YHTEISKUNTATALOUDELLINEN A I K A K A U S m j A
KANSANTALOUDELLISEN YHDISTYKSEN JULKAISEMA
X X I I I V U O S I K E R T A
1927
P O R V O O
W E R N E R S O D E R S T R O M O S A K E Y H T I O
Y H T E I S K U N T A - T A L O U D E L L I N E N
A I K A K A U S K I R J A
K A N S A N T A L O U D E L L I S E N Y H D I S T Y K S E N J U L K A I S E M A
KAHDESKYMMENES KOLMAS VUOSIKERTA
1927
T 0 1 31 I T U S
I L M A R I T E I J U L A Toimitussiiiteeri A . E . T U D E E R
Paatoimittaja
E I N A R B O O K 0 . K . K I L P I P A A Y O K O R P I S A A R I E . N E V A N L I N N A . M. J . P E S O N E N B R . S U Y I R A N T A .
J . H . V E N N O L A
P 0 R V O 0
W E R N E R S 0 D E R S T R O M O S A K E Y H T I O
1
• S I S A L L Y S : P l l K I R J O I T U K S I A .
Siv.
Gebhard, Hannes, Onko kauppa jarjestetty yhteiskunnan edun mu-
kaisesti 199 Haataja, Kyosti, Suunnitelmia valittoman verotuksemme uudistamiseksi 291
Harmaja, Leo, Talouselamamme teollistumissuunta j a tuOipolitiikan vaikutus siilien ' 313 >^
Hellevaana, E., Kalastuselinkeinon kohottamisesta '.\ 131
Jareinen, Kyosti, Suomen valtiontalouden nykyinen asema 1
^uusi, Eino, Kansantalous- Ja sosialipolitiikka tieteena 179 Nevanlinna, E., Suojelustullit J a yksityisten edut 269>c
^^Paasikivi, J . E., Korkean verotuksen taloudelliset vaikutukset 19 Suviranta, Br. Onko valtionrautatiet muodostettava yhtioksi? 91
>> TilastoUinen katsaus Suomen valtionrautateiden tulotalouteen 219 Tudeer, A. E., Katsaus Suomen talouselaman viimeaikaiseen kehitykseen 73
» . Konjuktuuritilasto 340 A R V O S T E L T U A K I R J A L L I S U U T T A .
Cunow, Feirerzc/i,' Allgemeine Wirtschaftsgeschichte N. K. 169 Deumer, Robert, Die Verstaatlichung des Kredits (Mutualisierung des
Kredits) P. K. 164 Enquete sw la production A. E. T. 58 Ford, Heniy, Tanaan Ja huomenna / . T. 60 Groimdstroem, Osk., Suomen virallinen maataloustilasto A. E. T. 160 Jdivinen, Kyosti, Suomen valtion talous. E r a i t a selvittelevia suunta-
viivoja , : A. E. T. 259 Key, Helmer, N y kolonialpolitik N. K. 364 ''Keynes, J . M. Das Ende des Laissez-Faire .'... N. K. 56
Kivialho, K., Maatalouskiinteistojen omistajanvaihdokset J a Mnnan- muodostus Halikon tuomiokunnassa 1861—1910. 0. K. Kilpi 155 Leivis, Cleona, The international accoceuts, a constructive criticism of
medhods used i n stating the results of international trade, service, and financial operations A. E.T. 360
teessa , '. E. S. 158 Lloyd, W. Francis & Austin, Bertram; Capital for labour . . . . M. J . P. 365 IXogaro, Bertrand; Modern monetary systems P.K 167 Pigou, A. C, Industrial fluctuations P. £. 254 Puro, Olavi, H., Suomen kulutnsosunstoiminnan vaiheet vuoteen
1917 Ilmari Rahola 162 Rauhala, K. N., Isiinmaan kirja I I I . Yhteiskunta I . T. 359 Silverstolpe, G., Ukstin, Svenskt Narinsliv i tjugonde seMet.. A. E. T. 362 Sombard, Werner, Das YHrtschaftsleben im Zei'talter des Hochkapita-
lismus. Erster Halbband E. N—a. 54 K A T S A U S U L K O M A I D E N A I K A K A U S L E H D I S T O O K .
The Economic Journal -171, 259, 369 Weltwirtschaftliches Arcliiv 63, 172,'260, 370 Jahrbtlcher fiir Nationalokonomie und Statistik 64, 173, 261, 370 Ekonomisk Tidskrift ' 65, 263, 372 St«.ts0konomisk Tidsskrift 66, 174, 263 Nationalokonomisk Tidsskrift 66, 175, 264, 373 International Labour Review "67, 176, 265, 373
Kertomus Kansantaloudellisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna 1927 L . Harmaja 376
SUOMEN V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A .
E s i t e l m a , j o n k a Kansantaloudellisen Y k d i s t y k s e n kokouksessa ' ' t a m m i k u u n 25 paivana 1927 piti
Kyosti Jarvinen.
Siina ansiokkaassa katsauksessa, m i n k a t a m a n ykdistyksen v i i - mevuotinen pukeenjoktaja, Suomen P a n k i n paajohtaja Risto Ryti v a k a n ennen vuoden. vaikdetta taalla esitti m a a m m e talousela- massa vuoden. 1926 kuluessa tapahtun.eeseen kekitykseen, j a t t i esittaja kokonaan syrjaan m a a n julkisen talouden, valtiontalouden.
kekityksen. L i k i n n a t a m a n jokdosta t u l i allekirjoittanut ajatelleeksi, eiko voitaisi jrrittaa selvitella — lykyessa esitelmassa tietysti v a i n paapiirteittain — Suomen valtiontalouden. n y k y i s t a asemaa.
Varsinaista t u t k i m u s t a t a i k k a edes selvitysta valtiontaloutemme uusimmasta kekityksesta ei tietaakseni ole olemassa. T o s i n on verra- ten askettain. — v . 1924 — valtiovarainministeriossa valmistunut Suomen tasavallan valtioinventaario vuodelta 1922. T o s i n on J . K.
Paasikiveii Valtiotieteiden kasikirjaan laatimassa arvokkaassa yaltio- velkoja yleensa koskevassa kirjoituksessa tekty selvaa m y 6 s Suomen valtion veloista vuoteen 1923 s a a k k a . J a K. V. Hoppu on myos V . 1923 nimella )>Setelixakoitus» julkaissut katsauksen ensimmaisten itsenaisyysvuosien finanssipoHtiikkaan. Mutta varsinaista yktenaista valtiontalouden. aseman. arviointia ei tietaakseni ole meilla tekty, ei ainakaan sen jalkeen k u i n r a k a m m e arvo uudelleen vakiinnutettiin k u l t a a n perustuvaksi. Ne tiedot, joita valtiontaloutemme asemasta on annettu ulkomailta viime aikoina lainoja otettaessa, ovat n e k i n olleet v a i n v a r s i n kajanaisia. J a samaa on myos sanottava erinaisista eduskunnassa talta alalta esitetyista lausunnoista.
K t u t e n k i n olisi seka.ulkomaikin etta kotimaakan n a k d e n valtion- taloutemme aseman summittaisellakin arvioinnilla epailematta k u o -
Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja — 1
m a t t a v a merkityksensa. Valtion tulo- j a menoarvion rakenne o n meUla vaktettavasti viela toistaiseksi sellainen, etta se sunresti v a i - keuttaa'minkaanlaisten- joktopaatosten tekemista valtiontaloutem- me asemasta kuUoinkin, talousarviossa k u n ei ole tekty eroa v a r s i - /naisten kallintomenojen j a liike- t a i paaomans'joitusmenojen v a l i l l a .
O n k a n meilla totuttu viime vuosina pitamaan talousarvion tasauk- sessa t a r v i t t a v a a paaomasaastoon turvautumista melko vaaralUsena, v a i k k a kysymyksessa onkin v a i n valtionrakaston, siis varsinaisten kassavarain saasto, jo'mmoisen pitamista, niin kyodyUinen k u i n se meidan oloissamme onkin oUut, ei kaikissa maissa katsota ollenkaan • tarpeeUiseksi. T a m a n paaomasaaston pienenemista on pidetty todel- lisena valtion paaomain vakenemisena siUoinkin k u n , kuten esim., t a m a n vuoden talousarvion tasauksessa, valtion paaoma itse asiassa suurenee. Myos valtion tililaitos j a t t a a meidat sellaisenaan: pulaan valtion talousaseman arvosteluun nakden. Valtion nykyiselle p u k - taasti kameraliselle kirjanpidolle on tulo- j a menotalouden tpdeUi- suuden sukde vakvistettnun tulo- j a menoarvioon paaasia, j a Lilanssi siina laaditaan v a i n valtiorakaston, m u t t a ei valtion omai- suuden j a velkain tilasta k u n k i n vuoden paattyessa. Kertomuksissa valtiovarain tilasta esitetaan ensi sijassa. r i n n a k k a i n tulojen eri osastojen j a momenttien samoin k u i n menojen paaluokkain l u k u j e n j a momenttien numerosarjat toisaalta talousarvion j a toisaalta t d i n - paatoksen m u k a a n . J a bilanssi esitetaan, k u t e n sanottu, v a i n valtio- rakastostai Sellaisen valtion pdaomatilin pito, j o k a myos nayttaisi valtion omaisuuden j a velat seka niissa tapaktimeet muutokset, on ollut meidan valtiontaloudellemme t a k a n asti vierasta. V a s t a niissa suunnitelmissa,"joita valtiovarainministeriossa on viime v u o - den ajalla ollut valmistelun alaisena valtion tdilaitoksen uudistami- seksi, on myos pidetty silmalla paaomatilin kaytantoon ottamista. >
Olisi erittain suotavaa, etta valtion tililaitoksen uudistus myoskin tassa kokden lakimmassa tulevaisuudessa saataisiin aikaan. E r i - tyinen paaomatili antaisi i l m a n m u u t a k u n k i n vuoden vaikteessa
— t a i oikeammin sanoen kussakin tiknpaatoksessa — selvan vastauksen suken, millainen j a m i k i n suuntaan kekittymassa v a l - tiontalouden asema kulloinkia on.
