4 Kirjaston kokoelmat tutkijan työvälineenä
KAARINA MERILÄINEN, MIKKO MERILÄINEN, HARRI PARVIAINEN JA RIITTA PORKKA
Artikkelissa tutustutaan kahden eri tieteenalan tutkijan tietoaineistotarpeisiin.
Selvitetään, mitä sähköisiä ja painettuja tietoaineistoja he ovat tutkimustyössään tarvinneet sekä miten ja mistä he ovat niitä löytäneet. Tutkijoita haastatellen käy-dään läpi, miten hyvin kirjaston kokoelmat sisällöltään, iältään ja laajuudeltaan vastaavat tutkijoiden tiedontarpeita. Artikkeli valaisee tutkijoiden kokemuksia kirjaston tarjoamien tietoaineistojen saavutettavuudesta, löydettävyydestä ja käytettävyydestä. Samalla selviää, tuntevatko tutkijat voivansa vaikuttaa aineis-tohankintaan. Lisäksi artikkeli avaa tutkijoiden toiveita ja ajatuksia kirjaston ko-koelmiin ja niiden kehittämiseen liittyen.
4.1 KIRJASTON TEHTÄVÄ TIETOAINEISTOJEN TARJOAJANA
Kirjaston tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä. Hallintojoh-tosäännön mukaisesti kirjaston perustehtävä on tarjota kirjasto- ja tietopalveluja.
Perinteisesti näillä palveluilla tarkoitetaan tietoaineistojen tarjoamista asiakkaille sekä asiakkaiden ohjaamista näiden aineistojen käyttöön. Kirjastomme toimii avoimena tieteellisenä kirjastona, mutta yliopistokirjastona keskeisin tehtä-vämme on yliopiston opiskelun ja tutkimuksen tukeminen. Kirjaston toimintaa ohjaa myös yliopiston strategia, jossa määritellään yliopiston tavoitteet ja toimin-nan tahtotila. Tältä pohjalta kirjasto on laatinut oman strategiansa. Strategian mukaisesti kirjaston tavoite on tarjota ´tieto- ja palveluympäristö, joka mahdol-listaa yliopiston opetuksen ja tutkimuksen korkean tieteellisen laadun ja tukee tutkimustiedon jakamista kaikille tiedontarvitsijoille´.
Jotta tietoympäristö mahdollistaisi laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen, on asi-akkaille osattava tarjota relevantteja tietoaineistoja. Kirjastomme on sitoutunut kehittämään tietoaineistokokoelmia yliopiston tutkimus- ja koulutusaloilta.
Viime vuosina myös opiskeluun ja oppimiseen mahdollisimman hyvin
soveltu-22
van palveluympäristön tarjoaminen on noussut mittariksi mietittäessä tieteelli-sen kirjaston palvelun laatua. Strategiassaan kirjastomme on sitoutunut palvelu-ympäristön kehittämiseen: tavoite on olla keskeinen osa yliopistollista oppimis-ympäristöä. Oppimisympäristö on tarpeellista nähdä laajempana käsitteenä kuin tilojen ja laitteiden järjestelmänä. Kyse on myös siitä, että palveluprosessi ja ai-neistojen käytettävyys on toteutettu asiakasystävällisesti.
Kirjastona voimme saada ja kerätä monella tapaa palautetta siitä, olemmeko on-nistuneet tietoaineistojen valikoimassa ja muussa palvelussamme. Keskeisiä ta-poja ovat lainauslukujen ja käyttötilastojen seuraaminen sekä erilaiset asiakasky-selyt. Myös suorat asiakaskontaktit ja -palautteet ovat kirjastolle arvokkaita.
4.2 METSÄTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN FYSIIKAN TUTKIMUSTA
Mikä on sitten kirjaston rooli ja tehtävä aineistojen hankkijana ja käyttöön asetta-jana tässä ajassa? Miten tutkija näkee kirjaston roolin omassa tutkimustyössään?
