Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1903-1904

', i

'_l i_~

1.,'''

.

''

- ' i

,.; l

!

...

^'

Lukuvuosi 1903-1904.

Keskuskoulu taideteollisuutta varten.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seu- raavat opettajat: herra M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpi- dossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, insinööri Uno Albrecht konepiirustuksessa, mittausopissa ja selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, neiti Ellen Borenius posliini- maalauksessa, koulunopettaja 0. Dannholm kaunokirjoituk- , sessa ja tekstauksessa, neiti Aina Eklund nahanveistossa, kivipainaja August Engström kaunokirjoituksessa ja tekstauk- sessa, herra A. V. Finch ruukunteossa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kivenveistossa, mallituksessa ja ammatti- piirustuksessa puusepille, insinööri H. H. Hackstedt luvun- laskussa ja algebrassa suomeksi, koristemaalaja F. Hassel- gren koristemaalauksessa, maisteri M. Holmberg luvunlas- kussa ja algebrassa ruotsiksi, kansakoulunopettaja Heino Högman laskennossa suomeksi, arkitehti Th. Höijer piirus- tuksessa, kaivertaja C. Jahn piirustuksessa ja perspektiivi- opissa ruotsiksi, taitelija S. A. Keinänen piirustuksessa, tai- telija Berndt Lagerstam mallipiirustuksessa, koulun taiteelli- nen johtaja, arkkitehti Armas Lindgren muoto- ja komposit- siooniopissa, kompositsioonipiirustuksessa ja taidehistoriassa, arkkitehti Selim Lindqvist· piirustuksessa ja rakennuspiirus- tuksessa, koristemaalaja J. Löf ammatti- ja ornamenttimaa- lauksessa, insinööri 0. Lönnrot konepiirustuksessa, mittaus- , opissa-- selittävässä mittaus opissa ja fysiikissä ruotsiksi, puun- piirtäjä A. Th. Nordgren puunpiirrännössä, tohtori A. Plathan

lL

/

2

fysiikissä suomeksi, kamreeri A. Sablan kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuk- sessa ja korkeammassa ornarnenttipiirustuksessa, kansakoulun- opettaja V. Weissmann luvunlaskussa ruotsiksi ja allekirjoit- tanut, koulun johtaja, piirustuksessa, kuvaannossa ja perspek- tiiviopissa suomeksi.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

alg·ebrassa: ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakoaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, verranto-oppi, ensimmäisen asteen ekvatsioonit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kaksinkertaisessa kz'rjanpidossa: ennätys seitsemän kuukautta, joista neljä kuukautta vähittäis- ja kolme tukku- kauppaa;

luvunlaskussa: kymmen- ja tavallisten murtolukujen kertaus ja sen jälkeen päätös-, korko- ja vaihtolasku sekä arvokertaan korottaminen ja neliöjuuren otto;

selittävässä mittausopissa : tärkeimpien kåyräviivojen selittäminen ja projektsionitasojen piirtäminen ja viivain, ta- sanneskuvioitten ja kappalten projektsionia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsioneista, kappalten kiertämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

mittausopissa : tärkeimmät våittåmåt, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasannes-kuvioiden yhdensuurui- suutta, yhteellisyyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasannes-kuvioiden pinta-aloja laskettu, kappalten pinta-aloja ja kuutiosisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty, koonilliset sektsionit, ympyrän evolventtiviiva, sykloidiviivat ja kierreviiva määritetty;

fysiikissä: kap palten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;

1nuoto- ja kompositsioonz'opissa: rzner: kurssi': esitelmissä on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeellisten muo- tojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja kåytt.imisestå,

