmista toimeksiantoina laadittavista tiedonhauista on siirrytty entistä enem- män opettamaan ja ohjaamaan tutkijoita ja opiskelijoita itsenäisessä tiedonhan- kinnassa.

Kirjasto on ollut aktiivisesti mukana myös tutkimuksen arvioinnissa ja julkaisemisen raportoinnissa. Kirjasto ylläpitää osaltaan yliopiston julkaisutietokantaa, joka sisältää viitetiedot kaikista yliopistolaisten julkaisuista ja osallistuu tämän avulla tehtävään tutkimusjulkaisujen raportointiin.

Kirjasto on ollut mukana myös yliopiston bibliometrisessä arviointityössä. Tämä on liittynyt erityisesti tutkimuksen arvioinnin yhteydessä tehtävään yliopiston julkaisujen ja julkaisemisen arviointiin. Viime vuosina tähän liittyvät tietojärjes- telmät ovat kehittyneet nopeasti ja kirjasto on antanut tähän liittyen opastusta ja koulutusta tietojärjestelmien itsenäiskäytön tehostamiseksi.

1.3 KIRJASTON ROOLI AVOIMESSA TIETEESSÄ

Kansainväliset poliittiset toimijat ja tieteen rahoittajat ovat viime vuosina koros- taneet tieteen avoimuutta ja sen tulosten avointa saatavuutta. Tässä halutaan en- sinnäkin saada tutkimuksen tulokset nopeammin sekä muiden tutkijoiden, että yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden käyttöön. Tutkittu tieto ja sen hyödyntämi- nen ovat sekä sivistyksellisesti että taloudellisesti merkittäviä yhteiskuntaa ke- hittäviä tekijöitä.

Suomessa tähän liittyvät poliittiset linjaukset ja tutkijoiden palvelut on koottu keskitetysti Avoin tiede ja tutkimus -sivustolle (avointiede.fi). Suomessakin lin- jaukset liittyvät tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen:

”Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate. Näkyvimmät avoimen tieteen muodot ovat tutkimustulosten avoin julkaiseminen, tutkimusaineistojen avaaminen ja avoimet tutkimusmenetelmät kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollis- taa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita. (http://avointiede.fi)”

Itä-Suomen yliopiston kirjasto on edistänyt avointa tiedettä jo edellä mainitun UEF Electronic Publications -julkaisujärjestelmän kautta. Viime vuonna uutena avauksena kirjasto aloitti yhdessä Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa Suomi

(16)

4

rinnakkaistallentamisen mallimaaksi (SURIMA) –hankkeen. Sen tavoitteena on ke- hittää julkaisujen rinnakkaistallentamiseen tietojärjestelmä ja toimintatavat. Tä- män avulla on tarkoitus avata laajemmin UEFin tutkijoiden julkaisuja kaikille käyttäjille.

Avoimeen tieteeseen liittyy keskeisesti myös tutkimusaineistojen avaaminen jul- kiseen käyttöön. Tähän liittyvät toimintatavat ja käytänteet ovat UEFissa kehit- teillä. Näyttäisi siltä, että kirjaston roolina tässä on metadataan liittyvä työ. Li- säksi aineistojen luonteen vuoksi on tärkeää, että tähän liittyen kehitetään edelleen jo olemassa olevia kansallisia palveluita tai luodaan uusia keskitettyjä palveluita.

Avoimeen tieteeseen liittyvät palvelut ovat selkeästi yhteistyöllä luotavia. Kir- jasto on tässä hyvä kumppani, koska sen luonteeseen kuuluu yhdistää erilaisia toimijoita sekä yliopiston sisällä että yliopiston ja muun yhteiskunnan välillä.

1.4 TAVOITTEENA OPEN UEF

Kansainväliset poliittiset toimijat ja tieteen rahoittajat ovat viime vuosina koros- taneet tieteen avoimuutta ja sen tulosten avointa saatavuutta. Tässä halutaan en- sinnäkin saada tutkimuksen tulokset nopeammin sekä muiden tutkijoiden, että yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden käyttöön. Tutkittu tieto ja sen hyödyntämi- nen ovat sekä sivistyksellisesti että taloudellisesti merkittäviä yhteiskuntaa ke- hittäviä tekijöitä.

Itä-Suomen yliopisto on laatinut osana strategiansa toimenpideohjelmaa julkaisu- ja datapolitiikan. Siinä yliopisto linjaa periaatteet tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimuuden edistämiseksi (http://www.uef.fi/web/open-uef).

Yliopiston ohjelma tukee tavoitetta, että julkisin varoin tuotettu tutkimustieto on laajamittaisesti tiedeyhteisön ja yhteiskunnan käytössä. Tämän saavuttaminen edellyttää tutkimuksen menetelmien, tulosten, aineistojen ja julkaisujen avaa- mista. Tutkimustoiminnan avoimuudella Itä-Suomen yliopisto pyrkii edistä- mään tieteen kehitystä, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimuksensa ja tutki- mustulostensa:

 tieteellistä vaikuttavuutta

 luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä

 hyödynnettävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

 kestävää käyttöä

(17)

5 Tähän liittyen yliopisto hyväksyi 1.12.2015 julkaisuja datapolitiikan. Siinä kes- keisenä roolina yliopiston kirjastolle on julkaisujen avoimuuden takaaminen.

(18)

6

2 Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus

JUKKA KANANEN

Artikkeli käsittelee Itä-Suomen yliopiston kirjaston osallistumista avoimen julkaisemisen kehittämiseen. Aluksi kerrotaan lyhyesti julkaisemisen rahoitusmal- lien muutoksista ja kustannuksista. Esitellään vaihtoehtoinen julkaisumalli: open access. Myös Itä-Suomen yliopisto on herännyt toimimaan tieteen avoimuuden puolesta. Alkusysäyksenä tälle pidettiin Kuopiossa Avoin tiede ja opetus -seminaari helmikuussa 2015. Joulukuussa julkaistiin Open UEFin julkaisuja datapolitiikka. Molemmissa työryhmissä oli mukana kirjaston edustajia. Kirjaston osuutta tässä työssä on myös OKM:n rahoittama SURIMA-hanke, jossa UEFille rakennetaan oma julkaisuarkisto.

2.1 AVOIN TIEDE JA OPETUS

Monet korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja rahoittajat edellyttävät tutkimustulosten avointa julkaisemista. Suomen Akatemian rahoittamien hankkeiden tuotta- mat julkaisut tulisi saattaa mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisimman pian avoimesti saataviksi. Julkaisukulut voidaan tarvittaessa lisätä hakemuksen rahoitukseen. Tekesin rahoittamissa tutkimusprojekteissa kiinnitetään erityistä huomiota projektien hyödyntämiseen. Tekesin rahoittamien projektien tulokset ovat julkisia.

Myös Euroopan Unioni edellyttää jäsenmailtaan vähintään 60 % avoimuutta kai- kelle julkisin varoin tuotetulle tutkimukselle vuonna 2016. Euroopan tutkimus- neuvosto (European Research Council) vaatii avointa julkaisemista rahoittamal- taan tutkimukselta artikkeleiden sekä monografioiden kohdalla ja suosittelee sitä myös tutkimusaineistoille. Samoin Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman myötä on kaikkien EU-rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen oltava avoimesti saatavilla. Avoin julkaiseminen voidaan toteuttaa eri tavoin, minkä vuoksi on tärkeää noudattaa kunkin rahoittajan vaatimuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi on yksi johtavista tieteen avoimuutta toteuttavista maista. OKM tukee

(19)

7 avoimuutta Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen avulla (http://avointiede.fi). Tut- kimusrahoittajat ja yliopistot ovat ottaneet käyttöön erilaisia tallennusmandaat- teja, mutta ne jäävät usein suosituksiksi – niihin ei sisälly yleensä valvontaa tai sanktioita.

