Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1902-1903

(1)

Keskuskoulu taideteollisuutta varten.

Lukuvuosi 1902-1903.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraavat opettajat: herra M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpidossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, insinööri Uno Albrecht konepiirustuksessa, mittausopissa ja selittävässä mittausopissa suomeksi, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, neiti Ellen Borenius posliini- ja kukkaismaalauksessa, koulunopettaja 0. Dannholm kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, neiti Aina Eklund nahanveistossa, klvipainaja August Engström kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, herra A. V. Finch ruukunteossa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kivenveistossa, mallituksessa ja ammattipiirustuksessa puusepille, insinööri H. H. Hackstedt luvunlaskussa ja algebrassa suomeksi, koristemaalaja F. Has- selgren koristemaalauksessa, maisteri M. Holmberg- luvunlaskussa ja algebrassa ruotsiksi, arkitehti Th. Höijer piirustuksessa, kaivertaja C. Jahn piirustuksessa ja perspektiiviopissa ruotsiksi, taiteilija S. A. Keinänen piirustuksessa, koulunopettaja E. Kumlander luvunlaskussa suomeksi, neiti Sigrid Lehrbäck ornamenttipiirustuksessa, koulun taiteellinen johtaja, arkkitehti Armas Lindgren muoto- ja kompositsioniopissa, kompositsionipiirustuksessa, taidehistoriassa ja tyyliopissa, arkkitehti Selim Lindqvist piirustuksessa ja rakennuspiirustuk- ' sessa, koristemaalaja

J.

Löf ammatti- ja ornamenttimaalauksessa, insinööri 0. Lönnrot konepiirustuksessa, mittausopissa, selittävässä mittausopissa ja fysiikissä ruotsiksi, puunpiirtäjä A. Th. Nordgren puunpiirrännössä, tohtori A. Plathan fysii-

(2)

7

2

kissä suomeksi, kirjanpitäjä A. Sablan kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeammassa ornamenttipiirustuksessa, koulunopettaja V.

Weissmann luvunlaskussa ruotsiksi ja allekirjoittanut, koulun johtaja, piirustuksessa ja perspektiiviopissa suomeksi.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

algebrassa:ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakoaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, verranto-oppi, ensimmäisen asteen ekvatsioonit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kaksinkertaisessa kz"tfanpzdossa: ennätys kahdeksan kuukautta, joista neljä kuukautta vähittäis- ja neljä tukku- kauppaa;

luvzmlaskussa: kymmen- ja tavallisten murtolukujen kertaus ja sen jälkeen päätös-, korko- ja vaihtolasku sekä arvokertaan korottaminen ja neliöjuuren otto;

selittävässä mittausopissa: tärkeimpien kåyråviivojen selittäminen ja projektsionitasojen piirtäminen ja viivain, ·ta- sanneskuvioitten ja kappalten projektsionia niillä, viivain ja kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsioneista, kappalten kiertämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

mittausopissa: tärkeimmät väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasannes-kuvioiden yhdensuurui- suutta, yhteellisyyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasannes-kuvioiden pinta-aloja laskettu, kappalten pinta-aloja ja kuutiosisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty, koonilliset sektsionit, ympyrän evolventtiviiva, sykloidiviivat ja kierreviiva määritetty;

fysiikissä: kappalten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;

muoto- ja kompositsioniopissa: esitelmissä on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeellisten muotojen luon- nosta, synnystä, kehityksestä ja käyttämisestä. Taululla teh- dyillä piirustuksilla on osotettu muoto-opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptistä ja jatkaen