I

Taululla tehdyillä piirustuksilla on osotettu muoto-opin eri

~i

,. kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyp- tistä ja jatkaen 19:n vuosisadan alkuun;

j

I I

3 ezner: kurssi: koristeellisen muoto-opin teoriiaa on esi:

tetty etupäässä silmällä pitäen työaineen, tekotavan, ilman- alan, tarkotuksen y. m. vaikuttimien merkitystä komposit- sioonin syntyyn ja kehitykseen nähden. Esitelmien ohessa on valaisevia esimerkkiä taululle piirretty. William Morris'in ja Walter Crane'n teokset ovat pääasiallisesti olleet johteena;

komposz'tsioonipiir11stukscssa: muoto- ja kompositsiooni- opin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä. harjoitel- mia, joita yliopiston botaaniseen puutarhaan ja zoologisiin kokoelmiin tehdyillä opinto-vaelluksilla y. m. on koottu, on sommiteltu vapaita kompositsiooniharjoituksia usein ainoastaan koristeellisessa tarkoituksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen sil- mällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryyjyjen, sohvatyynyjen, kiikkutuolinmattojen, gobeliini- ja kuvakuto- musten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, posliiniteosten koris- tus-, keramiikki- ja metallitöiden y. m. piirustuksia. Oppi- lasten kesken on pidetty kilpailuja;

perspektz'z'viopz'ssa: edusta, kulma ja satunnainen per- spektiivi kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoperspek- tiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia;

taide!tistoriassa on esitelmiä pitämällä ja kuvia näyttä- mällä selvitetty taiteen tärkeimmät kehityskaudet, Huomat- tavimmat taiteliat rakennustaiteen, kuvaamataiteitten ja taide- teollisuuden alalla ovat tåten joutuneet tarkastuksen ja esit- tämisen alaisiksi. Kurssi on käsittänyt taiteen historian hå- måråstå muinaisuudesta barokkiaikaan saakka.

Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettu 445 ja kevätluku- kaudella 392 oppilasta, niistä oli syyslukukaudella 183 ruotsia ja 262 suomea puhuvaa ja kevätlukukaudella 167 ruotsia ja

225 suomea puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti näkyy seuraavista tauluista:

..

H I

: ~ i

/ }::

·!, t.

4

Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku:

S. L.,K. L. S. L.,K. L.

Oppilaiden sukupuoli: Käynyt koulua:

Miespuolisia 3041 256 ^{l lukukauden} 251 56

Naispuolisia .. 141 136 ² lukukautta 20 165

3

. ^-

^{82 22}

Yhteensä 455 392 4 ^,; 17 62

5 • . . 34 18

6

-

₆

Oppilaiden ikä: ^» 2')

7 • ^.

.

^!2 ₄

14-15 vuotiaita .

..

97 34 8 » . . 2 IO

16-19 •

..

193 177 9 ^» . . ₅ 2

20-24 ^»

.. . .

. 84 ros ^{IO »} . . . . ^I ₅

25-29

. ^.

^. 34 39 ^Yli 10 lukukautta .. 15 19

30-- • .. 37 37

Yhteensä! 445

I

Yhteensä 392

455 352 Keski-ikä

..

19,7 20,9

Syntymäpaikka: ^'

-

Helsinki 195 165

Uusimaa Helsingin ulk .. 47 50

·Muu Suomi 184 . 162

Ulkomaa 19 15

Yhteensä! 455

I

³⁹²

12 IO

I' ₃

44 ⁴²

49 60

285 ²³⁹

28 21

,, ₂

:,

l l

2

2 2

Siirto 429 381

j

j

1

~ 'Cf~~

Oppilaiden koulu ennen sisäänkirjoitusta:

S. L. K. L.

. Yliopisto Polytekniko Lyseo .. . Naiskoulu . Kansakoulu Käsityöläiskoulu Teollisuuskoulu Käsityökoulu . . Seminario .. . . Kuuromykkäin koulu .

Raajarikkoisten koulu Koulu ulkomaalla . . . Yksityistä opetusta saaneita

5

S. L. K. L.

Siirto 429 381

2 2

9 5

5 4

Yhteensä 445 39²

Oppilaiden ammatti.

S. L. K. L.

Hatuntekijä ^{I l}

Juoksupoikia . 42 30

Kaivertajia ja kultaseppiä . 3 5

Kelloseppiå I

Kemigraafeja I

Kipsityöntekij öitä l

Kirjanpainajia . ¹² 3

j

Kirjansitojia . ² 3

Kirjureita . . . ·, I 2

Kivenhakkaajia 3 ^:,

· Kivenpainajia 8 7

Konttori- ja kauppapalvelijoita . 27 ²³

Korityontekijoitä ^I 3

Kupariseppiå ·6 6

Kuvanveistäjiä 5 4

Lasiseppå . I

Lakki- ja peltiseppiä 18 17

Maalareita . 48 44

Muurareita . 7 5

Ompelijattaria. 6 4

Opettajia 7 ⁶

Palvelusväkeä . ^{2 2}

Piirustajia 5 ⁶

Preparaattoreita 3 3

Puuseppiä ja kirvesmiehiä . 30 ²⁹

Puutarhureita 4 ²

Siirto 243 214

6

Rautaseppiä . Räätäleitä . . .