K u n seuraavassa erityisten laskelmain avulla koetan esittaa jonkinlaisen yleispiirteisen k u v a n Suomen tasavallan valtiontalou-
>1 IMiriiti'nV'H i
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 3 den asemasta talla lietkella, t a y t y y mintm vaHttaa, etta kuolimatta v a r s i a k i n valtiokonttoria takolta saamastani auliista avusta m i - nrdla ei kaytettavissani ole ollut kaikissa k o k d i a ekdottomasti tark- k a a numeroaineistoa. Myoskin asettaa ykteen esitelmaan rajoittu- misen pakko esitykseUeni osittaia e k k a biukan Mian aktaat puitteet.
J o k a tapauksessa toivon osittain vadlinaisemmaksi k u i n soisia j a a v a l l a esityksellani voivani antaa ainakia jonkinlaisen, jopa todel- lisuutta makdollisimman lakella olevan k u v a n Suomen valtiontalou- den yleisesta asemasta talla ketkella j a sen viimeaikaisesta kekitys- sutumasta.
Suomen valtion omaisuudesta oniiiventtaus tekty viimeksi vuoden 1922 lopussa. Sen m u k a a n lasketaan valtiolla sdloiu olleen: tuloa- tuottavaa kiinteaa omaisuutta 6 387 miljoonan m a r k a n arvosta, siita valtion metsat 2 082 miljoonaa j a valtion rautatiet 3 206 n u l - joonaa; valtiolaitosten kaytettavissa olevaa kiinteaa omaisuutta
3 430 miljoonan m a r k a n arvosta, josta puolustuslaitoksen paaomia 886 j a ktdkulaitosten 870 mdjoohaa; seka l i i k k u v a a kalustoa, aluksia y. m . s. 1 333 miljoonan m a r k a n arvosta; eli ykteensa omai- suutta 11 150 miljoonan m a r k a n arvosta. Sen jalkeen <ovat olot jo melkoisesti muuttuneet. Valtion yHmaaraiset menot, joiden k a i k k i e n siiken nakden, etta vakinaisissakin menoissa saattaa esiintya paaomansijoittiksia,. voidaan .katsoa valtion omaisuutta lisanneen, ovat tilinpaatosten m u k a a n tekneet: v . 1 9 2 3 1 201.1, V . 1924 605.3 j a v . 1925 1 122.5 miljoonaa m a r k k a a . K u n t a k a n tulee lisaksi vuoden 1926 ajalta omaisuusmenoja j a sellaisiia v a r a t t u j a v a r o j a , laskelmaiai m u k a a n 851.5 miljoonaa markkaa', tulemme jo taten noia 15 m i l j a a r d i a m a r k a n omaisuusarvoon.
Mutta sitapaitsi ovat vuoden 1922 inventarion arvot aiaakin paikoi- tellen a i v a n liian alkaiset, samalla k u i n siina on kokonaan jatetty l u k u t m ottamatta sellainen valtion omaisuus k u i n eri tarkoituksiin annetut laiaat seka valtion omistamat rakastot j a r a k a v a r a t . Voimme sen vuoksi jokseenkin suurella varmuudella laskea valtion omaisuuden talla ketkella v a s t a a v a n aiaakin 18 miljaardia m a r k a n arvoa, j o k s i se ulkomaille on viimeaikaisia lainaneuvotteluj a k a y - taessa Hmoitettu. T a m a on melkoisen suuri valtion omaisuus, k u n
ottaa htiomioon, etta valtion. omaisuus tilivuoden 1925 lopussa arvioitiin Ruotsissa 3 037 miljoonaksi j a T a n s k a s s a 1 635 miljoonaksi k m u n u k s i eH toisin sanoen siis Ruotsissa n o i a 33 j a T a n s k a s s a noin 17 miljaardiksi Suomen m a r k a k s i .
Mita toiselta puolen tulee Suomen valtion. veZfeofMw, luuksi niiden m a a r a n olevan i l m a n m u u t a j a aivan tarkalleen tiedossa. N i i n ei kuitenkaan ole asian laita. Valtion lainat ovat otetut erilaisissa j a eri aikoina eriarvoisiksi muuttuneissa ulkomaisissa valuutoissa, m i n k a v u o k s i niiden maarat nykyisessa Suomen rakassa eivat ole ollenkaan kelposti arvioitavissa. Tietenkaan t a m a ei kuitenkaan koske koti- maisia laiaoja, j o t k a nykyisen, 2 1 . X I I . 1925 annetun rakalain m u k a a n maksetaan n y k y i n e n m a r k k a entisesta m a r k a s t a . Sittenkuia 1919 vuoden palkinto-obligatiolaiaa, alkuaan 75 j a vuoden 1925 paattyessa noia 43 miljoonaa m a r k k a a , on viime joulukuussa lopullisesti lunas- tettu, samoin k u i n jo v . 1925 oK maksettu pois H y v i n k a a n alkokoli- tektaan ostamiseksi v . 1920 otettu 4.5 miljoonan m a r k a n obligatio- laina j a 1918 vuoden 5^/2 % : n l a i a a 100 miljoonaa m a r k k a a , on kotimaisia laiaoja Suomen valtiolla t a m a n vuoden vaikteessa j a l j e l l a ' seuraavat maksamatta olevat maarat:
1918 vuoden S^/g % : n vapaudenlainaa 188 102 500 markkaa 1918 » 51/2 » n » 88 584 000 » 1919 A . B . Tornatorin osakkeiden osteon otettu
laiaa 44 841 000 » 1919 vuoden 6 % : n l a i n a a Suomen Pankin aseman
vakvistamiseksi 122 110 000 » 1920 vuoden S^/a % : n sotakorvauslainaa 53 217 900 » Y k t e e n s a o n . siis Suomen valtiolla t a m a n vuoden alkaessa 496 855 400 Suomen m a r k a n maarainen kotimainen valtiovelka.
K u n kotimainen valtiovelka 31, X I I . 1925 oK_761 309 00D_jnarkkaa,. _ on se siis vuoden 1926 kuluessa v a k e n t y n y t 264 453 600 m a r k a l l a . P a i t s i edella jo maiuittua palkiato-obligatiolainan lunastusta on t a k a n vaikuttanut ennen k a i k k e a Suomen P a n k i a vakvistamiseksi V . 1919 otetun, alkujaan 350 miljoonan m a r k a n suuruisen obMgatio- l a i n a n kuomattavan osan maksamiden ulkomaisdla dbllariobkga-
tioiQa.
Suomen valtion ulkomaisista lainoista eivat niistakaan v v . 1923
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 5
—1926 otetut doUari- j a puntalaiaat suuxemmassa maarassa aiheuta vaikeuksia j a v a k i n k o j a , koska osittain saadut n y k y i s t a korkeam- mat valuuttakurssit tasoittavat sen, m i t a toisissa tapauksissa on
dollareilla j a punnilla saatu v a k e m m a n Suomeix m a r k k o j a , k u i n ' m i t a niista n y k y i s e n vakautetun m a r k k a - a r v o m m e mukaan. on mak-
settava. Samoia on selva paaasiallisesti Ruotsista otettu 1922 vuoden 7 % : n laina 150 miljoonaa, j o k a maksetaan y k s i a o m a a n Suomen markoissa. Mutta toisia on laita k a k d e n m u u n Skandi- naviasta sodan jalkeen otetun valtiolaiaan, nimittaia A . B . W . Gutzeit & C o m osakkeiden ostamiseksi v . 1919 otetun 68.2 miljoo- n a n N o r j a n k r u u n u n 6 % : n l a i a a n j a 1921 vuoden 250 miljoonan Suomen m a r k a n 6 ^ 2 skandiaavisen lainan. Edellisen lasket- tiin otettaessa vastanneen 163 ^ 2 miljoonaa Suomen m a r k k a a , j a alusta alkaen on siita maksettu koron okella vuosittain kuoletuk- seksi kymmenes osa lainamaarasta eH 16 ^ 3 miljoonaa m a r k k a a . M u t t a valtion tdinpaatosten m u k a a n on lainasta vuodesta 1922 alkaen merkitty agiotappiota, j o k a vuosina 1922—1925 on telmyt ykteensa 162.4 miljoonaa m a r k k a a eH suunnilleen lainan alkuperaisen maaran. J a tallaista agiotappiota on ollut myos jo v v . 1919—1921, v a i k k a sita ei ole erikseen k u s t a k i n lainasta merkitty. E r a a n valtion- tilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 1920 (siv. 60) esiintyvan laskelman m u k a a n t a m a tappio vuodelta 1920 tekee 30 miljoonaa, j a voidaan vuosUta 1919—21 laskea ykteensa lakes 100 miljoonaksi.
T a k a n tulee viela Hsaksi vuoden 1926 agiotappio, j o k a nousee aina- k i n 50 miljoonaan m a r k k a a n . L a i n a kuoleutuisi lopuUisesti v a s t a V . 1928, m u t t a on sita v a r t e n v a r a t t u v a r o j a osittain t a m a n vuoden menoarviossa, osittain viime vuoden doUardainasta, joten se tulee lopuUisesti maksettavaksi jo t a m a n vuoden kelmikuun viimeisena p a i v a n a . L a i n a n koko agiotappio voitaneen silloin laskea noin 375 miljoonaksi m a r k a k s i , m u t t a oHsi se viela eraita miljdonia suu- rempi, jollei v i i m e s y k s y n a olisi r y k d y t t y toimiin sen irtisanomiseksi j a maksamiseksi.