I9:n vuosisadan alkuun;

kompositsionipiirustuksessa: muoto- ja kompositsioni-

3 opin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä harjoitel- mia, joita yliopiston botaaniseen puutarhaan ja zoologisiin koko- elmiin tehdyillä opinto-vaelluksilla y. m. on koottu, on sommi- teltu vapaita kompositsioniharjoituksia usein ainoastaan koris- teellisessa tarkoituksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkoitusta. Siten on tehty ryyjyjen, sohva- tyynyjen, kiikkutuolinmattojen, gobeliini- ja kuvakutornusten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, posliiniteosten koristus-, ke- ramiikki- ja rnetallitöiden y. m. piirustuksia. Oppilasten kes- ken on pidetty kilpailuja ja on näitten aiheina ollut: keinu- tuolinmatto, lasimosaikilla koristettu akkunanvarjostin, sohva- tyyny ja kehys Edelfeltin tauluun «rneriväkeä»;

perspektiiviop£ssa:edusta, kulma ja satunnainen perspek- tiivi kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoperspektiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia;

tyyliopissa: egyptiläinen, kreikkalainen ja roomalainen, rnuinaiskristillinen ja byzantininen, romaaninen ja gootilainen sekä renessanssityyli. Verrattain täydellisesti on esitelty klas- silliset tyylit ja arkkitehtoonisen tyyliopin ohessa on myös- kin tehty selkoa taideteollisuuden kehityksestä eri tyyliaikoina.

Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettu 45^l ja kevätluku- kaudella 379 oppilasta, niistä oli syyslukukaudella 189 ruotsia ja 262 suomea puhuvaa ja kevätlukukaudella 183 ruotsia ja

196 suomea puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti näkyy seuraavista tauluista:

(3)

7

4

Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku:

Oppilaiden ammatti.

s

s. L. K.L. S. L.JK. L.

Oppilaiden sukupuoli: Käynyt koulua:

Miespuolisia 308 231 ^l lukukauden .. 231 56

Naispuolisia 143 148 2 lukukautta . 42 148

3 ^» 90 ^2q

Yhteensä 451 379 4 ^» 16 i0

5 • .. ₃₄ IO

_I

Yhteensä 451 379

451 379

Keski-ikä 19,8 21,4

Syntymäpaikka:

Helsinki 196 156 i

Uusimaa Helsingin ulk.. 53 52

Muu Suomi 179 ¹53

Ulkomaa 23 18

Yhteensä! 45¹

I

³⁷⁹

Oppilaiden koulu ennen sisäänkirjoitusta:

s. L. K. L.

Yliopisto. 6 6

Lyseo

..

52 46

Naiskoulu 49 57

Kansakoulu 278 225

Käsityöläiskoulu 43 27

Teollisuuskoulu . 6 3

Maanviljelyskoulu . ^I

Kuuromykkäin koulu ... 2 2

Raajarikkoisten koulu 2 2

Koulu ulkomaalla . . . . 7 8

Yksityistä opetusta saaneita 5 3

Yhteensä 45I 379

Ajuri ...

Harjansitojia . Juoksupoikia

Kaivertajia ja kultaseppiä . Kehrääjä ...

Kelloseppiä . . . . Kemigraafeja . . . Kipsityöntekijöitä Kirjanpainajia . Kirjansitojia ..

Kirjureita . . . Kivenhakkaajia Kivipainajia . .

Konttori- ja kauppapalvelijoita Korityöntekijöitä

Kultaaja ....

Kupariseppiä . Kuvanveistäjiä Leipuri ...

Lakki- ja peltiseppiä

Maalareita .

Muurareita . . . Nokeaja ....

Ompelijattaria.

Opettajia ...

Palvelusväkeä . Piirustajia .

Polisi .

Preparaattoreita ..

Provisori ...

Puuseppiä ja kirvesmiehiä.

Puutarhureita . . . . Rautaseppiå . . . _.

Ruukun tekijä .

S. L. K. L.

I

2

z

40 30

4

s

I l

I r:

I I

I 2:

II . 6,

I

2 J

4 3.

6 2

31 24

2

I

4 3

3 3

I

12 9'

58 45

8 1

I I

II 8

,, 4

J

s

⁵

4 3

I

I 2

I I

35 27

2 2

60 48

Siirto 318 247

(4)

~

.,· .,.

c::c::

.,.

c::

p

äc::c::c::

"

c::c::c:: c::i::c::c::c::c::c::!::I Käsivarapiirustusta................25929627i

2 31603o42252462402072524 Korkeampaaornamenttipiirustusta.......2625221650231743444325 Kuvaantoa....................2728384040423735413243 Algebraa.................'