S. L. K. L.

Siirto 243 214

52 52

I I

Sairaanhierojia 2 , 3

Soitinseppiä . . r I

Soittaja .. . .

Sokurityöritekijöitä I I

Työnjohtajia . . . 6 4

Ulkotyön tekijöitä 4 z

Vahtimestaria . . . 4

Valokuvaajia . . . ² r

Virkamiehiä . . . 7 9 Ilman ammattia . . .

...

• ¹²² 10 3

Yhteensä 445 392

I

^I

i

r

t

'l!

Oppiaineet:

'•'-l

-,.-,,- -

..

--^~----·. ^{•··.... .}..^__.

i

Syyslukukaudclla Kevätlukukaudella '

. 1-l

r< ~ 'ö' ^;,;; ::r: ~ ::r: ^{1-l ;,;;}

tr:

~- "

^{0 2.}

'< 0

.,

5 ^C,

.,

_g..

'<

.,.

^"1 _§" ,.-

[ _~ ^C ~

"1

§.

.,.

V,

~ ~ ~

.,.

ä ^{;;: 0 ;;;·}

' ^C _ä " ^;;-

.,.

,.-

,,.

\ C ^{::: C :::} "^{? :::::: :::::: :::::: ::::::; ::::::}

"

^p

I I i

Käsivarapiirustusta ...•... 3o9 355 337 . 290 388 268 282 254 I ^{225 166 299}

Korkeampaa ornamenttipiirustusta ... 15 28 27 22 30 15 19 15

I

^{12 9 19}

Kuvaantoa ...•... 22 39 42 37 ^'43 36 36 35 33 19 41

Algebraa ...•... 25 26 20 13 26 19 19 18 17· 14 19

Ammatti- ja ornamcnttirnaalausla

... -

^{14 14 12} 15 ^II 16 14 13 - 19

I

Am~at~ipiirustusla puusepille ... ^II 12 12 12 13 II 13 9 9 ^IO 13

Fysiikkiä ...••• 16 16 16 15 16 12 13 12 ·13 12 13

Kaunokirjoitusla ja tckstausta •... 144 160 155 129 168 124 145 135 113 86 .147

Kirjanpitoa ...•.. 84 89 89 79 89 72 72 68 , 65 48 173

Kiveuvcistoa • . . . . 3 3 4 4 4 6 6 5 I^{1 •} 6 3 7 Konecnpiiruslusta . . . . 81 83 83 72 83 82 75 74

I

^{70 56 82}

Koristcmaalausta ...

-

^{14 14 Il 14 13 13 Il II}

-

¹³

Lasken toa

...

163 169 159 135 171 135 137 125 !IO 87 145

Mallipiirustusta ...•.

-

^{II 12 12 12 13} 14 14 13 12 15

Mallitnsta ...•. 25 31 32 31 38 16 25 29 25 - ₃₅

Mittausoppia ... 67 69 67 55 71 68 61 57 54 40 68

Nahanveistoa ... 4 ·5 5 5 5 ^{6 II 12 IO} 4 12

Perspektiivioppia . , ...• 40 62 61 54 64 41 39 36 30 22 43

Posliinimaalausta . . . • . . . .•.. 7 ^{1,6 16 15 16 16 18 18 17 16 19}

Puunpiirräntöä ...•..•. 6 8 7 7 ⁸ 9 8 8 7 6 ₉

Puunveistoa ...•...• t8 -29 27 22 30 21 26 25 23

221 29

Rnkenuuspiirustusta ... 29 32 30 23 33 20 ~ I') 16 12 22

. Ruukuntekoa ..•...••... 5 ⁶ 6 ₅ 6 8 IO 12 9 9 12

I

Selittävää mittausoppia ...•. 29 39 35 25 39 27 26 23 23 I ^{16 2}7

i

I1:·_.1··•

t•

...

