• Ei tuloksia

Pöllölästä Viikin tiedekirjastoon - Tieteellisten seurain kirjaston historiaa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pöllölästä Viikin tiedekirjastoon - Tieteellisten seurain kirjaston historiaa näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

22

S

uomen keisarillisen senaatin asetuksella pe- rustettiin Tieteellisten seurain kirjasto vuonna 1899. Silloin valmistui Kasarminkatu 24:n ton- tille talo, johon asettui joukko tieteellisiä seuro- ja ja niiden erilliset kirjastot. Tontti oli Helsin- gin kaupungin lahjoittama ja rakentaminen ta- pahtui valtion varoin.

Taloa kutsuttiin Pöllöläksi sisäänkäynnin yllä olleen veistoksen mukaan. Ensimmäisinä taloon siirtyivät Suomen tiedeseuran, Finska läkaresäll- skapetin ja Svenska litteratursällskapet i Finlan- din kirjakokoelmat. Näiden seurojen kokoelmat täyttivät jo kolme neljäsosaa talon hyllytiloista.

Niinpä jo vuonna 1906, kun Suomalainen lää- käriseura Duodecim pyrki taloon, jouduttiin har- kitsemaan lisärakennusta.

Valtiovalta ei kuitenkaan tullut rahoittamaan hanketta. Siksi hyllyillä täytettiin jopa salien par-

Pöllölästä Viikin tiedekirjastoon – Tieteellisten seurain kirjaston historiaa

Kalevi Valovirta

Tieteellisten seurain kirjasto perustettiin 1899 kokoamaan tieteellisten seuro- jen julkaisut saman katon alle. Kuitenkin tieteellisten julkaisujen nopea kasvu täytti jo vuosisadan alussa kirjastolle varatut tilat. Tarvittiin aineistojen karsin- taa, mutta edessä oli myös muutto väljempiin tiloihin, ensiksi Säätytalolle.

1960-luvulle mennessä kuitenkin myös Säätytalon tilat kävivät ahtaiksi ja kir- jaston kokoelmat hajautettiin useaan eri kirjastoon.

Suurimmat kokoelmat jäivät Luonnontieteiden kirjastoon, joka seuraavien vuo- sikymmenien aikana muutti ensiksi Aurataloon ja edelleen sieltä Vallilaan. Vii- meisimmässä vaiheessa kokoelmat jaettiin edelleen Kumpulan kampuksen kirjastoon sekä Viikin tiedekirjastoon. Tieteellisten seurain kirjaston historia päättyi virallisesti vuonna 1999 sulautumiseen Viikin tiedekirjastoon.

vekkeita ja ullakkoa. Kokoelmat kasvoivat ripeäs- ti, pääosin vaihtoina saatavasta kirjallisuudesta, jota tuli usein myös eri seuroille samoina sarjoi- na. Rinnakkaissarjoja ryhdyttiin tehokkaasti kar- simaan vasta 1970-luvulla. Näin kirjavarat olivat jo vuonna 1913 2 559 hyllymetriä.

Säätytalosta Tieteellisten seurojen taloksi

Helpotus tilaongelmaan saatiin vuonna 1931, kun Säätytalo tyhjeni uuden Eduskuntatalon valmistuttua. Säätytaloon, joka sai virallisen ni- men Tieteellisten seurojen talo, muuttivat sama- na vuonna Tieteellisten seurain kirjasto ja Tieteel- listen seurain julkaisuvarasto. Myös seurat saivat Säätytalolle hienot kokoontumistilat.

Muutto Säätytaloon merkitsi myös mahdolli- suutta ottaa mukaan uusia seuroja kirjastoineen:

Signum06.indd 22 25.1.2006 07:57:36

(2)

23

vuonna 1932 Suomalaisen eläin- ja kasvitieteel- lisen seuran Vanamon päästyä taloon, siellä oli 12 seuran kirjastot.

Sotavuosina kirjaston arvokkaimpia osia siir- rettiin turvaan maaseudulle ja vuonna 1945 sota- syyllisyysoikeudenkäynnit sulkivat kirjaston pit- kiksi ajoiksi.

Sodan jälkeen valtuuskunnan määrärahaa pie- nennettiin niin paljon, että vain yksi kymmenes- osa kuluista katettiin budjettivaroin. Lisämäärä- rahaa saatiin raha-arpajaisten voittovaroista, joi- den saanti oli epävarmaa. Kuitenkin julkaisuvaih- to kasvoi taas: vuoden 1949 kokoelmatilanne oli 6 110 hyllymetriä.

1960-luvun lopulla kirjastossa oli seitsemän kirjastoammatillista tointa ja lisäksi tilapäisiä kir- jastoapulaisia. Kirjaston laajuus oli lähes 8 000 hyllymetriä ja lainaus 10 000 nidosta vuodes- sa. 70 % lainauksesta oli lääketieteellisistä ko- koelmista.