.. .

1825252319251919171419 Ammatti-jaornamenttimaalausta........-20222219II1517-199 Ammattipiirustustapuusepille..........1618IO1812121313131313 Fysiikkiä.....................r6161616161699999 Kaunokirjoitustajatekstausta..........r6o161137

14171517 Tyylioppia....................-88IlIlIlIIII797

(5)

8 9

Ensimmäisen Borgström ja IO) Taburetti-istuin nahanveistoksessa.

palkinnon sai Sigrid Vickström, toisen Louise kolmannen Elna Jäderholm.

I I) Sohvaryyjy. Ensimmäisen palkinnon sai Louise Borg- ström, toisen Emma Saltzman, kolmannen Maria Schwartz- berg ja lisäpalkinnon Margit Ehrström.

Lukuvuoden kuluessa on ollut I I kilpailua jolloin joka kerta 3 palkintoa

a

30, 20 ja Io markkaa jaettiin.

Kilpailu-ohjelmat olivat seuraavat:

1) Tamburinseinä, jossa on ovi ruokasaliin. Ensimmäisen palkinnon sai Sigrid Vikström, toisen Edvard Elenius ja kolmannen Sigrid Vikström.

2) Ilmoitustaulun kehys. Ensimmäisen palkinnon sai Fer- dinand Elenius, toisen Edvard Elenius ja kolmannen Ferdi- nand Elenius.

3) Vaasi ruukunteossa. Ensimmäisen palkinnon sai Aina Eklund, toisen Aina Eklund ja kolmannen Sigrid Granfelt.

4) Karotti ja lautanen. Ensimmäisen palkinnon sai Elna Jäderholm, toisen Sigrid Vickström ja kolmannen Sigrid Vickström.

5) Käsityöväsky nahanvelstoksessa. Kaikki palkinnot annettiin Sigrid Vickströmille.

6) Ruokasalinkatto. Ensimmäisen palkinnon sai Jonas Järvelä, toisen Ivar Mattila ja kolmannen Edvard Elenius.

7) Jalus kotimaisen runoilijan kuvanpatsasta varten. En- simmäisen palkinnon sai Selim Bäcklund, toisen Maria Boehm ja kolmannen Ferdinand Elenius.

8) Hedelmävati. Ensimmäisen palkinnon Louise Borg- ström, toisen Louise Borgström ja kolmannen Emma Saltzman.

9) Kaksi hedelmälautasta ruukunteossa. Ensimmäisen palkinnon sai Elin Juselius, toisen Aina Eklund ja kolmannen Gerda Thesleff.

I I I

I,..., I

"'I

1

^{I II I}

"'

-

p.. p.. p.

cd • ...: • ...:

"' "''°

I

1 I I

00 ::! ^I.I")

I I I I I I I

p.ci. ci. p..ci.

• ...: • ...: C':1 ... ...

I

°'°'-

I

"'°'

I

I I

i l

^I

... °' _ ...

ci. p..p..

cd ...

I 1 · I - I "' I ·;_-;_ I

I ^I I I

00 !:! ... ,-....

p. p.

p.ci.

ei cd

I I I I I I:::::: I I I I I

°' °'

I I

.µ:::I

.µ Cl)

C

Cro

roen

enCl)

:::I

:3.!<i C

Cl)

'O 0 :::I>

C0

....,ro .Ben

Cl)

00..

(6)

7

Io

Koneosastolta saavat päästötodistukset: Alfred Alanko, Oscar Engström, Henrik Hammar, Hjalmar Henriksson, Au- gust Holmström, Edvin Högberg, Hugo Lehtinen, Emil Leino ja Fridolf Lindberg.