}i

'1

J

l t ⁱ

1(11 . .

.<··.:·-:"-'•·-~;t•"!:-,·,::.•; •: ·::,·

. ..._... . - .. ote••... . "'. :.., , ...-..-

f; . ,. ~ - ,. . •

-

fj{.:_

t

-_!

i

.f

_i

•

Opetusta on vuoden kuluessa annettu seuraavan opinfDjärjesfJ1ksm mukaan .

I

Maanantaina

I I

Keskiviikkona!

I

Perjantaina

I

^I

Aineita: Tiistaina Torstaina Lauantaina

1

sunnuntaiua

Piirustusta käsivaralta . . . ... 7- 9 i. p. 7- 9 i. p. 7- 9 i. p. 7- 9 i. p. 7- 9 i. p. 7- 9 i.

p. I _-

Korkeampaa ornamenttipiimst. . 9- 10 a. p. 9- 10 a. p. 9- 10 a. p 9- 10 a. p.· 9- 10 a. p. 9- 10 a. p. - Kuvantoa ... 10--12 a. p. 10- 12 a. p. 10- 12 a. p. 10- 12 a. p. 10--12 a. p. 10- 12 a. p. -

Algebraa ...

- -

^- - 7- 9 i. p. - -

Ammatti- ja ornamenttimaalausta

- -

7- 9 i. p.

-

-· 7- 9 i. p.

-

Ammattipiirustusta puusepille .. - 5~?.._i. p. -

-

5- 7, i. p. -

-

Fysiikkiä ... -

-

^{- - -} 9- 11 a._p.

Kaunokirjoitusta ja tckstausta

- -

7- 9 i. p. -

-

7- 9 i. p. 9- 11 a. p.

Kirjanpitoa . . . . 7- 9 i. p. -

-

7- 9 i. p. - -

-

Kivenveistoa ... 7~9 i. p. ·-

-

7- 9 i. p. - -

-

Kompositsionipiirustusta . . ... 8- 11 a. p. 9- 11 a. p. 8- 11 a. p. 9- 11 a. p. 8- 11 a. p. - -'

Koneenpiirustusta . . .

- -

7- 9 i. p.

- -

7- 9 i. p.

-

Koristemaalausta '. . : . . . ... 12- 2 i. p. 12- 2 j,' p. 12- 2 i. p. 12- 2 i. p. 12- 2 i. p. 12- 2 i. p. -

,Lasken toa ... 7- 9 i. p. 7- 9 i. p.

-

7- 9 i. P· -

- -

Mallipiirustusta ... 6- 8 i. p. - 6- 8 i. p. 6- 8 i. p.

-

-

-

Mallitusta ... - 7- 9 i. p.

-

-· 7- 9 i. p.

- -

Mittausoppia ... -

- -

_'

-

7- 9 i. p.

- -

IMuoto- i'.' kompositsiooioppia. . -- 8- 9 a. p.

-

8- 9 a. p.

-

^-

-

I

Nahanvcistoa ... 12- 2 i. p. -

-

12- 2 i. p. -

- -

, Perspektiivioppia ... 5- 6 i. p.

- -

5- 6 i. p. -- -

-

jPosliinimaalansta . . . . - 12- 2 i. p. 12- 2 i. p.

-

12- 2 i. p. 12- 2 i,. p.

-

Puunpiirräntöä . . . .

-

7- 9 i. p.

-

- 7- 9 i. p. - -

Puunvcistoa . . . .. 12- 2 i. p. 12- 2 i. p. ( 7- 9 i. p.) 12- 2 i. p. 12-2 i. p. { 7- 9 i.

P·} _-

).12- 2 i. p.f 12- 2 i. p.

Rakenuuspiirustusta . . . .

-

^{7- 9 i. p. --}

--

7- 9 i. p. - -

Ruukuntckoa ...

-

^{12- 3 i. p. 5- 8 i. p.} 12-·3 i. p. 5- 8 i. p. 12- l i. p. -

I

Selittävää mittausoppia ... - 7- 9 i. p.

