Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1914-1915

(1)

Taideteollisuuden keskuskoulu.

Lukuvuosi 1914-1915.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraavat opettajat: kirjanpitäjä M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpidossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg tekstauksessa, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, kansakoulunopettaja J. U. Au- tonen oikeinkirjoituksessa suomeksi, yliopettaja arkkitehti Rafael Blomstedt tyyliopissa, muoto- ja kompositsioniopissa sekä kompositsionipiirustuksessa, taiteilija Väinö Blomstedt mallipiirustuksessa ja koristemaalauksessa, neiti Ellen Borenius porsliini- maalauksessa, insinööri Antti Breitholtz selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Gösta Cajanus rakennuspiirustuksessa, opet- taja 0. Dannholm kaunokirjoituksessa, taiteilija Eric Ehrström metallipakotuksessa ja taidetaonnassa, arkkitehti Werner von Essen piirustuksessa, taiteilijaA. V. finch ruukunteossa, taiteilija Gunnar finne kompositsionipiirustuksessa, arkkitehti Max Fre- lander huonekalukompositsionissa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kivenveistossa. mallituksessa ja arnmattipiirustuk- sessa puusepille, taiteilija Werner von Hausen mallipiirustuksessa, maisteri M. Holmberg laskennossa ja algebrassa ruotsiksi, herra Karl Jansson kirjansitomisessa. arkkitehti Oiva Kallio piirustuksessa, kirjanpitäjä Emil Kockberg kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi, kansakoulunopettaja Otto Lappalainen laskennossa suomeksi, rouva Sigrid Lehtinen piirustuksessa, insinööri Oscar Lönnrot konepiirustuksessa, mittausopissa, selittävässä mittaus- opiss?-₁^•ja fysiikassa ruotsiksi, puunpiirtäjä A. Th. Nordgren puunpiirännässä, keskuskoulun johtaja professori Ernst Nord- ström kuvaannossa ja perspektiiviopissa, insinööri A. Olsoni

(2)

mittausopissa ja selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Arne Rancken mallituksessa, taiteilija Alex. Rapp koristernaa- lauksessa sekä ammatti- ja ornamenttimaalauksessa, insinööri Hj, Renholm konepiirustuksessa, laskennossa ja algebrassa suomeksi, kivipainaja I.

J.

Rignell kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, insinööri W. Ruso konepiirustuksessa, laskennossa, mittausopissa ja fysiikassa suomeksi, neiti Emma Saltzman kirjansitomisessa, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeam- massa ornamenttipiirustuksessa, maisteri Torsten Stjernschantz taidehistoriassa, kansakoulunopettaja Mikael Strömsten oikeinkirjoituksessa ruotsiksi, taiteilija Heikki Tandefelt piirustuksessa ja kansakoulunopettaja V. Weissmann laskennossa ruotsiksi.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

algebrassa: ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, ver- ranto-oppi, ensimäisen asteen ekvatsionit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kirjanpidossa : kaksinkertaista italialaista kirjanpitoa, osittain vähittäis- ja osittain tukkukauppaa. Ennätys: kuuden kuukauden esimerkit, neljä kirjanpäätöstä, Sitä paitsi lyhyt kurssi arneri- kalaista kirjanpitoa;

laskennossa: laatuluvut, kymmenmurtoluvut, murtoluvut, yksi- ja moniehtoinen päätöslasku, prosenttilasku, korkolasku, alennuslasku, seuralasku, vaihtolasku, neliöön korottaminen ja neliöjuuren otto;

oikeinkirjoituksessa: sanelun mukaan alussa kirjoitettu pitäen silmällä kieli- ja lauseopillisia harjoituksia. Omintakei- sesti laadittu: 1) sanomalehti-ilmoituksia elinkeinon ja ammatin alkamisesta, erikoisesineistä j. n. e., urakkasopimuksia, paikan- hausta; 2) kuitteja, valtakirjoja, todistuksia, velka- ia kauppa- kirjoja, vuokrasopimuksia, pöytäkirjoja. Ainekirjoitusta;

selittävässä mittausopissa: tärkeimpien käyräviivojen selit- täminen ja projektsionitasojen piirtäminen sekä: viivain, tasanneskuvioitten ja kappalten projektsionia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsioneista, kappalten kier- tämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

mittausopissa: tärkeimmät väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasanneskuvioiden yhdensuuruisuutta, yhteelli- syyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasanneskuvioiden pinta-aloja, kappalten pinta-aloja ja kuutiosisällyksiä laskettu,

mittakaavoja selitetty; ..