Kysymyksiin etsitään seuraavassa vastauksia haastattelemalla kahta eri tieteen-alan tutkijaa. Kummankin tutkijan ura on tällä hetkellä intensiivisessä väitöskir-jantekovaiheessa ja kummankin tutkimusta leimaa voimakkaasti monialaisuus.
Kuitenkin heidän tiedontarpeensa sekä tarvitsemansa tietoaineistot poikkeavat toisistaan. Toisen tutkijan tieteenalalle on tyypillistä tiedon nopea uudentuminen ja tiedon välittäminen artikkelien kautta. Toisen tutkijan tieteenalalla tieto uu-dentuu tyypillisesti hitaammin, ja relevanttia tietoa löytyy useammin myös kir-joista. Avoimet teemahaastattelut suoritettiin maaliskuussa 2016 kasvokkain Kuopion ja Joensuun kampuksilla. Kumpikin haastattelu rakentui saman kysy-mysrungon pohjalle.
Artikkeliin haastatelluista Tanja Kähkönen on nuorempi tutkija metsätieteiden osastolla Joensuun kampuksella. Aiemmin hän on toiminut Itä-Suomen yliopis-tossa muun muassa tuntiopettajana, kansainvälisen maisteriohjelman suunnitte-lijana sekä apurahatutkijana ja työskennellyt myös Metsäntutkimuslaitoksessa (nykyinen Luke) tutkijana. Kähkönen on valmistunut maisteriksi Joensuun yli-opistosta pääaineenaan metsäympäristön hoito ja suojelu. Lisäksi hän on suorit-tanut kansainvälisen Erasmus Mundus -ohjelman European Forestry kaksois-maisteritutkinnon Itä-Suomen yliopistosta ja Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Kähkönen tekee parhaillaan väitöskirjaa tarkastellen biotalouteen liitty-vää paikallistason maaseudun muutosdynamiikkaa eri elinkeinoelämän toimijoi-den (energiaosuuskuntayrittäjät, paikalliset nuoret, biotalouteen ja bioenergiaan
23 liittyvään hallintaan osallistuvat paikallistoimijat) arvojen, asenteiden ja käsitys-ten kautta. Yliopiston kirjaston palveluita Kähkönen on käyttänyt opiskeluajois-taan lähtien, eli jo Joensuun yliopiston aikana.
Kuva 3: Tanja Kähkönen valmistelee väitöskirjaa metsätieteiden osastolla.
(Kuva: Varpu Heiskanen.)
Toinen haastateltava Petri Tanska on tutkijana Kuopion kampuksella. Lääketie-teellistä ja sovellettua fysiikkaa pääaineinaan opiskellut Tanska on siirtynyt mais-terin tutkintonsa jälkeen suoraan tutkijaksi yliopistolle. Nyt Tanska viimeistelee väitöskirjaansa, jossa tutkitaan nivelrikon etenemistä ja sen syntyä nivelruston, erityisesti rustosolujen toiminnan tietokonemallintamisella. Tanska tekee tutki-mustaan osana tutkimusryhmää. Myös hänen kirjastohistoriansa ulottuu ajalle ennen Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä.
4.3 TARVITTAVIEN TIETOAINEISTOJEN LÖYTÄMINEN Kuinka haastattelemamme tutkijat löytävät tarvitsemaansa tietoaineistoa? Käh-kösen ja Tanskan haastatteluista käy ilmi, että molemmat käyttävät sekä formaa-leja että informaaformaa-leja kanavia tarvitsemansa tiedon löytämiseksi. Tietoa jaetaan tiedeyhteisön sisällä. Kähkönen mainitsee tärkeänä muun muassa konferens-seissa sekä erilaisissa tutkijoiden välisissä kansainvälisissä verkostoissa ja
yhtei-24
söissä tapahtuvan tiedonvaihdon, joka on luonteeltaan muutakin kuin artikkeli-julkaisujen vaihtoa. Tarvittavan formaalin tiedon saamiseksi kummallakin on melko vakiintuneet tiedonlähteet ja kanavat. Molemmat tarvitsevat tutkimus-työssään lehtiartikkeleita. Ne löytyvät enimmäkseen joko yliopiston kirjaston tar-joamista tietokannoista, Varastokirjastosta tai kollegoilta.