K a i k i s t a epaedulHsimmin on raka-arvomme sodanjalkeinen alenemiaen kuitenkin vaikuttanut 1921 vuoden skandinaviseen lainaan, jota sen vuoksi onkin monesti sanottu skandalilainaksi.
T a m a l a i a a otettnn Suomen markoissa 250 miljoonan suuruisena, j o s t a 15 miljoonaa T a n s k a s t a , 125 miljoonaa Norjasta j a 110 miljoo-
•mtmli
n a a Ruotsista. Mutta k u n lainanantajat saivat koron valintansa m u k a a n joko markoissa t a i kruunuissa j a lainan laskettiin k r u u - ntiissa vastaimeen 81.7 miljoonaa k r u u n u a , josta T a n s k a n osan 4.95 miljoonaa, Norjan 43.75 j a R u o t s i n 33 miljoonaa k r u u n u a , muodostui l a i a a , k r u u n u n kurssin sitten kuimasti noustua, k i r v i t t a - v a n epaedulliseksi. V v . 1922—-1925 on siita valtion tilinpaatosten m u k a a n maksettu agiota 112.3 miljoonaa, j a vuoden 1926 meno- arviossa on agio merkitty 31.5 miljoonaksi. - Vuoden 1927 meno- arviossa, jossa ensi kerran esiintyy myos lainan y k d e n viidetmek- sen kuoletus, pe^.kka agio on 152 745 000 m a r k k a a . L a i n a tulee siis
— v a i k k a ottaakin kuomioon sen tappionvakennyksen, m i k a aikeu- t u u siita, etta viime vuoden kuluessa on Suomen P a n k i n j a v a l t i o n kassavaroja kayttaen Suomeen ostettu n a i t a obligatioita 8 miljoo- n a n Norjan, k r u u n u n arvosta — lopullisesti takaisin maksettavaksi lakes viisinkertaiseen maaraansa j a voivat skandinaviset l a i n a n -
antajat olla t a k a n valuuttakeinotteluunsa eriaomaisen t y y t y v a i s e t . A i v a n s a m a e i ole asian laita niiden keiaotteUjain, j o t k a S k a n d i - naviassakin ovat ostelleet vankempien, eimen sotaa otettujen Suo- men valtiolainain obligatioita. N a i t a on ensinnakin 1889 vuoden 3 % : n laina, j o k a alkuaan otettiin Bleickroderin y. m . saksalais- t e n pankkiliikkeiden valityksella j a o H m a a r a t t y maksettavaksi joko Suomen markoissa, Saksan markoissa tai Hollannin florineissa, m u t t a j o k a sodan alussa oH kulkeutunut paaasiallisesti HoUantiin.
Melkeia kokonaan E n g l a n t u n on taas joutunut 1909 vuoden 4 1/2
% : n l a i a a , j o n k a alkuaan vaHttivat-Hambron j a U n i o n p a n k k i L o n - toosta, Hope Amsterdamista, B a n k v e r e i a Sveitsista j a V e r e i n s - b a n k Hampurista j a j o k a oli maksettava joko Suomen m a r k o i s s a , puimissa, frangeissa, HoUaimia florineissa t a i Saksan m a r k o i s s a . PaaasiaUisesti R a n s k a s s a pyat seka 1895 vuoden 3 ^/g % : n l a i n a , j o k a on Credit Lyonnaisin j a Banque de Parisin vaHttamana o t e t t u Suomen markoissa j a R a n s k a n frangeissa, etta ranskaiaisten sak- salaisten j a skandinavisten pankkien v a k t t a m a t 1898 vuoden ,3 % : n j a 1901 y n n a 1903 vuosien 3 1/2 lainat, j o t k a ovat ntaksettavat j o k o Suomen t a i Saksan markoissa, R a n s k a n frangeissa t a i S k a n d i -
n a v i a n kruunuissa.
V a r s i n k i n naiden viimeksi mainittujen monivaluuttaisten valtio- l a i n a i n vuoksi o n 2 7 . V . 1921 a i m e t t u n . s. obUgatiolaki ollut tarpeen.
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 7 Se saataa, etta eimen. 1 . 1 . 1915 annetut obKgatiot j a niihin kuuluvat korkoliput, k u n ne ovat asetetut maksettaviksi seka Suomen etta n l k o m a a n rakassa, ovat, jos k a l t i j a on ulkomaalainen, lunastettavat kaltijan v a l i a n a n mukaisesti joko Suomen t a i , sen. oWigatiossa mainitun m a a n rakassa, jokon obligatiot vuoden 1914 paattyessa oli sijoitettu. Jos obligation kaltijana on t a i vuoden 1914 jalkeen on ollut Suomen kansalainen, on obligation tai.korkolipun esittaja velvollinen ottamaan m a k s u n Suomen rakassa. T a t a kuuluisaa obligatiolakia on aikanaan j a v a r s i n k i n niin kauani k u i n viela aja- teltiin Suomen m a r k a n nostamistai v a n k a a n pariarvoonsa makdol- Hseksi, Suomessakin k y v i n ankarasti arvosteltu. Mutta luulen, etta nyttemmin, uuden 2 1 . X I I . 1925 annetun r a k a l a i n tultua voi- m a a n , k a i k k i e n finanssiasioita y m m a r t a v a i n on tunnustettava l a i n tarpeellisuus. Jos sita ei oKsi oUut, olisi a v a t t u ovet seljalleen
auki suurelle kansainvaliselle Suomen obligatioiden keiaottelulle.
Obligatiot j a niiden kupongit olisivat kulkeutuneet kuUoinkin lunastettaviksi sen m a a n rakassa, j o k a olisi ollut sukteeUisesti kor- keimmassa arvossa. K u n k a i k k i a Suomen ulkomaisia lainaobliga- tioita on aina ollut melkoiset maarat myoskin suomalaisissa kasissa
— pakat kielet v a i t t a v a t , etta esim. ruotsalaisen keinotteUjan Hellbergin t a k a n a oHsi myos Suomesta keinottelutarkoituksessa R u o t s i i n kulkeutuneita obligatioita —^ j a k u n viela lisaksi vuosien 1898 seka 1901 j a 1903 obligatioihin nakden on niiden ranskaiaisten kaltijain Kiton kanssa t e k t y sopimus obkgatioiden lunastamisesta m a a r a t t y y n doUariarvoon, j o k a tosin on korkeampi k u i n n y k y i n e n frangiarvo olisi, mutta kuitenkin vastaa v a i n 2 a 2^/^ kertaista n y k y i s t a m a r k k a m a a r a a eli siis noin neljatta osaa v a n k a s t a k u l t a - arvosta, ei voi tuUa k y s y m y k s e e n k a a n enaa v a n k o j a valtiolaino- j a m m e koskevan 1921 vuoden obligatiolain kumoaminen.
J o k a tapauksessa kuitenkin vankojen valtiolainaimme siroittu- minen useaan m a a k a n , joiden valuutat, esim. R a n s k a n j a . Norj an,
«ivat viela ole olleet loptiUisesti vakiintuneet, niiden osittainen sijoitus kotimaakan j a lopuksi obligatiolain olemassaolo v a i k u t t a - v a t sen, ettemme voi a i v a n tarkaUeen nykyisessa rahassa Umoittaa nlkomaisen valtiovelkamme maaraa viela n y t k a a n , v a i k k a Suomen m a r k a n arvo onkin kuUassa m a a r a t t y . L a k t i e n sellaisesta valuutta- kurssista, j o k a oH voimassa siUoin, k u n m i k i n laina otettiin, j a v a -
kentamalla pois ne obligatiot, m i t a on ostettu Suomen valtiolle vastaista kuoletusta v a r t e n — ykteensa 73.3 miljoonaa m a r k k a a
— ilmoittaa valtiokonttori vuosien 1926—1927 vaikteessa ulko- maisen valtiovelkamme Suomen rakassa seuraavun maariin:
1889 vuoden,31/2 % : n HoUanninflorinilaina 17 677 667 markkaa 1895 » » Ranskanfrangilaina 11 182 000 » 1898 » 3 » » 15 685 000 » 1901 » 31/2 » » 7 154 000 » 1903 •» 31/2 » » • . . . . 2 672 000 » 1909 » 41/2 » puntalaiaa - 35 904140 » 1919 » 6 » Norjankrutuiulaina(Gutzeitin) 32 748 000 » 1920 » 6V2 » Tanskankruunulaina 8 780 800 » 1921 » 6Y2 » Suomenmarfckalaiaa Tanskasta 13 970 000 »
» » » » » Norjasta • 112 460 000 »
» » » » » Ruotsista 107 930 000 » 1922 » 7 » » )> 150 000 000 » 1923 • » 3 » dollarilaina (myokem. 31/2 % ) 246 792 000 »
» » 6 » » 355 145 000 »
» • » » » » 81468 000 »
» » » » pnntalaina 161 607 600 » 1925 » 7 » doUarilaina 393 268 560 » 1926 » 6V2 » » 595 500 000 »
Y k t e e n s a tekee ilmoitettu tdkomaisen valtiovelan m a a r a 2 349 894 767 m a r k k a a . K u n v a s t a a v a summa vuoden 1925 lo- pussa oK 1 713 990 021, on siis ulkomainen valtiovelkamme v i i m e vuoden kuluessa lisaantynyt 635.9 miljoonalla m a r k a l l a . P a i t s i uudesta syksylla otetusta 15 miljoonan doUarin lainasta, j o k t u u lisays siita, etta aikaisemmin valtion kallussa jo olleita j a u l k o - maisen velan maarasta vakennettyja . doUariobligatioita on v u o - den kuluessa m y y t y Suomen PankiUe j a joutunut siten lisaaniaan ulkomaista v e l k a a . Mutta k u n kotimainen v e l k a on, k u t e n edella on mainittu, v a k e n t y n y t noin 265 miljoonalla markalla j a k u n lisaksi viela s y k s y n doUarilainasta on v a r a t t u 103.7 miljoonaa tana v a o n n a k a y t e t t a v i k s i Gutzeitinlainan j a vankempain epaedullisten lainain kuoletukseen, jokon sitapaitsi t a m a n vuoden menoarviossa on merkitty 220 mUjoonaa m a r k k a a , voimme tavaUaan sanoa, etta kuokmatta audesta lainasta valtiovelkamme todeUisuudessa ei tule Hsaantymaan. Valtio on melkein meneteUyt n i i n k u i n enti nen maisteri, j o k a otti suuren lainan maksaakseen velkansa.