fysiikassa: kappalten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi; .. . .

perspektiiviopissa: tasanneskuvioitten ja kappalten piirtä- minen kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoperspektiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia;

tyyliopissa, J: nen kurssi: esitelmin on tehty selkoa raken- nustaiteellisten ja koristeellisten muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttämisestä. Taululle tehdyillä piirustuksilla on selvitetty muoto-opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptin taiteesta romaanilaiseen tyyliin asti;

toinen kurssi: jatkettu edelleen tyyli kehityksen esittämistä ba- rokki tyyliin saakka, erittäin pitäen silmällä taideteollisuutta, huonesisustusten kehitystä y. m.;

muoto- ja kompositsioniopissa, 2:nenja 3:s kurssi: raken- nustaiteellisen ja koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässä silmälläpitäen työaineen, tekotavan, ilmanalan, tarkoi- tuksen y. m. vaikuttimien merkitystä kompositsionin syntyyn ja kehitykseen nähden. Vapaita esitelmiä, jolloin on käsitelty eri kysymyksiä taiteen ja taideteollisuuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja väriaistin kehitykseen, väri- aistin kehitykseen, värin merkityksestä kompositsionissa y. m.;

kompositsionpiirustuksessa, J:nen, 2:nen ja 3:s kurssi:

muoto- ja kompositsioniopin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä harjoitelmia, joita museoihin y. m. tehdyillä opinto- vaelluksilla on koottu, on sommiteltu vapaita kornpositsioni- harjoituksia, usein ainoastaan koristeellisessa tarkoituksessa, taval- lisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuolimattojen, gobeliini- ja kuvakudosten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, porsliiniteosten koristus-, kerarniikki- ja metallitöiden, graafillisten töiden y. m.

piirustuksia. . Oppilasten kesken on pidetty kilpailuja;

taidehistorian opetus on käsittänyt antiikin ja keskiajan

(3)

4 5

Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku.

taidetta sekä uuden ajan italialaisesta taiteesta Tintorettoon ja Veroneseen asti. Luennoilla on näytetty skioptikonkuvia.

Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettuna 472 ja kevätluku- kaudella 451 oppilasta; niistä oli syyslukukaudella 332 suomea ja 140 ruotsia puhuvaa ja kevätlukukaudella 299 suomea ja

152 ruotsia puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti nähdään seuraavista tauluista:

45 2 1 1 2 5 11 1 1 4 1 33 4 3 2 5 30 4

7 4 33 2 119 1 1 K. L.

2 7 10 2 5 2 37 5 2 1 11 33 3 1 2 3 2 2 35 1 123 1

S. L.

1

58 1

1

1 4

2 9

1 1

3 4

... _.._._._._.._._._. _1_1_4 11_1 Ilman ammattia

Yhteensä 4 72 451

Harjansitojia .

Juoksupoikia .

Kaivertajia ja kultaseppiä .

Kelloseppiä • • • • • • • • · · • • · · • · • · · · ·

Kemigraafeja •

Kipsi- ja sernenttityöntekijöitä .

Kirjanpainajia .

Kirjansitojia .

Kirjureita • • • • • • ·

Kivenhakkaajia .

Kivipainajia .

Konditoreita .

Konttori- ja kauppapalvelijoita .

Kupariseppiä .

Kuvanveistäjiä . . . .

Leipureita . . . .

Läkki- ja peltiseppiä .

Maalareita . . . .

Muurareita .

Nyörinpunojia .

Ompelijoita .

Opettajia .

Palvelusväkeä .

Piirustajia .

Puuseppiä ja kirvesmiehiä .

Puutarhantyöntekijöitä .

Rautaseppiä .

Ruukuntekijöitä .

