Kohti itsenäistä isänmaata
Vapaus sotureiden Huoltosäätiön alaosasto toimi Saarijärvellä vuosina 1967-1984. Pitkäaikaisena puheenjohta
jana oli Matti Rautakorpi ja sihteerinä Armas Tervala, joka kokosi täydelliset luettelot vapaussotureista Saari
järvellä ja Pylkönmäellä sekä arkistoi monenlaista tietoa. Vapaussotureita oli Saarijärvellä nimiluettelon mu
kaan 235, tänne muuttaneita 38 ja Pylkönmäellä 72. Mielenkiintoinen on myös henkilöluettelo kolmen sodan kokeneista, joita oli 14. Osasto huolehti avustusten jaosta, hautauksiin osallistumisesta yms.
Eräs mielenkiintoinen monistenippu löytyi Armas Tervalan arkistosta. Se on käsinkirjoitettu, valitettavasti ilman allekirjoitusta. Julkaisemme siitä kuitenkin osia lehtemme aloittavan maamme 75-vuotisjuhlavuoden kir- joitusjakson aluksi. Mainittujen muistiinpanojen ajankohta täytynee olla itsenäisyyden alkuvuosilta, ja kun niitä lukee, voi vain tehdä johtopäätöksen, että kirjoittaja on ’'Asiantunteva taho”. Joitakin lisäyksiä olen liittänyt mukaan, kursiivilla painettuina, mutta en ole tehnyt mitään kielellisiä korjauksia, vaan olen halunnut säilyttää muistiinpanojen aitouden silläkin tavalla (esim. Hevosmies ja Asioitsia isolla, maisteri ja ylioppilas pienellä alkukirjaimella).
Pentti Pohjonen
Jääkärit eivät kertoneet lähtönsä syytä
Saksaan menivät tukkiasioitsija Väinö Lundberg, puotilaiset Vilho Hurme, Rutanen ja Kuusinen sekä autonkuljet
taja Jalmar Vilander ja maanmittaus- apulainen Jussi Laiti. He lähtivät 1915 vuoden lopussa ja 1916 alussa. Selvää käsitystä aiheeseen Saksaan menosta ei ylimalkaan ollut. Monikin luuli, että Saksaan menijät pakenivat venäläistä sotapalvelusta, koska oli huhuja liik
keellä että suomalaisia ruvetaan otta
maan pakollisesti sotapalvelukseen.
Ylimalkaan pidettiin Saksaan menoa maanviljelijäin kesken Suomelle va
hingollisena ja vaarallisena ilmiönä.
Suomen jääkärien elämäkerraston mukaan (ilmestyi v. 1938) saarijär- veläisiä jääkäreitä oli kahdeksan:
Kalle Helenius, Vilho Hurme, Väi
nö Lieska (ent. Lundberg), Evert Linna, Jouko Penttinen, Emil Ruta
nen, August Siik ja Jalmari Wilan- der.
Ukot m iettivät
Huhuna kulki tieto siitä, että venäläi
set viranomaiset olivat päättäneet tyh
jentää osan Suomea ja siirtää esivai
heessa Keski-Suomen asukkaat Kaspi- an tienoille. Aijottujen toimenpiteiden vaikutuksia ja seurauksia pohdittiin ah
keraa ja sen kokemuksen nojalla mitä sanomalehtien mukaan oli Venäjällä noilta seuduilta, joilta asukkaat olivat siirretty muualle päättivät ukot, että parempi oli kuolla nälkään kotiinsa kuin vieraalle paikkakunnalle, sillä
nälkäänkuolemista pidettiin varmana tuloksena kansan siirtämisestä muual
le. Aseellista vastarintaa ei minun tie
tääkseni oltu suunniteltu.
Venäjän sotajoukko oli saatava pois maasta
Maaliskuun vallankumous asetti mei
dät niin odottamattomaan asemaan, et
tei monikaan ollut selvillä mitä tuumia ja mihin olisi ryhdyttävä. Mieliala oli kumminkin hilpeä ja toivorikas, ja aluksi luotettiin yleisesti venäläisten lupauksiin. Kansan ja paikkakunnalla olevan sotaväen välit olivat mitä pa
remmat. Mutta aika kului ja venäläis
ten sotajoukkojen väkivalta kävi yhä räikeämmäksi sitä enemmän lannistui mieliala ja epätoivo pääsi vallalle. Sitä myöten kuin Venäjän armeijat perään
tyivät sitä myöten kasvoi luottamus saksalaisiin ja heidän tuloa pidettiin ainoana pelastuksena. Huomattavam
paa kannattajajoukkoa itsenäisyysaat- teelle ei ollut. Elettiin yhä edelleen epäröivällä kannalla, tietämättömyy
dessä, mille taholle olisi kallistuttava.
