Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1911-1912

Keskuskoulu tuiöeteolltsuutto ourten.

£ukuuuosi l 9 l l-l 9 l 2.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraavat opettajat: kirjanpitäjä M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpidossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg tekstauk- sessa, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, arkkitehti Rafael Blomstedt rakennuspiirustuksessa taiteilija Väinö Blomstedt mallipiirustuksessa ja koristernaalauksessa, neiti Ellen Borenius posliinimaalauksessa, insinööri Antti Breit- holtz selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Gösta Cajanus rakennuspiirustuksessa, opettaja 0. Dannholm kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa syyslukukaudella, arkki- tehti Verner von Essen piirustuksessa, taiteilija A. V. Finch ruukunteossa, taiteilija Gunnar Finne kompositsionipiirus- tuksessa, arkkitehti Max Frelander huonekalukompositsio- nissa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kiven- veistossa, mallituksessa ja ammattipiirustuksessa puusepille, kirjanpitäjä A. 0ranith kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruot- siksi, taiteilija Verner von Hausen mallipiirustuksessa, maisteri M. Holmberg laskennossa ja algebrassa ruotsiksi, kaivertaja C.Jahn piirustuksessa ja perspektiiviopissa ruot- siksi syyslukukaudella, herra Karl Janssori kirjansitomisessa, arkkitehti Valter Jung metallinpakoituksessa ja piirustuk- sessa, taiteilija S. A. Keinänen piirustuksessa, kansakoulun- opettaja 0. Lappalainen laskennossa suomeksi, neiti Sigrid Lehrbäck piirustuksessa, koulun taiteellinen johtaja, arkki- tehti Armas Lindgren muoto- ja kompositsioniopissa sekä kompositsionipiirustuksessa, insinööri 0. Lönnrot kone-

2

piirustuksessa, mittausopissa, selittävässä mittausopissa ja fysiikassa ruotsiksi, puunpiirtäjä A. Th. Nordgren puun- piirrännässä, insinööri A. Olsoni mittausopissa ja selittä- vässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti W. G. Palmqvist tyyliopissa, arkkitehti A. W. Rancken mallituksessa, tateilija Alex. Rapp koristemaalauksessa sekä ammatti- ja ornamentti- maalauksessa, insinööri Hj. Renholm konepiirustuksessa, laskennossa ja algebrassa suomeksi, kivipainaja I. J. Rig- neli kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa kevätlukukaudella, insinööri W. Ruso konepiirustuksessa, laskennossa, mittaus- opissa ja fysiikassa suomeksi, neiti Emma Saltzman kirjan- sitomisessa, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeammassa ornarnenttipiirustuksessa, maisteri Torsten Stjernschantz taidehistoriassa, kansakoulunopettaja V. Weiss- 'mann laskennossa ruotsiksi ja allekirjoittanut, koulun joh-

taja, kuvaannossa ja perspektiiviopissa.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

algebrassa: ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murto- lausekkeilla, verranto-oppi, ensimäisen asteen ekvatsionit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kirjanpidossa: kaksinkertaista italialaista kirjanpitoa, osittain vähittäis- ja osittain tukkukauppaa. Ennätys: kuu- den kuukauden esimerkit, neljä kirjanpäätöstä. Sitä paitsi lyhyt kurssi amerikalaista kirjanpitoa;

Laskennossa: laatuluvut, kymmenmurtoluvut, murto- luvut, yksi- ja moniehtoinen päätöslasku, prosenttilasku, korkolasku, alennuslasku, seuralasku, vaihtolasku, neliöön korottaminen ja neliöjuuren otto;

selittäoassa mittausopissa: tärkeimpien käyräviivojen selittäminen ja projektsionitasojen piirtäminen sekä viivain, tasanneskuvioitten ja kappalten projektsionia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suurupden johtamista projektsio- neista, kappalten kiertämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

mittausopissa: tärkeimmät väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasanneskuvioiden yhdensuurui-

3 suutta, yhteellisyyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasanneskuvioiden pinta-aloja, kappalten pinta-aloja ja kuu- tiosisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty;

fysiikassa: kap palten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;

tyyliopissa, 1:nen kurssi: esitelmin on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeellisten muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttämisestä. Taululla tehdyillä piirustuksilla on osoitettu muoto-opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptin taiteesta keskiaikaan asti; toinen kurssi: jatkettu edelleen tyylikehi-, tyksen esittämistä meidän päiviemme taiteeseen saakka, erittäin pitäen silmällä taideteollisuutta-, huonesisustusten kehitystä y. m.;

muoto- ja kompositsioniopissa, 2:nen ja 3:s kurssi:

rakennustaiteellisen ja koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässä silmälläpitäen työaineen, tekotavan, ilman- alan, tarkoituksen y. m. vaikuttimien merkitystä komposit- sionin syntyyn ja kehitykseen nähden. Vapaita esitelmiä, jolloin on käsitelty eri kysymyksiä taiteen ja taideteolli- suuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja väraistin kehitykseen, kansallisesta taiteesta, värin merkityksestä kompositsionissa y. m.;

kompositsionipiirustuksessa, J:nen, 2:nen ja 3:s kurssi:

· muoto- ja kompositsioniopin esitelmiin liittyen ja käyttä- mällä aiheina niitä harjoitelmia, joita yliopiston botaniseen puutarhaan, museoihin y. m. tehdyillä opinto-vaelluksilla on koottu, on sommiteltu vapaita kompositsioniharjoituksia, usein ainoastaan koristeellisessa tarkoituksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuolimattojen, go- beliini- ja kuvakudosten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, posliniteosten koristus-, keramiikki- ja metallitöiden y. m.

piirustuksia Oppilasten kesken on pidetty kilpailuja;

taidehistorian opetus on ·käsittänyt uuden ajan tai- detta 19:n vuosisadan loppuun asti. . Luennoilla on näy- tetty skioptikon kuvia;

4

perspektiioiopissa: edusta, kulma ja satunnainen pers- pektiivi kokonaiselta distansilta ja sen osatta, varjoperspek- tiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia.

Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettuna 534 ja kevät- lukukaudella 474 oppilasta; niistä oli syyslukukaudella 363 suomea ja 171 ruotsia puhuvaa ja kevätlukukaudella 315 suomea ja 159 ruotsia puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti nähdään seuraavista tauluista:

Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku.

s.

I

s.

'

Oppilaiden ikä:

Yhteensä 534

!

I

Käynyt koulua:

I

1 lukukauden . . . . 275 ₁ 63 2 lukukautta . . . . . 34 I 174 3 • . . . 100 I 31 4 ,, , . , . . 18 I 94 I

5 • . . . . . 49 i 19 6 ,, . . . . . 11 . 44

7 • . . . . . 19 9

8 ,, . . . . 6 14

9 • .. .. . 5 4

10 • . . . . . 3 3

Yli 10 • __. _. _. _. ...:·_1_4....;..._1_9_

1

72 34 210 173 151 149 68 73

• _ _._._._. 3_3 4_5_1 Oppilaiden sukupuoli:

Miespuolisia 410 357

Naispuolisia

I

13-15-vuotiaita

16-19 •

20-24 •

25-29 •

30-

i

1\

II

Yhteensä 534 474 Oppilaiden koulu • ennen sisäänkir- I

joitusta: '

Keski-ikä .... 20,s 22,2

Syntymäpaikka:

Helsinki . . . . . . 195 177 Uusimaa Helsing. ulkop. 83 74

· Muu Suomi . . . . . . 229 196 Ulkomaa . . . . 27 27 Yhteensä 534

I

Yliopisto . . . . 14 12 Lyseo. . . . 72 61 Tyttökoulu . . . . 29 33

Kansakoulu 315 270

Käsityöläiskoulu

1

39 31 Teollisuuskoulu . . . . 5 Ammattikoulu ...

1

29 38 Seminaari . . . . 3 3 Kuuromykkäinkoulu . . 3 4 Koulu ulkomaalla ... , · 20 16 Yksityisopet. saaneita 5 6 Yhteensä! 534

I

1 I

I

Ill

I

Oppilaiden ammatti.

Harjansitojia Juoksupoikia .

Kaivertajia ja kultaseppiä Kelloseppiä ..

Kemigraafeja . Kipsityöntekijöitä Kirjanpainajia Kirjansitojia Kivenhakkaajia , Kivipainajia .

Konttori- ja kauppapalvelijoita Korintekijöitä ,

Kultaajia ...

Kupariseppiä . Kuvanveistäjiä Leipureita.

Läkki- ja peltiseppiä Maalareita

Muurareita Nyörinpunojia Ompelijoita.

Opettajia Palvelusväkeä . Piirustajia.

Puuseppiä ja kirvesmiehiä ..

Rautaseppiä . . . . ..

Ruukuntekijöitä ...

Räätäleitä .

Sokuri työntekijöitä Tupakantyöntekijöitä Työnjohtajia

Ulkotyöntekijöitä Valokuvaajia

Verhoilijoita ..

' Virkamiehiä Ilman ammattia

S. L.

2

46

3 1 1 3

4 ,11

7 11 18 1

1 2 2 6 6

66 17 1 7 10 3 5 57 99 1 2 1 10.

10 4 1 115

K. L

2 27

3 1 3 3 5 8 6 8

22

1 2 2' 8 59 17 1 10

5 3 4 43 95 1 1 2 1 2

8 3

1 3.