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 9 E d e l l a esitetty n . s. ilmoitettu Suomen valtion ulkomaisen velan maara on kuitenkin, k u t e n jokainen kasittaa, liian alkaisena todel- lisuutta vastaamaton. Jos lasketaan tdkomaiset laiaat todeUiseen valuutta-arvoonsa r y k m i t t a e n ' eri maiden osuudet sen m u k a a n , miten paljon niista on esitetty k u p o n k e j a lunastettaviksi, j a nou- dattaen Suomen P a n k i n viime joulukuun aikana noteeraamien kurssien keskiarvoja, saadaan Suomen valtiovelan sutiruus ulko- maisissa valuutoissa j a niita vastaavissa Suomenmarkka-arvoissa per 31. X I I . 1926 seuraavaksi:
Ykdysvaltain doUareita 45 692 000 ek Suomen markkaa 1 813 972 400 Norjan kmunuja 53 006 000 » 534 236 873 Englannin pimtia 2 392 764 » 461 181 333 Ruotsin kruunuja 32 379 000 » 343 903 835 HoUannin guldeneja ' 8 311 080 » - 132 102 954 Tanskan kruunuja 7 210 100 » 76 405 430 Ranskan frangeja 36 581 180 » 57 732 418 K u n t a k a n lisataan v i e l a , osittain ulkomaista osittain kotimaista v e l k a a , Suomen m a r k k o j a 647 679 814, saadaan koko valtiovel- k a m m e todeUiseksi maaraksi vuoden vaikteessa 4 067 215 057 m a r k k a a eH 102 448 741: 90 doUaria. ~ • . .
Onko n y t t a m a 4 067 miljoonan m a r k a n suuruinen valtiovelka sukteettoman suuri vaiko v a i a koktuullinen, siina epailematta • valtiontaloutemme n y k y i s e n aseman arvostelun y d i n k y s y m y s . K u n Vertaamme mainittua velkamaaraa edella laskettuun valtion omai-
suuteen, kuomaamme sen tekevan v a i n 22.6 % tasta. J o p a y k s i a valtion tuloa tuottava kiiatea omaisuus Henee laskettava ainakin valtiovelan kaksiakertaista maaraa v a s t a a v a k s i . Oikeastaan y k s i - n a a n valtion rautatiet vastamxevat velan koko maaraa. Vaeston henkea kohden tekee valtion v e l k a vuoden vaikteessa pyorein l u v u i n 1 233 m a r k k a a eli 31 dollaria. J a valtion menoista voi laskea tois- taiseksi v a k e m m a n k u i n 10 % menevan velkain korkoikin j a saan- nolHsiin kuoletuksiia. K a i k k i i n naikin suhdelukuihin nahden ei valtiomme velkaantuminen viela taUa ketkella t u n n u yHvoimaisen suurelta.
Painvastoin on meidan myontamiaen, etta E u r o o p a n maissa on paljon p a k e m m i a velkaantuneita k u i n Suomi. P u k u m a t t a k a a n
H a n s k a s t a , jossa valtion velat vuosi sitten. laskettiin 519.6 miljaar- diksi frangiksi eli kenkea kokden 494 doUariksi j a jossa valtiolaiaain korot j a kuoletukset ovat — m i k a l i saa uskoa englantdaisen Peelin t u t k i m u s t a )>Tke financial Crisis of France» (painettu Lontoossa 1926, esim. siv. 273) — viime vuosina nielleet runsaasti puolet valtion kaikista menoista, v a i k k a koronmaksua suoritettiinkin v a i n kotimaisista j a noin ulkomaisia lainoja, tekivat esim. I t a l i a n valtiovelat 31. I I I . 1926 — I t a k a n takalaisen laketyston Suomen r a k a - . miaisterille aikanaan antamain tietojen m u k a a n — y l i 92 ^ 2 j a a r d i a liraa eU vaeston kenkea kokden y k 100 dollaria, siis noin 4 000 m a r k k a a . Y k s i a p a S k a n d i a a v i a n maissakia, j o t k a kuitenkin puo- lueettomiaa maina kieltamatta saivat maailmansodasta enemman k y o t y a k u i n v a k i n k o a , ovat valtion velat sukteeUisesti suuremmat k u i n Suomessa. Tilivuoden 1925 lopussa t e k i v a t valtiovelat k a i k - k i a a n Ruotsissa 1 734 nuljoonaa k r u u n u a eli 18 520 mdjoonaa Suomen m a r k k a a , siis vaeston kenkea kokden y l i 3 000 Suomen m a r k - k a a ; valtion koko omaisuudesta tekivat velat 57 % . Norjassa
•oU valtion v e l k a samaan aikaan 1 731.6 miljoonaa k r u u n u a eli vaeston kenkea kokden 628 k r u u n u a , m i k a n y k y i s e n kurssin m u k a a n tekisi noin 6 300 Suomen m a r k k a a . T a n s k a s s a tekivat valtion velat 3 1 . I I I . 1925 ykteensa 1 212 miljoonaa k r u u n u a ek vaeston kenkea kokden noin 3 790 Suomen m a r k k a a j a valtion koko omaisuudesta
• 74 % .
V a r s i n eduUisena puolena on Suomen valtiontalouden yleista asemaa arvosteltaessa mainittava se, etta m i k a k valtio on v e l k o j a ottanut, ne ovat k a y t e t y t , ei suoranaisitn kallinto- j a kulutus- menoikin — m i k a tosin ei miUoinkaan saisikaan t u l l a k y s y m y k - seen, m u t t a m i k a aikaisempain finanssitutkijain lausuntojen m u - k a a n kuitenkaan ei ole oUut a i v a n timtematonta maailman v a l t i o - v e l k a i n kistoriassa — v a a n valtion omaisuuden lisaamiseen, vielapa tuloa tuottaviin paaomansijoituksun, sikak k u i n niita ei ole k a y t e t t y , kuten viime vuosina on osittain oUut asian laita, myos entisten v e l k a i n ykmaaraisiin kuoletuksiin. J o katsaus t a m a n vuoden,
1927, menoarvioon osoittaa, etta siina on varsinaisia tuloa tuottavia paaomansijoituksia noia 300 mUjoonaa j a ylimaaraisia valtiovelan lykenUyksia 220 miljoonaa m a r k k a a .
V i i m e vuoden 1926 menoarviossa voidaan mielestani pitaa t a i -
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 11 l a i s i n a paaomansijoitusmenoiaa seuraavat ylimaaraisen. menoarvion momentit:
V I I . 12. Kuoletuslainoja maalaiskunnille kansa-
koulukuoneistoja varten 25 000 000 markkaa 18. Rakennuslaina Hangon suomalaiselle
ykteiskouluUe 500 000 » V I I I . 2. Lainoja maanparannustoita varten . . . . 10 500 000 »
5. Rakennuslainat yksityisille maatalous-
oppilaitoksiUe 2 500 000 » 11. Osuuskassojen KeskuslainarakastoUe lai-
noiksi kalastajiUe 1500 000 » 16. Veitsiluodon sakan voimalaitoksen tay-
dennys 500 000 » 18. Lainat maataloudeUisille tuotantolaitok-
siUe 6 000 000 » I X . 1 . Hangon sataman laajennustyot 5 000 000 »
• 4. Saimaan kanavan uudistustyot 2 000 000 » 5. Uudisrakennustyot valmidla radoilla . . 47 000 000 • » 6. Rautateiden liikkuvan kaluston lisaa-
minen 35 000 000 » 7. Rautatierakennukset 100 000 000 » 11.—14. Pukeknlaitoksen laajemiuksia 2 375 000 » 18. )>Suursaari»-laiva 2 700 000 » X I . 3.' Laina Raajarikkoisten Autt'amisykdis-
tykselle 2 000 000 » 4. Lainat kunnille kunnalliskoteja varten 2 000 000 » Y k t e e n s a tekevat n a m a momentit 244 575 000 m a r k k a a paaomansijoitusmeiloja, joikin tulee lisaksi ennen pukeena olleet velkaiamaksut.
