Taideteollisuuden keskuskoulu.
Lukuvuosi 1913- 1914.
Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraa- vat opettajat: kirjanpitäjä M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpidossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg tekstauksessa, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, kansakoulunopettaja J. U. Au- tonen oikeinkirjoituksessa suomeksi, yliopettaja arkkitehti Rafael Blomstedt tyyliopissa, muoto- ja kompositsioniopissa sekä kom- positsionipiirustuksessa, taiteilija Väinö Blomstedt mallipiirus- tuksessa ja koristemaalauksessa, neiti Ellen Borenius porsliini- maalauksessa, insinööri Antti Breitholtz selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Gösta Cajanus rakennuspiirustuksessa, opet- taja 0. Dannholm kaunokirjoituksessa, taiteilija Eric Ehrström metallipakotuksessa ja taidetaonnassa, arkkitehti Werner von Essen piirustuksessa, taiteilijaA. V. finch ruukunteossa, taiteilija Gunnar finne kompositsionipiirustuksessa, arkkitehti Max Fre- lander huonekalukompositsionissa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kivenveistossa, mallituksessa ja arnmattipiirustuk- sessa puusepille, kirjanpitäjä Alfred Granith kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi huhtikuun 1 päivään, taiteilija Werner von Hausen mallipiirustuksessa, maisteri M. Holmberg laskennossa ja algebrassa ruotsiksi, herra Karl Jansson kirjansitomisessa, arkki- tehti Oiva Kallio piirustuksessa, kirjanpitäjä Emil Kockberg kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi huhtikuun 1 päivästä alkaen, kansakoulunopettaja Otto Lappalainen laskennossa suo- meksi; neiti Sigrid Lehrbäck piirustuksessa, insinööri Oscar Lönn- rot konepiirustuksessa, mittausopissa, selittävässä mittausopissa ja fysiikassa ruotsiksi, puunpiirtäjä A. Th. Nordgren puun-
piirännässä, keskuskoulun johtaja professori Ernst Nordström kuvaannossa ja perspektiiviopissa, insinööri A Olsoni mittaus- opissa ja selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Arne Rancken mallituksessa, taiteilija Alex. Rapp . koristemaalauk- sessa sekä ammatti- ja ornamenttimaalauksessa, insinööri Hj.
Renholm konepiirustuksessa, laskennossa ja algebrassa suomeksi, kivipainaja I.
J.
Rignell kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, insinööri W. Ruso konepiirustuksessa, laskennossa, mittausopissa ja fysiikassa suomeksi, neiti Emma Saltzman kirjansitomisessa, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeammassa oma- menttipiirustuksessa, maisteri Torsten Stjernschantz taidehisto- riassa, kansakoulunopettaja Mikael Strömsten oikeinkirjoituksessa ruotsiksi, taiteilija Heikki Tandefelt piirustuksessa ja kansakoulun- opettaja V. Weissman laskennossa ruotsiksi.Seuraavat oppirnäärät on suoritettu:
algebrassa: ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-. kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, ver- ranto-oppi, ensimäisen asteen ekvatsionit ja probleemit yhdellä
tuntemattomalla; .