Itä-Suomen yliopiston kirjasto, opintoja opetuspalvelut ja tietotekniikkapalve- lut järjestivät Avoin tiede ja opetus -seminaarin Kuopiossa 18.2.2015. Seminaari tarjosi ajankohtaisia näkökulmia avoimeen julkaisutoimintaan, tutkimusdataan, opetukseen sekä avoimiin oppimateriaaleihin. Eri avoimuuden näkökulmia esit- televien esitysten päätteeksi pidettiin iltapäivällä työpajoja, joiden tulokset koot- tiin yhteen yliopiston yhteiseksi tahtotilaksi avoimen tieteen edistämisen puolesta. Keskeiset esitykset pitivät ylitarkastaja Sami Niinimäki OKM:n ATT-hank- keesta, kirjastonjohtaja Jarmo Saarti avoimen julkaisemisen syistä ja vaikutuk- sista, sekä tietojärjestelmäasiantuntija Antti Laurila e-gradujen ja väitöskirjojen julkaisemisesta. Lisäksi omien alojensa avoimista oppimateriaaleista esityksen pitivät lehtori Vesa Linja-aho Metropolia AMK:sta ja professori Marko Vauhko- nen Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuspäällikkö Jussi Paananen sekä yliopiston- lehtori Marja Alastalo esittelivät avoimen tutkimusdatan ja arkistojen näkökul- mista konkreettisia tapauskertomuksia. Seminaarin työpajoissa pohdittiin mah- dollisuuksia avoimen julkaisemisen, tutkimusdatan sekä oppimateriaalin kehit- tämiselle sekä linjauksia yhteisille toimintatavoille.

Seminaarin sisältö antoi materiaalia Open UEF -työryhmän työskentelylle myö- hemmin keväällä, kun luotiin yliopiston yhteisiä linjauksia ja toimintatapoja avoimen tieteen edistämiseksi. UEFissa julkaistiin vuoden 2015 lopussa Itä-Suo- men yliopiston julkaisuja datapolitiikka, joka on osaltaan tukemassa tieteen teke- mistä entistä avoimemmaksi. Valmis Itä-Suomen yliopiston julkaisuja datapolitiikka hyväksyttiin 1.12.2015. Siinä otetaan kantaa mm. julkaisujen ja tutkimusaineistojen avaamiseen. Perusperiaatteena on, että yliopiston tutkimuksen tulokset, tutkimusaineistot ja julkaisut ovat avoimia tutkimuseettisiä periaatteita nou- dattaen ja oikeudellista (lainsäädäntö ja sopimukset) toimintaympäristöä kunni- oittaen. Tutkimustoiminnan avoimuudella Itä-Suomen yliopisto pyrkii edistä- mään tieteen kehitystä, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimuksensa ja tutki- mustulostensa:

 tieteellistä vaikuttavuutta

 luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä

 hyödynnettävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

 kestävää käyttöä

(20)

8

Julkaisu- ja datapolitiikka on luettavissa yliopiston verkkosivuilla:

http://www.uef.fi/fi/web/open-uef. Periaatteita suunnitelleessa työryhmässä oli mukana kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja varajäsenenä Jukka Kananen.

2.2 JULKAISEMISEN MALLI PERINTEISESTI

Maailmassa julkaistaan yli miljoona tieteellistä artikkelia vuosittain. Pelkästään PubMed-tietokannassa on yli 25 miljoonaa biolääketieteellistä viitettä. Julkai- suilla on myös yhä suurempi rooli yksittäisten tutkijoiden ja korkeakoulujen toiminnan arvioinnissa ja rahoituksessa.

Kansainvälisesti tieteellisen julkaisutoiminnan rahoittajina ovat toimineet tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja niiden kirjastot. Jatkuvaa aineistojen hintojen nou- sua on yritetty hillitä muun muassa kansallisilla konsortiosopimuksilla. Siitä huolimatta FinELibin sopimushinnat nousevat 3−5 % vuodessa. Muualta tilattu- jen aineistojen hinnat ovat nousseet tasaisesti jopa 5−15 % vuodessa. Suomessa tieteelliset kirjastot käyttivät e-aineistojen hankintaan noin 22 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Julkaisutoiminta on siirtynyt verkkoon. Digitalisoiminen on tehostanut tieteel- listä julkaisemista, mutta samalla kustantajien voitot ovat kasvaneet. Samalla suurten kustantajien valta-asema on vahvistunut. Tieteellinen kustantaminen on erittäin tuottoisaa: esimerkiksi Elsevierin liikevoitto on säännöllisesti yli miljardi dollaria vuodessa. Tutkijat luovuttavat julkaisujensa oikeudet kustantajille ilman korvausta. Yliopistot ostavat kustantajilta takaisin julkisella rahoituksella tuotetut tutkimustulokset. Silti julkisilla varoilla tuotetut julkaisut ovat vain varakkai- den organisaatioiden ulottuvilla. Julkaisut ovat olleet pääsääntöisesti maksullisia ja käyttöoikeudeltaan rajattuja. Voidaan kysyä onko kustantajien julkaisuille tuottama lisäarvo todellakin näin suurta.

Euroopassa kansalliset tieteen avoimuuteen liittyvät linjaukset ja politiikat vievät vääjäämättä kohti julkisesti rahoitetun tutkimuksen täyttä avoimuutta.

2.3 VAIHTOEHTOINEN MALLI: OPEN ACCESS

Open access -julkaisut ovat saatavilla internetissä maksuttomasti ja esteettömästi.

Toiminta alkoi 1990-luvun lopussa, ja jo vuonna 2010 arvoitiin että 20 % tieteelli- sistä julkaisuista olisi avoimesti julkaistuja. Avoimen julkaisemisen määrät kas-

(21)

9 vavat niin, että oletettavasti 2020-luvulla 50−60 % tutkimusjulkaisuista on avoimesti saatavissa. Tutkimusten mukaan OA lisää julkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta.

OA-julkaiseminen ei kuitenkaan ole ilmaista. Toiminta perustuu usein kirjoitta- jamaksuihin (APC), tutkimusorganisaation tukeen tai vapaaehtoistyöhön. Ny- kyisin avoin julkaiseminen on yhä selkeämmin kustantajien uusi tapa hankkia rahaa. Tyypillisesti julkaisumaksut ovat lehdestä riippuen 500−5 000 euroa, kirjoissa kymmenkertaisesti enemmän.

Suomessa julkaistujen tutkimusartikkeleiden avoin kustantaminen maksaisi noin 10 miljoonaa euroa (arvio 2014). Nyt ACP-maksuihin käytetään 2−3 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkkaa tietoa OA-kustannuksista ei kansallisesti ole, koska tietoa julkaisumaksuista ei kerätä tutkimusorganisaatioissa keskitetysti.

Varsinaisten open access -lehtien lisäksi kustantajat ovat alkaneet muuttaa perin- teisiä tilausmaksullisia lehtiään ns. hybridilehdiksi, joissa kirjoittajat voivat mak- saa yksittäisen artikkelinsa avoimesti saatavaksi. Kyseessä on kuitenkin tupla- maksu (double dipping), koska kirjastot joutuvat joka tapauksessa tilaamaan lehdet kokonaisuudessaan organisaationsa käyttöön. Hybridilehdet ovat kaikista kallein vaihtoehto kokonaiskustannusten kannalta. Suomen Akatemia ei suosit- tele julkaisemista hybridimallia käyttävissä julkaisuissa, jossa samalle julkaisijalle maksetaan sekä lehden tilausmaksu että yksittäisen artikkelin avoimuudesta.

Julkaisumaksujen myötä julkaisemisen kustannukset ovat tulleet tutkijoille nä- kyviksi. Kirjoittajat maksavat julkaisemisesta, eivätkä enää lukijat. Mutta vaikka rahoitusmalli kääntyykin päälaelleen, kustantajien suuret voittomarginaalit säi- lyvät. Itä-Suomen yliopiston tutkimusjulkaisujen OA-kustannukset olisivat vä- hintään 3−4 miljoonaa euroa vuodessa, jos kaikki tuotokset haluttaisiin julkaista open access -lehdissä ja -kirjoissa. Vertailun vuoksi: kirjasto käytti vuonna 2015 noin 2,4 miljoonaa euroa tieteellisten e-aineistojen hankintaan.