- - -

^-

^-

Taidehistoriaa· ... 4- 5 i. p. - -

- - - -

00

1

9 , Lukuvuoden kuluessa on ollut 12 kilpailua, jolloin joka kerta

3

^palkintoa

a

30, 20 ja ro markkaa jaettiin,

Kilpailu-ohjelmat olivat seuraavat:

r) Seinäkellon piirustus. Ensimmäisen palkinnon sai Emma

· Saltzman, toisen Ingeborg Lihr ja kolmannen Gerda Lihr.

2) Kirstu neljällä jalalla, Ensimmäisen palkinnon sai Sigrid Vickstrorn, toisen Elna Engström ja kolmannen Sigrid Vickströrn.

3) Seinäfriisi ruokasalia varten. Ensimmäisen palkinnon sai Ellinor Ingman, toisen Benjamin Heinonen ja kolmannen / - Gerda Lihr,

4) Kukkasvaasi. Ensimmäisen palkinnon sai Märta Arppe, toisen Sigrid Vickström ja kolmannen Sigrid Vickström.

5) Maitokannu. Ensimmäisen palkinnon sai Elin .Juse- lius, toisen Gerda Thesleff ja kolmannen Elin Juselius.

6) Lipas kuvallisia postikorttia varten. Ensimmäisen palkinnon sai Sigrid Vickström, toisen Aino Keinänen ja kol- mannen Anna Dahlbeck.

7) Rippikalkki. Ensimmäisen palkinnon sai Lisi Borg- ström, toisen Hjördis Lagerborg ja kolmannen Emma Saltzman.

8) Seisova kellokaappi. Kaikki palkinnot sai Otto / /

Tuomala. ¹1

9) Herranhuoneen katto maalattu stukissa. Ensimmäisen palkinnon sai Sigrid Vickström, toisen Oskar Elenius ja kol- ( / mannen Yrjö Kanniainen.

ro) Maitokannu. Ensimmäisen palkinnon sai Hjördis Lagerborg, toisen Märta Arppe ja kolmannen Lilli Luukkonen.

r r) Kolmihaarainen kynttiläjalka. Ensirnrnåisen palkin- non sai Lisi Borgström, toisen Hjördis Lagerborg ja kol- mannen Johanna Böhm.

12) Salkku. Ensimmäisen palkinnon sai Sigrid Vick- ström, toisen Lisi Borgström ja kolmannen Emma Saltzman.

Korkeammassa taideteollisuuskoulussa muutetaan kol- manteen vuosikurssiin Lisi Borgström, Hjördis Lagerborg, Lilli Luukkonen ja Emma Saltzman sekä toiseen vuosikurs- siin Märta Arppe, Alice Ehrnrooth, Ellinor Ingman, Yrjö Kan- niainen, Berta Lucander, Taavetti Sonninen ja Otto Tuomala.

Koneosastosta saavat päästötodistukset: Vilho Airak-

1 I\

1

\

I I

I\

· IO

sinen, Vilho Siren ja Kustaa Vakkila, Kolmannelle luokalle muutetaan Juho Alanko, Artur Emilsson, Aksel Glumerus, August Helin, Villiam Leino, Ernst Odell, Toivo Pajunen ja Väinö Vilenius · sekä toiselle luokalle Ernst Biese, Arvid Eriks- son, Georg Finnerbäck, Pauli Helen, Paavo Husgafvel, Axel Johansson, Svante Järvinen, Kaarlo Kantola, Albert Kindt, Thorvald Kondu, Oskar Laine, Nikolai Lanko, August Lehti, Henrik Lindberg, Herman Lindqvist, Karl Lindroos, Toivo Löklund, Oskar Malmberg, Anton Nisonen, Otto Oikkonen, Herman Palenius, Johannes Palenius, Petter Pastinen, Ma1111:e Sorvari, Alexander Stap, Väinö Stolt ja Erik Vesterlund.

Yhdistyksen rahastojen koroista jaetaan ^{10 0} markkaa stipendiona maalarille Yrjö Kanniaiselle, 75 markkaa Maria Boehrn'ille ja ⁵⁰ markkaa puusepälle Otto Tuomalalle.

