22
S
uomen keisarillisen senaatin asetuksella pe- rustettiin Tieteellisten seurain kirjasto vuonna 1899. Silloin valmistui Kasarminkatu 24:n ton- tille talo, johon asettui joukko tieteellisiä seuro- ja ja niiden erilliset kirjastot. Tontti oli Helsin- gin kaupungin lahjoittama ja rakentaminen ta- pahtui valtion varoin.Taloa kutsuttiin Pöllöläksi sisäänkäynnin yllä olleen veistoksen mukaan. Ensimmäisinä taloon siirtyivät Suomen tiedeseuran, Finska läkaresäll- skapetin ja Svenska litteratursällskapet i Finlan- din kirjakokoelmat. Näiden seurojen kokoelmat täyttivät jo kolme neljäsosaa talon hyllytiloista.
Niinpä jo vuonna 1906, kun Suomalainen lää- käriseura Duodecim pyrki taloon, jouduttiin har- kitsemaan lisärakennusta.
Valtiovalta ei kuitenkaan tullut rahoittamaan hanketta. Siksi hyllyillä täytettiin jopa salien par-
Pöllölästä Viikin tiedekirjastoon – Tieteellisten seurain kirjaston historiaa
Kalevi Valovirta
Tieteellisten seurain kirjasto perustettiin 1899 kokoamaan tieteellisten seuro- jen julkaisut saman katon alle. Kuitenkin tieteellisten julkaisujen nopea kasvu täytti jo vuosisadan alussa kirjastolle varatut tilat. Tarvittiin aineistojen karsin- taa, mutta edessä oli myös muutto väljempiin tiloihin, ensiksi Säätytalolle.
1960-luvulle mennessä kuitenkin myös Säätytalon tilat kävivät ahtaiksi ja kir- jaston kokoelmat hajautettiin useaan eri kirjastoon.
Suurimmat kokoelmat jäivät Luonnontieteiden kirjastoon, joka seuraavien vuo- sikymmenien aikana muutti ensiksi Aurataloon ja edelleen sieltä Vallilaan. Vii- meisimmässä vaiheessa kokoelmat jaettiin edelleen Kumpulan kampuksen kirjastoon sekä Viikin tiedekirjastoon. Tieteellisten seurain kirjaston historia päättyi virallisesti vuonna 1999 sulautumiseen Viikin tiedekirjastoon.
vekkeita ja ullakkoa. Kokoelmat kasvoivat ripeäs- ti, pääosin vaihtoina saatavasta kirjallisuudesta, jota tuli usein myös eri seuroille samoina sarjoi- na. Rinnakkaissarjoja ryhdyttiin tehokkaasti kar- simaan vasta 1970-luvulla. Näin kirjavarat olivat jo vuonna 1913 2 559 hyllymetriä.
Säätytalosta Tieteellisten seurojen taloksi
Helpotus tilaongelmaan saatiin vuonna 1931, kun Säätytalo tyhjeni uuden Eduskuntatalon valmistuttua. Säätytaloon, joka sai virallisen ni- men Tieteellisten seurojen talo, muuttivat sama- na vuonna Tieteellisten seurain kirjasto ja Tieteel- listen seurain julkaisuvarasto. Myös seurat saivat Säätytalolle hienot kokoontumistilat.
Muutto Säätytaloon merkitsi myös mahdolli- suutta ottaa mukaan uusia seuroja kirjastoineen:
Signum06.indd 22 25.1.2006 07:57:36
23
vuonna 1932 Suomalaisen eläin- ja kasvitieteel- lisen seuran Vanamon päästyä taloon, siellä oli 12 seuran kirjastot.
Sotavuosina kirjaston arvokkaimpia osia siir- rettiin turvaan maaseudulle ja vuonna 1945 sota- syyllisyysoikeudenkäynnit sulkivat kirjaston pit- kiksi ajoiksi.
Sodan jälkeen valtuuskunnan määrärahaa pie- nennettiin niin paljon, että vain yksi kymmenes- osa kuluista katettiin budjettivaroin. Lisämäärä- rahaa saatiin raha-arpajaisten voittovaroista, joi- den saanti oli epävarmaa. Kuitenkin julkaisuvaih- to kasvoi taas: vuoden 1949 kokoelmatilanne oli 6 110 hyllymetriä.