Kirjamuotoisten julkaisujen merkitys on Tanskan tutkimuksen nykyisessä vai-heessa vähäinen. ”Kirjat ovat ehkä enemmän sellaista peruslähdemateriaalia.
Kirjassa on yleensä se ongelma, että tutkimuspuolella se on auttamattomasti van-haa tietoa. Puhutaan jo sellaisesta neljästä kuuteen vuotta vanhasta [tiedosta]. Lä-hinnä ne niputtavat paremmin viimeaikaista hommaa yhteen. Tietysti meilläkin on muutamia peruskirjoja biomekaniikassa, ne perusasiat eivät muutu mihin-kään”, Tanska kuvailee monografioiden roolia työssään. Tuoreet artikkelit ovat välttämättömiä nopeasti uusiutuvaa tutkimusta seuratessa. Kähkösen näkemyk-set kirjojen ja artikkeleiden roolista tiedonlähteinä ovat samankaltaisia kuin Tanskalla. ”Artikkeleissa on yleensä uusin tieto. Kirjat ovat kuitenkin tärkeässä roolissa kokonaisuuksien hahmottamisessa ja taustojen kartoittamisessa”, Käh-könen toteaa.
Kähkönen käyttää kirjaston aineistoluetteloa Joskua tarvitsemiensa kirjojen etsi-miseen. Yleensä hän tietää mitä nimekettä on hakemassa, aihehakua hän käyttää harvemmin. Kähkönen käy kuitenkin toisinaan Joensuun kampuskirjaston uu-tuushyllyllä, josta usein löytyykin kiinnostavaa kirjallisuutta. Sekä Kähkönen että Tanska mainitsevat myös kirjaston blogin, josta he ovat saaneet tietoa kirjas-ton uutuuksista ja ajankohtaisista aineistoihin liittyvistä asioista.
Kirjaston tarjoamien e-aineistojen portaalia Nelliä haastatellut tutkijat pitävät kankeana. Uusi kaikkien aineistojen käyttöliittymä Finna on heille vielä tuntema-ton. Tanska käyttää aineistojen hakuun ensisijaisesti PubMedia ja Google Scho-laria, Kähkönen usein Elsevierin Scopusta ja Google Scholaria.
Kähkönen mainitsee, että tieteenalakohtaiset aineistot, joita kirjaston tiedonhaun opetuksessa opiskeluaikana mainostettiin, eivät ole juurikaan palvelleet hänen tarpeitaan. ”Perinteisempää tutkimusta tekeviä saattavat palvellakin, mutta olen kokenut, että monitieteisessä lähestymistavassa tarvitaan laajempaa näkemystä.
Olen itse löytänyt, mitkä ovat sopivat kanavat. Esimerkiksi metsätieteiden lähi-tieteenaloilla on kiinnostavaa tutkimusta palvelevaa luettavaa”, Kähkönen to-teaa.
25
4.4 KOKOELMIEN RIITTÄVYYS
Mielenkiintoista kyllä, haastateltavilla ei ollut juurikaan kommentoitavaa kirjas-ton kokoelmien sisällön, iän ja laajuuden suhteen. Kähkönen pitää kirjaskirjas-ton lehti- ja kirjakokoelmia varsin tyydyttävinä. Vanhempaakin sopivaa kirjallisuutta löy-tyy kirjaston kokoelmista hänen mukaansa yllättävän hyvin. Myönteinen asia on myös mahdollisuus tilata kirjoja yliopiston muilta kampuksilta, joskin varaus-maksu asettaa pienen kynnyksen – on mietittävä, onko kirja todella tilaamisen arvoinen. Jos jotain tarvittua kirjaa ei ole ollenkaan kokoelmissa, Kähkönen tekee kirjastolle usein hankintaesityksen.
