• Ei tuloksia

Tieteentekijöiden ja kirjaston kohtaaminen Viikin tiedekirjaston juhlaseminaarin keskustelussa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tieteentekijöiden ja kirjaston kohtaaminen Viikin tiedekirjaston juhlaseminaarin keskustelussa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

21

Tieteentekijöiden ja kirjaston kohtaaminen Viikin tiedekirjaston juhlaseminaarin keskustelussa

professorit Yrjö Engeström (Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta), Visa Hei- nonen (Helsingin yliopiston maatalous-metsä- tieteellinen tiedekunta) ja Jari Yli-Kauhaluoma (Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta), joh- taja Mikael Hildén (Suomen ympäristökeskus), Kristiina Hormia-Poutanen (Kansalliskirjasto) ja Tomi Mäkelä (Biotekniikan instituutti).

Paneelikeskustelun keskeisimmät pohdinnat liikkuivat uudenlaisten kirjaston ja tutkijoiden välisen yhteistyömallin hahmottamisesssa. Esiin tulivat kuitenkin myös tieteentekemiseen liitty- vät muutostrendit sekä kirjastojen kehittämisen kansalliset suunnat.

Tutkimusdatan hallinta ja solmutyöskentely

Uudenlaiset yhteistyömuodot kirjastojen ja tie- teentekijöiden välillä nousivat paneelikeskuste- lun keskeisimmäksi teemaksi. Yrjö Engeströmin esitys käsitteli laajimmin tätä aihetta ja yleisö- keskustelu aiheesta keskittyi lähinnä sen ajatus- ten ympärille.

Engeström ennakoi tieteen tekemisen tulevia muutoksen aaltoja, kuten tiukentuvan talouden vaikutuksia tieteeseen ja siihen liittyviä riskiteki- jöitä. Kirjastojen roolissa hän näki muutostarpei- ta etenkin ulospäin suuntautumisessa - kirjaston tulisi muuttua yhdessä käyttäjien kanssa.

Engeströmin toiveissa on aktiivisempi yhteis- työ tutkijoiden kanssa ja jalkautuminen toimi- maan yhdessä käyttäjien kanssa siellä, missä käyt- täjät ovat. Viikin tiedekirjastossa kehitteillä ole- vat tieteenalapalvelut myös lähestyvät käyttä- jiä tähän tapaan. Engeströmin yhdessä kirjaston kanssa kehittelemä työskentelymalli, solmutyös- kentely, pyrkii tavoittamaan asiantuntijaryhmiä ja rakentamaan heille sopivia tietotuen muoto-

V

iikin tiedekirjaston 10-vuotisjuhlavuosi hui- pentui vuoden lopulla järjestettyyn kutsusemi- naariin, joka kokosi runsaat 150 vierasta. Viikin Infokeskus Koronan tiloissa ovat 10 vuoden ajan toimineet rinnakkain Helsingin kaupunginkir- jaston Viikin toimipiste sekä Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuksen tiedekunta- ja laitos- kirjastot, jotka yhdistettiin eri puolilla kaupunkia toimineista kirjastojen toimipisteistä.

Juhlaseminaarin teemana käsiteltiin Viikin kampuksen tieteenalayhteistyötä ja kirjaston roo- lia sen kehittämisessä. Viikin tiedekirjasto onkin suuntautunut vahvasti tieteenalakohtaisten pal- velujen monipuoliseen kehittämiseen uusin kei- noin, mistä kuultiin tarkemmin iltapäivän panee- lin puheenvuoroissa. Iltapäivän kahvitilaisuudes- sa ja seminaarin päätteeksi järjestetyssä cocktailti- laisuudessa nautittiin iloisen seurustelun lomassa musiikkiohjelmasta.