1960-luvun lopulla kirjastossa oli seitsemän kirjastoammatillista tointa ja lisäksi tilapäisiä kir- jastoapulaisia. Kirjaston laajuus oli lähes 8 000 hyllymetriä ja lainaus 10 000 nidosta vuodes- sa. 70 % lainauksesta oli lääketieteellisistä ko- koelmista.
Kokoelmat hajoavat
Säätytalotoimikunnan mietinnössä (Komitean- mietintö 1966 B 7) moitittiin kirjaston tilanpuu- tetta, sopimattomia työtiloja ja rinnakkaissarjo- jen määrää. Ratkaisuina ehdotettiin keskittymis- tä luonnontieteisiin. Humanistiset kokoelmat si- joitettaisiin muihin kirjastoihin. Lääketieteelliset kokoelmat olikin jo päätetty siirtää Lääketieteel- liseen keskuskirjastoon. Rinnakkaissarjojen kar- simista tuli tehostaa.
Julkaisuvarastosta tuli vuonna 1968 virallises- ti Suomen julkaisuvaihtokeskus ja vuonna 1979 nimeksi vahvistettiin Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus. Samansuuntaisiin toimenpide-eh- dotuksiin päätyi myös Tieteellisten seurain kir- jaston uudelleen järjestelytoimikunnan mietin- tö (Komiteanmietintö 1974 12). Sen ehdotus- ten mukaisesti Vaihtokeskus erotettiin kirjas- tosta ja siitä muodostui Opetusministeriön alai- nen laitos.
Kokoelmien luonnontieteellinen osa siirret- tiin Helsingin yliopiston kirjaston uuteen Luon-
nontieteelliseen osastoon. Humanistiset aineistot jaettiin pääosin yliopistokirjastoihin. Ennen lo- pullista yksikköjakoa Vaihtokeskukseen ja Luon- nontieteelliseen osastoon ennätettiin karsia loput rinnakkaissarjat, siirtää Vaihtokeskus aivan Sää- tytalon viereen Rauhankatu 15:een ja muuttaa Luonnontieteellisen osaston kirjallisuus vuokra- tiloihin Aurataloon, Tukholmankatu 2:een. Myös Laki henkilökunnan asemasta (837/78) tuli voi- maan 1.9.1979.
Seurat luovuttivat kirjavarojensa omistusoike- uden valtiolle 23.10.1980 Valtioneuvoston juh- lahuoneistossa järjestetyssä tilaisuudessa. Tässä yhteydessä todettiin seurojen asettamat luovu- tusehdot, joissa luvattiin, että kaikista Tieteellis- ten seurain kirjaston sarjoista yksi jää Helsinkiin, että lainausehdot säilyvät ennallaan, että kokoel- mia hoidetaan asianmukaisella tavalla ja vaihto- toiminnan jatkuvuus taataan. Kirjasto ennätti tie- teellisten seurojen yhteisenä kirjastona juuri saa- vuttaa 80 vuoden iän.
Auratalosta Vallilaan
Helsingin yliopiston kirjaston Luonnontieteelli- nen osasto sijoittui Auratalon 7. ja 8. kerrokseen.
Lisäksi kirjasto sai hyllytilaa pohjakerroksesta 7 000 hyllymetriä. Muutto tapahtui kesällä 1979 ja palvelutoiminta käynnistyi samaan aikaan. Kir- jasto sai pian tehtäväkseen hoitaa myös tietojen- käsittelyopin laitoksen ja laskentakeskuksen kir- jaston lainauksen.
Kirjaston nimeksi tuli Helsingin yliopiston kir- jasto, Luonnontieteiden kirjasto, kun kirjaston uusi johtosääntö astui voimaan 1.9.1981 muut- taen kaikki yliopiston kirjaston osastot kirjas- toiksi. Auratalon vuokrasopimuksen päättyessä Luonnontieteiden kirjasto muutti v. 1987 Mei- lahdesta Vallilaan yliopiston hankkimaan kiin- teistöön Teollisuuskatu 23. Elokuusta lokakuu- hun kestänyt muutto käsitti 7 370 hyllymetr- kin kokoelmat, joista pääosa sijoittui taas poh- jakerrokseen.