Vuoden 1926 lisamenoarviossa, j o k a eduskunnassa j o u l u k u u s s a h y v a k s y t t i i n j a j o k a on pienempi k u i n Ksabudjetti pitempiin aikoi- k i n on ollut, o v a t paaomansijoitusmenoiaa mainittavat v a i a seuraa- v a t k a k s i ykmaaraisten menojen I X l u v u n momenttia:
1. Uudisrakennustyot valmiilla radoilla . . 4 650 000 markkaa 21. Pukelinjokto Palojoen suusta Karesuantoon 100 000 » Mutta erityisten kaUituksen esitysten jokdosta on eduskunta vuoden 1926 ktduessa m y o n t a n y t seuraavat paaomansijoitusluontoi- set lisaykset vuoden menoarvioon:
Esitys n:o 18. Laina Aero OsakeyhtioUe 2 500 000 markkaa
» 20. Outoknmmtm kaivosyrityksen laajen-
taminen 18 000 000 »
» 29. Valtion ruutitektaan kikepaaomaksi 2 500 000 »
» 40. Jaansarkijaalus Murtajan korjaus .. 1 500 000 »
» 82. L a i a a Mantan tektaalle snlfiittispriin
valmistukseen ryktymista varten.. 3 663 500 » Ykteensa erikoisesityksia 28 163 500' » Ykteensa lisamenoarviossa 4 750 000 » Ykteensa menoarviossa 244 575 000 » Kaikkiaan vuonna 1926 paabmansijoitusmenoja. . 277 488 500 » Mutta t a k a n tulee viela lisaksi syksylla 1926 otetusta doUari- lainasta v a r a t u t , v a i k k a v a s t a vuoden 1927 kuluessa k a y t e t t a v i k s i tulevat, 248 mUjoonaa m a r k k a a , nimittain 80 mUjoonaa asutus- toiminnan rakoittamiseen, 80 miljoonaa lainoiksi maanvilj ekj oUle
— arvattavasti Suomen Hypoteekkiykdistyksen vaUtykseUa annet- t a v i k s i — 80 miljoonaa . I m a t r a n voimalaitoksen rakentamiseen j a 8 miljoonaa yleisradioaseman perustamiseen — v i i m e k s i mainitusta- k i n toivotaan k a n n a t t a v a a sijoitusta.
K a i k k i a a n tulee siis valtio v v . 1926—1927 investoimaan p a a - omia a i n a k i n y U 800 mUjoonan m a r k a n .
Mita aikaan ennen v u o t t a 1926 tulee, v o i valtion tilinpaatoksista
• laskea, etta valtion paaomaninvestoinnit yleensa ovat melkoista suuremmat valtion ottamain lainain m a a r a a . Olen viime s y y s - kuussa rakaministerina pitamassani talousarvion esityspukeessa maininnut eraita valtiokonttorista tassa kokden saamiani numeroita vuosUta 1920—1925. N y t t e m m i n olen antanut laatia saman- tapaiset laskelmat k o k a ajalta 1917—1925. N a m a laskelmat osoit- t a v a t , etta valtio on tilinpaatosten m u k a a n ottanut lainoja:
vuonna 1917
» 1918 -» 1919-
» 1920
75 000 000 vuonna 1921 . . 237 500 000 530 928 000 » 1922 . . 138 000 000 296 373 000 » 1923 . . 776 887 000 118 341000 » 1925 . . 352 554 000 eli ykteensa naina vuosina 2 525 583 000 m a r k k a a . Samoina vuo- sina on k u i t e n k i n valtiolainoja maksettu!
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 13 vuonna 1917
» 1918
» 1919
» 1920
» 1921
1 949 000 2 017 000 124 465 000 99 395 000 20 686 000
vuonna 1922
» 1923
» 1924
» 1925
21 289 000 25 188 000 27 721 000 132 269 000 eli yhteensa 454 979 000 m a r k k a a .
Valtion v e l k a on siis naina vuosina k a i k k i a a n Hsaantynyt 2 070 604 000 markaUa. Mutta toisaalta on valtio investoinnt paaomia: -
vuonna 1917
» 1918
» 1919
» 1920
» 1921
85 035 000 86 484 000 306 915 000 128 480 000 254 340 000
vuonna 1922 .» 1923
» 1924
» 1925
195 192 000 725 427 000 373 071 000 760 928 000 eli ykteensa 2 915 872 000 m a r k k a a .
Valtion tuloa tuottavat, t a i sanokaamme e k k a mieluummin j a varovaisuuden v u o k s i tuloa tuottaviksi tarkoitetut paaomansijoituk- set ovat sns v v . 1917—1925 tekneet 845 268 000 m a r k k a a enemman k u i n valtion velkaantumisen lisays samoina vuosina. Valtion paaomansijoituksiin on sns k a y t e t t y runsaasti ^/g milj aardin m a r k a n verran inyos kertyneita valtion vakinaisia tuloja, miden joukossa ainakin osittain myos verotuloja. Mutta verotulojen kaytto Hi- keyritys-paaomansijoituksiin sotu, kayttaakseni v a n h a n saksalaisen finanssitietedijan Wagnerin sanoja, verotuksen paatarkoitusta j a s y v i n t a oikeusperustetta vastaan.
Suurekko, 2 915 miljoonaan m a r k k a a n nouseva paaomain inyes- tointi v v . 1917—1925 j a k a u t u u muuten seuraavasti.
R a u t a t e i k i n on k a y t e t t y : vuonna 1917
» 1918
» 1919
» 1920
» 1921
82 242 000 50 200 000 60 135 000 95 214 000 146 076 000
vuonna 1922
» 1923
» 1924
» ,1925
124 030 000 234 900 000 222 564 000 227 000 000 eH ykteensa 1 242 361 000 m a r k k a a .
L a i n o j a , paaasialHsesti maatalous-, asutus- y^ m . s. tarkoituk- siin, m u t t a myos Gutzeit-yktioUe (250 miljoonaa), vientiluotto-
raliastoksi (10 miljoonaa), P o r i n siltaan y . m . eri tarkoituksiia.
(noin 10 miljoonaa) on anaettn:
vuomia 1920 . . ' 2 000 000 vuonna 1923 . . 339 653 000
» 1921 . . 41 612 000 - » 1924 . . ' 53 655 000
» 1922 . . 24 096 000 » 1925 . . " 360 917 000 eli ykteensa 821 933 000 m a r k k a a .
Valtion teoEisuuslaitosten perustamis- j a laajennuskustannuk- siLn on k a y t e t t y :
vuonna 1919 . . 4 000 000 vuonna 1923 . . 8 663 000
» 1920 . . 26146 000 » 1924 . . 51730 000
» 1921 . . 47 960 000 » 1925 . . 29 795 000'
» 1922 . . 26 212 000 eK ykteensa 194 506 000 m a r k k a a .
Lakeisesti t a k a n r y k m a a n l i i t t y v a t osakkeiden ostot:
vuonna 1918 816 000
» 1919 226 832 000
» 1923 108 000 000 eK ykteensa 335 648 000 m a r k k a a .
I m a t r a n voimalaitokseen kaytettiin:
vuomia 1921 . . 10 500 000 vuoima 1924 ... 30 000 000'
» 1922 . . 10 000 000 » 1925 . . 130 000 000-
» 1923 . . 22 000 000
cK ykteensa 202 500 000 m a r k k a a . . Maatilain j a koskien osteon on k a y t e t t y :
vuonna 1917 . . 1950 000 vuonna 1919 . . 10 200 000
» 1918 . . 31803 000 » 1920 . . 30 000 ek ykteensa 43 983 000 m a r k k a a .
Satamat j a k a n a v a t ovat laajennuksunsa saaneet:
vuonna 1917
» 1918
» 1919
» 1920
• » 1921
843 000 vuonna 1922 . . 6 183 000=
3 665 000 » 1923 . . 8 711 000 3 398 000 » 1924 . . 9 322 000' 5 090 000 » 1925 10 103 OOO 7 072 000
eH ykteensa 54 387 000 m a r k k a a .
S U O M E N V A L T I O N T A L O U D E N . N Y K Y I N E N A S E M A 15-
Posti- j a lennatinlaitokseen on. kaytetty:
vuonna 1919 . . 2 350 000
» 1921 . . 1 120 000
» 1922 . . 4 671000 ' ek ykteensf: 20 554 000 m a r k k a a . -
vuomia 1923 . . . 3 500 000
» 1924 . . 5 800 000
» 1925 . . 3 113 000-
Jos vuosien, 1917—1925 aikaisutn paaomaniavestoimisiia Ksaamme edeUa vuosien 1926—1927 a j a k a arvioimamme runsaat 800 miljoo- n a a , tulemme noin 3 715 miljoonan summaan, j o t a valtion tuloa.
tuottaviin tarkoituksiin vuosina 1917—1927 sijoittamat paaomat edustavat. T a m a s u m m a on y H 1 miljaardia m a r k k a a suurempi k u i n valtiovelkamme koko 31. X I I . 1926 ilmoitettu m a a r a , m u t t a nou- see lakes todelHsenkin 'valtiovelkamaaran tasaUe. Valtion p a a - omansijoitukset ovat toisin sanoen oUeet siksi suuret, etta ne tuloa.
tuottavan omaisuuden Hsayksena valtiontaloudeUe k o r v a a v a t j o k - seenkin sen k a v i o n , m i t a r a k a m m e arvon alenemisen aikeuttama ulkomaisten valtiovelkain valuutta-ayvon lisays merkitsee. K a i k - keen t a k a n nakden ei valtiontaloutemme asemaa voida mitenkaan.
epaedullisena pitaa, v a i k k a ottaakin kuomioon, etta valtiolla omien^
4 067 miljoonaan m a r k k a a n nousevien velkojensa Hsaksi on t a k a u s - sitoumuksia t a l l a ketkeUa ykteensa noin 1 m i l j a a r d i a m a r k a n a r - vosta. Takaussitoumuksiia, j o t k a k y k a j o n k i n v e r r a n keikentavat valtion luottoa v a r s i n k i n kaukaisemmilla rakamarkkinoiUa j a joita.
sen vuoksi yleensa olisi k a r t e t t a v a , on valtio mennyt aikain kuluessa Suomen Hypoteekkiykdistyksen, Osuuskassojen K e s k u s l a i a a r a k a s - ton, Suomen TeoUisuuskypoteekkipankin, eriaaisten Suomen k a u - punkien seka Tornion—^Muonionjokien lauttausykdistyksen obli- gatiolainoista.
