Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1904-1905

Keskuskoulu taideteollisuutta varten.

Lukuvuosi 1904- . 1905.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraa- vat opettajat: kirjanpitäjä M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpi- dossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg kaunokirjotuksessa ja tekstauksessa, insinööri Uno Albrecht konepiirustuksessa, mittausopissa ja selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, neiti Ellen Borenius posliini- maalauksessa, koulunopettaja 0. Dannholm kaunokirjotuk- sessa ja tekstauksessa, taitelija Eric Ehrström metallipako- tuksessa, neiti Aina Eklund nahanveistossa, kivipainaja August Engström kaunokirjotuksessa ja tekstauksessa, herra A. V.

Finch ruukunteossa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveis- tossa, kivenveistossa, mallituksessa ja ammattipiirustuksessa puusepille, insinööri H. H. Hackstedt luvunlaskussa ja alge- brassa suomeksi, koristemaalaja F. Hasselgren koristernaa- lauksessa, maisteri M. Holmberg luvunlaskussa ja algebrassa ruotsiksi, kansakoulunopettaja Heino Högman laskennossa suomeksi, arkkitehti Th. Höijer piirustuksessa, kaivertaja C.

Jahn piirustuksessa ja perspektiiviopissa ruotsiksi, insinööri Vilho Jansson konepiirustuksessa, laskennossa ja mittaus- opissa suomeksi, taitelija S. A. Keinänen piirustuksessa, tai- telija Berndt Lagerstam mallipiirustuksessa, neiti Sigrid.Lehr- bäck piirustuksessa, koulun taiteellinen johtaja, arkkitehti Armas Lindgren muoto- ja kompositsiooniopissa, komposit- sioonipiirustuksessa ja taidehistoriassa, arkkitehti Selim Lind- qvist piirustuksessa ja rakennuspiirustuksessa, koristemaa- laja J. Löf ammatti- ja ornamenttimaalauksessa, insinööri 0. Lönnrot konepiirustuksessa, mittausopissa, selittävässä

2

mittausopissa ruotsiksi, puunpiirtäjä A. Th. Nordgren puun- piirrännössä, tohtori A. Plathan fysiikassa suomeksi, kamreeri A. Sahlan kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeammassa ornamentti- piirustuksessa, kansakoulunopettaja V. Weissmann luvunlas- kussa. ruotsiksi ja allekirjoittanut, koulun johtaja, piirustuk- sessa, kuvaannossa ja perspektiiviopissa suomeksi.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

algebrassa: ratslonaalilukujen yhteen-. vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, verranto-oppi, ensimmäisen asteen ekvatsioonit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kaksinkertaisessa ki1:janjn"dossa: ennätys kahdeksan kuaukutta, joista neljä kuukautta våhittåis- ja neljä tukku- kauppaa. Neljä kirjanpäätöstä tehty, joka toisen kuukau- den lopussa;

luvunlaskussa: laatuluvut, kymmenmurtoluvut, murto- luvut, yksi- ja moniehtoinen päätöslasku, prosenttilasku, korko- lasku, alennuslasku, seuralasku, vaihtolasku, neliöön korotta- minen ja neliöjuuren otto ;

selittävässä mittausopissa: tärkeimpien käyräviivojen selittäminen ja projektsioonitasojen piirtäminen ja viivain, ta- sanneskuvioitten ja kappalten projektsioonia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsiooneista, kappalten kiertämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja käppalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

mittausopissa: tärkeimmät väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasannes-kuvioiden yhdensuurui- suutta, 'yhteellisyyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasannes-kuvloiden pinta-aloja laskettu, kappalten pinta-aloja ja kuutiosisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty, koonilliset sektsionit, ympyrän evolventtiviiva, sykloidiviivat ja kierreviiva määritelty;

fysiikassa: kappalten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, Iämpooppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;

stz'ilz'-, muoto- ja kompos£tsiooniopissa: rmen kurssi:

esitelmissä on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeel- listen muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttä-

3 misestä. Taululla tehdyillä piirustuksilla on osotettu muoto- opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptistä renessansiin asti. e.nen kurssi: koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässä silmällä pitäen työ- aineen, tekotavan, ilmanalan, tarkotuksen y. m. vaikuttimien merkitystä kompositsioonin syntyyn ja kehitykseen nähden.