Kirjastonjohtaja Heli Myllyksen avaussano- jen ja professori Eero Puolanteen juhlapuheen jälkeen ohjelmaan kuului paneelikeskustelu ai- heesta ”Yhteistyön verkot ja solmut – tutkimuk- sen tiedonhallinnan haasteet”. Professori Kielo Haahtelan vetämän paneelin alustajina toimivat dosentti Marjut Salokannel (Tutkijakollegium),

(2)

22

ja. Esimerkiksi tutkimusrahoituksen tueksi voi- daan tarvita tiedonhallintasuunnitelma, jonka laatimisessa kirjastoalan ammattilaisten tuki oli- si tarpeen. Solmutyöskentely on ehkä mielenkiin- toisin uusi suunta kirjastojen ja tieteentekijöiden tiiviimmälle yhteistyölle, jonka muotoutumises- ta ja tuloksista toivottavasti kuulemme lisää tu- levaisuudessakin.

Toinen keskeinen teema keskusteluun syntyi tutkimusdatan hallinnan ympärille. Mikael Hil- den pohti tieteen ja tiedon käsitteen muutosta, jonka vaikutukset tuntuvat myös tutkimusdatan

tiedonhallinnassa. Tutkimusdataa tarvitaan yhä enemmän myös pidemmältä ajalta historiallis- ten aikasarjojen tuottamiseen, jolloin datan pit- käaikaissäilytykselle tarvittaisiin ratkaisua. Kris- tiina Hormia-Poutasen esityksessä huomioitiin tutkimusdata myös osana digitalisoitumiskehi- tyksen haasteita kirjastoille. Tutkimusdatan hal- linnan voi siis ennakoida tulevan vastaan myös kirjastojen ja tietopalvelujen työssä, mutta siinä, millainen rooli tutkijoilla ja tietoammattilaisil- la on tutkimusdatan tiedonhallinnassa, jää vielä kypsyteltäväksi kysymykseksi.&

Yleisökeskustelua - Toivo Vainiontalon puheenvuoro Kirjastonjohtaja Heli Myllyksen ja professori Eero Puolanteen juhlailoa

Iltapäivän coctail-tilaisuuden yleisöä

Kuvaaja: Eero Roine Kuvaaja: Eero Roine

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimusaineistojen tiedonhallinta ja saatavuus on teema, joka keskusteluttaa ja on ollut esillä useassa tilaisuudessa: viime viikolla Viikin tiedekirjaston 10-vuotispaneelissa

Viikin tiedekirjaston tiedonhankinnan koulutus tarjoaa kampuksen opiskelijoille vahvan työkalun kirjaston kokoelmien käyttöön. Edelleen koulutukset ovat monille ensimmäisiä laatuaan,

Kesällä 2009 Viikin tiedekirjasto hankki omistukseensa Viikin Infokeskus Koronassa esillä olleesta Eeva Kontturin Luonnon kätköissä –näyttelystä kolme keinua, joiden nimet

Vuonna 2002 Viikin tiedekirjastoon liitettiin aineistoja Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen ekologian osaston kirjastosta (Hmetm) sekä kasvitieteen laitoksen

Tapahtuman pääjärjestäjinä ovat Infokeskuksessa naapureina toimivat Helsingin kaupunginkirjaston Viikin kirjasto sekä Viikin kampuskirjasto.. Muista Infokeskuksen

Tiina Onttonen tietoasiantuntija Viikin kampuskirjasto Helsingin yliopiston kirjasto. Liisa Siipilehto tietoasiantuntija Viikin kampuskirjasto Helsingin

Metsätalosta (1940-1999) kirjasto matkasi Viikkiin osaksi Viikin tiedekirjastoa, josta puolestaan kymmenen vuoden kuluttua tuli osa Helsingin yliopiston kirjastoa nimeltään

Suuri yleisö ei aina tule ajatelleeksi, että yliopiston kirjastoissa on myös yleistajuista aineistoa - vaikkapa neuvoja siirtolapuutarhurille.. Viikin tiedekirjaston