• Ei tuloksia

Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjaston rakentaminen näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjaston rakentaminen näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

16

Kirjaston rooli

suunnitteluvaiheessa

Itä-Suomen yliopiston aktiivinen rakentaminen alkoi vuonna 2007, jolloin Reijo Vihkon vetämä suunnitteluryhmä jätti raporttinsa opetusminis- terille. Kirjaston kannalta merkittävää oli se, et- tä kirjastolaitos otettiin mukaan työhön jo täs- sä vaiheessa.

Kirjasto tuotti edellä mainitun raportin liite- tekstiksi kuvauksen toiminnastaan ja sen keskei- sistä kehittämiskohteista. Lisäksi raportissa esitet- tyyn hankeosioon otettiin mukaan kirjaston kes- keiset kehittämiskohteet ja kun ministeriö myön- si koko hankkeelle rahoitusta, sai kirjasto oman toimintansa kehittämiseen lisäresursseja.

Lopullinen päätös uuden yliopiston syntymi- selle oli, kun vuoden 2007 syksyllä puhe liitto- yliopistosta eli kahden itsenäisen yliopiston fe- deraatiosta muuttui uuden Itä-Suomen yliopis- ton rakentamiseksi.

Tietojärjestelmähankkeista yhdistämisen alkuun

Kirjastolle myönnettiin lisärahoitusta vuosiksi 2008 ja 2009 kahteen sen esittämään kehit- tämiskohteeseen: tietojärjestelmien ja yhteisen tiedonhankinnan koulutuspolitiikan kehittämi- seen. Jälkimmäiseen palkattiin suunnittelijaksi Maarit Putous, joka työryhmän avustuksella laa- ti ja markkinoi Itä-Suomen yliopiston kirjaston tiedonhankinnan koulutusohjelman.

Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjaston rakentaminen

Jarmo Saarti & Helena Hämynen

Uuden yliopistolain mukaisesti Suomessa aloitti vuoden 2010 alusta kolme uutta yliopistoa, joista Itä­Suomen yliopisto on yksi. Uusi yliopisto syntyi, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot päättivät yhdistyä. Seuraavassa kuvaamme uuden yliopiston kirjaston rakennusvaiheita aina alun suunnitteluvaiheesta alkaen.

Keskeisenä panostuksena yliopiston kolmen kampuksen rakenteen vuoksi hankkeen loppu- vaiheessa panostettiin tiedonhankinnan verkko- kurssien laatimiseen. Tietojärjestelmäosiosta vas- tasi suunnittelijana Tomi Rosti.

Tämän hankeosion keskeisin tavoite oli yh- distää Joensuun ja Kuopion yliopiston kirjasto- tietokannat. Tämä tavoite toteutui kesällä 2009 kun yhteinen tietokanta JOSKU avattiin tuo- tantokäyttöön. Samalla aloitettiin sähköisten ai- neistojen sopimusten ja muiden tietojärjestelmi- en integrointi.

Kirjaston tavoitteena oli luoda hankerahoituk- sella myös sähköinen julkaisuarkisto, mutta tähän ei saatu rahoitusta. Uuden yliopiston julkaisutoi- minnan kehittämisessä kirjasto otti kuitenkin ak- tiivisen roolin esittämällä työryhmää valmistele- maan yliopiston julkaisemista ja julkaisusarjoja.

Työryhmässä oli kirjaston edustajien lisäksi edus- tajat tiedekunnista ja viestinnästä.

Ryhmän esitys julkaisuohjeiksi hyväksyttiin syksyllä 2009 ja niiden mukaiset ensimmäiset väitöskirjat ilmestyvät tammikuussa 2010. Säh- köisessä julkaisemisessa yliopiston ja kirjaston ta- voitteena on tällä hetkellä saada kaikki väitöskir- jat digitaaliseen jakeluun, laajempi julkaisuarkis- to on myös suunnitteilla.