114.

,i

"

I

~ . I '

!•

i;

; .

Yhteensä 534 474

~I ' J

.l..

Opetusta on vuoden kuluessa annettu seuraavan opintojärjestyksen mukaan:

0)

Ain eita Maanantaina Tiistaina· Kcskivlik- Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnun-

kona taina ^I

' ^I

I

Piirustusta käsivaralta . .. . 7-9 i. p.

,I

Korkeampaaornamenttipiirust. 9-10 a. p.

I

Kuvaantoa ... 10-12 a. p. • 10-12 a. p.

I

Mallipiirustusta ...

- ! -

i -

Algebraa . . . • . . - I - ^- - 7-9 i. p. - ^-

I

Ammatti- ja omamenttimaal:ta - ^{7-9 i. p. - - 7-9 i. p.} - - ^.j'

I

Ammattipiir. puusep ... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - - - ^j

Fysiikkaa ... - ^-- - - - ^{- 9-11 a. p.} i

Huonckalukornpositsionia ...

1 1-3 i. p.

I

I

Kaunokltjoiiusta ja tckstausta!_{I ..}· -

I -

Kirjanpitoa

... ·I

! ^I

K. ·_trJans1·t_{O tff l S}· ta ... ·I 7-9 ·1. p . - I - ^{7-9 i. p.} - 5-7 i. p. - ^I

I [

I

I

. . . - -i 5-7 i. p. ^'

Kivenvcistoa .. - ⁱ_I - ^{5-7 i. p.} - - ^-

I I . '

_ Kompositsionipiirustusta .. : 10- 12 :i .p.I -. , 10--12 a. p.1 10- 12 :i .p., 10- 12 a. p. - I -

· -.:-... :..., •o1-l h,t:·, ·.ii-il ,--;;;;i.~ -

- -

I

!

Koristernaalausta . . . 12-2 i. p. 12-2 i. p. 12-2 i. p. j12-2 i. p.

Laskentaa ... 7-9 i. p. 7--9 i. p. - 7-9 i. p.

Mallitusta ... - 7-9 i. p. 7-9 Lvp. - 7-9 i. p. 7-9 i. p.

Manecripiirnstusta ... - ^{10-12 a. p. -} - - ^{10-12 a. p.}

Metallinpakoitusta - ^{- 5-7 i. p. -} - ^{5-7 i. p.}

Mittausoppia ... - - - - ^{7-9 i. p.}

Muoto- ja kompositsioniopp. II 9-10 a. p. - _I - - -

I

. .

Perspcktiivioppia ... - 5-6 i. p. - - 5-6 i. p.

Posliinirnaalausta ... - ^{12-2 i. p. 12-2 i. p.} - ^{12-2 i.} p. 112-2 i. p.

Puunpiirräntää ... - 7-9 i. p. - - ^{7-9 i. p.}

Puunveistoa ... 12-2 i. p. 12-2 i. p. ( 7-9_l12~2 i._i.P-} 12-2_p. i. p. 12_-2 ._J.•p.

i{

Rakcnnuspllrustusta ... - ^{7-9 i. p. -} - ^{7-9 i. p.}

Ruukuntckoa ... - ^{12-3 i. p. 5-8 i. p. 12-3 i. p. 5-8 i. p.} 112-3 i. p.

Selittävää mitlausoppia .... - 7-9 i. p. 5-7 i. p.

Taidehistoriaa ... 6-7 i. p. - - ^{6-7 i. p.}

I I I I ^---i

Tyylioppia I . . . . - 9-10 a. p., - 9-10 a. p.

II ... - - i 9-10 a. p. - i 9-10 a. p.

8

Korkeammasta taideteollisuuskoulusta saavat päästö- todistukset: Ingrid Charlotta Forsman, Harald Wilhelm Honkanen, Vanda Johannson, Alli Gustava Lehto, Marta Vilhelmina Loukola, Edit Naukler, Nelly Louise Pehrman, . Aino Lyydi Pohjonen, Astrid Eva Sahlberg, Karl Vilhelm Svensson ja, Toivo Alarik Vikstedt. Kolmannelle vuosikurs- sille muutetaan: Ester Holmqvist, Arttu Korvenkontio, Elo Kuosmanen, Katri Kurppa, Sylvi Leikkola, Lauri Saari, Kalle Siitonen, Anna Veneskoski ja Karin Vestling. Toi- selle vuosikurssille muutetaan: Gösta Eklund, Ebba Feder- ley, Emil Filen, Johannes Flink, Armas Laitinen, Lauri Leppänen, Johannes Malin, Oskar Niemi, Margit Schul- man, Hugo Sjöblom, Anna Liisa Stenbäck ja Aino Zitting.