Sairaanhoitajia .

Silittäjiä .

Työnjohtajia .

Ulkotyöntekijöitä .

Verhoilijoita .

Virkamiehiä .. , .

Oppilaiden ammatti.

228 83 25 159 105 20

14 87

50 12

6 41

17 7

2 14

8 3

2 5

15 20

S. L. K._L.

Yhteensä 472 451 Käynyt koulua:

1 lukukauden .

2 lukukautta .

3 4 5 6 7 8 9 10 Yli 10 ,, 32

160 167 51 41 83 202 123 41 23 Yhteensä 472 451

- - ---'- ---'- - - 1 Oppilaiden koulu ennen sisäänkirjoitusta:

Yliopisto . . . . 11 17 Lyseo... 55 59 Tyttökoulu . . . . 26 31 Kansakoulu . . . . 324 273 Käsityöläiskoulu . . . . 11 14 Teoilisuuskoulu . . . . 1 2 Ammattikoulu . . . . 31 31 Seminaari . . . . -· 1 Kuuromykkäinkoulu . . . . - 1 Piirustuskoulu . . . . 2 2 Maanviljelyskoulu . . . . I 1 Kauppakoulu . . . . 3 4 Koulu ulkomaalla. . . . 6 13 Yksityisopet. saaneita . . 1 2 Yhteensäl 4721 451 Keski-ikä 20,o 21,6

Syntymäpaikka:

Helsinki . . . . 225 192 Uusimaa Helsing. ulkop.. . 78 79 Muu Suomi .. .. .. .. .. . 156 163

Ulkomaa . . . . 13 17

Yhteensä 472 451 Oppilaiden ikä:

Oppilaiden sukupuoli:

Miespuolisia . . . . 360 324 Naispuolisia . . . • . . . . 112 127 Yhteensä 472 451

s.

^{L. K. L.}

13- 15-vuotiaita .

16- 19 ,, 20- 24 ,, 25- 29 ,, 30-

(4)

Aineita Maanantaina Tiistaina Keskiviik- Torstaina Perjantaina Lauantaina - Sunnun-

kona taina

Piirustusta käsivaralta ... 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. - Korkeampaa ornamenttipiirust. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. - Kuvaantoa . . .. . . ... .

.

^... . . 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. -

Mallipiirustusta ... - 6-8 i. p. 6-8 i. p. - 6-8 i. p. - -

Algebraa ... ^- - - - 7-9 i. p. - -

Ammatti- ja ornamenttimaal:ta - 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - -

Ammattipiir. puusep. . ... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p.

-

^- ^-

Fysiikkaa ... - - - ^- - - 9-11 a. p.

Huonekalukompositsionia .... 1-3 i. p. 1-3 i. p. 5-7 i. p. 1-3 i. p. 5-7 i. p.

-

^-

Kaunokirjoilusta ja tekslausta - - 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. ^-

Kirjanpitoa ... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - - -

Kirjansilomisla ... 7-9 i. p. -

-

^7-9 ^i. ^p. ^- ^5-7 ^i. ^p. ^-

Kivenveisloa ... 5-7 i. p. - - 5-7 i. p. - - -

Komposilsionipiirustusta ... 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. - - -

Konepiirustusta ... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. ^- - -

°'

Koristernaalausta ... , 12-2 '.· p. 12-2 i. p. 12-2 i. p. 12-2 i. p. \ 12-2 i. p. \ 12-2 i. p.

Laskenloa . . . . 7-9 1. p. 7-9 i. p. - 7-9 i. p.

Mallitusta ... - 7-9 i. p. 7-9 i. p. -

e'i ·i': i ^}I ^1: :,':p '

^-

^.

Metallinpakolusta ... - - - -

Mittausoppia ... - -

- -

^7-9 ^i. ^p.

Muoto- ja komposilsioniopp. II 9-10 a. p.

III - -

- -

10-11 a. p.

Oikeinkirjoitusta ... - - - - -

I

^5-7 ^i. ^p.

Perspektiivioppia ... - 5-6 i. p. - - 5-6 i. p.

I

^12-2 ^i. ^p. ^I

•

Potsliinimaalausta ...