Suunnitteluvaiheen aikana yliopisto teki myös päätöksen kirjaston ylimmästä johdosta, Jarmo Saarti Kuopiosta nimettiin vetovastuuseen ja He- lena Hämynen Joensuusta hänen varahenkilök-

(2)

17

seen. Lopullisesti nämä nimitykset saivat vahvis- tuksen vuodenvaihteessa 2009 – 2010 kun uu- det työsopimukset allekirjoitettiin.

Kirjaston johtamisjärjestelmä syntyy

Merkittävin muutos Itä-Suomen yliopiston syn- tymisessä on ollut yliopiston mittaluokan kasva- minen ja tästä on ollut seurauksia laitoksen joh- tamiselle. Uuden yliopiston kirjaston rakenta- minen on näyttäytynyt kahtena tehtävänä: en- sinnäkin palveluiden tuottaminen tulee yhden- mukaistaa ja toiseksi tulee luoda yhtenäinen joh- tamiskulttuuri. Käytännössä nämä kulkevat kä- si kädessä.

Alkuvaiheen keskeisenä johtamisjärjestelmän kehittämistehtävänä laadimme kirjastolle strate- gian ja työjärjestyksen, joiden käsittelyn jalkau- timme koko henkilöstön tasolle. Näin pystyimme yhdessä pohtimaan kirjaston tavoitetta ja tehtä- vää yliopistossamme ja sitä, miten konkreettises- ti johdetaan usealle kampukselle ja parille kym- menelle tuhannelle asiakkaalle palveluita tuotta- vaa laitosta. Tämän työn kuluessa myös uuden yliopiston tieteenalojen laaja kirjo näyttäytyi kir- jaston henkilökunnalle.

Kirjaston johtamiskulttuurissa merkittävä oi- vallus oli se, kun pystyimme piirtämään kuvan 1. esittämän organisaatiomallin. Siinä yhdistyvät kampusten yli käyvät peruspalvelut kampuksilla sijaitseviin fyysisiin toimipisteisiin. Käytännös- sä tämä tarkoitti sitä, että oman lähiympäristön seinien miettimisestä siirryttiin pohtimaan kuin- ka koko yliopiston kirjastopalvelut rakennetaan.

Kullekin palvelulle nimettiin myös niistä vastaa- vat palvelupäälliköt.

Yhteisiin pelisääntöihin ja yhteisöllisyyteen panostettiin

Palveluissa merkittävä tehtävä on ollut yhteisten toimintatapojen ja pelinsääntöjen sopiminen.

Tässä on hyödynnetty yliopiston laatutyön oh- jeistamaa dokumentaatiota, jota on käsitelty ja laadittu palveluita toteuttavissa ryhmissä palve- lupäällikkövetoisesti. Toinen merkittävä asia on ollut sähköisten palveluiden integrointi.

Jo edellä mainittu JOSKU-kokoelmatietokan- ta otettiin käyttöön kesällä 2009, täysin uudiste- tut nettisivut vuodenvaihteessa 2009 – 2010 ja tavoitteena on saada muut keskeisimmät verkko- palvelut niin yhdenmukaiseksi, että ne voidaan ottaa käyttöön kevään 2010 aikana.

Kuva 1. Itä-Suomen yliopiston kirjaston organisoituminen

(3)

18

Yhdistämisessä on koko ajan ollut keskeistä ottaa huomioon kulttuuriset ja inhimilliset asi- at. Tietokannat voidaan ajaa suhteellisen helpos- ti yhteen, mutta yhteisöllisyyden synnyttämi- nen vie aikaa.

Olemme panostaneet yhteisöllisyyden kehit- tämiseen yhteisillä seminaareilla, kampusten vä- listen työryhmien synnyttämisellä ja hyödyntä- mällä digitaalista viestintäteknologiaa – video- neuvottelukäytännöt ovat tulleet tutuiksi koko henkilökunnalle.