Kokoelmat hajoavat

Säätytalotoimikunnan mietinnössä (Komitean- mietintö 1966 B 7) moitittiin kirjaston tilanpuu- tetta, sopimattomia työtiloja ja rinnakkaissarjo- jen määrää. Ratkaisuina ehdotettiin keskittymis- tä luonnontieteisiin. Humanistiset kokoelmat si- joitettaisiin muihin kirjastoihin. Lääketieteelliset kokoelmat olikin jo päätetty siirtää Lääketieteel- liseen keskuskirjastoon. Rinnakkaissarjojen kar- simista tuli tehostaa.

Julkaisuvarastosta tuli vuonna 1968 virallises- ti Suomen julkaisuvaihtokeskus ja vuonna 1979 nimeksi vahvistettiin Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus. Samansuuntaisiin toimenpide-eh- dotuksiin päätyi myös Tieteellisten seurain kir- jaston uudelleen järjestelytoimikunnan mietin- tö (Komiteanmietintö 1974 12). Sen ehdotus- ten mukaisesti Vaihtokeskus erotettiin kirjas- tosta ja siitä muodostui Opetusministeriön alai- nen laitos.

Kokoelmien luonnontieteellinen osa siirret- tiin Helsingin yliopiston kirjaston uuteen Luon-

nontieteelliseen osastoon. Humanistiset aineistot jaettiin pääosin yliopistokirjastoihin. Ennen lo- pullista yksikköjakoa Vaihtokeskukseen ja Luon- nontieteelliseen osastoon ennätettiin karsia loput rinnakkaissarjat, siirtää Vaihtokeskus aivan Sää- tytalon viereen Rauhankatu 15:een ja muuttaa Luonnontieteellisen osaston kirjallisuus vuokra- tiloihin Aurataloon, Tukholmankatu 2:een. Myös Laki henkilökunnan asemasta (837/78) tuli voi- maan 1.9.1979.

Seurat luovuttivat kirjavarojensa omistusoike- uden valtiolle 23.10.1980 Valtioneuvoston juh- lahuoneistossa järjestetyssä tilaisuudessa. Tässä yhteydessä todettiin seurojen asettamat luovu- tusehdot, joissa luvattiin, että kaikista Tieteellis- ten seurain kirjaston sarjoista yksi jää Helsinkiin, että lainausehdot säilyvät ennallaan, että kokoel- mia hoidetaan asianmukaisella tavalla ja vaihto- toiminnan jatkuvuus taataan. Kirjasto ennätti tie- teellisten seurojen yhteisenä kirjastona juuri saa- vuttaa 80 vuoden iän.

Auratalosta Vallilaan

Helsingin yliopiston kirjaston Luonnontieteelli- nen osasto sijoittui Auratalon 7. ja 8. kerrokseen.

Lisäksi kirjasto sai hyllytilaa pohjakerroksesta 7 000 hyllymetriä. Muutto tapahtui kesällä 1979 ja palvelutoiminta käynnistyi samaan aikaan. Kir- jasto sai pian tehtäväkseen hoitaa myös tietojen- käsittelyopin laitoksen ja laskentakeskuksen kir- jaston lainauksen.

Kirjaston nimeksi tuli Helsingin yliopiston kir- jasto, Luonnontieteiden kirjasto, kun kirjaston uusi johtosääntö astui voimaan 1.9.1981 muut- taen kaikki yliopiston kirjaston osastot kirjas- toiksi. Auratalon vuokrasopimuksen päättyessä Luonnontieteiden kirjasto muutti v. 1987 Mei- lahdesta Vallilaan yliopiston hankkimaan kiin- teistöön Teollisuuskatu 23. Elokuusta lokakuu- hun kestänyt muutto käsitti 7 370 hyllymetr- kin kokoelmat, joista pääosa sijoittui taas poh- jakerrokseen.

Palvelupiste ja uusin aineisto olivat talon 2. ker-

Signum06.indd 23 25.1.2006 07:57:36

(3)

24

roksessa. Uuden ohjesäännön mukaan Luonnon- tieteiden kirjasto:

– huolehti osaston alaan kuuluvien kokoel- mien hankinnasta, käsittelystä ja hoidosta sekä palvelutoiminnasta

– huolehti yhteistyössä matemaattis-luon- nontieteellisen osaston kanssa luonnontie- teiden kirjastopalvelujen järjestämisestä yli- opistossa

– avusti matemaattis-luonnontieteellisen osas- ton laitoksia kirjastotehtävien hoidossa – kehitti yliopiston luonnontieteellistä kir-

jastojärjestelmää yhteistyössä matemaattis- luonnontieteellisen osaston kanssa

Jo Säätytalossa kirjasto aloitti kausijulkaisujen atk-pohjaisen luetteloinnin Finuc-S-järjestelmän avulla ja v. 1985 erillisteoksia alettiin luetteloi- da Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön järjestel- mään. K-Mies-luettelointisovellus otettiin käyt- töön kesäkuussa 1987 ja VTLS-järjestelmällä ryhdyttiin luetteloimaan HELKA-luettelotieto- kantaan loppuvuonna 1991.

