Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1912-1913

[aibeteollisuuben keskuskoulu.

£ukuuuosi j9j2-j9j3.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraavat opettajat: kirjanpitäjä M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpidossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg tekstauk- sessa, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, yliopet- taja arkkitehti Rafael Blomstedt tyyliopissa, muoto- ja kom- positsioniopissa sekä kompositsionipiirustuksessa, taiteilija Väinö Blomstedt mallipiirustuksessa ja koristemaalauksessa, neiti Ellen Borenius porsliinimaalauksessa, insinööri Antti Breitholtz selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Gösta Cajanus rakennuspiirustuksessa, opettaja 0. Dann- holm kaunokirjoituksessa, taileilija Eric Ehrström metalli- pakotuksessa ja maneeripiirustuksessa, arkkitehti Verner von Essen piirustuksessa, taiteilija A. V. Finch ruukun- teossa, taiteilija Gunnar Finne kompositsionipiirustuksessa kevätlukukaudella, arkkitehti Max Frelander huonekalu- kompositsionissa sekä kompositsionipiirustuksessa syysluku- kaudella, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kiven- veistossa, mallituksessa ja ammattipiirustuksessa puusepille, kirjanpitäjä A. Granith kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruot- siksi, taiteilija Verner von Hausen mallipiirustuksessa, , maisteri M. Holmberg laskennossa ja algebrassa ruotsiksi, herra Karl Jansson kirjansitomisessa, kansakoulunopettaja 0. Lappalainen laskennossa suomeksi, neiti Sigrid Lehr- bäck piirustuksessa, insinööri 0. Lönnrot konepiirustuk-

2

sessa, mittausopissa, selittävässä mittausopissa ja fysiikassa ruotsiksi, puunpiirtäjä A. Th. Nordgren puunpiirrännässä.

insinööri A. Olsoni mittausopissa ja selittävässä mittaus- opissa suomeksi, arkkitehti A. W. Rancken mallituksessa, taiteilija Alex. Rapp koristemaalauksessa sekä ammatti- ja ornamenttimaalauksessa, insinööri Hj. Renholm konepiirus- tuksessa, laskennossa ja algebrassa suomeksi, kivipainaja I. J. Rignell kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, insinööri W. Ruso konepiirustuksessa, laskennossa, mittausopissa ja fysiikassa suomeksi, neiti Emma Saltzman kirjansitomisessa, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeammassa ornamettipiirustuksessa, maisteri Torsten Stjernschantz taidehistoriassa, taiteilija Heikki Tandefelt piirustuksessa, kansakoulunopettaja V. Weissmann laskennossa ruotsiksi ja allekirjoittanut, koulun johtaja, kuvaannossa ja perspek- tiiviopissa.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

algebrassa: ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murto- lausekkeilla, verranto-oppi, ensimäisen asteen ekvatsionit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kirjanpidossa: kaksinkertaista italialaista kirjanpitoa, osittain vähittäis- ja osittain tukkukauppaa. Ennätys: kuu- den kuukauden esimerkit, neljä kirjanpäätöstä. Sitä paitsi lyhyt kurssi amerikalaista kirjanpitoa;

laskennossa: laatuluvut, kymmenmurtoluvut, murto- luvut, yksi- ja moniehtoinen päätöslasku, prosenttilasku, korkolasku, alennuslasku, seuralasku, vaihtolasku, neliöön korottaminen ja neliöjuuren otto;

selittävässä mittausopissa: tärkeimpien käyräviivojen selittäminen ja projektsionitasojen piirtäminen sekä viivain, tasanneskuvioitten ja kappalten projektsionia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsio- neista, kappalten kiertämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

mittausopissa: tärkeimmät väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasanneskuvioiden yhdensuurui-