Se seikka kumminkin selveni selvene- mistään, että Venäjän sotajoukko oli tavalla tai toisella saatava maasta.
Salaisia harjoituksia
Suojeluskunta sillä nimityksellä perus
tettiin jo lokakuussa 1917. Se toimi salaisesti ja harjoitukset pidettiin osin metsästys matkain muodossa missä milloinkin osin Nuorisoseuran talolla.
Suojeluskunta toimi sitten yhtämittai
sesti kunnes 28 p tammikuuta esiintyi julkisesti. Suojeluskunnan alustava kokous oli julkinen, mutta koska työ
väen puolueen jäsenet esiintyivät vi
hamielisesti uuteen järjestöön nähden, jolla alunperin oli tarkoitus suojella paikkakuntaa venäläisiltä ja muilta yhteiskunnan pohjakerroksilta, ruvet
tiin asiaa ajamaan salaisesti.
Suojeluskunnan johtohenkenä paikkakunnalla toimi alusta alkaen yhteiskoulun johtaja maisteri Viljo Karvonen. Aatetta ovat vielä kannatta
nut ja ajanut maisteri Arvo Juvala, ta
lollisenpoika Adiel Koskinen, herra Risto Turkanheimo, V. Palmqvist, O.
Stenman. Suuri ansio Suojeluskunta asiaan kypsymiseen on vaikuttanut opettaja Martti Pihkala, joka parisen kertaa syksyn kuluessa kävi esitel
möimässä täällä. Sitten kävi reservi majuri V. Viik ajamassa samaa asiaa.
Jääkäreitä ei käynyt täällä. Paikkakun
nan jääkäritkään ei olleet sanottavasti kirjeenvaihdossa omaisiensa kanssa.
Suojeluskunnalla oli syksystä asti sil
loin tällöin salaisia harjoituksia joita johti osaksi maisterit Karvonen ja Ju
vala sekä herrat Stenman ja Turkan
heimo.
Tarkempaa luetteloa ei alusta alka
en ollut Suojeluskunnan jäsenistä, jo hon perustaessa liittyi noin 30 henkeä.
Vähitellen luku lisääntyi joten Suoje
luskunnan jäsenluku 28.1. oli noin 80 henkeä ja 1.3.18.360 henkeä.
Aseistus heikkoa
Ennen sodan alkua ei suojeluskunnalla ollut muita aseita kun joku graften ki
vääri, mutta ei niihin ollut kuin muuta
ma panos. Muuten oli suojeluskunta
laisilla millä haulikko millä jonkinlai
nen kuulakivääri. Olipa muutamalla 3
browninkikin. Herrat R. Turkanheimo ja kauppias R. Wallenberg kyllä kävi
vät joulukuussa Lapualla ostelemassa aseita, mutta yritys epäonnistui.
Esikunta valitaan
”Kasarmina ” oli aluksi rakennus, joka myöhemmin toimi synnytyslai
toksena vanhan sairaalan vieressä, sitten Suoja. Kaikki jo purettuja.
Paikallisesikunta perustettiin 28.10.17 jolloin valittiin esikuntapäälliköksi yhteisk. johtaja maisteri Viljo Karvo
nen ja jäseniksi Saarijärven tuomio- k.tuom. asessori Evert Tähkäpää, eläinlääkäri Lauri Sarparanta, yhteis- koulunopettaja maisteri Arvo Juvala, puutarhuri Akseli Railo, maanviljelijä Otto Stenman, liikemies Vihtori Hytö
nen, nuormaanmittari Artur Edgren, nuormaanmitt. Viljo Palmqvist, Saari
järven hoitoalueen metsänhoitaja Karl Brander, liikemies Fritiof Ahola ja pii- rimies Heikki Riihijärvi kaikki Saari
järveltä.
Suojeluskuntaan liittyivät samana päi
vänä 28.10.17 kuin esikunta nimitet
tiin.
Tähkäläpää Evert, Edgren Joe, Fil.
Wallenberg Rik, Stolpi Th, Ahola O.F.
Kovalainen J., Elfving Rabbe, Koponen T., Pulkkinen F., Hurme Kaarlo, Riihijärvi Heikki, Laaksonen E., R utunen Rob Jylhä Toivo, Eerola Aatu, Hytönen Vihtori, Hytönen Eino, Hytönen Veikko, Hytönen Akseli, Lehtovirta J.W.,
Hevosmies maisteri kauppias Piirilääkäri majatalonisäntä metsänostaja ylioppilas Asioitsia Asioitsia maanviljelijä Piirimies Asioitsia kaupanhoit.
kauppaapul.
Liikemies Ylioppilas Rakuuna maanvilj.