2.4 RATKAISUNA RINNAKKAISTALLENTAMINEN

Julkaisuarkistolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille ra- kennettuja palveluita. Vanhimpia julkaisuarkistoja on esimerkiksi fyysikoiden ArXiv-palvelu, jossa lähes kaikki fysiikan alojen julkaisut ovat olleet vapaasti saa- tavina preprintteinä jo yli 20 vuotta. Kaikilla suomalaisilla korkeakoululla on julkaisuarkisto, mutta alkujaan lähinnä opinnäytteiden julkaisemista varten. Kan- sainvälisiä tutkimusartikkeleita rinnakkaistallentavat aktiivisesti Jyväskylän,

(22)

10

Helsingin ja Tampereen yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Itä-Suomen yliopisto käyttää kirjaston rakentamaa ja ylläpitämää UEF E-Publications -julkaisuarkistoa opinnäytteiden ja muiden julkaisujen avoimena julkaisukanavana. Myös muut yliopistot ovat parhaillaan rakentamassa ja kehittämässä omia julkaisuarkisto- jaan myös artikkeleiden avoimeen julkaisemiseen.

Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tilausmaksullisissa tai muissa julkaisuka- navissa ilmestynyttä julkaisua, joka tallennetaan käyttöön avoimeen julkaisu- arkistoon. Tallentaminen on kirjoittajille maksutonta ja halpaa myös tutkimusorganisaatioille. Organisaatiokohtaiset julkaisuarkistot takaavat aineistojen pitkä- aikaisen saatavuuden. Useimmat kustantajat ja lehdet (n. 70 %) sallii avoimen rinnakkaistallentamisen, mutta vaihtelevilla ehdoilla. Tyypillistä on julkaista vii- meinen hyväksytty käsikirjoitusversio (final draft) tietyn embargo-ajan (esim.

6−24 kk) jälkeen. Silti tutkijoita on ollut vaikea motivoida rinnakkaistallentamaan julkaisujaan. Rinnakkaistallentaminen ei ole toteutunut Suomessa toivotulla ta- valla. Tarvitaan keskitettyjä tukipalveluja pysyvien käytäntöjen tueksi.

2.5 SUOMI RINNAKKASTALLENTAMISEN MALLIMAAKSI OKM:n rahoittama Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hanke (SU- RIMA) pyrkii tuottamaan kansallisen tason työvälineitä ja malleja rinnakkaistallentamisen toteuttamiseksi suomalaisissa korkeakouluissa. Hanke valittiin huh- tikuussa 2015 yhdeksi OKM:n Tieto käyttöön -rahoitushaun kautta rahoitetta- vaksi hankkeeksi. Muita samassa yhteydessä rahoitettavia hankkeita ovat:

• Aalto-korkeakoulusäätiö: Linked Open Data Science -palvelu

• Svenska Handelshögskolan: Nopea siirtyminen avoimuuteen - NopSA

• Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE: Avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit

• Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä

(23)

11 Kuva 1: Rinnakkaistallentamisen palvelumalli. (Kuva: Pekka Olsbo, CC-BY.) SURIMA (Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi − Suunnitelma avoimen julkaisemisen prosessien tukemiseksi) on Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kirjastojen yhteinen hanke, jossa kehitetään rinnakkaistallentamisen prosesseja ja tietojärjestelmiä yliopistolla.

SURIMA-hankkeen Ohjausryhmän kokoonpano:

• Ari Muhonen, JY, kirjastonjohtaja

• Harri Siiskonen, UEF, dekaani

• Jarmo Saarti, UEF, kirjastonjohtaja

• Pekka Olsbo, JY, kirjaston julkaisupäällikkö

• Ilja Sidoroff, UEF, tietojärjestelmäasiantuntija

• Jukka Kananen UEF, kirjaston palvelupäällikkö

• Antti Auer, JY, tutkimusdatan hallinta

• Timo Hautala, JY, kirjaston hankesuunnittelija

• Timo Taskinen, JY, tutkimuksen kehittämispäällikkö

Käytännössä hankeen toteuttamisesta vastaavat Pekka Olsbo ja Jukka Kananen.

Hankkeen työntekijöinä toimivat Ilja Sidoroff, Antti Laurila, Timo Hautala sekä erikseen palkattavat harjoittelijat.

(24)

12

Hankkeen tavoitteena on luoda palvelumalli, jolla yhdistetään yliopistojen tutkimustiedon raportointi ja rinnakkaistallentaminen. Se yhtenäistää tutkimusjulkai- semisen kattavaksi ja kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Palvelumallin tarkoituksena on varmistaa avoimen julkaisemisen mahdollisimman vaivaton to- teuttaminen tutkijoille ja kirjastoille. Samalla tutkitaan yliopistojen toimintaan sopivia avoimuuden kannustamiseen liittyviä palkitsemiskeinoja. UEFin kannalta hankkeen lopputuloksena on päivitetty UEF E-Publications -julkaisuarkisto, jossa omien julkaisujen lisäksi hoidetaan myös muualla julkaistujen artikkeleiden ja kirjojen avoin rinnakkaistallentaminen. Pilottivaiheessa tiedelai- toksista mukana ovat teologian osasto sekä molekulaarisen biolääketieteen tutki- musryhmä biolääketieteen yksiköstä. Hankkeen laaja kansallinen vaikuttavuus varmennetaan järjestämällä seminaareja, tutkimusyhteistyöllä sekä konsultoi- malla ja tukemalla muiden yliopistojen kehitystä. Hanke päättyy vuoden 2016 lopussa.

Rinnakkaistallentaminen on saatava osaksi jokaisen tutkimusorganisaation nor- maalia toimintaa. Tarvitaan yliopistojen johdon voimakas näkemys ja näkyvä tuki sekä vaatimus julkaisujen tallentamisesta avoimesti käyttöön. Asiaa koskeva lainsäädäntö ohjaa toimintaa tehokkaasti maissa joissa sellainen on, Suomesta tieteen avoimuuden lainsäädäntö vielä puuttuu. Laajasti katsoen tuoreet kansalliset ja eurooppalaiset linjaukset ovat poikkeuksetta avoimuuteen pakottavia, ainakin tutkimusjulkaisujen osalta.

Suomen Akatemia korostaa laatua tieteellisessä julkaisutoiminnassa, ja edellyttää että Akatemian rahoituksella tuotetut julkaisut saatetaan avoimesti kaikkien saataviksi rinnakkaistallentamalla ne ”koneluettavassa muodossa sopivaan julkai- suarkistoon tai -tietokantaan, josta ne ovat maksutta saatavissa”. Tämän vaati- muksen Itä-Suomen yliopiston kirjaston rinnakkaistallentamispalvelu ja julkaisuarkisto täyttää mallikkaasti.

(25)

13

3 Kohti tutkimuksen tuen

palvelukokonaisuutta - tehdään se yhdessä

TOMI ROSTI, HEIKKI LAITINEN, HELENA SILVENNOINEN- KUIKKA, LAURA PARIKKA, MARJA AHO, JUSSI HYVÄRINEN JA MERJA KAUPPINEN

Kirjastojen perinteinen tehtävä on ollut auttaa tarvittavan tiedon hakemisessa ja saamisessa. Tämä perustehtävä on edelleen olemassa kaikkialla yleistyneestä Google-tiedonhausta huolimatta. Myös tutkijat ja tutkijoiksi opiskelevat tarvitsevat usein tietoaineistojen asiantuntijoiden tukea työssään.

Tämän artikkelin alussa kuvataan tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetusta ja opetuksen historiaa tohtoriksi opiskelevien näkökulmasta. Nykyisellään kirjaston antama opetus on osa Itä-Suomen yliopiston tohtorikouluun kuuluvia tieteellisen jatkokoulutuksen yleisiä valmiustaito-opintoja. Tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetus tohtorikoulutettaville onkin jo muodostunut vakiintuneeksi toiminnaksi.

Digitaalinen informaatioympäristö on muuttanut tutkimuksen tekemisen toi- mintaympäristön. Yliopistokirjastot ovat tiedostaneet tarpeen löytää uusi rooli tiedeyhteisön muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjastojen tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä tutkijayhteisön kanssa. Artikkelin jälkipuolisko keskittyy kuvaamaan muotoutumassa olevia kirjaston palveluja. Tutkimuksen tukipalvelut ovatkin nousemassa keskeisiksi kirjaston tarjoamiksi palvelumuodoiksi niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin tiedekirjastoissa.