Tanskalla kirjastoaineiston käyttö painottuu lehtiartikkeleihin. Vuoden 1998 tie-noo näyttäytyy hänelle selvänä rajapyykkinä kirjaston tarjoamissa kokoelmissa:
Lehtien sitä tuoreemmat numerot pääsääntöisesti sisältyvät kirjaston hankki-mien lisenssien piiriin, sitä vanhemmat numerot eivät sisälly. Tanskan seuraa-milla aloilla perustetaan myös uusia lehtiä, joiden impaktifaktori saattaa nousta korkeaksi hyvinkin nopeasti. Kirjaston haaste on pystyä tarjoamaan pääsy myös näihin, ellei kyseessä sitten ole vapaasti luettavissa oleva open access -lehti.
Kirjoja Tanska on tarvinnut lähinnä opiskeluaikanaan; hänen alansa tutkija ei löydä niistä kaipaamansa tuoreinta tietoa. Kurssikirjallisuutta oli hänen opiskel-lessaan tarjolla kohtuullisen hyvin. Olennaista oli riittävä määrä niteitä peruskir-joista, ei laaja nimeketarjonta. Painosten välisillä pienillä eroilla ei ollut merki-tystä oppikirjoissa, joista opeteltiin tieteenalan perusteita. Opiskeluaikanaan Tanska muistelee löytäneensä tarvittavia kirjoja myös kirjaston kokoelmien ulko-puolelta − opiskelijakirjakaupoista ja myös sähköisessä muodossa. Vain kerran hän on tehnyt kirjahankintaehdotuksen kirjastolle. Nykyään hän harvemmin tar-vitsee kirjoja työssään, ja kirjaston kasvanut sähköisten kirjojen kokoelma on jää-nyt hänelle vieraaksi.
Kertooko tämä kaikki siitä, että kirjaston kokoelmiin ollaan tyytyväisiä? Merkit-tävimpien kustantajien tärkeimmät lehdet kokoelmiin joka tapauksessa sisälty-vät. Tuoretta kirjallisuutta tulee jatkuvasti tarjolle ruhtinaallisia määriä laajojen e-kirjapakettien myötä. Vaikka Kähkösen mielestä asiakkaan hankintaesityksen pohjalta tilatut kirjat saapuvat nopeasti, on tärkeää että kirjasto tekee ennakoivaa valintaa keskeisen kirjallisuuden osalta.
Hankkivatko tutkijat sitten kirjoja myös omaan kotihyllyynsä? Ainakin Kähkö-nen kertoo ostavansa kirjoja nykyisin harvoin ja karsineensa kotikirjastoaan –
26
muun muassa lahjoittamalla niteitä kirjastoille. Pari oman tutkimusalansa tieteel-listä lehteä hänelle tulee tieteellisten seurojen jäsenyyden perusteella. Tanska erikseen mainitsee ostaneensa kattavia perusteoksia omilla rahoillaan.
Paperisia lehtiä haastatellut tutkijat eivät kaipaa. Kuvaavaa on, että Tanska kertoi erityisenä tapauksena sen, kun hän oli noutanut paperisen lehden kirjastosta vie-däkseen sen laitokselle kopioitavaksi. Kumpikaan ei yleensä tulosta verkosta löy-tämiään artikkeleita. Tähän vaikuttaa jo sekin, että pdf:t on helppo viedä heidän käyttämäänsä Mendeley-viitteidenhallintaohjelmaan ja hakea sieltä tarvittaessa esille.
Kuva 4: Petri Tanskan koneessa pyörii kolmiulotteisia jutskia. (Kuvaaja: Raija Törrönen.)
Kähkönen, joka käyttää kirjoja Tanskaa enemmän, pitää e-kirjaa painettua kirjaa kätevämpänä formaattina. Hankintaesitystä tehdessään hän jättää nykyisin kir-jaston päätettäväksi, tilataanko kirja painettuna vai sähköisenä. E-kirjojen tekstiä pystyy kopioimaan, tallentamaan ja tulostamaankin. Etuna on myös se, että kir-joihin pääsee käsiksi liikkeellä ollessa ilman, että niitä tarvitsee raahata mukana.