-

^12-2 î. ^p. ^12-2 î. ^p. ^- ^12-2 î. ^p.

Puunpiirräntää ... - 7-9 i. p. -

-

^7-9 ^i. ^p.

Puunveisloa ... 12-2 ^i. p. 12-2 i. p. { 7-9 i.p.} 12-2 i. p. 12-2 i. p. { 7-9 i.p.}

12-2 i.p. 12-2 i.p.

Rakennuspiirustusta ... - 7-9 i. p. 7-9 i. p. - 7-9 i. p. 7-9 i. p.

Ruukuntekoa ... 6-9 i. p. 12-3 i. p. 6-9 i. p. 12-3 i. p. - 6-9 i. p.

Selittävää mittausoppia ... - 7-9 i. p. 5-7 i. p.

Taidehistoriaa ... 6-7 i. p. - - 6-7 i. p.

Taidetaontaa ... - - 5-9 i. p. 5-9 i. p.

I ^-

I ^- I ^-

Tyylioppia I ...

-

9~10 a. p. ^- ^{9-10 a. p.}

-

^-

I

^-.i

II ... - - 9-10 a. p.

- I

^{9-10 a. p.}

(5)

8

Korkea~masta taideteollisuuskoulusta. saavat päästötodis- tukset: Rosalie Alver, Alva Bergroth, Gustaf Alfred Franzen Ragni Holmberg, Yrjö Lehtiö, Karin Matilda Sofia Lindeberg' L~llu Ida Regina Nyberg, Mauno Paananen, Maria Arank~

Gizela Irma Paasonen, Ester Adele Pilack, Juho Emil Rekola Mä~ha Ell!da Roos, Verna Sargren, Veli Tage Snellman, Evert Matias Toivonen, Anders Edvard Torpell Katri Alice Viher- vaara ja Mikko Leo Virkkunen. Kolma~nelle vuosikurssille m~utetaan: Teodor Brander, Taimi Einiö, Gunnar Forsström Elinor Grönvall, Erkki Hakala, Aarne Karttunen, Bertil Lind- hoi~, Lauri Mattila, Greta Strandberg, Eino Tanner, Saima Uski, Kyllikki Vartiovaara ja Hanna Vuorela. Toiselle vuosikurssille muutetaan: Eva Anttila, Otto Hirvikallio, Eero Koistinen Olga Langenskjöld, Paavo Leinonen, Erik Lille, Toini Loukola

1

Airi Pellinen, Reino Pätsi, Vanja Salin, Antti Salmenlinna j~

Alice Saxberg.

Koneosastosta saavat päästötodistukset: Johan Alexander Backa, Johan Aaret Boman, Gustaf Adolf Hellsten, Ivar Kari Väinö Heikki Kuusijärvi, Yrjö Vilho Lehtonen, Väinö Ludvi~

Lumme, Johannes Tapio Manninen, Vilho Johannes Metiäinen Vilho Fabian Mod, Albert Johannes Myllykangas, Juho Ansel~

Päivärinta, Otto Ronkainen, Lauri Ruotsalainen, Väinö Olavi Salmi, Eero Anton Salo, Karl Gunnar Semenius, Toivo Vilho Sohlman, Bror Lauri Sundberg, Toivo Tikka ja Osmo Ilmari Väisänen. Kolmannelle vuosikurssille muutetaan: August Aalto Viktor Andersson, Adolf Gustafsson, Volter Gustafsson, Väinö Hallila, Rafael Jakobsson, Anders Johansson, Toivo Kannas, Jaakko Karjalainen, Nestor Koivu, Reinhold Koskinen, Yrjö Lehtonen, Hjalmar Lindblad, Rudolf Lindbom, Hjalmar Lind- holm, August Lindström, Otto Långström, Erkki Malminen, Arvid Mattsson, Valfrid Mattsson, Yrjö Möhkölä, Knut Nyberg, Villiam Nyqvist, Hannes Parkkonen, Frans Piirainen, Leonard Rautelin, Emil Saarenheimo, Artur Snellman, Arvo Stenberg, Rao! Streng, Vilho Streng, Paavo Vahlsten, Nikolai Vainio, Valdemar Vikberg ja Kaarlo Villberg. Toiselle vuosikurssille muutetaan: Niilo Ansala, Alfons Berlin, Gustaf Bollström, Artur Dahlström, Karl Dammert, Harald Eriksson, Reinhold Geijer,