3:mas kurssi: vapaita esitelmiä ja keskustelutunteja, jol- loin on käsitelty eri kysymyksiä taiteen ja taideteollisuuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja våriaistin kehitykseen, kansallisesta taiteesta, värin merkityk- sestä kompositsioonissa y. m. Esitelmien ohessa on valai- sevia esimerkkejä taululle piirretty. William Morris'in ja Wal- ter Crane'n teokset ovat pääasiallisesti olleet johteena;

kompositsioonipiirustuksessa: muoto- ja kompositsiooni- opin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä harjotel- mia, joita yliopiston botaaniseen puutarhaan ja zoologisiin kokoelmiin tehdyillä opinto-vaelluksilla y. m. on koottu, on sommiteltu vapaita kompositsiooniharjotuksia usein ainoastaan koristeellisessa tarkotuksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen sil- mällä käytännöllistä tarkotusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuolimattojen, gobeliini- ja kuvakuto- musten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, posliiniteosten koris- tus-, keramiikki- ja metallitöiden y. m. piirustuksia. Oppi- lasten kesken on pidetty kilpailuja;

perspektz'iviopi·ssa: edusta, kulma ja satunnainen per- spektiivi kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoperspek- tiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia;

taidehistoriassa on esitelmiä pitämällä ja kuvia näyttä- mällä selvitetty taiteen tärkeimmät kehityskaudet. Huomat- tavimmat taitelijat rakennustaiteen, kuvaamataiteitten ja taide- teollisuuden alalla ovat .täten joutuneet tarkastuksen ja esit- tämisen alaisiksi. Ensimmäinen kurssi: Egyptin taiteesta keskiajan loppuun saakka. Toinen kurssi: renessansin alusta r7 sataluvun loppuun. Kurssi on käsittänyt taiteen histo- rian hämärästä muinaisuudesta barokkiaikaan saakka.

Kouluun kirjotettujen oppilaiden luku:

Oppilaiden ammatti.

S. L. K. L.

Harjansitojia ^{I I}

Hatuntekijöitä .- ^I

Juoksupoikia ²² '16

Kaivertajia ja kultaseppiä . 7 3

Kelloseppiä . . 2 2

Kemigraafeja . 2 ^I

Kirjanpainajia . 5 ²

Kirjansitojia .. 3 3

Kivenhakkaajia 6 5

Kivenpainajia . 6 5

Konttori- ja kauppapalvelijoita . 23 19

Kupariseppiä 5 5

Kuvanveistäjiä ^I 4

Lasiseppiä . . . ^{I I}

Leipureita . . . 2 I

Lakki- ja peltiseppiä 22 21

Maalareita .. . 53 40

Muurareita . . . 15 7

Ompelijattaria ^{II Io}

Siirto 188 147 5

S. L. K. L.

Siirto 59 45

Naiskoulu

....

Kansakoulu

. ..

Käsityöläiskoulu 41 30

Teollisuuskoulu . 6 ²

Taideyhdistyksen piirustuskoulu ² 3

Seminaari .. . . ² 2

Kuuromykkäin koulu . 3 ²

Raajarikkoisten koulu 3 3

Ammattikoulu . . . ^IO 8

Koulu ulkomaalla . . . . 9 7

Yksityisopetusta. saaneita 5 5

Yhteensä- 454 369

I

38 45

I

49 Siirto 59

Oppilaiden koulu ennen sisäänkirjotusta:

S. L. K. L.

9 6

S. L.1K. L. ^S. L. K. L.

Oppilaiden sukupuoli: Käynyt koulua:

Miespuolisia ...•... 33° 247 ^I lukukauden . . . . . 265 53

Naispuolisia . . . . , . . 124 122 2 lukukautta

...