3.1 TOHTORIKSI OPISKELEVIEN KOULUTUKSELLA PITKÄT PERINTEET YLIOPISTOSSA

Tohtoriopiskelijoiden tiedonhakukoulutuksella on Itä-Suomen yliopiston kirjastossa pitkät perinteet. Kuopion yliopiston kirjasto tarjosi opetusta tiedonhankinnan jatkokurssin nimellä jo 1980-luvulla. Kurssikuvauksen mukaan opintojakson

(26)

14

tarkoituksena oli perehdyttää jatkokoulutettavat oman alansa tiedon tuotantoon, välitykseen ja hankintaan.

Mikrotietokoneiden kehittyminen ja Internetin kasvu 1990-luvun alkuvuosina havahduttivat oivaltamaan, että kirjaston oli tehtävä sitä, mitä varten kirjasto on olemassa - opetettava ja tuettava tiedonhakua kaikissa olosuhteissa kulloinkin tarjolla olevilla välineillä. Vanhentuneelta tuntunut tiedonhaun jatkokurssi lak- kautettiin ja yliopiston jatkokoulutustoimikunta hyväksyi vuonna 1995 uudet opintojaksot. Internet-kurssi jatko-opiskelijoille perehdytti tieteellisen tiedon ha- kuun − tai paremminkin löytämiseen − internetin jo tuolloin sekalaisesta tarjon- nasta. Henkilökohtaisen tiedonhallinnan kurssi jatko-opiskelijoille opetti puolestaan lähdeviitteiden ja viiteluetteloiden tekoa omaan mikrotietokoneeseen asennetta- valla Papyrus-ohjelmalla. Näitä kursseja pidettiin hieman erinimisinä aina vuoteen 2004 saakka.

Uuden vuosituhannen alussa internet-innostus alkoi laantua, ja tämä näkyi myös tiedonhaun opetuksessa. Kursseille haluttiin löytää sisällöt, joista terveystietei- siin ja luonnontieteisiin painottuneen Kuopion yliopiston jatkokoulutettavat sai- sivat todellista apua tutkimustyölleen. Tämä tiesi paluuta tiedonhankinnan jatkokurssin teemoihin, mutta muuttunein painotuksin. Julkaisutoiminta sinänsä oli samanlaista kuin ennenkin. Julkaistun tiedon saatavuus kuitenkin parani rä- jähdysmäisesti. Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib aloitti toimintansa.

Tieteelliset lehdet ja tietokannat tulivat saataville internetin kautta.

Vuonna 2005 uudistettu opintojakso Tiedonhaun ja viitteiden hallinnan kurssi jatko- koulutettaville sisälsi pääasiassa oman tutkimusaiheen analysointia, hakulausei- den laatimista ja tiedonhakua eri tietokannoista. Mukana oli ensimmäistä kertaa myös bibliometriikan alkeita. Bibliometriikalla tarkoitetaan tilastollista analyy- sia, jolla mitataan tieteellisten julkaisujen vaikuttavuutta. Erityisesti lääketie- teessä oli jo pidemmän ajan laskettu julkaisuja siteerausmääriä. Bibliometristen menetelmien opetukselle koettiin siis olevan tarvetta. Tuohon aikaan bibliometriikka oli lähes tuntematon käsite suomalaisissa tieteellisissä kirjastoissa − Kuo- pion yliopiston kirjasto olikin yksi edelläkävijöistä Suomessa bibliometriikan opetuksessa. Opintojaksolla opiskeltiin lisäksi myös viitteiden hallintaa. Viiteoh- jelmana oli ensin omalle koneelle asennettava EndNote ja myöhemmin internet- pohjainen RefWorks, jonka käyttölisenssi oli hankittu Kuopion yliopistoon vuonna 2002.

(27)

15

3.2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TOHTORIKOULU KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUIDEN KESKEISENÄ OPETUSVÄYLÄNÄ

Itä-Suomen yliopisto syntyi vuonna 2010 Joensuun ja Kuopion yliopistojen yh- distämisestä. Uuden yliopiston akateemisen rehtorin päätöksellä yliopistossa jär- jestettiin lukuvuonna 2010−2011 Tiedonhaun kurssi jatkokoulutettaville osana tie- teelliseen jatkokoulutukseen kuuluvia yleisiä valmiustaito-opintoja. Kuopion yliopiston kurssista oli saatu hyvää palautetta, joten se otettiin lähes sellaisenaan käyttöön Itä-Suomen yliopistossa. Varsin pian tohtorikoulun opetustarjonta täy- dentyi sisällöltään vastaavalla englanninkielisellä opintojaksolla Information Skills for Postgraduate Students.

Tiedonhaun kurssi jatkokoulutettaville asetti keskeisiksi osaamistavoitteiksi oman tutkimusalan tärkeimpien tieteellisten tiedonlähteiden oppimisen sekä jär- jestelmällisen tiedonhaun ja tutkimuskirjallisuuden hallinnan taidot. Tutkimus- toiminnan sekä yksittäisten tutkijoiden ja julkaisujen lisääntyneen vaikuttavuus- arvioinnin myötä myös bibliometriikan perusteiden hallinta koettiin tärkeäksi osaksi opintojaksoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa yliopistojen rahoitusmallissa julkaisujen laadulla ja määrällä oli vaikutuksensa yliopiston saamaan rahoitukseen. Suomessa perustettiin vuonna 2010 julkaisujen laatuarviointia varten Julkaisufoorumi. Se on tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarvi- ointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Myös avoimeen julkaisemiseen (open access) liittyvät sisällöt tulivat osaksi opetusta.

Jatkokoulutettavien tiedonhaun kurssin sisältöä ja toteutustapoja on muokattu vuosien varrella. Tällä hetkellä opetus koostuu kolmesta opiskelijalle pakollisesta lähiopetuskerrasta. Lisäksi opintojaksoon kuuluu vapaaehtoinen ennakkoteh- tävä ja pakollinen kertaustehtävä. Kurssi järjestetään sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla suomen- ja englanninkielisenä useita kertoja lukuvuoden aikana.

Kurssin laajuus on 2 opintopistettä. Kurssille ilmoittautuneet saavat ennakkoteh- tävän noin viikkoa ennen lähiopetuksen alkua. Tehtävässä tohtorikoulutettava kuvailee oman tutkimusaiheensa ja kertoo omista tiedonhakutavoistaan. Hän voi myös esittää sisältötoiveita kurssin opettajille. Ensimmäinen lähiopetuskerta on yhteinen kaikille aloille. Opetuksen aiheita ovat ennen kaikkea tieteellinen vies- tintä ja julkaisuprosessi eri muodoissaan. Mukana on myös bibliometriikkaa erityisesti oman julkaisukanavan valinnan näkökulmasta. Yhteisen osuuden jälkeen jakaudutaan alanmukaisiin pienryhmiin. Ryhmäjako noudattaa yliopiston tiede- kuntajakoa pienin poikkeuksin. Ryhmissä eri alojen tietoasiantuntijat opettavat tiedonhakua ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ja ennakkotehtävien

(28)

16

vastaukset. Kukin osallistuja luo myös oman RefWorks-tilinsä ja harjoittelee ha- kutulosten tallennusta opetuksessa käsitellyistä tietokannoista. Alanmukaisten ryhmien jälkeen on vielä yksi kaikille aloille yhteinen opetus. Tällöin syvenny- tään viitteiden hallintaan ja viittausprosessiin RefWorks-ohjelman avulla.

Julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin teemojen korostumisen myötä kirjastossa koettiin tarvetta tarjota tohtorikoulun opetustarjontaan lisäopintojaksoa.