9 Gösta Grefveberg, Lambert Grönroos, Hannes Gunn, Eliel Gustafsson, Toivo Haatanen, Torsten Helin, Heikki Hokkanen, Yrjö Honkalinna, Uno Häggblom, Konrad Höijer, Kalle Jun- tunen, Elis Jyränkö, Yrjö Kalin, Rafael Karlsson, Eelis Kataja, Lauri Kelo, John Korander, Yrjö Korholin, Juho Koskinen, Yrjö Laatu, Veikko Laurila, Åke Lehto, Harald Lemberg, Alek- sander Levonen, Valto Lindholm, Armas Luoma-aho, Emil Luoma-aho, Toivo Luoma-aho, Lauri Luoto, Kosti Manner, Lauri Markkula, Hjalmar Mäkinen, Harald Nybäck, Hannes Olenius, Georg Petroff, Evald Pihl, Paavo Pihlaja, Selim Sahl- stedt, Edvard Sankola, Niilo Santasalo, Artur Sepponen, Harald Sjöblom, Yrjö Stenvall, Väinö Syrjänen, Aldo Travaini-Tozzone, Gunnar Vahlström, Viktor Vass, Rudolf Vennström, Väinö Vir- tanen ja Yrjö Virtanen.

Taideteollisuusyhdistyksen rahastojen koroista jaetaan 100 markkaa Bertil Lindholmille, 75 markkaa Hanna Vuorelalle ja 50 markkaa Erkki Hakalalle.

Sitäpaitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Greta Strandberg ja Mauno Paananen, 30 markkaa Otto Risti- mäki, 20 markkaa Rosalie Alver, John Backa, Valdemar Berg- häll, John Boman, Gustaf Franzen, John Grönvall, Gustaf Hell- sten, Emil Herttuainen, Oskari Hirvikallio, Otto Hirvikallio, Hellfrid Hjelt, Villehad Johansson, Veli Kalima, Selma Kanervio, Ivar Kari, Elis Koskinen, Väinö Kuusijärvi, Yrjö Vilho Lehtonen, Paavo Leinonen, Bertil Liukko, Väinö Lumme, Johan Lundberg, Anna Malm, Tapio Manninen, Väinö Martin' Lauri Mattila

,

Vilho Metiäinen, Vilho Mod, Albert Myllykangas, Oskar Mäki- talo, Lauri Niemelä, Heikki Parikka, Kaarlo Pimiä, Juho Päivä- rinta, Otto Ronkainen, Lauri Ruotsalainen, Väinö Salmi, Antti Salmenlinna, Eero Salo, Alice Saxberg, Gunnar Semenius, Toivo Sohlman, Lauri Sundberg, Jenny Teiskonen, Toivo Tikka, Yrjö Tuomala, Edvin Turunen, Saima Uski, Katri Vihervaara ja Ilmari Väisänen, sekä 10 markkaa August Aalto, Viktor Anders- son, Nestor Arvelin, Väinö Henriksson, Hugo Hirvikallio, Rafael Jakobsson, Anders Johansson, Erik Koponen, Arvo Kotilainen, Hjalmar Lindholm, Ture Malmberg, Yrjö Matikkala, Elis Muona, Vilhelmina Nevalainen, Karin Nikkanen, Artur Nyman, Märta

(6)

Oden, Eino Pohjalainen, Reino Pätsi, Aarne Rapp, Lempi Ren- holm, Siiri Renholm, Karl Rosenberg, Emil Saarenheimo, August Sandelin, Regina Stenberg, Bertil Såltin, Ester Tennberg, Uno Valtanen ja Gunnar Vikström.

Helsingissä 16 p. toukokuuta 1915.

Ernst Nordström.

Helsingissä, Sanomat.• ja Kirjap.-Osakeyhtiön kirjapaino, 1915.