3

suutta, yhteellisyyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasanneskuvioiden pinta-aloja, kappalten pinta-aloja ja kuu- tiosisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty;

fysiikassa:kappalten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;

tyyliopissa, 1:nen kurssi: esitelmin on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeellisten muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttämisestä. Taululle tehdyillä piirustuksilla on selvitetty muoto-opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptin taiteesta byzantilaineen tyyliin asti; toinen kurssi: jatkettu edelleen tyylikehityksen esittämistä meidän päiviemme taiteeseen saakka, erittäin pitäen silmällä taideteollisuutta-, huone- sisustusten kehitystä y. m.;

muoto- ja kompositsioniopissa, 2:nen ja 3:s kurssi:

rakennustaiteellisen ja koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässä silmälläpitäen työaineen, tekotavan, ilman- alan, tarkoituksen y. m. vaikuttimien merkitystä komposit- sionin syntyyn ja kehitykseen nähden. Vapaita esitelmiä, jolloin on käsitelty eri kysymyksiä taiteen ja taideteolli- suuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja väraistin kehitykseen, värin merkityksestä kom- positsionissa y. m.;

kompositsionipiirustuksessa, 1:nen, 2:nen ja

ff!s

muoto- ja kompositsioniopin esitelmiin liittyen ja käyttä- mällä aiheina niitä harjoitelmia, joita yliopiston botaniseen puutarhaan, museoihin y. m. tehdyillä opinto-vaelluksilla on koottu, on sommiteltu vapaita kompositsioniharjoituksia, usein ainoastaan koristeellisessa tarkoituksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuolimattojen, go- beliini- ja kuvakudosten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, porsliniteosten koristus-, keramiikki- ja metallitöiden y. m.

piirustuksia. Oppilasten kesken on pidetty-kilpailuja;

taidehistorian opetus on käsittänyt antiikin ja keski- ajan taidetta sekä uuden ajan italialaisesta taiteesta Tinto- rettoon ja Veroneseen asti. Luennoilla on näytetty skiopti- kon kuvia;

4

perspektiiuiopissa: tasanneskuvioitten ja kappalten piirtäminen kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoper- spektiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia.

Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettuna 530 ja kevät- lukukaudella 481 oppilasta; niistä oli syyslukukaudella 379 suomea ja 151 ruotsia puhuvaa ja kevätlukukaudella 343 suomea ja 138 ruotsia puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti nähdään seuraavista tauluista:

Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku.

s.

K.

is.

IK.

Oppilaiden sukupuoli: Käynyt koulua:

Miespuolisia . . . 380 340 1 lukukauden .. . . 289 86 Naispuolisia ... 150 141 2 lukukautta ^.

.

Yhteensä 3 ,, . . . . . 94 29

530 481 4

" .. . . . _{15 74}

5 _" .. . . . 47 10

6 ,, . .

.

7 ,, ... 12 12

Oppilaiden ikä: 8 ,, ^. . . .

.

13- 15-vu~tiaita 93 9 ^,,

.

.. ^.

.

16- 19 209 203 ^,,

" .. . . _{Yli 10} .. . . . 17 15

20- 24 ,, . .

.

Yh~eensäl 530

25- 29 ,, .. . . 61 55 481

30- ,, .... 29 36

I

Yhteensä 530 481 Oppilaiden koulu I I ennen sisäänkir-

I I

joitusta:

Yliopisto .. . . . 14 19 Keski-ikä .... 20,1 21,1 Lyseo ... 71 72 Tyttökoulu ... 34 32 Kansakoulu .. . . . . 346 300 Käsityöläiskoulu . . . . 21 17 Syntymäpaikka: Teollisuuskoulu .... 5 1 Ammattikoulu . . . . . 24 I 24 Helsinki ... 204 193 Seminaari .. . . . 5 2 Uusimaa Helsing. ulkop. 75 74 Kuuromykkäinkoulu 2 4 Muu Suomi ... 238 190 Koulu ulkomaalla ... 6 7 Ulkomaa ... 13 24 Yksityisopet. saaneita 2 3 Yhteensäl 530

I

I

Oppilaiden ammatti.

Harjansitojia .

Juoksupoikia .

Kaivertajia ja kultaseppiä Kelloseppiä . . . .

Kemigraafeja .

Ki psityöntekij öitä Kirjanpainajia Kirjansitojia ..

Kivenhakkaajia.

Kivipainajia ...

Konttori- ja kauppapalvelijoita Korintekijöitä ,

Kupariseppiä .

Leipureita .

Läkki- ja peltiseppiä Maalareita

Muurareita ..

Mylläriä ....

Nyörinpunojia Ompelijoita ..

Opettajia ...

Palvelusväkeä

Piirustajia. . . . Porsliinityöntekijöitä . Puuseppiä ja kirvesmiehiä . Rautaseppiä ....

Puukuntekijöitä ..

Räätäleitä . . . . Tupakantyöntekijöitä Työnjohtajia ...