Asioitsia
Railo Akseli, puutarhuri Laqvist Hjelm, apteekkari Stenman Otto, Asioitsia
Vapaussota alkaa
Hälytys tuli 27.1. kello 6 illalla Karvi
selle, joka soitti Stenmannille ja Palm- qvistille, jotka alkoivat hälyttämään miehistöä. Miehet kokoontuivat Nuo
risoseuran talolle, josta mentiin maja
taloon. Siellä päätettiin ketkä lähtee Jyväskylään. 7 miestä R. Turkanhei
mo, Eino ja Veikko Hytönen, August Rutanen, Väinö Koskinen, Riku Wal- lenberg (nyk. Vallivaara) ja Juho Har
ju. Vartiopalvelusta ruvettiin pitämään säännöllisesti. Sitä ennen oli vartio- miehiä pidetty muutamissa paikoissa.
Koko suojeluskunta oli koolla 3 ensim
mäistä vuorokautta.
Saarijärven 7 miestä lähtivät Jyväs
kylään Riku Vallivaaran hevosella, aseistuksena heillä oli 5 kivääriä, Veikko Hytösellä ainoastaan patuk
ka. Kunnallistalolla Jyväskylässä jaettiin varustetäydennys ja japani
laiset kiväärit.
Suoja kasarm iksi
En tunne ketään joka voisi kertoa jo tain erityisesti huomioon otettavaa rin
tamalta. Suojeluskunnan kasarmilla oli alkuaan ainoastaan vakinaisia miehiä parisen kymmentä. Sitä paitsi oli har
va se yö vieraita rintamalle meneviä ja sieltä tulevia Karstulan ja Kivijärven miehiä. Sittemmin kun kasarmi helmi
kuun alkupäivinä siirrettiin Nuoriso
seuran tilavaan taloon lisättiin miehis
tön lukua vähitellen 40. Suojeluskun
talaisten ruuasta piti huolta emännät ja ruoka-aineita saatiin osin lahjana osin rahalla. Maaliskuun alusta asetettiin suojeluskuntaan vakinainen emännöit- sijä neiti Helmi Hytönen, joka taita
vuudella piti huolta sotilaiden ravitse
muksesta, joka olikin hyvin runsasta koko talven mittaan, kunnes ruokala 31 p toukok. kokonaan suljettiin ja vakinainen kasarmielämä lakkautet
tiin.
Päiväjärjestys
Suojeluskunnan päiväjärjestys oli seu
raava, kello 6 aamulla ajoi järjestys
mies, määräajaksi nimitetty vanhin, miehet pystyyn ja piti huolta siitä, että huoneet siistittiin, kello 7 annettiin miehistölle aamukahvit, sen jälkeen oli 4
J i u < ',7 > .J . ' n O ' y , 'f . ' ^
f o r i * t i t - i^ \ « ; /
^ o J u M
/<- / ." f f * ; / ; ; ? f ;/h ~ - <£
’ & * K £h v -± r l - ~ &/ f ' o v l / iX & ■ fä b <PU« /(c4rh^ etsi) ^ ' r iti/fr /j
^ / W ~ /£ * ' - T V 7 " / .
^ i J t U ^ u l U ' i - *
C/rlä/Clt V * * • a j 4 C / t f ' /
/ ä ~ • ) h f , _______ ^ / I s ^ t t y v b t f C t /(-4
/* ./ i y • / ^LC’ ___ ST /L-M/ll'/ f/ l " l 4 /(^-tt (**>, ‘ ^ --7
v f
- y# * . P , Vol^ U ,
/yp^ L __
A lkuperäinen käsialanäyte luettelee rahallista avustusta antaneita.
tavallisesti harjoituksia kello 1/2 9, jo l
loin aamiainen syötiin. Aamiaiseksi saivat miehet voita, leipää, maitoa, suolakalaa, kuoripäällisiä perunoita, läskikastiketta. Aamiasen syötyä jat
kuivat harjoitukset osasta Herajärven jäällä osasta kasarmilla, kunnes päiväl
linen syötiin kello 3. Päivälliseksi tar
jottiin liha- tahi hernekeittoa ja ryy- nipuuroa sekä voita leipää, maitoa. Jäl
keen päivällisen taas tunnin harjoituk
set kasarmilla kunnes 5 aikana tarjot
tiin teetä. Ensiaikoina pidettiin iltahuu
to kello 7 mutta sittemmin siirrettiin se kello 6:een. Iltahuutoon oli myös mui
denkin suojeluskuntalaisten saavutta
va, jotka ei olleet palvelusvuorossa.
Iltahuudossa jonka melkein aina piti päällikkö annettiin yleisiä ohjeita mie
histölle, julistettiin rangaistukset huo
limattomille ja kiitokset ahkerille ja täsmällisille. Tässä tilaisuudessa lipun lahjoittaminen. Jälkeen iltahuudon oli
vat miehet paitsi komennetut vapaita ja koittivat huvitella parhaan mukaan musiikilla ym. kunnes valot kello 9 pimennettiin. Vartiopalvelus oli järjes
tetty vuoroon.