Sitä paitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Valter Johansson, John Mäkelä, Taavetti Sonninen ja Sigrid Vickström, 20 markkaa August Alopaeus, Hugo Eklund, Uno Folin, Aksel Glumerus, Benjamin Heinonen, Erik Hendelin, Inez Johansson, Osk~r Lehtinen, Villiam Leino, Hjalmar Långman, Emil Nordström, Toivo Pajunen, Väinö Pettinen, Väinö Rahkonen, Antti Räsänen, Karl Salo, Vilhelm Tuominen, Erik Vasström, Sulo Vuorinen ja Nestor Vårjå, sekä ¹⁰ markkaa Harald Ekholm, Axel Ekroos, Oskar Ele- nius, Axel Haavisto, Valdemar Helenius, Vilhelm Höglund, Oskar Laine, -August Lehti, Emil Leppänen, Armas Linden, Oskar Malmberg, Yrjö Paananen, Anton Paavola, Edvin Sten- backa, Johan Tuominen, Oskar Viitanen, Helmi.Villstedt, Viljo Virtanen ja Uno Vänskä.

--

Helsingissä^. IS p. toukokuuta.

Ernst Nordström.

H elaiugissä, S auomal. ja K irjap,•O sakeyLti,in K il'j apaino, 190!,

j

'

^.

r

I I

Keskuskoulu Taideteollisuutta varten.

Ohjelma vuodeksi 1903-1904.

A. Ylempi käsityöläiskoulu.

Sisäänpääsövaatimukset: Kansakoulukurssi taikka sitä, vastaavat tiedot, taikka alemman Käsityöläiskoulun kurssi.

Opetusta annetaan seuraavissa aineissa:

käsivarapiirustuksessa, kaksi kurssia, ylempi ja alempi, kuvaannossa, kaksi kurssia, ylempi ja alempi,

korkeammassa ornamenttipiirustuksessa, rakennuspiirustuksessa,

ammattipiirustuksessa puusepille, konepiirustuksessa,

. selittävässä mittausopissa, perspektiiviopissa,

laskennossa, mittausopissa, fysiikassa, kirjanpidossa,

kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, puunveistossa,

puunpiirrännössä, kivenveistossa, mallituksessa ja

ammatti ja ornamenttimaalauksessa.

. Muist. Oppilaan, joka aikoo jatkaa opinnoitaan ylem- mässä taideteollisuuskoulussa, tulee ottaa osaa selittävän mittausopin, perspektiiviopin, mallituksen ja piirustuksen ope- tukseen.

I r ^B. Ylempi taideteollisuuskoulu.

¹⁵

Sisäänpääsövaatimuksct: Kansakoulukurssi taikka vastaavat tiedot, sekä sellainen taitavuus piirustuksessa, joka vas- taa ylemmän Käsityöläiskoulun taikka valmistavan kou- lun käsivarapiirustuskurssia. .

Opetusaz'ueita ovat:

a) Ammattiaimita:

keramiikkia (ruukuntekoa) puunvei;;toa,

posliinimaalausta nahkaplastiikkaa 'ja koristemaalausta.

b) Y'leisiä aineita:

kompositsionioppia ja piirustusta, ylempi ja alempi kurssi (2 vuotta),

taidehistoriaa, kuvaan toa, mallitusta,

selittävää mittausoppia ja perspektiivioppia.

Muist. Ennen lukuvuoden 1903-1904 loppua tulee Ylemmän Taideteollisuuskoulun jokaisen oppilaan, joka en- nen ei ole sitä tehnyt, käydä kurssi selittävässä mittaus- 'opissa ja perspektiiviopissa.

Paitsi ammattiaineita ovat seuraavat aineet välttämättö- nua: kompositsionioppi ja piirustus kaikille oppilaille ja mal- litus puunveistooppilaille.

C. Valmistava koulu,

päivä-opetuksella, niitä oppilaita varten, jotka pyrkivät ylem- pään taideteollisuuskouluun.

Sz'säänpääsövaatimukset: kuten ylempään käsityöläiskouluun.

Opetusaiueet: ·

piirustusta; käsivara- ja kuvaantoa, mallitusta,

selittävää mittausoppia ja perspektilvioppia.