Ulkotyöntekijöitä Valokuvaajia ...

Verhoilijoita Virkamiehiä Ilman ammattia

5

S. L.

K.

1

2

53 37

4 7

3 1

1 1

3 2

11 8

9 6

5 6

7 8

38 21

1

1 1

1

13 11

55 42

7 7

1

1 1

9 9

9 6

6 7

9 8

1

45

92 88

1 1

1 1

2 2

2 1

7 8

1 2

1 2

2 1

128 146

Yhteensä 530 481

...

Opetusta on vuoden kuluessa annettu seuraavan opintojärjestyksen mukaan:

I

9-10 a. p. 9-10 a. p.

I

10-12 a. p.

i

Ol

taina Sunnun-

i

9-11 a.p.

Lauantaina

I 7-9 i. p.

I

9-10 a. p. I

10-12 a. p. I

7-9 i. p.

6-8 i. p,

7-9 i. p.

7-9 i. p.

I j

7-9i. p.

6-8 i. p.

Torstaina

I

I

6-8 i. p.

Keskiviik- kona

7-9 i. p.

7-9 i. p.

7-9 i. p.

7-9 i. p. I 7-9 i. p.

9-10 a. p. I 9-10 a. p.

10-12 a. p. I10-12 a. p.

I

II

I

MaanantainaI Tiistaina Aineita

Ammatti- ja ornamenttimaal:ta Ammattipiir. puusep. . ....[

Fysiikkaa .

Piirustusta käsivaralta . Korkeampaa ornamenttipiirust.

i

1

Algebraa.

,,

Huonekalukompositsionia.

Kaunokirjoitusta ja tekstausta

1-3 i. p. 1-3 i. p. 5-7 i. p.

- 7-9 i. p.

1-3 i. p. 5-7 i. p.

7-9 i. p.

Kirjanpitoa Kirjansitomista

7-9 i. p.

7-9 i. p.

7-9i. p,

7-9i. p. 5-7 i. p,

Kivenveistoa

Kompositsionipiirustusta

5-7 i. p. - I - ¹ 5-7 i. p.

10-12 a. p. 10-12 a. p.110-12 a. p. 110-12 a. p.1

. Konepiirustusta ... 7-9 i. p. _I - - 7-9 i. p.

IKoristemaalausta ... 12-2 i. p. 12-2 i. p. 12-2 i. p. 12-2 i. p. 112-2 i. p. 112-2 i. p.

/Laskentoa ... 7-9 i. p. 7-9 i. p. - 7--9 i. p.

Mallitusta ... - 7-9 i. p. 7-9 i. p.

- I

I

Maneeripiirustusta ...

- -

Metallinpakotusta . . . . - -

-

Mittausoppia . . . . - -

- -

Muoto- ja kompositsioniopp. II 9-10 a. p.

III -

-

Perspektiivioppia ... - 5-6 i. p. - - 5-6i. p.

Porsliinimaalausta . . . . - 12-2 i. p. 12-2 i. p. - 12-2 i. p. 112-2 i. p.

Puunpiirräntää ...

-

Puunveistoa ... 12-2 i. p. 12-2 i. p. { 7-9i. p.} 12-2 i. p. 12-2 i. p. { 7-9i. p. '\

12-2i.p. 12-2i. p.J

Rakennuspiirustusta . . . . - 7-9 i. p. 7-9 i. p. - 7-9i. p. 7-9 i. p.

Ruukuntekoa ...

-

Selittävää rnittausoppia ....

-

Taidehistoriaa ... 6-7 i. p.

-

Tyylioppia I . . . .. - 9-10 a. p. - 9-10 a. p.

II .. . . . .

-

-

ff

I

I

I

I

8

Korkeammasta taideteollisuuskoulusta saavat päästö- todistukset: Margareta Ahlstedt, Kaarle Arttu Brummer- Korvenkontio, Katri Maria Cannelin, Katri Kurppa, Armas Johannes Laitinen, Vieno Sylvi Leikkola, Toini Nyström, Lauri Abel Saari, Kalle Siitonen, Anna Elvira Veneskoski ja Karin Vestling. Kolmannelle vuosikurssille muutetaan:

Gösta Eklund, Antti Honkanen, Lauri Leppänen, Johannes Malin, Oskar Niemi, Hugo Sjöblom, Anna Liisa Stenbäck, Evert Toivonen ja Aina Zitting. Toiselle vuosikurssille muutetaan: Rosalie Alwer, Alli Boehm, Martha Burmeister, Gustaf Franzen, Urho Lamminheimo, Yrjö Lehtiö, Karin Lindeberg, Mauno Paananen, Irma Paasonen, Ester Pilack, Emil Rekola, Märtha Roos, Else von Samson-Himmel- stjerna, Verna Sargren, Veli Snellman, Anders Torpell ja Katri Vihervaara.