Mutta v a i k k a meidan onkin todettava, etta valtio v v . 1917—192T on enemman Hsannyt omaisuuttaan eH toisin sanoen rikastunut, k u i n se on v e l k a a n t m u t , on toisaalta ktutenkin varottava v a l t i o n - taloutemme asemaa liian optimistis^sti arvostelemasta. )>Rikas valtio j a k o y k a kansa» ei ole m i k a a n ikanne, jokon oHsi pyrittava..
J a kansamme varaUisuus on epailematta sukteeUisesti jokseenkin keikko. Kansantaloutemme ei ole viela taysin toipunut sodan- jalkeisistakaan vaurioistaan. HuoHmatta vuoden 1926 kuomatta- v a s t a taloudelHsesta edistyksesta ei paaomanmuodostus maassa ol&
— sen osoitti paajohtaja R y t i k i n alussa mainitussa esitelmassaan
— vielakaan t a y s i n saavuttanut sodanedellista tasoaan. J a v a i k k a valtiontaloutemme omaisuusarvot k y v i n v e t a v a t k i u vertoja skan- diaavisten naapurimaidemme vastaavdle arvoille, on yleiaen kansaUisvaraUisuus k u i t e n k i a paljon pienempi. R a k a p a a o m a i n suuruudesta mainittakoon, etta sdloia k u i n yleison liike- j a saasto- pankkeikia sijoittamat v a r a t meilla n y k y j a a n nousevat v a i a 8 m d - jaardiin m a r k k a a n , ne vuosi sitten oUvat pyoreia l u v u i a Ruotsissa 60, Norjassa 46 j a T a n s k a s s a 4 0 m i l j a a r d i a Suomen m a r k a n paikkeilla.
J a k i i n tulo- j a omaisuusveron taksoituksessa arvioitu omaisuus vuonna 1925 laskettiin Ruotsissa 17 942, Tanskassa 10 166 j a Nor- jassa 9 935 miljoonaksi k r u u n u k s i eli pyorein l u v u i n Suomen r a - hassa Ruotsissa 190, T a n s k a s s a j a Norjassa lakes 100 miljaardiksi markaksi, on v a s t a a v a omaisuuden taksoitusarvo meilla Suomessa vuonna 1924 v a i n 3 2 ^ 2 miljaardia m a r k k a a . V a i k k a ottaakin kuo- mioon, etta aikana, jolloin omaisuusarvot viela suurelta osalta ovat arvioidut ei nykyisissa v a a n entisissa markoissa, taksoitusarvio, josta myos puuttuu valtion j a k u n t a i n omaisuus, ekdottomasti on j a a n y t liian alkaiseksi, on meidan sittenkin jo edella mainittujen l u k u - j e n nojalla myontaminen, etta kansaUisvaraUisuus meilla j a a j o k a tapauksessa paljon pienemmaksi k u i n lantisissa naapurimaissamme.
Pienemman kansalHsvaralksuutemme osoituksena on myos se, etta naapurimaissamme valtio laiaoja ottaessaanonpaljon enemman k u i n media voiaut t u r v a u t u a kotimaisiin r a k a m a r k k i a o i k i n , mista on se suuri etu, etta valtionvelkain korot j a a v a t kotimaakan Hsaa- m a a n m a a n kansaUistuloja. K a i k i s t a valtiolla tikvuoden 1925 paat- tyessa oUeista veloista on kotimaisia lainoja Ruotsissa j a Norjassa noin 58 % , Tanskassa noin 55 % . Suomessa oli kotimaisten valtio- lainaia osuus n y t vuoden 1927 vaikteessa v a i n 12.3 % . MakdoUisuu- det valtiolainain ottamiseen kotimaisUta rahamarkkinoUta' ovat meilla toistaiseksi eriaomaisen pienet. Mutta ne voivat k y U a , e k k a tuntuvastikia, parantua sittenkuin kaupunkien kiinteistoluotto saadaan plan perustettavan asuntohypoteekkipankin avuUa jarjestetyksi j a sen ulkomaUta h a n k i t t a v a i n paaomain, j o i k i a m i - nuUa on s y y t a J u u U a h y v i a makdoUisuuksia Uman valtion t a k u u t a olevan olemassa, avuUa vakiteUen k a u a n k a i v a t t u a kelpotusta r a k a - markkiaoiUemme.
S U O M E N V A L T I O N T A I O U D E N N Y K Y I N E N A S E M A 1 7
J o k a tapauksessa on meilla myos viela pitkkksi aikaa eteenpain valtiovelkain rasittavuus paljon.suurempi k u i n naapurimaissamme jo sen v u o k s i , etta m e i d a n n y k y i s i s t a valtiolainoistamme on makset- t a v a keskimaarin ainakin 1^—2 % korkeampaa tosiasiallista korkoa, k u i n mita v a r a k k a i m m a t maat maksavat. V a l t i o n menot v e l k a i a korkoikia ovat siten velkamaaraan nakden sukteeUisesti suuret, samoia k i u n verojen v a a t i m a osuus kansaUistuloista' media' epaUer m a t t a on kuomattavasti suurempi k u i n esim. naapurimaissamme.
Olen tassa koettanut esittaa erinaisia piirteita valtiontaloutemme n y k y i s e n aseman valaisemiseksi. LopuUisen perusteUun arvostelun antamiaen tasta asemasta vaatisi likinna viela valtion paaomansijoi- tusten yksityiskoktaista tutkimista varsinkin sen seikan selvittami- seksi, ovatko j a missa maarin paaomansijoitukset katsottavat v a l - tiontalouden kannalta kyodyllisiksi j a kannattaviksi. Tassa kokden on kuitenkia kaytettavissa olevassa, osittain k y U a k i a mielenkiintoi- sessa ainekistossa jo sen vuoksi kuomattavia puutteellisuuksia j a a u k k o j a , etta suuret valtion Hikeyritykset, seUaiset k u i n I m a t r a n voimalaitos j a Outokummun kuparikaivos, ovat viela valmistelu- asteella, niin ettei niiden kannattavuus ole arvosteltavissa. L u o v u n sen vuoksi talla kertaa enempia laskelmia valtiontaloutemme aseman valaisemiseksi esittamasta. L i i e m m a l t a k i a olen jo kuolettavan pit- k a l t i kuulijoitani kiusannut )>pelkkia numeroita» luettelemaUa.
M u t t a numeroiden loppumattoman k u i v a s t a eramaasta on toivot- t a v a s t i kuitenkin kosteampana keitaana kokonnut kuulijaini mieH- kuvitukseen k u v a valtiontaloutemme sukteelHsen edulHsesta ase- masta. U l k o m a i k i n j a erityisesti maailman r a k a m a r k k i n a i n sUuriin keskuksiin kaantyessamme me voimme jonkinlaisella oikeutetuUa itsettmnoUa p y y t a a suopeaa suktautumista niiden puolelta valtion- taloutemme aseman arvosteluun. T o s i n onkin valtiontaloutemme luotto jo n y t parempi k u i a monen suurenkia E u r o o p a n valtion. T o s i a
ovat laiaaektomme j o n k i n verran parantuneet verrattaessa 1926 vuoden doUarilaiaaa edeUisen vuoden doUarilaiaaan. T o s i n ovat valtio-obHgatioidemme kurssit esim. New Y o r k i s s a vuoden 1926 kuluessa kauttaaltaan kokonneet. Mutta viela takanastisia paljon
Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja — 2
parempiin. luottoehtoihin pitaisi meilla valtiontaloutemme yleiseu aseman perusteella olla mahdollisuus paasta, siUoia k u n taas j o n k i n ajan perasta valtiomme k a a n t y y ulkomaisten r a k a m a r k k i n a i n puo- leen.
K o t i m a a k a n p a i n kaantyessamme meidan on kuitenkin toisaalta ttmnnstaminen, etta valtiontaloutemme paaomansijoituksissa on, .paitsi pienempia suoranaisia erekdyksia, viela varsin paljon v a i n
epavarmoikin tulevaisuudentoiveihin rakentuvaa t a i sellaista, m i u k a tarkoituksenmukaisuudesta saattaa' riittaa riitelemista. Varovaisen j a kuolellisen valtiontaloudenkoidon, j a sellaistakan valtiontalou-
denkoidon aiua tulee olla, on epailematta s y y t a suktautua k y v i n epallien j a t a r k a s t i pxmniten uusiin j a enempiia valtiomme liikeyri- tysten laajennussutmnitelmiin, joskin veronmaksajain kannalta oH- sildn k y v i a toivottavaa, etta tulot valtion omaisuudesta j a Hike- yrityksista saataisiin p i a n siina maarassa kokoamaan, etta k y v i n
•toivottaviin verokuojennuksiia voitaisiin seka v a k t t o m a i n etta v a - klksten valtionverojemme alalia r y k t y a . Sikali k u i n valtion t a k a n - astiset paaomansijoitukset voidaan kuoleUisesti koitaa j a uusia sel- laisia seka sunria verovaroja k y s y v i a menoMsayksia valtiontalou- dessamme kartetaan samalla k u i u v a n k e m m a t epaedulliset valtio- lainamme makdolksimman p i a n kuoletetaan, sikali valtiontaloudes- samme pitaisi olla makdoUisuus jo ei aivan kaukaisessa tulevaisuudes- sa t a k a n paamaaraan paasta.
K O R K E A N V E R O T U K S E N T A L O U D E L L I S E T V A I K U T U K S E T . 1
E s i t e l m a , j o n k a KansantaloudelHsen ykdistyksen kokouksessa kelmikuun 24 paivana 1927 piti
J . K. Paasikivi.
I .