Lukuvuoden verran opetussuunnitelmaan kuulunut Bibliometriikan perusteet laajeni seuraavana lukuvuonna 2014−2015 Julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvi- oinnin perusteet -opintojaksoksi. Julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin kurssin tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää bib- liometriikkaan liittyvää terminologiaa ja tieteellisiin julkaisuihinpohjautuvaa ar- viointia. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa hyödyntää kriittisesti erilaisia bibliometrisiä järjestelmiä selvittämällä tunnuslukuja. Esimerkkeinä tunnuslu- vuista voi mainita h-indeksin ja vaikuttavuuskertoimen (impact factor). H-indeksi mittaa yksittäisen tutkijan julkaisutehokkuutta ja tuotettujen julkaisujen merkittävyyttä; vaikuttavuuskerroin on puolestaan vertaisarvioituihin artikke- leihin kohdistettujen viittausten perusteella laskettu, tieteellisen julkaisun mer- kittävyyttä kuvaava tilastoluku.

Kuva 2: Tuettu tutkimus tuottaa tukevia julkaisuja. (Kuva: Raija Törrönen.)

(29)

17 Opintojaksoilta kerätään systemaattisesti palautetta. Palautteen mukaan olemme onnistuneet pääosin hyvin, mutta kehittämistarpeitakin on noussut esiin. Tär- keimmät niistä liittyvät kurssin ajalliseen kestoon ja opetustapoihin. Saatu pa- laute osoittaa kasvavaa tarvetta etäopiskelumahdollisuuden tarjoamiseen sekä opintojaksojen osittain päällekkäisten sisältöjen purkamista. Lähiopetuksena to- teutettujen kurssien aikataulu kaipaa myös tiivistämistä, erityisesti kampuspaik- kakuntien ulkopuolelta tulevat osallistujat ovat toivoneet tätä. Tiedonhaun kurssille osallistuu yhä enemmän sekä tottuneita tiedonhakijoita että aivan alkeista liikkeelle lähteviä. Tämäkin asettaa paineita kurssien toteutuksen uudista- miseksi.

Tutkimuksen tukipalveluja yliopistoyhteisölle

Tiedonhaun kurssit jatkokoulutettaville sekä julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin opintojakso ovat löytäneet paikkansa osana yliopiston tohtorikoulua.

Tohtorikoulun opintojaksojen lisäksi on jo usean vuoden ajan järjestetty Refworks-viitteidenhallintatyökalun koulutuksia eri oppiaineille sekä kaikille avoimina koulutustilaisuuksina. Erityisesti Adobe Connect -järjestelmän välityk- sellä tapahtuneet koulutukset ovat keränneet runsaasti osallistujia.

Toimintavuoden 2015 aikana alettiin hyödyntää opetusten markkinoinnissa yliopiston tarjoamaa HRM-koulutuskalenteria. Räätälöityjä koulutuksia järjestettiin muun muassa ERC-rahoituksen (European Research Council) hakijoille yhteis- työssä yliopiston tutkimuspalveluiden kanssa. Toimeksiantojen pohjalta tehtiin bibliometrisiä analyyseja, muun muassa rekrytointien yhteydessä. Koekäytön avulla päästiin tutustumaan SciVal- ja Plum Analytics -tietokantoihin. SciVal hyödyntää Scopus-tietokannan sisältöä ja Plum Analytics on puolestaan altmet- risen analyysin väline. Näiltä osin tehtiin yhteistyötä yliopiston kehittämispalve- luiden kanssa. Erityisesti SciVal-tietokannan koekäytössä testattiin pikakoulu- tusten järjestämistä kahden eri toimijan yhteistyönä.

SciVal-tietokantaa kokeiltiin koekäyttöaikana myös todellisessa tilanteessa.

Erään ainelaitoksen tutkijaryhmälle tehtiin pyynnöstä analyysi, jossa näkyivät ryhmän henkilöiden julkaisujen määrä vuosittain, siteerausten määrä vuosittain, siteeraukset per julkaisu, h-indeksi sekä normalisoitu sitaatioindeksi. Viimemai- nitussa on kyseessä oman tason kansainvälinen vertaaminen saman alan tutkijoiden referenssitasoon 1. Jos oma taso on tätä suurempi, menestyy ryhmä paremmin. Jos taas oma taso jää pienemmäksi, on menestys huonompaa. Saatujen kokemusten mukaan tällaisen analyysin teko käy suhteellisen helposti ja nopeasti. SciVal-tietokannan etuna on myös tutkijan tunnistus luotettavasti. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun analysoitavana on useita samannimisiä henkilöitä.

(30)

18

Kirjasto järjesti yhdessä opintoja opetuspalveluiden sekä tietotekniikkapalveluiden kanssa Avoin tiede ja opetus -seminaarin yliopistoyhteisölle. Seminaarissa perehdyttiin avoimen tieteen näkökulmiin oppimateriaalituotannossa, tutkimus- julkaisemisessa sekä tutkimusdatan avaamisessa.

3.3 KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUJEN LAAJENEVA ROOLI

Itä-Suomen yliopiston kirjasto on aktiivinen toimija kirjastoalan ja tutkimuksen tuen verkostoissa. Kirjaston edustaja on mukana muun muassa vuonna 2014 pe- rustetussa kansallisessa Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkostossa (TUHA).

TUHA-verkoston tarkoituksena on lisätä korkeakoulujen välistä yhteistyötä tutkimushallinnon alueella sekä tukea tutkimustoiminnan kehittämistä ja suunnit- telua siten, että se edistää laadultaan korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen tekemistä korkeakouluissa. Verkostoon kuuluu koordinaatioryhmän lisäksi seit- semän eri ryhmää:

 Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu

 Tutkimuksen arviointien kehittäminen ja vertailu sekä bibliometriikka

 Korkeakoulujen välinen tutkimusinfrastruktuuriyhteistyö

 Tutkimuksen ja tutkimushallinnon alueen viitearkkitehtuurityö

 Tutkimuksen ja tutkimushallinnon alueen tietomallityö

 Julkaisutiedonkeruu

 Tutkimusaineistot

TUHA-työryhmissä käydään läpi muun muassa tutkimuksen ja tutkimushallinnon prosesseja, määritellään tutkimushallinnon käsitteitä, tutkimuksen arvioin- tia, yliopistoranking-tietoja, datapolitiikkaa, aineistonhallintaa, sopimuksia ja avoimen tieteen asioita sekä julkaisutiedonkeruun kokonaisuutta. Itä-Suomen yliopiston kirjaston edustaja on mukana viidessä TUHA-työryhmässä.

Toimiminen verkostoissa, kirjaston tohtorikoulun opetuksista saadut kokemuk- set sekä alan koulutukset ja kirjallisuus ovat saaneet kirjastolaiset pohtimaan ny- kyisen toimintamme riittävyyttä tutkimuksen tukemisessa. Tutkimuksen tuki- palveluille on selkeästi tarvetta, johon kirjaston tietoasiantuntijat voisivat osaltaan vastata. Haasteeksi on kuitenkin koettu digitaaliseen tutkimusprosessiin kuuluva laaja, osittain tuntematon ja selkiintymätön asiakokonaisuus. On tun- nistettu ja tunnustettu ammattitaidon kasvattamisen ja yhteistyöverkostojen tarve.

(31)

19 Keväällä 2015 todettiin useissa keskusteluissa kirjaston tutkimuspalvelujen luo- misen tarvitsevan jonkinlaista yhteisöllistä alkusysäystä. Tällaiseksi muodostui Jyväskylän yliopiston kirjastoon tehty tutustumismatka. Matka inspiroi, innosti ja avasi tutkimuspalveluiden kokonaisuutta ja selkeytti tavoitteen. Itä-Suomen yliopiston kirjaston tulee osallistua aktiivisesti tutkimuspalvelujen palvelukoko- naisuuden rakentamiseen yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Lähtökohtana pidettiin mahdollisimman laajan tietoasiantuntijajoukon perehdyttäminen uuteen tehtäväkokonaisuuteen.