kirjanpidossa: kaksinkertaista italialaista kirjanpitoa, osittain vähittäis- ja osittain tukkukauppaa. Ennätys: kuuden kuukauden esimerkit, neljä kirjanpäätöstä. Sitä paitsi lyhyt kurssi arnerika- laista kirjanpitoa;
laskennossa: laatu luvut, kymmenmurtoluvut, murtoluvut, yksi- ja moniehtoinen päätöslasku, prosenttilasku, korkolasku, alennuslasku, seuralasku, vaihtolasku, neliöön korottaminen ja neliöjuuren otto;
oikeinkirjoituksessa : sanelun mukaan alussa kirjoitettu pitäen silmällä kieli- ja lauseopillisia harjoituksia. Omintakei- sesti laadittu: 1) sanomalehti-ilmoituksia elinkeinon ja ammatin alkamisesta, erikoisesineistä j. n. e., urakkasopimuksia, paikan- hausta; 2) kuitteja, valtakirjoja, todistuksia, velka- ja kauppakir- joja, vuokrasopimuksia, pöytäkirjoja. Ainekirjoitusta;
selittävässä mittausopissa: tärkeimpien käyräviivojen selit- täminen ja projektsionitasojen piirtäminen sekä viivain, tasannes- kuvioitten ja kappalten projektsionia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsioneista, kappalten kier-
tämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;
mittausopissa: tärkeimmät väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasanneskuvioiden yhdensuuruisuutta, yhteelli- syyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasanneskuvioiden pinta-aloja, kappalten pinta-aloja ja kuutiosisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty; ·
fysiikassa : kappalten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;
perspektiiviopissa : tasanneskuvioitten ja kappalten piirtä- minen kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoperspektiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia;
tyyliopissa, 1:nen kurssi: esitelmin on tehty selkoa raken- nustaiteellisten ja koristeellisten muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttämisestä. Taululle tehdyillä piirustuksilla on selvitetty muoto-opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptin taiteesta romaanilaiseen tyyliin asti;
toinen kurssi: jatkettu edelleen tyylikehityksen esittämistä meidän päiviemme taiteeseen saakka, erittäin pitäen silmällä taideteolli- suutta-, huonesisustusten kehitystä y. m.;
muoto- ja kompositsioniopissa, 2:nenja 3:s kurssi: raken- nustaiteellisen ja koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässä silmälläpitäen työaineen, tekotavan, ilmanalan, tarkoi- tuksen y. m. vaikuttimien merkitystä kompositsionin syntyyn ja kehitykseen nähden. Vapaita esitelmiä, jolloin on käsitelty eri kysymyksiä taiteen ja taideteollisuuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja väriaistin kehitykseen, väri- aistin kehitykseen, värin merkityksestä kompositsionissa y. m.;
kompositsionipiirustuksessa, 1:nen, 2:nen ja 3:s kurssi:
muoto- ja kompositsioniopin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä harjoitelmia, joita yliopiston botaniseen puutarhaan, museoihin y. m. tehdyillä opinto-vaelluksilla on koottu, on sommiteltu vapaita kompositsioniharjoituksia, usein ainoastaan koristeellisessa tarkoituksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuolimattojen, gobeliini- ja kuvakudosten, huonekalujen, lasi- maalaustöiden, porsliniteosten koristus-, kerarniikki- ja metalli- töiden y. m. piirustuksia. Oppilasten kesken bn pidetty kilpailuja;
4 5
Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku,
taidehistoriassa on opetus käsitellyt uudempaa taidetta barokista yhdeksännentoista vuosisadan loppuun. Luennoilla on näytetty skioptikonkuvia.
Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettuna 595 ja kevätluku- kaudella 501 oppilasta; niistä oli syyslukukaudella 422 suomea ja 173 ruotsia puhuvaa ja kevätlukukaudella 356 suomea ja 145 ruotsia puhuvaa.
Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti nähdään seuraavista tauluista:
Yhteensä 595 501 S. L. K. L.
K. L.
2 45 2 1 1 4 9 14 1 4 6 25 2 5 1 2 9 3 45 4 1 7 7 6 1 48 103 2 1 4 8 4 2 3 119 S. L.
2 48 7 4 2 4 14 12 1 8 7 45 3 3 1 2 11 1 50 13 8 10 7 8 53 113 1 2 11 3 2 4 135
Yhteensä 595 501 Oppilaiden ammatti.
Harjansitojia .
Juoksupoikia . Kaivertajia ja kultaseppiä Kelloseppiä
Kemigraafeja.
Kipsi- ja sementtityöntekijöitä . Kirjanpainajia
Kirjansitojia ..
Kirjureita
Kivenhakkaajia . Kivipainajia ..
Konttori- ja kauppapalvelijoita Korintekijöitä
Kupariseppiä ..
Lasityöntekijöitä .
Leipureita
Läkki- ja peltiseppiä Lääkeentekijöitä Maalareita . Muurareita ...
Nahkureita .
Ompelijoita .
Opettajia Palvelusväkeä Piirustajia
Puuseppiä ja kirvesmiehiä . Rautaseppiä .
Ruukuntekijöitä . . . .
Räätäleitä .
Työnjohtajia .
Ulkotyöntekijöitä .
Valokuvaajia .
Verhoilijoita . . . .
Virkamiehiä .