Kolmannelle luokalle muutetaan: Vilho Airaksinen, Hugo Eklund, Vilho Itkonen, Vilho Korhonen, Viktor Räsänen, Hjalmar Salin, Verner Sihvonen, Vilho Siren ja Kustaa Vak- kila sekä toiselle luokalle: Aksel Airaksinen, Juho Alanko, Aleksander Berglund, Axel Ekman, Artur Emilsson, Aksel Glumerus, August Helin, Våino Johansson, Villiam Leino, Sulo Lindeqvist, Gustaf Lindholm, Armas Lindroth, Edvin Långholm, Gunnar Löfgren, Bertil Mujunen, Yrjö Munck, Ernst Odell; Toivo Pajunen, Vilhelm Valden och Väinö Vilenius.

Kiitettävästä käytöksestä ja kiitettävästä edistyksestä saavat senraavat oppilaat ki17·allisen ki£toslauseen:

Herman Aalto kaksinkertaisessa kirjanpidossa, Aino Arlin kaunokirjoituksessa,

Kaarlo Aronen perspiktiiviopissa ja arnmattipiirustuk- sessa puusepille,

Julia von Bonsdorff piirustuksessa, · Ellan von Born perspektiiviopissa, Augusta Dahlman kaunokirjoituksessa, Gustaf Dahlqvist piirustuksessa, Johanna Dreijmann piirustuksessa, Ingrid Dittmar posliinimaalauksessa, Alice Ehrnrooth piirustuksessa,

Ida Ekholm kaksinkertaisessa kirjanpidossa, Ferdinand Elenius ammattipiirustuksessa puusepille, Elna Engström puunveistossa,

Lillus Engström kaksinkertaisessa kirjanpidossa, Ludvig Fagerlund piirustuksessa,

Uno Folin piirustuksessa ja tekstauksessa, Axel Forsell piirustuksessa ja tekstauksessa, Anna Frenckell nahanveistossa,

Hugo Grefveberg piirustuksessa, rakennuspiirustuksessa ja tekstauksessa,

Axel Haavisto kaksinkertaisessa kirjanpidossa,

II

Helmi Hagström piirustuksessa,

Benjamin Heinonen piirustuksessa ja tekstauksessa, Frans Hiivanainen piirustuksessa, perspektiiviopissa ja tekstauksessa,

Juho Ikonen piirustuksessa,·

Elin Juselius puunveistossa, Gösta Juslin piirustuksessa,

Minna Larsson kaunokirjoituksessa,

Emil Leppänen kaksinkertaisessa kirjanpidossa,

Richard Lindberg piirustuksessa, koristemaalauksessa ja tekstauksessa,

Bertha Lucander piirustuksessa, Lilli Luukkonen posliinimaalauksessa, Johan Mäkelä piirustuksessa,

Agda Nyman kaunokirjoituksessa,

Isak Partanen kaksinkertaisessa kirjanpidossa, Oskar Rapp piirustuksessa ja koristemaalauksessa, Hjalmar Ruohokoski piirustuksessa,

Vilhelm Ruuska arnrnattipiirustuksessa puusepille, Valdemar Savolainen piirustuksessa ja tekstauksessa, Dagmar Skogberg piirustuksessa,

Abraham Susi puunveistossa,

Elis Suurkaulio piirustuksessa ja puunpiirrännössä, Anton Tapola puunveistossa ja perspektiiviopissa, Matti Tirinen piirustuksessa, koristemaalauksessa ja perspektiiviopissa,

Otto Tuomala amrnattipiirustuksessa puusepille,

· Vilhelm Tuominen tekstauksessa, Erik Vasström piirustuksessa,

Gösta Vendelin kaksinkertaisessa kirjanpidossa, Helmi Villstedt kaunokirjoituksessa ja

Sulo Vuorinen piirustuksessa, koristemaalauksessa ja tekstauksessa.