Yhteistyön ja ammattitaidon kasvattamisen foorumiksi syntyi Kirjaston tutkimuspalvelujen suunnitteluprojekti syksyllä 2015. Vuoden 2016 loppuun saakka kestävä projekti sai pian työnimekseen KiTuPaSu. Projektin tavoitteena on sel- kiyttää kirjaston tutkimuspalveluiden sisällöt, työtehtävät ja organisoituminen Itä-Suomen yliopiston kirjastossa sekä luoda tarvittavat yhteistyöverkostot. Pro- jektiin osallistuvat kirjaston tietoasiantuntijat jaettiin teemakokonaisuuksien mu- kaisiin ryhmiin. Tutkimuspalvelujen suunnitteluprojektin teemat ovat:

 julkaisupalvelut

 datanhallintapalvelut

 tietoaineistojen hankinta, tiedonhaku- ja hallintapalvelut

 tutkijan näkyvyyspalvelut

 tutkimuksen arvioinnin palvelut

Projektin alkuvaiheessa korostettiin sekä tiedon jakamisen välttämättömyyttä että asiantuntijatyölle ominaista itseohjautuvaa, tutkivaa ja ratkaisukeskeistä toi- mintatapaa. Näin toivotaan päästävän kullakin substanssialueella syvempään asiantuntemukseen. Jokaisella teemakokonaisuudella on lisäksi oma vastuunsa muun henkilöstön koulutuksesta. Yhteisenä työskentely- ja tiedonjakamisympä- ristönä toimii projektille perustettu TeamPlace- toimintaympäristö. Projektin jä- senet kouluttautuvat osallistumalla erilaisiin webinaareihin, koulutustilaisuuk- siin ja verkostoihin.

Tutkimuspalvelujen teemakokonaisuudet ovat laajoja ja vaativia. Julkaisupalve- luiden tehtävänä on huolehtia muun muassa yliopiston julkaisuarkistosta, julkaisujen tallennuksista ja tarkistuksista sekä julkaisuprosessin ohjauksesta, neuvon- nasta ja koulutuksesta. Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja Jyväskylän yliopiston kirjasto ovat osahankkeellaan Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi (SU- RIMA) mukana opetus- ja kulttuuriministeriön Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) hankkeessa. SURIMA-hankkeessa pureudutaan erityisesti tiedejulkaisujen rinnakkaistallennuksen prosessiin ja palvelumalliin.

(32)

20

Datanhallintapalveluiden toiminta keskittyy tutkimusaineistoja koskeviin kysymyksiin ja niitä koskeviin tutkimuseettisiin asioihin. Kirjaston edustaja on mukana valtakunnallisessa Tuuli-projektissa, jonka tarkoituksena on kehittää Suo- men tutkimusorganisaatioille yhteinen työkalu datanhallintasuunnitelmien laa- dintaan.

Tietoaineistojen hankinta-, tiedonhaku- ja hallintapalvelut ovat kirjastolaisille tu- tuinta tehtäväkenttää. Projektin tavoitteena on tarkastella asiaa tutkijoiden näkö- kulmasta ja tunnistaa kyseisen asiakasryhmän spesifit tarpeet.

Tutkijan näkyvyyspalvelut kiinnittävät huomiota erityisesti tutkijatunnisteisiin, tutkimustuloksista tiedottamiseen sekä tutkijoiden sosiaalisen ja ammatillisen verkostoitumisen välineinä toimiviin sosiaalisen median välineisiin.

Tutkimuksen arvioinnin palvelut keskittyvät yliopistorankingeihin, bibliometri- siin analyyseihin ja niissä tarvittavien välineiden hyödyntämiseen. Yliopistojen rahoitusmallissa osa yliopiston rahoituksesta tulee julkaisuista. Julkaisujen laatua arvioidaan muun muassa Julkaisufoorumin tasoluokituksen avulla. Muita bibliometrisiä menetelmiä tarjoavat esimerkiksi Web of Science- ja Scopus-tietokannat. Tutkimuksen arvioinnin ryhmä perehtyy käytössä oleviin menetelmiin ja tutkimuksen arvioinnin kenttään yleisemminkin. Perinteinen bibliometriikka käsittelee ennen kaikkea julkaisujen ja siteerausten määriä. Tällöin analysoidaan vain vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja takautuvasti, nykyhetkestä taakse- päin. Näin voi kyllä selvittää tutkijoiden tuottavuutta ja julkaisukanavia tieteel- lisessä viitekehyksessä, mutta nykyään tämä ei välttämättä enää riitä. Esimer- kiksi tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tai muuta välitöntä hyötyä ei bibliometriikka tavoita.

Tästä syystä tarvitaan uusia arviointisuuntauksia. Altmetriikka on menetelmä, joka ottaa huomioon julkaisujen sosiaalisessa mediassa saaman huomion ja käy- tön. Kyseeseen tulevat esimerkiksi twiittaukset, dokumenttien jakaminen ja mai- ninnat Facebookissa. Oletuksena on, että tällainen viestintä kuvaa ainakin jossain määrin tutkimustiedon leviämistä ja vaikutusta yhteiskunnassa.

Kirjaston tutkimuspalvelujen suunnitteluprojekti on lähtenyt hyvin käyntiin, ja jo puolen vuoden kokemus on osoittanut sen tarpeellisuuden.

(33)

21

4 Kirjaston kokoelmat tutkijan työvälineenä

KAARINA MERILÄINEN, MIKKO MERILÄINEN, HARRI PARVIAINEN JA RIITTA PORKKA

Artikkelissa tutustutaan kahden eri tieteenalan tutkijan tietoaineistotarpeisiin.

Selvitetään, mitä sähköisiä ja painettuja tietoaineistoja he ovat tutkimustyössään tarvinneet sekä miten ja mistä he ovat niitä löytäneet. Tutkijoita haastatellen käy- dään läpi, miten hyvin kirjaston kokoelmat sisällöltään, iältään ja laajuudeltaan vastaavat tutkijoiden tiedontarpeita. Artikkeli valaisee tutkijoiden kokemuksia kirjaston tarjoamien tietoaineistojen saavutettavuudesta, löydettävyydestä ja käytettävyydestä. Samalla selviää, tuntevatko tutkijat voivansa vaikuttaa aineis- tohankintaan. Lisäksi artikkeli avaa tutkijoiden toiveita ja ajatuksia kirjaston kokoelmiin ja niiden kehittämiseen liittyen.

4.1 KIRJASTON TEHTÄVÄ TIETOAINEISTOJEN TARJOAJANA

Kirjaston tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä. Hallintojoh- tosäännön mukaisesti kirjaston perustehtävä on tarjota kirjasto- ja tietopalveluja.

Perinteisesti näillä palveluilla tarkoitetaan tietoaineistojen tarjoamista asiakkaille sekä asiakkaiden ohjaamista näiden aineistojen käyttöön. Kirjastomme toimii avoimena tieteellisenä kirjastona, mutta yliopistokirjastona keskeisin tehtä- vämme on yliopiston opiskelun ja tutkimuksen tukeminen. Kirjaston toimintaa ohjaa myös yliopiston strategia, jossa määritellään yliopiston tavoitteet ja toiminnan tahtotila. Tältä pohjalta kirjasto on laatinut oman strategiansa. Strategian mukaisesti kirjaston tavoite on tarjota ´tietoja palveluympäristö, joka mahdol- listaa yliopiston opetuksen ja tutkimuksen korkean tieteellisen laadun ja tukee tutkimustiedon jakamista kaikille tiedontarvitsijoille´.

Jotta tietoympäristö mahdollistaisi laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen, on asiakkaille osattava tarjota relevantteja tietoaineistoja. Kirjastomme on sitoutunut kehittämään tietoaineistokokoelmia yliopiston tutkimus- ja koulutusaloilta.

Viime vuosina myös opiskeluun ja oppimiseen mahdollisimman hyvin soveltu-

(34)

22

van palveluympäristön tarjoaminen on noussut mittariksi mietittäessä tieteellisen kirjaston palvelun laatua. Strategiassaan kirjastomme on sitoutunut palvelu- ympäristön kehittämiseen: tavoite on olla keskeinen osa yliopistollista oppimis- ympäristöä. Oppimisympäristö on tarpeellista nähdä laajempana käsitteenä kuin tilojen ja laitteiden järjestelmänä. Kyse on myös siitä, että palveluprosessi ja aineistojen käytettävyys on toteutettu asiakasystävällisesti.