Toisaalta Kähkösen tutkimustarpeille on ominaista, ettei hän lue kirjoja koko-naan, vaan vain soveltuvin osin. ”Usein käy niin, että kun kirjaa katsoo, huomaa-kin että eihän tuossa paljon ollutkaan”, hän sanoo. ”Ei kyllä kannesta kanteen tule luettua. Kirjojen funktiona on omalla kohdallani toimia myös inspiraation
27 lähteenä eli vaikka kirjasta ei paljon juuri tietyllä hetkellä jääkään käteen, jotakin voi jäädä mieleen uutena näkökulmana.”
E-kirjapalveluista Kähkönen pitää Ebrarya hankalakäyttöisenä, sillä kaikkia kir-joja ei saa ladatuksi omalle koneelle, vaan ne täytyy lukea verkkoyhteys päällä.
Lisäksi Kähköstä on joskus mietityttänyt, onko e-kirjoja hävinnyt kokoelmista.
Näin todellakin voi käydä, kun nimekkeitä aika ajoin poistuu hankituista e-kir-japaketeista. Monesti kirjat ovat ostettavissa takaisin käyttöön, jos kysyntää ilme-nee. Kokonaisuudessaan kirjaston e-kirjakokoelmat ovat koko ajan kasvaneet.
Eräs kirjaston uusi palvelu on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus hankkia käyttäjätunnukset, joilla voi esikatsella Ebscon kauppaamia e-kirjoja ja tehdä niistä hankintaesityksiä suoraan Ebscon kirjahankintaohjelmassa. Kähkönen pi-tää esikatselumahdollisuutta hyvänä, mutta arvelee, ettei tulisi käyttäneeksi pal-velua hankintaesitysten tekemiseen, koska yleensä tietää jo nimekkeen, jonka tar-vitsee.
4.5 KOKOELMIEN RAJAT
Sähköisten aineistojen myötä kirjaston kokoelma on muuttunut käsitteenä ongel-malliseksi. Missä kulkevat kirjaston kokoelman ja muun tietoaineiston rajat?
Tunnistavatko asiakkaat, mikä on kirjaston heidän käyttöönsä saattamaa aineis-toa?
Ainakin haastatellut tutkijat kertoivat tunnistavansa, milloin verkkoaineisto on kirjaston saataville hankkimaa. Tämän huomaa jos ei muusta, niin käyttöliitty-män reunaan ilmestyvästä tekstistä, joka ilmaisee Itä-Suomen yliopiston kirjas-ton lisensoineen käyttöoikeuden aineistoon.
Kuopiossa sijaitseva kansallinen Varastokirjasto edullisine yhteislainauksineen ja artikkelitilausmahdollisuuksineen on mielenkiintoinen rajatapaus määriteltä-essä, mikä on ”omaa” ja mikä ”ulkopuolista” kokoelmaa. Sekä Kähkönen että Tanska ovat omatoimisesti tilanneet Varastokirjastosta tarvitsemiaan artikke-leita. He pitävät palvelua nopeana ja helppona. Varastokirjaston kokoelmissa on hyvin kattavasti erityisesti lehtien vanhempia vuosikertoja.
Jos artikkelia ei löydy omasta tai Varastokirjaston kokoelmasta, tutkijat käänty-vät kollegojen taikka artikkelin kirjoittajan puoleen. Tanskalla on hykäänty-vät suhteet tutkijakollegoihin Lundin yliopistosta, jonka aineistolisenssit ovat paikoin laa-jemmat kuin Itä-Suomen yliopistolla. Jos artikkelia ei saada mitään muuta kautta,
28
se saatetaan ostaa. Vaihtoehtoisesti etsitään toinen, vastaavan oloinen artikkeli, joka on helpommin saatavissa. Kirjaston kaukopalvelua Tanska ei ole käyttänyt artikkelien hankkimiseen. Kähkönen kertoo etsivänsä artikkeleita joskus myös tutkijoitten ResearchGate-yhteisöpalvelusta.