Myös jaksaminen on ollut oma haasteensa – yhdistämistyöstä merkittävä osuus on tehty omi- en töiden ohella: molemmat yliopistot ja niiden kirjastot toimivat koko suunnittelukauden ajan normaalisti. Tässä keskeisenä työkaluna on ollut työnjaon suunnittelu ja tehtävien tasapainotta- minen eri kampuksille.

Uuden kirjaston haasteet

Vuoden 2010 alusta kirjaston toiminta on alka- nut verraten hyvin kun sähköisten lehtien uu- det osoiteavaruudet saatiin selvitettyä. Tosin pal- jon käytännön asioita tulee koko ajan eteen pää- tettäväksi ja sovittavaksi. Suurimpana haasteena tällä hetkellä ovat kampusten välisen kirjaliiken- teen pelinsääntöjen sopiminen ja loppujen säh- köisten palveluiden yhdistäminen, yksi yhteinen Nelli keskeisimpänä projektina.

Kirjaston uusi johtoryhmä on pitänyt ensim- mäisen kokouksensa ja kohdannut uuden yliopis- tolaitoksen talouden haasteet. Yliopiston ensim- mäiset väitöskirjat ovat valmistuneet ja väitös- kirjat ovat saatavissa osoitteesta: http://epubli- cations.uef.fi/.

Koska muutosvauhti vuonna 2010 ei ainakaan hidastu, parhaiten uudistuksia voi seurata ko- tisivuiltamme: http://www.uef.fi/kirjasto. Myös henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muut- tuneet ja ovat muotoa etunimi.sukunimi@uef.

fi. Entiset sähköpostiosoitteet toimivat vuoden 2010 ajan.

Kampuskirjastojen osoitteet ovat: Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto, PL 107, 80101 Joensuu; Itä-Suomen yliopiston Kuopi- on kampuskirjasto, PL 1627, 70211 Kuopio se- kä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus- kirjasto, PL 86, 57101 Savonlinna. &

Tietoa kirjoittajista

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja Itä­Suomen yliopistonkirjasto email. jarmo.saarti@uku.fi

Helena Hämynen, kirjaston varajohtaja Itä­Suomen yliopistonkirjasto

email. helena.hamynen@uku.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Painettujen kirjojen kokoelmia Itä-Suomen yliopiston kirjastossa arvioidaan UEF-kokoel- maluokituskoodin (jäljempänä myös Uef-koodi) avulla. Uef-koodi – joita on yhteensä

Head of Collection Services Riitta Porkka focuses on the creation of a common operating  culture  for  Collection  Services.  Her  article,  entitled  Palvelun 

Kirjaston tiedonhaun opetuksessa käytettiin vuonna 2017 käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) menetelmää neljällä eri opintojaksolla: perusopiskelijoiden englan- nin kielen

Vuonna 2016 kirjasto uudisti organisaationsa. Ensimmäisenä syynä tähän oli toimin- taympäristön muuttuminen kohti digitaalista avointa tiedettä ja se, että perustamis-

Itä-Suomen yliopiston edustajien tiukka ana- lyysi Tieteessä tapahtuu -lehdessä suomalaisesta ny- ky-yliopistosta osoittaa, kuinka hyvin brittien uus- liberalistiset opit

Tekoälyohjelma Iris.ai otettiin Helsingin yliopiston kirjastossa käyttöön syksyllä 2017 ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa huh- tikuussa 2018.. Palvelua markkinoitiin

Tämä tarkoitti Itä-Suomen yliopistossa (uef) sitä, että kaikki yliopiston ja siten myös kirjaston asiakaspalvelu- ja työtilat sul- jettiin ja kirjaston henkilökunta siirtyi

Koodisto (sekä aak- kosittain että numeerisesti järjestettynä) ja työ- ohje koodin lisäämiseksi on käytettävissä kirjas- ton intranetissä mm. sisällönkuvailjoiden