Kirjastona voimme saada ja kerätä monella tapaa palautetta siitä, olemmeko onnistuneet tietoaineistojen valikoimassa ja muussa palvelussamme. Keskeisiä ta- poja ovat lainauslukujen ja käyttötilastojen seuraaminen sekä erilaiset asiakasky- selyt. Myös suorat asiakaskontaktit ja -palautteet ovat kirjastolle arvokkaita.

4.2 METSÄTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN FYSIIKAN TUTKIMUSTA

Mikä on sitten kirjaston rooli ja tehtävä aineistojen hankkijana ja käyttöön asetta- jana tässä ajassa? Miten tutkija näkee kirjaston roolin omassa tutkimustyössään?

Kysymyksiin etsitään seuraavassa vastauksia haastattelemalla kahta eri tieteenalan tutkijaa. Kummankin tutkijan ura on tällä hetkellä intensiivisessä väitöskir- jantekovaiheessa ja kummankin tutkimusta leimaa voimakkaasti monialaisuus.

Kuitenkin heidän tiedontarpeensa sekä tarvitsemansa tietoaineistot poikkeavat toisistaan. Toisen tutkijan tieteenalalle on tyypillistä tiedon nopea uudentuminen ja tiedon välittäminen artikkelien kautta. Toisen tutkijan tieteenalalla tieto uu- dentuu tyypillisesti hitaammin, ja relevanttia tietoa löytyy useammin myös kir- joista. Avoimet teemahaastattelut suoritettiin maaliskuussa 2016 kasvokkain Kuopion ja Joensuun kampuksilla. Kumpikin haastattelu rakentui saman kysy- mysrungon pohjalle.

Artikkeliin haastatelluista Tanja Kähkönen on nuorempi tutkija metsätieteiden osastolla Joensuun kampuksella. Aiemmin hän on toiminut Itä-Suomen yliopistossa muun muassa tuntiopettajana, kansainvälisen maisteriohjelman suunnitte- lijana sekä apurahatutkijana ja työskennellyt myös Metsäntutkimuslaitoksessa (nykyinen Luke) tutkijana. Kähkönen on valmistunut maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenaan metsäympäristön hoito ja suojelu. Lisäksi hän on suorit- tanut kansainvälisen Erasmus Mundus -ohjelman European Forestry kaksois- maisteritutkinnon Itä-Suomen yliopistosta ja Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Kähkönen tekee parhaillaan väitöskirjaa tarkastellen biotalouteen liitty- vää paikallistason maaseudun muutosdynamiikkaa eri elinkeinoelämän toimijoiden (energiaosuuskuntayrittäjät, paikalliset nuoret, biotalouteen ja bioenergiaan

(35)

23 liittyvään hallintaan osallistuvat paikallistoimijat) arvojen, asenteiden ja käsitys- ten kautta. Yliopiston kirjaston palveluita Kähkönen on käyttänyt opiskeluajois- taan lähtien, eli jo Joensuun yliopiston aikana.

Kuva 3: Tanja Kähkönen valmistelee väitöskirjaa metsätieteiden osastolla.

(Kuva: Varpu Heiskanen.)

Toinen haastateltava Petri Tanska on tutkijana Kuopion kampuksella. Lääketie- teellistä ja sovellettua fysiikkaa pääaineinaan opiskellut Tanska on siirtynyt mais- terin tutkintonsa jälkeen suoraan tutkijaksi yliopistolle. Nyt Tanska viimeistelee väitöskirjaansa, jossa tutkitaan nivelrikon etenemistä ja sen syntyä nivelruston, erityisesti rustosolujen toiminnan tietokonemallintamisella. Tanska tekee tutki- mustaan osana tutkimusryhmää. Myös hänen kirjastohistoriansa ulottuu ajalle ennen Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä.

4.3 TARVITTAVIEN TIETOAINEISTOJEN LÖYTÄMINEN Kuinka haastattelemamme tutkijat löytävät tarvitsemaansa tietoaineistoa? Käh- kösen ja Tanskan haastatteluista käy ilmi, että molemmat käyttävät sekä formaa- leja että informaaleja kanavia tarvitsemansa tiedon löytämiseksi. Tietoa jaetaan tiedeyhteisön sisällä. Kähkönen mainitsee tärkeänä muun muassa konferens- seissa sekä erilaisissa tutkijoiden välisissä kansainvälisissä verkostoissa ja yhtei-

(36)

24

söissä tapahtuvan tiedonvaihdon, joka on luonteeltaan muutakin kuin artikkeli- julkaisujen vaihtoa. Tarvittavan formaalin tiedon saamiseksi kummallakin on melko vakiintuneet tiedonlähteet ja kanavat. Molemmat tarvitsevat tutkimus- työssään lehtiartikkeleita. Ne löytyvät enimmäkseen joko yliopiston kirjaston tarjoamista tietokannoista, Varastokirjastosta tai kollegoilta.

Kirjamuotoisten julkaisujen merkitys on Tanskan tutkimuksen nykyisessä vai- heessa vähäinen. ”Kirjat ovat ehkä enemmän sellaista peruslähdemateriaalia.

Kirjassa on yleensä se ongelma, että tutkimuspuolella se on auttamattomasti van- haa tietoa. Puhutaan jo sellaisesta neljästä kuuteen vuotta vanhasta [tiedosta]. Lä- hinnä ne niputtavat paremmin viimeaikaista hommaa yhteen. Tietysti meilläkin on muutamia peruskirjoja biomekaniikassa, ne perusasiat eivät muutu mihin- kään”, Tanska kuvailee monografioiden roolia työssään. Tuoreet artikkelit ovat välttämättömiä nopeasti uusiutuvaa tutkimusta seuratessa. Kähkösen näkemyk- set kirjojen ja artikkeleiden roolista tiedonlähteinä ovat samankaltaisia kuin Tanskalla. ”Artikkeleissa on yleensä uusin tieto. Kirjat ovat kuitenkin tärkeässä roolissa kokonaisuuksien hahmottamisessa ja taustojen kartoittamisessa”, Käh- könen toteaa.

Kähkönen käyttää kirjaston aineistoluetteloa Joskua tarvitsemiensa kirjojen etsi- miseen. Yleensä hän tietää mitä nimekettä on hakemassa, aihehakua hän käyttää harvemmin. Kähkönen käy kuitenkin toisinaan Joensuun kampuskirjaston uu- tuushyllyllä, josta usein löytyykin kiinnostavaa kirjallisuutta. Sekä Kähkönen että Tanska mainitsevat myös kirjaston blogin, josta he ovat saaneet tietoa kirjaston uutuuksista ja ajankohtaisista aineistoihin liittyvistä asioista.

Kirjaston tarjoamien e-aineistojen portaalia Nelliä haastatellut tutkijat pitävät kankeana. Uusi kaikkien aineistojen käyttöliittymä Finna on heille vielä tuntematon. Tanska käyttää aineistojen hakuun ensisijaisesti PubMedia ja Google Scho- laria, Kähkönen usein Elsevierin Scopusta ja Google Scholaria.

Kähkönen mainitsee, että tieteenalakohtaiset aineistot, joita kirjaston tiedonhaun opetuksessa opiskeluaikana mainostettiin, eivät ole juurikaan palvelleet hänen tarpeitaan. ”Perinteisempää tutkimusta tekeviä saattavat palvellakin, mutta olen kokenut, että monitieteisessä lähestymistavassa tarvitaan laajempaa näkemystä.

Olen itse löytänyt, mitkä ovat sopivat kanavat. Esimerkiksi metsätieteiden lähi- tieteenaloilla on kiinnostavaa tutkimusta palvelevaa luettavaa”, Kähkönen toteaa.