Koneosastosta saavat päästötodistukset: Kaarlo Adams- son, Ilmari Friman, Antti Aaro Hakkarainen, Väinö Albert Heiskanen, Lauri Alexander Helin, Arvid Vilhelm Henriks- son, Iisakki Härmä, Karl Leonard Kvarnström, Henrik Teodor Laine, Lauri Ludvig Laitinen, Kalle Erik Lehmusta, Juhana Palenius, Onni Axel Trogen, Lauri Alexander Vahl- sten, Gustaf Erik Vallenius, Sigurd Johan Vassholm ja Ilmari Fjalar Viberg. Kolmannelle vuosikurssille muutetaan:

Teodor Backa, August Forsström, Jalmari Halla, Armas Holopainen, Simo Hämäläinen, Edvin Illman, Urho Itkonen, Arvo Jokinen, Ilmari Koskinen, Artur Laine, Martti Lainio, } Jalmar Lindström, Harald Pihlström, Lennart Urho, Oskar

j

Uusikivi ja Vihtori Valkonen. Toiselle vuosikurssille muu-

!

tetaan: August Airaksinen, Viktor Andersson, Oskar Fors- man, Aukusti Hallila, Emil Heikkinen, Georg Johansson, . Väinö Jokinen, Juho Junno, Lauri Jääskeläinen, Leo Karls- ·~.

son, Johannes Liljeqvist, Taavo Lindberg, Hjalmar Liukula, ^':J Felix Moberg, Heikki Muje, Niilo Nurmi, Johannes Oitti- nen, Hugo Paananen, Väinö Pehrman, Karl Sandström, Paavo Santasalo, Johan Schadevitz, Johan Sillfors, Adolf Taimi, Sven Tallqvist, Vilho Tuhkanen, Kaarlo Urho, Kalle Viinikainen, Albert Virtanen ja Johan Österlund.

Taideteollisuusyhdistyksen rahastojen koroista jaetaan matkastipendiona 1,000 markkaa Toivo Vikstedtille, 100

markkaa Harald Honkaselle, 75 markkaa Astrid Sahlbergille ja 50 markkaa Vanda Johannsonille.

Sitäpaitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Kalle Siitonen, 30 markkaa Eskil Eklund ja John Vedenberg, 20 markkaa Kaarlo Adamsson, Gösta Eklund, Johan Ellala, Emil Filen, Johannes Flink, Georg Forsberg, Gustaf Franzen, Ilmari Friman, Aaro Hakkarainen, Väinö Heiskanen, Lauri Helin, Arvid Henriksson, Oskar Hirvi- kallio, Otto Hirvikallio, Paul Hongell, Iisakki Härmä, Heikki Immonen, Artur Kortman, Leonard Kvarnström, Einar Kåhl- man, Henrik Laine, Lauri Laitinen, Kalle Lehmusto, Lauri Leppänen, Johannes Malin, Lauri Manner, Väinö Mäki, Oskar Niemi, Gunnar Nordström, Lauri Parikka, Lauri Pehrsson, Sven Saarela, Ev~_Salonen, Hugo Sjöblom, Yrjö Sundberg, Kalle Sundqvist, Lauri Sundqvist, Onni Trogen, Paavo Tynell, Lauri Vahlsten, Erik Vallenius, Uno Valtanen, Sigurd Vassholm, Ilmari Viberg ja Karl Vinqvist sekä 10 markkaa Viktor Andersson, Teodor Backa, Anna Björkell, Georg Blomberg, Einar Breider, Ingrid Sof1ä-forsman, Oskar Forsman, Pehr Gummerus, Kaarlo Haapasalo, Hjal- mar Halla, Viktor Hamner, Armas Holopainen, Anna Hra- moff, Simo Hämäläinen, Jalmari Hänninen, Georg .Johans- son, Juho, Julkunen, Otto Järvinen, Albert Kantenius, Vilho Karttunen, Armas Kestilä, Aapel Koponen, Väinö Laiho, Kalle Leinonen, Edvin Lindström, Lauri Mattila, Roine Mikkonen, Bruno Mouton, Arvo Neittamo, Harald Pihlström, Heikki Puustinen, Abel Raatikainen, Karl Sandström, Nikolai Sapivaloff, Lauri Toivonen, Lennart Urho, Oskar Uusikivi, Kirkas Viberg, Mikko Virkkunen ja Aarre Åkerberg.

Helsingissä 19 p. toukokuuta 1912.

Ernst Nordström.

Helsingissä, Sanoma!. ja I<irjap.-Osakeyhtiön kirjapaino 1~12.

'.'·

A ·~

-~-~,....,..,.,,..,.,.•. _ .... ~, ..,, ,.,.,...,,,..,.., " ••...,..,..,__ •-*•·• ,__..._... ~