Suuliisen ki£toslauseen saavat seuraavat oppilaat:

piirustuksessa: Väinö Ahlborn, Kaarle Aronen, Ellan von Born, Edvard Elenius, Karl Flytström, Jonas Järvelä, Emil Leppänen, Oiva Liljelund, Kathe Luther, Ivar Mattila,

l

(7)

12

Alice Munck, Alma Nummelin, john Pettersson, Väinö Petti- nen, Alfred Ruotsalainen, Johannes Tuominen, Vilho Tuomi- nen, Villiam Vainio, Valdemar Viik ja Karl Åström;

puu11veistossa: Karin Gripenberg, Georg Jansson, Ebba Nyberg, Gerda Thesleff ja Aina Vendelin;

mall£tuksessa: Helmi Hagström, Frans Hiivanainen, Val- ter Johansson, Gösta juslen, Aino Keinänen, Oiva Liljelund, Abraham Susi, Vilhelm Tuominen, Signe Vickström ja Sigrid Vickström;

koristemaalauksessa: Benjamin Heinonen, Frans Hiiva- nainen, Ivar Mattila, Vilho Mykkänen ja John Mäkelä;

ammattz"-ja ornamenttimaalauesessa: Gustaf Dahlqvist, Edvard Heikkilä, Vilho Lampinen ja Yrjö Paananen;

poslz'inimaalauksessa: Hedvig von Bonsdorff, Julia von Bonsdorff ja Thyra Vinterbäck;

ruukzmteossa: Sigrid Granfelt ja Elin Juselius;

uahanueistossa: Anna Dahlbeck, Elsa Dahlin ja Maria Karpow;

kivenveistossa: Hjalmar Grönlund, Juho Ikonen ja An- ton Tapala;

puunpiirrännössä: Karl Forsström ja Anders Mörk:

rakennusp££rustuksessa: Anton Enqvist;

ammattipz'irustuksessa puusepille: Aapeli Airaksinen, Otto Järveläinen, Johannes Nissinen, Juho Salmi ja Villehad Vassberg;

selittävässä mittausopissa: Kaarlo Aronen ja Otto Tuo- mala;

perspektiiviopissn:: Lilli Luukkonen;

tyyliopissa: Otto Järveläinen;

kazmokir;joituksessa: Tyra Backman, Eva Schybergson, Dagmar Forsblom, Väinö Johansson, Edit Lindström, Matti Miettinen, Elfrida Stolt, Signe Strömberg ja Agnes Sundell;

tekstauksessa: Karl Forström, Ines Johansson, Emil Leppänen, Oiva Liljelund, Armas Linden, Fredrik Löfström, Alfred Nylander, Väinö Rahkonen ja Ilmari Tähtinen;

laskennossa: Ida Ekholm, Saima Engblom, Axel Haa- visto, Naemi Immonen, Amilda }alkanen, Ester Korander,

13

Emil Leppänen, Armas Linden, Elin Mantila, Anna Molin, Emil Salo och Signe Strömberg sekä

kaksinkertaisessa ki1janpidossa: Olga Arenius, Oskar Beyer, Augusta Dahlman, Amilda jalkanen, Nikolai Karvala, Johan Lind, Karl Saari ja Emil Salo.

Yhdistyksen rahastojen koroista jaetaan 100 markkaa stipendiona Sigrid Vickström'ille, 75 markkaa maalarille Ri- chard Lindberg'ille ja 50 markkaa maalarille Sulo Vuoriselle.

Sitäpaitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Frans Hiivanainen, Matti Tirinen ja Otto Tuo- mala, ²⁰ markkaa Alfred Alanko, Kaarlo Aronen, Gustaf Dahlqvist, Oscar Engström, Uno Folin, Hugo Grefveberg, Hjalmar Henriksson, August Holmström, Edvin Högberg, Valter Johansson, Hugo Lehtinen, Emil Leino, Fridolf Lind- berg, Richard Lindberg, Ivar Mattila, Johan Mäkelä, Väinö Rahkonen, Oskar Rapp, Alfred Ruotsalainen, Valdemar Sa- volainen, Abraham Susi, Elis Suurkaulio, Anton Tapola ja Vilhelm Tuominen sekä 1o markkaa Herman Aalto, Väinö Ahlborn, Aino Arlin, Augusta Dahlman, Ida Ekholm, Axel Ekman, Edvard Elenius, Lilius Engström, Anton Enqvist, Ludvig Fagerlund, Axel Forssell, Karl Forsström, Axel Haa- visto, Benjamin Heinonen, Naemi Immonen, Vilho Itkonen, Amilda jalkanen, Inez Johansson, Jonas Järvelä, Otto Järve- läinen, Vilho Korhonen, Minna Larsson, Emil Leppänen, Oiva Liljelund, Hjalmar Långman, Fredrik Löfström, Elin Mantila, Matti Miettinen, Vilho Mykkänen, Anders Mörk, Johannes Nissinen, Alfred Nylander, Agda Nyman, Isak Partanen, Emil Salo, Agnes Sundell, Johannes Tuominen, Ilmari Tähti- nen, Villiam Vainio, Villehad Vassberg, Erik Vasström ja Helmi Villstedt.

Helsingissä 21 p. Toukokuuta 1903.

Ernst Nordström.

(8)

Keskuskoulu Taideteollisuutta varten.

Ohjelma vuodeksi 1903-1904.

A. Ylempi käsityöläiskoulu.

Sisäänpääsövaatimukset: Kansakoulukurssi taikka sitä vastaavat tiedot, · taikka alemman Käsityöläiskoulun kurssi.

Opetusta annetaan seuraavissa aineissa:

käsivarapiirustuksessa, kaksi kurssia, ylempi ja alempi, kuvaannossa, kaksi kurssia, ylempi ja alempi,

korkeammassa ornamenttipiirustuksessa, rakennuspiirustuksessa,

ammattipiirustuksessa puusepille, konepiirustuksessa,

selittävässä mittausopissa, perspektiiviopissa,

laskennossa, mittaus opissa, fysiikassa, kirjanpidossa,

kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, puunveistossa,

puunpiirrännössä, kivenveistossa, mallituksessa ja

ammatti ja ornamenttimaalauksessa.

Muist. Oppilaan, joka aikoo jatkaa opinnoitaan ylem- mässä taideteollisuuskoulussa, tulee ottaa osaa selittävän mittausopin, perspektiiviopin, mallituksen ja piirustuksen ope- tukseen.

15

B. Ylempi taideteollisuuskoulu.

Sisäänpääsövaatimuksct: Kansakoulukurssi taikka vastaavat tiedot, sekä sellainen taitavuus piirustuksessa, joka vas- taa ylemmän Käsityöläiskoulun taikka valmistavan koulun käsivarapiirustuskurssia.

Opetusaineita ovat:

a) Arnmattiaineita:

keramiikkia (ruukuntekoa) puunveistoa,

posliinirnaalausta, nahkaplastiikkaa ja koristemaalausta.

b) Yleisiä aineita:

kompositsionioppia ja piirustusta, ylempi ja alempi kurssi (2 vuotta),

taidehistoriaa, kuvaantoa, mallitusta,

selittävää mittausoppia ja perspektiivioppia.

.Muist. E111ien lukuvuoden 1903-1904 loppua tulee Ylemmän Taideteolljsuuskoulun jokaisen oppilaan, joka ennen ei ole sitä tehnyt, käydä kurssi selittävässä mittausopissa ja perspektiiviopissa.

Paitsi ammattiaineita ovat seuraavat aineet välttämättö- miä: kompositsionioppi ja piirustus kaikille oppilaille ja mal- litus puunveistooppilaille.

C. Valmistava koulu,

päivä-opetuksella, niitä oppilaita varten, jotka pyrkivät ylem- pään taideteollisuuskouluun.

Sisäänpääsövaatimukset: kuten ylempään käsityöläiskouluun.

Opetusaineet:

piirustusta; käsi vara- ja kuvaan toa, mallitusta,

selittävää mittausoppia ja perspekliivioppia.

(9)

Hcisingil!äå, Sllllomal, ju Kirjop,•Osakeyhti0n klrjnpaino, 1903.