Ilman ammattia
74 214 23 88 16 38 5 17 5 4 17 348
29 ... 104 18 43 8 17 4 4 4 16 Käynyt koulua:
1 lukukauden .
2 lukukautta .
3 4 5 6 7 8 9 10 Yli 10 •
Oppilaiden koulu ennen sisäänkirjoitusta:
Yliopisto . . . . 16 11 Lyseo. . . . 81 61 Tyttökoulu . . . . 29 31 Kansakoulu . . . . 401 330 Käsityöläiskoulu . . . . 18 16 Teollisuuskoulu . . . . 2 2 Ammattikoulu . . . . 1 3 Seminaari . . . . 29 31 Kuuromykkäinkoulu . . . 3 4 Piirustuskoulu . . . . . . . 1 3 Maanviljelyskoulu . . . . 1 1 Koulu ulkomaalla. . . . 12 6 Yksityisopet. saa_ne_it_a_._. _..__1__2_
1
Yhteensä 595 501 Syntymäpaikka:
Helsinki .. .. .. .. . .. . .. 254 211 Uusimaa Helsing. ulkop.. . 94 69 Muu Suomi . . . . 226 204 Ulkomaa .. .. .. .. .. .. 21 17 Yhteensä 595 501 Keski-ikä . . . . 19,5 20,1
s.
L. K. L.Oppilaiden ikä:
13- 15-vuotiaita . . .. . . .. 111 37
16-19 " ... 270 214
20- 24
" ... 137 159
25- 29
" ... 49 52
30- " ... 28 39
Yhteensä 595 501 Oppilaiden sukupuoli:
Miespuolisia . . . . 435 376 Naispuolisia . . . . 160 125 Yhteensä 595 501
Aineita Maanantaina Tiistaina Keskiviik- Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnun-
kona taina
Piirustusta käsivaralta ... 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. 7-9 i. p. - Korkeampaa ornamenttipiirust. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. 9-10 a. p. - Kuvaantoa .. . . .. . . . .
.
..
. . . 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. -Mallipiirustusta ... - 6-8 i. p. 6-8 i. p. - 6-8 i. p. - -
Algebraa .... - - - - 7-9 i. p. - -
Ammatti- ja ornamenttimaal:ta - 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - -
Ammattipiir. puusep... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - - -
Fysiikkaa ... - - - - - - 9-11 a. p.
Huonekalukompositsionia ... 1-3 i. p. 1-3 i. p. 5-7 i. p, 1-3 i. p. 5-7 i. p. - -
Kaunokirjoitusta ja tekstausta - - 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. -
Kirjanpitoa ...,' , 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - - -
Kirjansitomista ... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - 5-7 i. p. -
Kivenveistoa ... 5-7 i. p. - - 5-7 i. p. - - -
Kompositsionipiirustusta ... 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. 10-12 a. p. - - -
Konepiirustusta ... 7-9 i. p. - - 7-9 i. p. - - -
°'
Koristernaalausta ... ; .. 12-2 i. p. 12-2 i. p. 12-2 i. p, 12-2 i. p.
I
12-2 i. p.I
12-2 i. p.Laskentoa ... 7-9 i. p. 7-9 i. p, - 7-9 i. p.
Mallitusta ..~ . - 7-9 i. p. 7-9 i. p. - 7-9 i. p. 17-9 i. p.
Metallinpakotusta. - - - - {1
~=} :: ~: }
10-12 a. p.Mittausoppia ... - - - 7-9 i. p.
Muoto- ja kompositsioniopp. II 9-10 a. p.
III - - - 10-11 a. p.
Oikeinkirjoitusta ... - - - -
I
5-7 i. p.Perspektiivioppia . - 5-6 i. p. 5-6 i. p.
Porsliinimaalausta - 12-2 i. p. 12-2 i. p. 12-2 i. p,
I
12-2 i. p,Puunpiirräntää ..
-
7-9 i. p. - 7-9 i. p.Puunveistoa . 12-2 i. p. 12--2 i. p. { 7-9 i. p.} 12-2 i. p. 12-2 i. p. { 7-9 i.p.}
12-2 i. p. 12-2 i. p.
Rakennuspiirustusta . 7-9 i. p. 7-9 i. p.