Palvelupiste ja uusin aineisto olivat talon 2. ker-
Signum06.indd 23 25.1.2006 07:57:36
24
roksessa. Uuden ohjesäännön mukaan Luonnon- tieteiden kirjasto:
– huolehti osaston alaan kuuluvien kokoel- mien hankinnasta, käsittelystä ja hoidosta sekä palvelutoiminnasta
– huolehti yhteistyössä matemaattis-luon- nontieteellisen osaston kanssa luonnontie- teiden kirjastopalvelujen järjestämisestä yli- opistossa
– avusti matemaattis-luonnontieteellisen osas- ton laitoksia kirjastotehtävien hoidossa – kehitti yliopiston luonnontieteellistä kir-
jastojärjestelmää yhteistyössä matemaattis- luonnontieteellisen osaston kanssa
Jo Säätytalossa kirjasto aloitti kausijulkaisujen atk-pohjaisen luetteloinnin Finuc-S-järjestelmän avulla ja v. 1985 erillisteoksia alettiin luetteloi- da Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön järjestel- mään. K-Mies-luettelointisovellus otettiin käyt- töön kesäkuussa 1987 ja VTLS-järjestelmällä ryhdyttiin luetteloimaan HELKA-luettelotieto- kantaan loppuvuonna 1991.
Luonnontieteiden kokoelmien jakautuminen
Viimeinen muutos Luonnontieteiden kirjaston asemassa tapahtui, kun 1.5.1995 alkaen kirjasto irtaantui Helsingin yliopiston kirjastosta ja siitä tuli Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekun- nan alainen kirjasto. Kirjasto toimi edelleen Val- lilassa ja henkilökunta oli vuonna 1998 supistu- nut 14 henkeen. Kokoelmat käsittivät tuolloin 326 hyllymetriä monografioita ja 8 033 hylly- metriä kausijulkaisuja.
Jatkuvasti saapuvien kausijulkaisujen määrä oli n. 4 100 nimekettä, joista vain 148 oli ostettu- ja. Kirjasto oli siis edelleen ”vaihtokeskuskirjas- to”. Näihin aikoihin myös varmistui, että kirjas- to ei sijoittuisikaan Kumpulaan rakennettavalle yliopiston kampukselle: pääosa (sovelletut luon-
nontieteet) menisi Viikin uuteen kampuskirjas- toon ja vain eksaktien luonnontieteiden osuus (mukana maantiede ja geologia) olisi Kumpu- lan aineistoa.
Kun lisäksi molempien uusien kirjastojen ko- koelmatilat olivat riittämättömiä, alkoi ankara karsinta. Viikin kampuskirjastoon yhtyvien Maa- talouskirjaston, Metsäkirjaston ja Luonnontietei- den kirjaston kokoelmista poistettiin ensin pääl- lekkäisyydet. Sitten saivat Kumpulaan menevien kirjastojen virkailijat valita Luonnontieteiden kir- jaston eksakteista kokoelmista (n. 2 600 sarjani- mekettä ja 925 hyllymetriä) haluamansa.
Lopullisen muuton yhteydessä huhti-syyskuus- sa 2000 Kumpulaan meni 120 hyllymetriä, Kuo- pioon Varastokirjastoon n. 1 900 hyllymetriä ja jätepaperiksi n. 500 hyllymetriä. Viikkiin tuli kir- jaston oman alan aineistoa 4 030 hyllymetriä se- kä loput Kumpulan aineistot jäivät odottamaan Kumpulan kirjaston laajennusta. 1999 päättyi sa- tavuotiaan Tieteellisten seurain kirjaston historia Viikin tiedekirjastoon sulautumiseen.&
Lähteitä:
Hyvämäki, Sisko, Kirjastoilla on kohtalonsa. – Muuttu- va kirjasto: Matti Liinamaalle 25.9.1987. S. 25-41. Hel- sinki, 1987
Miettinen, Jorma K., Puhe Tieteellisten seurain kirjaston luovutustilaisuudessa Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 23.10.1980
Valovirta, Kalevi & Kettunen, Merja, Viikin tiedekirjas- ton Teollisuuskatu 23:n julkaisuvaraston tyhjennys vuonna 2000. [Moniste] 2.11.2000
Tietoa kirjoittajasta:
Kirjastonhoitaja Kalevi Valovirta, Viikin tiedekirjasto
email. kalevi.valovirta@helsinki.fi
Signum06.indd 24 25.1.2006 07:57:36