Kiinnostavana esimerkkinä mainittakoon, että Tanskan 1990-luvun lopulla pe-rustettu tutkimusryhmä on koonnut artikkelitietovarantoa omalle palvelimel-leen. Sinne on vuosien varrella ryhmän käyttöön skannattu ja talletettu sellaisia eri lähteistä kertyneitä artikkeleita, jotka eivät ole suoraan verkon kautta käytet-tävissä kirjaston hankkimien lisenssien puitteissa tai jotka koetaan olennaisiksi ryhmän tutkimusta silmällä pitäen. Tanska näkee artikkelipankin synnyssä olen-naisena sen, että tutkimusryhmän juuret ulottuvat aikaan ennen nykyisenkal-taista sähköisen materiaalin vyöryä: ”Jos meidän BBC-ryhmä (Biophysics of Bone and Cartilage) on perustettu 1997, niin sillä on jo historiaa. Varmaan pienemmillä ja uudemmilla tutkimusryhmillä ei ole tämmöisiä omia tietokantoja.”
4.6 TOIVEITA KIRJASTOLLE
Haastateltujen tutkijoiden toiveet kirjastolle liittyvät ennemmin teknisiin seikkoi-hin kuin kokoelmien sisältöön ja laajuuteen. Tanska tosin sanoo toivovansa, ettei ainakaan lehtivalikoima heikkenisi, sillä kustantajien pyytämät 40 dollarin la-tausmaksut per artikkeli harmittavat. Hän on toisaalta tietoinen yliopistojen ra-hatilanteesta sekä tieteellisen julkaisemisen käymistilasta. Tähän liittyvät suurten kustantajien asettamat kalliit tekijämaksut, joilla artikkelit olisivat saatavissa open access -muotoon.
Kummankin tutkijan toiveena on saada mobiilisovelluksia artikkelien ja kirjojen lukemista varten. Sovelluksessa teksti muuntuu kannettavan laitteen pienelle näytölle sopivaksi. Jotta lukeminen yliopiston verkon ulkopuolella matkakäy-tössä olisi mahdollisimman joustavaa, aineistot tulisi pystyä lataamaan sovelluk-siin offline-käyttöä varten. Kustantajat tarjoavat kännyköille omia artikkelinlu-kusovelluksiaan. Lisäksi on Browzine, johon saa luettavaksi usean eri kustanta-jan lehtiä. Kirjastossa onkin harkittu sen koekäyttöä. Tanska oli huomannut kir-jaston blogista, että lähinnä sanoma- ja yleisaikakauslehtiä sisältävä PressReader (entinen PressDisplay) tarjoaa käyttöön sovelluksen, ja hän aikoi testata sitä. Oli-siko kirjaston harjoittamaan sovellusten pilotointiin saatavissa mukaan myös tut-kijoita?
Mitä tulee aineistoista tiedottamiseen, Kähkönen ja Tanska pitävät blogia hyvänä kanavana, mutta sinne tulevista kirjoituksista tutkijayhteisö ei välttämättä ole
29 riittävän tietoinen. Kähkönen kokisi hyväksi kirjaston ajankohtaisia asioita kos-kevan sähköpostilistan, jolle tutkijat voisivat halutessaan liittyä. Kerran tai kah-desti kuukaudessa lähetettäviin viesteihin kirjasto voisi koota blogikirjoituksiaan sekä muita aineistotiedotteita.
Kaikkiaan näyttää, että tutkijoitten vertaisyhteisön rooli tietovarantona on kas-vanut kirjaston rinnalla. Julkaisemisen määrän ja julkaisujen hinnan kasvaessa varsinkin sähköinen tietoaineisto liikkuu tutkijaverkostoissa yhä enemmän. Kui-tenkin tutkijat kokevat, että kirjasto on perusta, josta tietoa haetaan. Muu yhteisö auttaa löytämään, mikä on ajankohtainen aihe ja mikä on pinnalla ja tilkitsee niitä aukkoja, joita kirjaston kokoelmista löytyy.
30