-
7-9 i. p, 7-9 i. p.Ruukuntekoa .. . . 6-9 i. p. 12-3 i. p. 6-9 i. p. 12-3 i. p. 6-9 i. p.
Selittävää mittausoppia 7-9 i. p. 5-7 i. p.
Taidehistoriaa ... 6-7 i. p. - - 6-7 i. p.
Taidetaontaa ... - - 5-9 i. p. 5-9 i. p.
Tyylioppia I ... - 9-10 a. p. - 9-10 a. p., . I - I - I -.J
11 ... ' ' ... ' - - 9-10 a. p. - 9-10 a. p.
8
Korkeammasta taideteollisuuskoulusta saavat päästötodis- tukset: Gösta Adolf Eklund, Antti Albert Honkanen, Svante Ferdinand Koponen, Lauri Leppänen, Johannes Malin, Oskar Edvard Niemi, Hugo Emanuel Sjöblom, Anna Liisa Stenbäck ja Aino Johanna Zitting. Kolmannelle vuosi kurssille muutetaan:
Rosalie Alver, Martha Burmeister, Gustaf Franzen, Armas Kestilä, Urho Lamminheimo, Yrjö Lehtiö, Karin Lindeberg, Regina Nyberg, Mauno Paananen, Irma Paasonen, Elsa Pettersson, Ester Pilack, Emil Rekola, Märtha Roos, Verna Sargren, Veli Snellman, Anders Torpell, Katri Vihervaara ja Mikko Virkkunen.
Toiselle vuosikurssille muutetaan: Taimi Einiö, Gunnar Fors- ström, Irma Grebner, Elinor Grönvall, Erkki Hakala, Teresia Hellen, Teodor Kaislaranta, Armas Karttunen, Aarne Lehto, Bertel Lindholm, Lauri Mattila, Kaarlo Pimiä, Greta Strand- berg, Eino Tanner, Saima Uski, Kyllikki Vartiovaara, Erika von Wetter-Rosenthal, Thea von Wetter-Rosenthal ja Hanna Vuorela.
Koneosastosta saavat päästötodistukset: Väinö Severi Aho, Yrjö Harald Andersin, Karl Alfred Ebb, Adolf Alexander Fors- man, Aukusti Hallila, Karl Emil Heikkinen, Karl Georg Johans- son, Juho Junno, Väinö Valdemar Lehto, Johannes Liljeqvist, Vilho Emil Minkkinen, Felix Arvid Vilhelm Moberg, Hugo Ilmari Paananen, Johan Artur Ripatti, Paavo Johannes Santasalo, Johan Viljo Sillfors, Mauno Arthur August Särkipato, Sven Edvin Tallqvist ja Lauri Johan Toivonen. Kolmannelle vuosi- kurssille muutetaan: Vilhelm Achren, Axel Ahlberg, John Backa, Hannes Boman, Vilho Davidsson, Gustaf Hellsten, livar Kari, Emil Kekkonen, Sulho Kontio, Väinö Kuusijärvi, Kaarle Laak- sonen, Aarne Lahti, Yrjö Lehtonen, Oiva Leino, Väinö Lumme, Johan Långholm, Tapio Manninen, Vilho Metiäinen, Vilho Mod, Sulo Murtomaa. Albert Myllykangas, Juho Päivärinta, Otto Ron- kainen, Lauri Ruotsalainen, Olavi Salmi, Eero Salo, Gunnar Semenius, Toivo Sohlman, Lauri Sundberg, Toivo Tikka, Arthur Valen, Eino Valtonen, Runar Venman, Uno Vikström, Aarne Vitikainen ja Ilmari Väisänen. Toiselle vuosikurssille muute- taan: Edvard Blomqvist, Edmund Fredriksson, Adolf Gustafsson, Väinö Hallila, Vilho Heiskari, Onni Heldan, Toivo Kannas,
Gunnar Semenius, Regina Stenberg, Rafael Strömsholm, Alfred Strömsten, Lempi Sydänmaa, Juho Tuominen, Uuno Valtatien, Runar Venman, Uno Vikström ja Lauri Vlönen.
Helsingissä 17 p. toukokuuta 1914.
Ernst Nordström.
Helsingissä, Sanomalehti: ja Kirjapaino-Osakeyhtiön kirjapaino, 1914.