(37)

25

4.4 KOKOELMIEN RIITTÄVYYS

Mielenkiintoista kyllä, haastateltavilla ei ollut juurikaan kommentoitavaa kirjaston kokoelmien sisällön, iän ja laajuuden suhteen. Kähkönen pitää kirjaston lehti- ja kirjakokoelmia varsin tyydyttävinä. Vanhempaakin sopivaa kirjallisuutta löy- tyy kirjaston kokoelmista hänen mukaansa yllättävän hyvin. Myönteinen asia on myös mahdollisuus tilata kirjoja yliopiston muilta kampuksilta, joskin varaus- maksu asettaa pienen kynnyksen – on mietittävä, onko kirja todella tilaamisen arvoinen. Jos jotain tarvittua kirjaa ei ole ollenkaan kokoelmissa, Kähkönen tekee kirjastolle usein hankintaesityksen.

Tanskalla kirjastoaineiston käyttö painottuu lehtiartikkeleihin. Vuoden 1998 tie- noo näyttäytyy hänelle selvänä rajapyykkinä kirjaston tarjoamissa kokoelmissa:

Lehtien sitä tuoreemmat numerot pääsääntöisesti sisältyvät kirjaston hankki- mien lisenssien piiriin, sitä vanhemmat numerot eivät sisälly. Tanskan seuraa- milla aloilla perustetaan myös uusia lehtiä, joiden impaktifaktori saattaa nousta korkeaksi hyvinkin nopeasti. Kirjaston haaste on pystyä tarjoamaan pääsy myös näihin, ellei kyseessä sitten ole vapaasti luettavissa oleva open access -lehti.

Kirjoja Tanska on tarvinnut lähinnä opiskeluaikanaan; hänen alansa tutkija ei löydä niistä kaipaamansa tuoreinta tietoa. Kurssikirjallisuutta oli hänen opiskel- lessaan tarjolla kohtuullisen hyvin. Olennaista oli riittävä määrä niteitä peruskir- joista, ei laaja nimeketarjonta. Painosten välisillä pienillä eroilla ei ollut merki- tystä oppikirjoissa, joista opeteltiin tieteenalan perusteita. Opiskeluaikanaan Tanska muistelee löytäneensä tarvittavia kirjoja myös kirjaston kokoelmien ulkopuolelta − opiskelijakirjakaupoista ja myös sähköisessä muodossa. Vain kerran hän on tehnyt kirjahankintaehdotuksen kirjastolle. Nykyään hän harvemmin tarvitsee kirjoja työssään, ja kirjaston kasvanut sähköisten kirjojen kokoelma on jää- nyt hänelle vieraaksi.

Kertooko tämä kaikki siitä, että kirjaston kokoelmiin ollaan tyytyväisiä? Merkit- tävimpien kustantajien tärkeimmät lehdet kokoelmiin joka tapauksessa sisälty- vät. Tuoretta kirjallisuutta tulee jatkuvasti tarjolle ruhtinaallisia määriä laajojen e-kirjapakettien myötä. Vaikka Kähkösen mielestä asiakkaan hankintaesityksen pohjalta tilatut kirjat saapuvat nopeasti, on tärkeää että kirjasto tekee ennakoivaa valintaa keskeisen kirjallisuuden osalta.

Hankkivatko tutkijat sitten kirjoja myös omaan kotihyllyynsä? Ainakin Kähkö- nen kertoo ostavansa kirjoja nykyisin harvoin ja karsineensa kotikirjastoaan –

(38)

26

muun muassa lahjoittamalla niteitä kirjastoille. Pari oman tutkimusalansa tieteel- listä lehteä hänelle tulee tieteellisten seurojen jäsenyyden perusteella. Tanska erikseen mainitsee ostaneensa kattavia perusteoksia omilla rahoillaan.

Paperisia lehtiä haastatellut tutkijat eivät kaipaa. Kuvaavaa on, että Tanska kertoi erityisenä tapauksena sen, kun hän oli noutanut paperisen lehden kirjastosta vie- däkseen sen laitokselle kopioitavaksi. Kumpikaan ei yleensä tulosta verkosta löy- tämiään artikkeleita. Tähän vaikuttaa jo sekin, että pdf:t on helppo viedä heidän käyttämäänsä Mendeley-viitteidenhallintaohjelmaan ja hakea sieltä tarvittaessa esille.

Kuva 4: Petri Tanskan koneessa pyörii kolmiulotteisia jutskia. (Kuvaaja: Raija Törrönen.)

Kähkönen, joka käyttää kirjoja Tanskaa enemmän, pitää e-kirjaa painettua kirjaa kätevämpänä formaattina. Hankintaesitystä tehdessään hän jättää nykyisin kirjaston päätettäväksi, tilataanko kirja painettuna vai sähköisenä. E-kirjojen tekstiä pystyy kopioimaan, tallentamaan ja tulostamaankin. Etuna on myös se, että kir- joihin pääsee käsiksi liikkeellä ollessa ilman, että niitä tarvitsee raahata mukana.

Toisaalta Kähkösen tutkimustarpeille on ominaista, ettei hän lue kirjoja koko- naan, vaan vain soveltuvin osin. ”Usein käy niin, että kun kirjaa katsoo, huomaa- kin että eihän tuossa paljon ollutkaan”, hän sanoo. ”Ei kyllä kannesta kanteen tule luettua. Kirjojen funktiona on omalla kohdallani toimia myös inspiraation

(39)

27 lähteenä eli vaikka kirjasta ei paljon juuri tietyllä hetkellä jääkään käteen, jotakin voi jäädä mieleen uutena näkökulmana.”

E-kirjapalveluista Kähkönen pitää Ebrarya hankalakäyttöisenä, sillä kaikkia kirjoja ei saa ladatuksi omalle koneelle, vaan ne täytyy lukea verkkoyhteys päällä.

Lisäksi Kähköstä on joskus mietityttänyt, onko e-kirjoja hävinnyt kokoelmista.

Näin todellakin voi käydä, kun nimekkeitä aika ajoin poistuu hankituista e-kir- japaketeista. Monesti kirjat ovat ostettavissa takaisin käyttöön, jos kysyntää ilme- nee. Kokonaisuudessaan kirjaston e-kirjakokoelmat ovat koko ajan kasvaneet.

Eräs kirjaston uusi palvelu on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus hankkia käyttäjätunnukset, joilla voi esikatsella Ebscon kauppaamia e-kirjoja ja tehdä niistä hankintaesityksiä suoraan Ebscon kirjahankintaohjelmassa. Kähkönen pi- tää esikatselumahdollisuutta hyvänä, mutta arvelee, ettei tulisi käyttäneeksi palvelua hankintaesitysten tekemiseen, koska yleensä tietää jo nimekkeen, jonka tarvitsee.

4.5 KOKOELMIEN RAJAT

Sähköisten aineistojen myötä kirjaston kokoelma on muuttunut käsitteenä ongel- malliseksi. Missä kulkevat kirjaston kokoelman ja muun tietoaineiston rajat?

Tunnistavatko asiakkaat, mikä on kirjaston heidän käyttöönsä saattamaa aineis- toa?

Ainakin haastatellut tutkijat kertoivat tunnistavansa, milloin verkkoaineisto on kirjaston saataville hankkimaa. Tämän huomaa jos ei muusta, niin käyttöliitty- män reunaan ilmestyvästä tekstistä, joka ilmaisee Itä-Suomen yliopiston kirjaston lisensoineen käyttöoikeuden aineistoon.

Kuopiossa sijaitseva kansallinen Varastokirjasto edullisine yhteislainauksineen ja artikkelitilausmahdollisuuksineen on mielenkiintoinen rajatapaus määriteltä- essä, mikä on ”omaa” ja mikä ”ulkopuolista” kokoelmaa. Sekä Kähkönen että Tanska ovat omatoimisesti tilanneet Varastokirjastosta tarvitsemiaan artikkeleita. He pitävät palvelua nopeana ja helppona. Varastokirjaston kokoelmissa on hyvin kattavasti erityisesti lehtien vanhempia vuosikertoja.

Jos artikkelia ei löydy omasta tai Varastokirjaston kokoelmasta, tutkijat käänty- vät kollegojen taikka artikkelin kirjoittajan puoleen. Tanskalla on hyvät suhteet tutkijakollegoihin Lundin yliopistosta, jonka aineistolisenssit ovat paikoin laa- jemmat kuin Itä-Suomen yliopistolla. Jos artikkelia ei saada mitään muuta kautta,