Valtioiden j a kuntien menot j a sen jokdosta kansalaisten kaimet- t a v a verofasitus ovat viime vuosikymmenena lisaantyneet ennen aavistamattomassa mitassa j a valitukset verojen liialHsesta suuruu- desta ovat k a i k k i a l l a olleet yleiset. T o s i a on viime aikoina useissa maissa luovuttu eraista pakimmista liioitteluista, joita verotuksen alalia viela j o k u vuosi sitten esnntyi. Mutta edelleen on verotaakka useimmissa maissa raskas, j a missa p a i n a v a verotus sattuu ykteen v a i k e a n taloudellisen lamatdan kanssa, t u n t u u se sita kovemmalta.
K i m yerorasitus taten on sunresti noussut, on k y s y m y s verojen taloudellisista vaikutuksista saanut entista paljon tarkeamman mer- kityksen. PeriaatteeUisesti j a teoreettisesti katsoen tietysti v o i alkai- nen v e r o k i a olla »kuono» j a »epaoikeutettu», m u t t a niin k a u a n k u i n se on v a k a i n e n , ei asialla ole kaytatmoUista merkitysta.
Talouselaman on suoritettava kulloiokin kaytettavissa olevdla niukoilla varoilla kolme tektavaa: Sen on ensiksikin t y y d y t e t t a v a i k m i s t e n »individuaktaipeet)>, s^o. tarpeet, joiden t y y d y t t a m i n e n on yksdoiden oman toiminnan varassa; sen on toiseksi t y y d y t e t t a v a n.s. »kollektnvitarpeet», s.o. ne, joiden t y y d y t t a m i n e n tapaktuu v a l - tion, ktmnan j a maiden julkisten ykdyskuntien k a u t t a j a varoiUa,
^ Taman kirjoituksen alkuosa, osastot I—I I I , pidettiin esitelmana Pokjoismaiden Kansantaloudellisessa kokouksessa Koopenhaminaasa syyskuun 6 p:na 1926.
joita n a m a y h d y s k u n n a t n y k y a i k a n a saavat paaasiallisesti k a n t a - malla yksityisilta pakkomaksuja, veroja. V i k d o i n on talouselaman pidettava kuolta siita, etta tulevaisuudessa k a y makdoUiseksi t a y t - t a a ne vaatimukset, mita lisaantyva vaesto j a kokoava k y v i n v o i n t i j a elamantaso, »edistys» tuovat m u k a n a a n , s.o. pitaa kuolta paaoman lisaantymisesta.
Mita n y t tulee »koUektiivitarpeiden» tyydyttamiseen, niin y k t e i s - k u n t a , kokonaisuutena katsottuna, saa t a i sen ainakin pitaisi saada t a y s i vastike valtiolle j a kunnalle veroina suorittamistaan varoista.
V rot niin sanoakseni muuttuvat valtion tuottamiksi k y o d y k k e i k s i
— aineeUisiksi t a i aiaeettomiksi (immaterialisiksi) — t a i k k a palve- luksiksi, j a m i k a k verovarat k a y t e t a a n tarkoituksenmukaisesti, on niista tuloksena taloudeUisestikin kySdyUisia, erityisesti myos k a n - s a n tuotantokykya edistavia v a i k u t u k s i a . Asialla on kuitenkin toi- nenkin puoli. N.s. yksityistarpeiden t y y d y t t a m i n e n on k i n n a n - muodostuksen lakien alaiaen, m i n k a k a u t t a tulee m a a r a t y k s i , m i t a yksityistarpeiden tyydyttamiseksi valttamattomia k y o d y k k e i t a j a palveluksia on tuotettava j a m i t a niista on maksettava, sen m u k a a n k u i a kaytettavissa olevat v a r a t kuUoinkin saUivat. S u u r i n p i i r t e i a katsoen taloudeUiset lait automaattisesti jarjestavat talondeUisen toiminnan kultm. Sita vastoin valtion toimiata koUektiivisten t a r - peiden t y y d y t t a j a n a on kinnanmuodostuksen taloudellisen l a i n ulkopuoleUa. T a U a alaUa ei ole samanlaista taloudellisten lakien automaattisesti toimivaa korrektiivia, k u i n yksityisten taloudeUi- sessa toiminnassa, Valtion puolesta — p u k u n tassa l y k y y d e n v u o k s i valtiosta, m u t t a paaasialHsesti koskee sama myos k u n t i a j a m u i t a j u l k i s i a y k d y s k u n t i a — r a t k a i s e v a t sen organit, kansaneduskunta j a kaUitus, o m a n k a r k i a t a n s a m u k a a n k y s y m y k s e n , m i t a tarpeita on t y y d y t e t t a v a seka miUa tavaUa j a missa laajuudessa. M u t t a monen- laiset nakokokdat j a pyyteet v a i k u t t a v a t valtion organien paatok- s i i a . Seurauksena on, etta HaloudeUinen periaate» v o i tuUa s y r j a y - t e t y k s i j a luonnollinen tasapainotUa taloudelHsissa oloissa j a r k y t e - t y k s i . Valtion toiminta v o i tuUa kalHimmin maksetuksi t a i epatar- koituksenmukaisemmin snoritetuksi, k u i n m i t a taloudeUiseen t i l a a n n a k d e n olisipaikallaan j a kyodylHsta, seka sellainen m u u taloudelH- n e n toimiata vaikeutetuksi, m i k a ykteiskunnaUe j a sen menestyk- ' seUe kenties voisi oUa sUla ketkella tarkeampi.
K O R K E A N V E R O T U K S E N T A L O U D E L L I S E T V A I K U T U K S E T 21 O n olemassa eraita seikkoja, j o t k a ovat omansa joktamaan k e k i - t y s t a naissa asioissa yksipuoKsuuteen. Viime vuosikymmenien k e k i - t y s on tnonut m u k a n a a n p y r k i m y k s e n ottaa valtion asiaksi uusia tektavia, jotta voitaisiin t y y d y t t a a uusia tarpeita, joilla katsotaan olevan ykteiskunnan menestykselle merkitysta j a jotka siten on siirretty koUektiivisten iatressien joukkoon. Samaan aikaan ovat seka teoriassa etta kaytanaossa v a k t t o m a t verot, erityisesti progres- siivinen tulo- j a omaisuusvero, paasseet y k a tarkeampaan asemaan.
T a m a n tatkoituksena on saada verotus sovitetuksi y k a enemman veronmaksajain m a k s u k y v y n m u k a a n . Sangen yleiaen kasitys on, etta t a m a n veron avulla, j y r k e n t a m a l l a sen asteikkoa j a vapautta- malla vakempituloiset sen suorittamisesta, on makdoUista siirtaa valtion menot y k a sunremmassa maarassa varakkaampien luokkien kannettaviksi, Uman etta siUa oUsi kaitaUisia v a i k u t u k s i a kansan taloudeUiseen elamaan ylipaansa j a ykteiskunnan vakempivaraisten kerrosten etuikia j a oloikin erityisesti. T a m a luulo perustuu mie- lestani kasitykseen, j o k a ei ota l u k u u n sita tosiasiaa, etta korkean verotuksen, oli se mita laatua takansa, vaikutukset moneUa eri tavaUa ulottuvat lapi koko ykteiskunnan j a koktaavat,vaUttomasti t a i valillisesti, niitakin kerroksia, j o t k a veron maksuunpanossa on takdottu j a t t a a verotuksen ulkopuoleUe.
I I .
J a ' a n esitykseni siten, etta ensiksi kasittelen k y s y m y s t a korkei- den verojen vaikutuksista tuotantoon j a sen jalkeen k y s y m y s t a paaomanmuodostuhsesta, joskin taUaisen r a j a n v e t a m i n e n o n vaikea.
Aineen laajuuden j a k y s y m y s t e n monimutkaisuuden seka, m i k a l i olen k a v a i n n u t , monessa sukteessa viela puutteeUisen tieteeUisen selvityksen v u o k s i en toivo voivani esiintuoda muuta k u i n eraita nakokoktia. E s i U a olevan k y s y m y k s e n laajuutta j a vaikeutta lisaa se seikka, etta eri veroUla on erUainen vaikutus, vielapa samanlaatui- seUa veroUakin voi oUa eri tapauksissa erUainen vaikutus. Samoin sekin, etta verotuksen vaikutus on erUainen siitakin riippuen, miUa tavaUa j a Tnikin tarkoitukseen verotukseUa kpotut y a r a t kaytetaan (valtion juoksevat menot, kotimaisen j a ulkomaisen velan korko j a
kuoletus seka n . s. valtion tuottavat y r i t y k s e t ) . —• J a t a n esitykseni ulkopuoleUe verotuskysymykset iaflation valHtessa j a edeUytan v a k a v a n rakanarvon. E n m y o s k a a n koskettele n i i t a erikoisia v a i - kutuksia, joita talouspoliittisia tarkoitusperia ajavUla veroiUa (suojelustuUeUla y . m . ) on.
Hyodykkeet j a palvelukset aikaisemmin mainittujen kolmen t a r v e r y k m a n — s.o. yksityisten tarpeiden, valtion j a ktmnan y . m . koUektiiv tarpeiden — seka paaomanmuodosttdtsen t y y d y t t a m i s e k s i on vuotuisen j a t k u v a n tuotannon k a n k i t t a v a . K u n k u U a k i n ketkeUa kaytettavissa olevat v a r a t ovat rajoitetut, ei n u k i n k a a n naista tarverykmista voida k a y t t a a kyodykkeita j a palveltdssia m u u t e n ktdn siten, etta vastaavassa maarassa mtuden r y k m i e n osuus vakenee. Ainoastaan jos tuotanto laajenee, voivat y k d e n t a i k a k d e n t a r v e r y k m a n kaytettavissa olevat v a r a t Hsaantya, Uman etta k o l - mannen tarvitsee supistua. J a jos tuotanto vakenee, on y k t a t a i useampaa noista tarverykmista myos vastaavasti supistettava.