Koneosastosta saavat päästötodistukset: Lauri Oskar Airio, Teodor Alexander Backa, Edvin Alexander Bäck- ström, Johan Hjalmar Halla, Elis Bernhard Hedberg, Johan Edvin Illman, Armas Akseli Koskinen, Artur Vilho Laine, Martti Emil Lainio, Väinö Jakob Lehti, August Volmar Lindholm, Aksel Edvard Mäkinen, Valter Evert Ståhl, Lennart Vilhelm Urho, Oskar Edvard Uusikivi ja Vihtori Valkonen. Kolmannelle vuosikurssille muutetaan: Severi Aho, Alfred Ebb, Adolf Forsman, Aukusti Hallila, Emil Heikkinen, Georg Johansson, Heikki Jokinen, Juho Junno, Väinö Lehto, Johannes Liljeqvist, Paavo Lindberg, Vilho Minkkinen, Felix Moberg, Arvid Nyman, Hugo Paananen, Artur Ripatti, Paavo Santasalo, Johan Sillfors, Uuno Särki- pato, Sven Tallqvist, Aksel Toivola, Lauri Toivonen, Albert Virtanen ja Johan Österlund. Toiselle vuosikurssille muu- tetaan: Aksel Ahlberg, Paul Eloranta, Uuno Fribom, Bruno Geijer, Lauri Holmström, Erkki Kalliomaa, livar Kari, Kaarle Laaksonen, Lauri Laine, Bernhard Leino, Oiva Leino, Heikki Liukkonen, Johan Långholm, Robert Mattsson, Harald Moberg, Sulo Murtomaa, Albert Myllykangas, Juho Nie- minen, Karl Nyström, Juho Päivärinta, Eero Salo, Gunnar Semenius, Niilo Sola, Osvald Starck, Anton Stykki, Lauri

9 Sundberg, Fredrik Söderström, Otto Utriainen, Artur Valen

Verner Viiala ja Johan Ylärakkola. '

Taideteollisuusyhdistyksen rahastojen koroista jaetaan 100 markkaa Kalle Siitoselle, 75 markkaa Johannes Malin'ille ja 50 markkaa Oskar Niemelle.

Sitäpaitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Ur?o Lamminheimo, 20 markkaa Lauri Airio, T~odor Backa, Edv1~ Bäckström, Niilo Eklund, Taimi Einiö, Georg Forsberg, Hjalmar Halla, Elis Hedberg, Oskar Hirvikallio Otto Hirvikallio, Edvin Illman, Lauri Jalovaara Lauri Kei~

nänen, Armas Koskinen, Arvo Kotilainen Artur Laine Martti Lainio, Väinö Lehti, Kalle Leinonen Bertll Lindholm Volmar Lindholm, Edvin Lindström, Edvard Mäkinen, Emil .Mäkinen, Mauno Paananen, Lauri Parikka, Sven Saarela Adolf Salo- nen, Einar Sievänen, Lauri Staven, Valter Ståhl, Yrjö Sund- berg, Kalle Sundqvist, Lauri Sundqvist, Lennart Urho Oskar Uusikivi, Vihtori Valkonen, Uno Valtanen ja Linda Vanha- ta!o sekä IO markkaa Hugo Finneman, Gunnar Grönstrand, Hjalmar Juuti, Aarne Karttunen, Justus Kelloaho, Antti Lehto, Hanna Liimatainen, Bruno Mouton, Väinö Mäki, Johan Nyh~)~, Ellen Palminen, Heikki Parikka, Lempi Renholm, S11n Renholm, Alice Saxberg, Martta Sinervo, Osv~Id Starck, Helmi Suvanto, Hilma Syrjänen ja Otto Talvio,

Helsingissä 18 p. toukokuuta 1913.

Ernst Nordström.

Helsingissä, Sanomalehti- ja Kiriapalno-Osakeyhtlön kirjapaino, 1913.

•