Naiset m ukana
Suurella uhrautuvaisuudella ovat myös osa pitäjän naisista avustanut suojelus
kuntaa toimien ruuanlaittajina ja talou
denhoitajina kasarmilla. Näistä ovat mainittava neidit Helmi ja Impi Hytö
nen, rouvat Elna Laqvist, Turkanhei- mo, Hurme, Edgren, Brander, Sten
man, Stolpe, Warvikko, neiti Aino Mannila, rouvat Palmqvist, Karvonen, neiti Turkanheimo, neiti Lönn, Lund
berg, neiti Helmi Savonen, neiti Eva Mattila, Else Brander, neiti Hakkarai
nen, neiti Stenman, rouva Railo, neiti Ellen Flinkman, neiti Kauno, neiti Merruntaus, rouva Hilda Honkonen, rouva Fanny Wäätänen, kätilö Wäätä- nen y.m.
Viim eiseen iltahuutoon
Saarijärven sankarihautaan on kätket
ty 25 sotilasta. Hautajaiset järjestettiin seuraavasti. Ruumiit kuljetettiin kasar
min pihaan joka sitä varten oli koris
tettu kuusilla. Pihasta lähti surusaattue seuraavassa järjestyksessä:
1. Suojeluskunnan lippu, jota kantoi pisin suojeluskuntalainen
2. Suojeluskunnan päällikkö 3. Kaatuneitten ruumiit 4. Kaatuneitten omaiset 5. Seppeleitten kantajat
6. Suojeluskunta täysin aseistettuna 7. Muuta yleisöä
Surusaaton saavuttua kirkkopihaan muodosti suojeluskuntalaiset kunnia
kujan kirkon pääkäytävälle jota myö
ten kaatuneitten arkut kiväärien päällä kannettiin kuoroon, jossa kaksi ryhmää aseistettuja suojeluskuntalaisia lippui
neen ja päällystöilleen muodostivat kunniavahdin. Ruumiitten siunattua laskettiin seppeleet arkuille ja pidettiin puheet. Sekakuoro lauloi parisen lau
lua. Sittemmin kannettiin kuorolaulu
jen soidessa arkut sankarihaudalle jos
sa suojeluskunta muodosti neliön hau
dan ympärille. Kutakin ruumista kät
kiessä hautaan laski lipunkantaja suru
harsolla varustetun leijonalipun avatun haudan päälle. Haudan peitettyä am
muttiin kolme yhteislaukausta sen päällä, suojeluskunta komennettiin ri
viin ja vietiin kasarmilleen jossa sit
temmin hajottiin.
Vapaussodan m uistopatsas kirkon Patsaassa kirjoitus:
vieressä. M Y Ö H Ä ISPO L VI H E N K E N SÄ A N T O I PA LJA ST A P A A S I U H RIK SI H E SU O M EN KU M M U LLA N A ID E N M A A N SEKA K A N SA N
N U KK U VIEN VAPAU DEN
T oivo H arju 20.08-90 10.03- 18
A arne A kseli 31.01.88 25.03- 18
M atti H äm äläinen 17.03-95 28.03- 18 Sulo H eikki K em ppainen 12.07-95 28.03- 18 A ugusti Pollari 05.04-88 28.03- 18 A rvi E. H yytiäinen 30-08-96 28-03 18 K alle J. V allen stjem a 18.12-91 28-03 18
V iljo K arvonen 25-08-87 31-03 18
M atti Toikkanen 01-02-96 28.03- 18 A ugust Jalm ari VVilander 10.09-92 28.03- 18 M atti E rikkilä 13.02-95 04.04- 18 V ihtori Sironen 17.08-91 04.04- 18 V iljo H yytiäinen 0 9 .01-00 01.04- 18 M atti Lehm onen 17.12-85 28.03- 18
O tto H onkonen 27.10-95 28.03- 18
A .M . K uoppala 23.02-96 03.04- 18 O tto Parantainen 20.01-95 03.04- 18 T oivo A. H yytiäinen 18.12-96 28.03- 18
ToivoK ivinen 23.02-95 04.04- 18
O tto N. V uorinen 09-0 4 -0 0 08-04 18 T oivo A. H onkonen 08.07-97 12.04 18 O nni V ald em ar Riihim äki 2 5 .07-90 28.03 18 K onrad M endelin 20.03-95 20.04 18 H eikki Ju h o K ähkönen 14.11-88 20.04 18
Eeli N iem inen 24.12-94 20.04 18
Y hteensä 25 sankaria.
5