3 •

. ....

Yhteensä 454 369 4

• . ....

5 •

. ....

6 •

. ....

Oppilaiden ikä: 7 •

. ....

8 •

. ....

13-15 vuotiaita , . , . 65 29 9

• . ....

16-19

• ....

...

20 -24 •

....

25-29 •

....

454

I

30- •

. ...

Yhteensä 454 369

Keski-ikä

. . . .

Syntymäpaikka:

Helsinki ...•.. 181 153

Uusimaa Helsingin ulk. 59 40

Muu Suomi ... , , . , 199 161

Ulkomaa

...

Yhteensä

I

I

Yliopisto . Polytekniko Lyseo .. .

4

Syyslukukaudella oli sisäänkirjotettu 454 ja kevätluku- kaudella 369 oppilasta; niistä oli syyslukukaudella I76 ruotsia ja 278 suomea puhuvaa ja kevätlukukaudella 157 ruotsia ja

212 suomea puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti näkyy seuraavista tauluista:

~ s < < < s; ..., gi gi gi gi a ..., ~

a -·

a :::::.

a

a

°

a a: ;:;: ~ - :;; ~ ~ - -·

£- ~ •

....

"''

:,;;:,;;'1::l"'1:l'1::l•1::PdQ "''"'i::i::...,::::"'"''i::i::i::0...,,_"C...,....,....,.,,,"Ci::<o ~~~.g~~l!.::+ ~-0g-"C"'~-[;;~- ..."C--·"'-·<-· "''......,"''...P>"'~-Ctrt-p.): "''...._.0:,;- "'"'...,0

.n . "''

~

J

IH

O p p iai n e e t:

Nw

I

I

ir:

e;:

r

r ~ t r'

~ ::r... 0 0::, "'

"'' ~, H =

...,

s::

...,

.,

~-

.,

(1>

., "

...

"

" ... •

., .,

...

... ...

... ...

f " " ... " ... ...

" " " ., " " " " " " "

" " " " "

-

s s

.. . . . . . . .

-

s

s

1 43 1 41261384

1 5IOI1068210979995 Mallipiirustusta..................IO861391377779 Mallitusta.....................22413636304445443734SS Mittausoppia...................7260626865635273777959 Nahanveistoa...................28886II793

s

i

.

.

. . . . . . .. . .

. . .

.. . .. . .. . .. ..

~

7

ci.

.; :

I II I I I :: I I i I ! I l I I I I I I I I I I I I I

i

Lukuvuoden kuluessa on ollut 7 kilpailua, jolloin joka kerta 3 palkintoa

a

Kilpailu-ohjelmat olivat seuraavat:

I) Puutarhapenkki graniitista reliefikoristeilla varustettu.

Kaikki palkinnot sai Oskar Elenius.

2) Lautanen ja soppa-terriini. .Ensimmäisen palkinnon sai Emma Saltzman, toisen Sigrid Vickström ja kolmannen Maria Karpow.

3) Työlamppu. Toisen palkinnon sai Elin Juselius ja lisäpalkinnon Gerda Lihr.

4) Salin nurkkakaappi. Ensimmäisen palkinnon sai Oskar Elenius, toisen Aino Keinänen ja kolmannen Edvard Elenius.

5) Tee-purkki pakotetusta hopeasta. Ensimmäisen pal- kinnon sai Emma Saltzman, toisen Emmy Clareus ja kol- mannen Emmy Clareus.

6) Kirkon eteisen permanto kolmivärisestä mosaiikista.

Ensimmäisen palkinnon sai Edvard Elenius, toisen Oskar Elenius ja kolmannen Emma Saltzman.

7) Rasia kahta korttipeliä, kahta harjaa ja Hitua varten.

Toisen palkinnon sai Sigrid Vickström ja kolmannen Jonas Järvelä.