Luonnontieteiden kokoelmien jakautuminen

Viimeinen muutos Luonnontieteiden kirjaston asemassa tapahtui, kun 1.5.1995 alkaen kirjasto irtaantui Helsingin yliopiston kirjastosta ja siitä tuli Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekun- nan alainen kirjasto. Kirjasto toimi edelleen Val- lilassa ja henkilökunta oli vuonna 1998 supistu- nut 14 henkeen. Kokoelmat käsittivät tuolloin 326 hyllymetriä monografioita ja 8 033 hylly- metriä kausijulkaisuja.

Jatkuvasti saapuvien kausijulkaisujen määrä oli n. 4 100 nimekettä, joista vain 148 oli ostettu- ja. Kirjasto oli siis edelleen ”vaihtokeskuskirjas- to”. Näihin aikoihin myös varmistui, että kirjas- to ei sijoittuisikaan Kumpulaan rakennettavalle yliopiston kampukselle: pääosa (sovelletut luon-

nontieteet) menisi Viikin uuteen kampuskirjas- toon ja vain eksaktien luonnontieteiden osuus (mukana maantiede ja geologia) olisi Kumpu- lan aineistoa.

Kun lisäksi molempien uusien kirjastojen ko- koelmatilat olivat riittämättömiä, alkoi ankara karsinta. Viikin kampuskirjastoon yhtyvien Maa- talouskirjaston, Metsäkirjaston ja Luonnontietei- den kirjaston kokoelmista poistettiin ensin pääl- lekkäisyydet. Sitten saivat Kumpulaan menevien kirjastojen virkailijat valita Luonnontieteiden kir- jaston eksakteista kokoelmista (n. 2 600 sarjani- mekettä ja 925 hyllymetriä) haluamansa.

Lopullisen muuton yhteydessä huhti-syyskuus- sa 2000 Kumpulaan meni 120 hyllymetriä, Kuo- pioon Varastokirjastoon n. 1 900 hyllymetriä ja jätepaperiksi n. 500 hyllymetriä. Viikkiin tuli kir- jaston oman alan aineistoa 4 030 hyllymetriä se- kä loput Kumpulan aineistot jäivät odottamaan Kumpulan kirjaston laajennusta. 1999 päättyi sa- tavuotiaan Tieteellisten seurain kirjaston historia Viikin tiedekirjastoon sulautumiseen.&

Lähteitä:

Hyvämäki, Sisko, Kirjastoilla on kohtalonsa. – Muuttu- va kirjasto: Matti Liinamaalle 25.9.1987. S. 25-41. Hel- sinki, 1987

Miettinen, Jorma K., Puhe Tieteellisten seurain kirjaston luovutustilaisuudessa Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 23.10.1980

Valovirta, Kalevi & Kettunen, Merja, Viikin tiedekirjas- ton Teollisuuskatu 23:n julkaisuvaraston tyhjennys vuonna 2000. [Moniste] 2.11.2000

Tietoa kirjoittajasta:

Kirjastonhoitaja Kalevi Valovirta, Viikin tiedekirjasto

email. kalevi.valovirta@helsinki.fi

Signum06.indd 24 25.1.2006 07:57:36

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä arvonnassa ”Missä Helsingin yliopiston kirjasto sijaitsee?” pystyi valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta oikean..

Tunnustuksena Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto myönsi teologian tohtori Kaisa Sinikaralle oikeuden käyttää professorin arvonimeä aikana, jona hän toimii

varajäsen Marja-Liisa Riekkola, varadekaani (matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan johdon edustus) Tapio Palva,

Uuden Helsingin yliopiston kirjaston ensimmäisen toimintavuoden vuosikertomus 2010 on ilmestynyt. Vuosikertomuksella on uusi ilme nyt vain

Ahdistusta aiheutti myös tunne siitä, että vanhenevien työntekijöiden työpanosta ei arvosteta ja että heidän lähtöään jopa toivotaan:.. ”Odotettu kieli pitkällä

Engeström kertoi Helsingin yliopiston solmutyöskentelyä kirjastossa - hankkeen prosessista ja tuloksista IFLA:N WLIC 2012 Helsinki -konferenssin plenary-puheessaan. Hankkeessa

Helsingin yliopiston kirjaston, Tampereen yliopiston kirjaston ja Namibian yliopiston kirjaston yhteistyöprojekti Human Resource Development Project at the University of Namibia

Tilaisuuden avasivat Aalto-yliopiston kirjaston asiakaspalvelupäällikkö Matti Raatikainen ja Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjaston palvelupäällikkö