Korkeammasta taideteollisuuskoulusta saavat päästö- todistukset Hjördis Lagerborg, Lilli Luukkonen ja Emma Saltzman. Kolmanteen vuosikurssiin muutetaan Bertha Lu- cander ja toiseen vuosikurssiin Kaarlo Aronen, Liisi Donner, Ingegerd Eklund, Edvard Elenius, Oskar Elenius, Ludvig Fa- gerlund, Jonas Järvelä, Ester Lindholm ja Armas Vesterlund.

Koneosastolta saavat päästötodistukset Juho Alanko, Artur Emilsson, Aksel Glumerus, Villiam Leino ja Ernst Odell. Kolmannelle luokalle muutetaan Heikki Boström, Axel Bäckman, Georg Enbom, Arvid Eriksson, Georg Fin- nerbäck, Gösta Gummerus, Ossian Hellström, Emil Henriks- son, Axel Johansson, Albert Kindt, Oskar Laine, August Lehti, Henrik Lindberg, Toivo Löklund, Oskar Malmberg, Hugo Rostedt, Väinö Solin, Alexander Stap, Valdemar Svensson, Artur Usenius ja Erik Vesterlund. Toiselle luo- kalle muutetaan Johan Andelin, Emil Björkholm, Toivo Björn,

ci.

ci.

I ·;, I I

...

-

ci.ci.

ci.

• ci,ci. ci.

P. •

. "'

.,..:.CG Q'\O~

I - I

,_lo

°'-

.,

Cl

"'

-.gCl

Cl.,

j

l

Io

Alexander Blommendahl, Hugo Eerola, Viktor Eld, Ivar Evander, Gustaf Fincke, Karl Grahn, Kalle Hakala, Emil Holmström, Viktor Hovi, Johannes Hägglund, Lauri Höglund, Karl Hander, Otto Itkonen, Frans Jokinen, Aksel Järvinen, Kaarlo Kaivala, Isak Koskinen, Rudolf Krause, Toivi Lampen, Heikki Laurell, Leo Leino, Axel Levander, August Lindgren, Johan Luanssinen, August Löthman, Viktor Meling, Erik Molin, Albert Munck, Otto Pohjola, Vilho Puttonen, Basilius Rajala, Frans Riihimäki, Juho Seittu, Edvin Stenbacka, Väinö Suomi, Arvid Taipale, Emil Törnblom, Frans Törnblom, Gustaf Vesterlund, Arvo Viberg, Väinö Vikman, Karl Vilen ja Eino Viljakainen.

Yhdistyksen rahastojen koroista jaetaan 100 markkaa stipendiona puuseppä Taavetti Sonniselle, 75 markkaa maalari Hjalmar Längmanille ja50markkaa maalari Oskar Eleniukselle.

Sitä paitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Ingegerd Eklund, Edvard Elenius, Uno Folin, Isak Heinonen, Valter Johansson, Jonas Järvelä, August Koivisto, Villiam Leino ja Erik Vasström, 20 markkaa Aksel Asikainen Vilhelm Dahlberg, Eero Hendolin, Emil Henriksson, Axel Johansson, Albert Kindt, Väinö Laurell, Villiam Lönnberg, Oskar Malmberg, Oskar Nupponen, Leuto Pajunen, John Pettersson, Väinö Pettinen, Juho Pitkänen, Väinö Rahkonen, August Rebane, Emil Salo, Alexander Stap, Artur Usenius, Armas Vesterlund ja Toivo Viitanen sekä Io markkaa Emil Björkholm, Knut Borgsten, Axel Bäckman, Juho Eriksson, Hilja Högman, Otto Itkonen, Knut Kiljander, August Lehti, Augusta Liljefors, Hilja Palm, Väinö Pauni, Hugo Rostedt, Emil Törnblom, Frans. Törnblom, Arvo Viberg, Karl Vilen ja Knut Viljanen.

Helsingissä 18 p. toukokuuta 1905.

Ernst Nordström.

Sanomal.- ja kirjap-osakeyhtiön kirjapaino, 1905.