Tuotannosta, sen yUapitamisesta j a Hsaant;^misesta lopuksi siis riippuu, missa maarassa seka yksityisten etta valtion ktdutus k u i n myos paaoman k a s v a m i a e n voidaan saada t y y d y t e t y k s i . J o s tuo- tanto riittavasti lisaantyisi, voisivat v a i k k a p a nuo k a i k k i kolme t a r v e r y k m a a y k t a i k a a laajentua. Toiselta puolen tuotannon laaje- nemisen edellytyksena on paaoman Ksaantyminen, s. o. tuotannon tidoksista on! r i i t t a v a osa saastettava k a y t e t t a v a k s i uuteen t u o t a n - toon. Tuotanto — yritteliaisyys — j a paaomanmuodostus riippuvat siis toisistaan.
Nykyisessa taloudelMsessa jarjestyksessa on tuotannon jokto j a jarjestaminen niin, etta se riittaa tyydyttamaan" yUamainitut t a r - seet, paaasialHsesti liikkeenkarjoittajan, yrittdjan, tektavana, oH k a n sitten maanviljeHja, kasityolainen, teolHsuudenkarjoittaja, kauppias tai m i k a m u u takansa. Tassa tektavassaan on y r i t t a j a n kuomioon otettava kauempana tulevaisuudessa olevat paamaarat. E d e l l y t y k - sena yrittajan jatkuvalle tulevaisuuteen taktaavaUe toiminnalle, s.o..»yritteHaisyyden» ruttavalle voimassa pysymiseUe, on y r i t y k s e n kannattavaisuus, saannolHnen yrittajanvoitto. I l m a n sita ei tuo- tannollinen toiminta v o i ajan pitkaan p y s y a voimassa eika talous- elama k a n k k i a . yksityisten j a valtion enempaa k u i n myos tidevai- suuden k a s v a v i i n tarpeisiin valttamattomia tavaroita j a palveluksia.
K O R K E A N V E R O T U K S E N T A L O U D E L L I S E T V A I K U T U K S E T 23 Nain, ollen on verotnkseenkin nahden ensimmainen k y s y m y s , mita se v a i k u t t a a taloudeUiseen yritteliaisyyteen, vaikeuttaako se sita v a i ei. Mielenkiintoamme kerattaa siis ensi sijassa se verotus, j o k a ,
oli se mita l a a t u a takansa, suoranaisesti koktaa tuotantoa. _ . T e k d a a n ero »valiUisten » j a )>vaHtt6imen» —• k a y t a n naita v a n - k o j a termeja — verojen'valilla. E r i t y i s e s t i on katsottu, etta valitto- mista veroista progressiivinfen tulo- j a omaisuusvero on vailla tuo- tantoa rasittavia t a i kaUistavia v a i k u t u k s i a t a i on ainakin tassa sukteessa useimpia muita veroja eduUisempi, k o s k a se kannetaan y r i t y k s e n tuottaman voiton m u k a a n j a siis vasta sitted, k i m j a jos voittoa on olemassa. Minusta n a y t t a a , etta t a m a miekpide k a i p a a erinaisissa sukteissa tarkistamista.
»ValiUiset» verot otetaan, m i k a k ne koskevat tuotantoa, tuotta- j a l t a — . yrittajalta, tarkoituksessa, etta k a n v o i t a i etta kanella ainakia on )>lupa» siirtaa ne t a v a r a n kintaa koroittamaUa ostajan kannettavaksi, niinkuin useasti tapaktuukin. Toisinaan ne )>takai- sin ansaitaan» teknUksiUa y . m . parannuksiUa, toisinaan siirretaan taaksepain sen kannettavaksi, jolta maksaja ostaa tuotantoproses- sissa t a r v i t t a v i a raaka-aineita • t a i puokvalmisteita, toisinaan j a a - v a t ne m a k s a j a n rasitukseksi. Vero m-ukautuu elaman eri tUoi- k i n »vakimman vastustuksen* m u k a a n . Useimmissa tapauksissa on veron taloudellinen merkitys verrannoUinen t a v a r a n tuotanto- kustannusten nousuun, veron merkitys sama k u i n jos tuotanto kaUistuisi. K u n m y y n t i k i n t a sen jokdosta nousee, on asia itses- t a a n selva. • K u n vero j a a tuottajan kannettavaksi, merkitsee se k a n e n voittonsa vakenemista, samoin k u i n oksi asian l a i t a , jos muut- tuotantokustannukset nousisivat. K u n vero takaisin ansaitaan, ei tosin ostajan m a k s a m a k i n t a nouse eika tuottajan vpitto vakene, m u t t a eUei veroa olisi, voisi m y y n t i k i n t a oUa vastaavasti alempi t a i voitto su-urempi. Jos vero siirretaan taaksepain, niin tosin ei t a v a r a n k i n t a m u u t u eika veronmaksajan voitto vahene, mutta sUle tuottajaUe, kenen kannettavaksi vero siirretaan, on asia sama, k u i n jos kanen tuotantokustanntiksensa vastaavasti nousisivat j a k a n e n ansionsa vakenisi., Jos »valiUiset)> verot ovat suuret, on nii- den vaikutus sita raskaampi. TavaUisin seuraus on, etta t a v a r a t kaUistuvat t a i k k a etta teknilHsten j a taloudeUisten parannusten vaikutus ei paase Umenemaan ta.varaia kintojen alenemisessa,
m i k a mutiten tapaktuisi. Mikak k y s y m y s on kotimaassa valmis- tetuista tavaroista, voi verotuksen vaikutus tuotantoon olla t u n - t u v a . N i i n k a u a n k u i a kulutus kestaa tuotannon yUapitamiseksi valttamattoman kintojen nousun, voi tuotanto k u l k e a menoaan.
Mutta jos verot koroitetaan y l e n paljon, v o i v a s t a a v a kintojen koroi- tus olla niin suuri, ettei kulutus, s. o. kuluttajien ostokyky, sita kesta, v a a n menekki vakenee, erittain jos muut verot ostokykya samaan aikaan keikontavat. Suomen tupakkateoUisuus t a r - j o a a tassa sukteessa valaisevan esimerkin, . jokon tuonnempana
aan.
E r i m i e l i s y y t t a on aikeuttanut k y s y m y s , m i t a vaikutuksia on liikeyritykseen (yrittajanvoittoon) kokdistuvalla progressiivisella tulo- j a omaisuusverolla. T a m a n veron tarkoituksena on ottaa valtiolle yrittajanvoitosta niin suuri osuus, k u i n kuUoinkin k a r k i - t a a n parkaaksi. Teoreetikkojen kasitys on t a k a n asti yleensa ollut, etta t a m a valtion osuus, oH se suurempi t a i pienempi, j a a kokonai- suudessaan y r i t t a j a n kannettavaksi, i l m a n etta vero kallistaa t a i muuten rasittaa tuotantoa j a Uman etta veron surto on makdolk- nen. ^ N y k y a i k a i n e n tulo- j a omaisuusverolainsaadanto on r a k e n - nettu taUe edeUytykseUe, K a y t a n n o l k s e t liikemieket taas ovat toista mielta, vaittaen taUa veroUa, m i k a l i se kokdistuu l i i k e y r i t y k - sen tuloon, olevan todellisessa elamassa seka suoranaisia etta epa- suoria seurauksia, j o t k a olennaisissa kokdissa ovat ykdenmnJsaiset (analogiset) valiUisten verojen vaikutusten kanssa, j a etta erityi- sesti progressiivisen tulo- j a omaisuusveron siirto ei suinkaan ole poissuljettu. K y s y m y s on viime vuosina ollut seka Englannissa etta Amerikassa j a t k u v a n keskustelun alaisena, jolloin tuo teoree- tikkojen j a k a y t a n n o n miesten valinen miekpiteiden eroavaisuus on alati k a y n y t Umi. V i i m e aikoina n a k y y teoreetikkojenkin k e s - kuudessa alkaneen ilmaantua epaUyksia siita, tokko aikaisempi miekpide sittenkaan on ainakaan oletetussa laajuudessaan oikea. ^
1 Edwin R. A. Seligman, Studies in Public Finance (1925), Chapter I I I : Income Taxes and tke Price Level. — Ckapter I V : Taxation and Prices. P. Sir Josiah Stamp, Principles of Taxation, siv. 37.
^ Lotz, Finanewissenschaft (1917), siv. 222. — Mombert, Besteuerung und Volkswirtschaft (1922), siv. 57. — v. Mering, Die Steuerlast in Deutsch- land (1926), siv. 13—15.
K O R K E A N V E R O T U K S E N T A L O U D E L L I S E T V A I K U T U K S E T 25 A s i a n valaisemiseksi p y y d a n saada esittaa eraan esimerkin Suomen oloista'.
Meidan Suomen pankkimiesten on viime- vuosina ollut pakko jotenkin perinpokjaisesti k a r k i t a t a t a k y s y m y s t a . ' Suomessa on sodan jalkeen toimeenpantn verotuksen uudistus lisannyt t a v a t t o - masti pankkien, kuten muidenkin liikeyritysten kannettavaa vero- rasitusta verrattuna aikaisempiin oloikin, jolloin valiton verotus- supistui vakapatoiseen kunnalliseen tuloveroon. P a a t t a e n eraiden R u o t s i n j a T a n s k a n p a n k k i e n vuosikertomuksissa olevista tiedoista, suorittavat Suomen pankit — seka bdanssien loppusummiin etta vuosivoittoihin verraten — melkoista suuremmat verot k u i n m a i - nittujen maiden pankit, j a paaasialksimman osan tasta Suomen p a n k k i e n verotnksesta muodostavat valtioUe meneva j y r k a s t i progressiivinen yleinen tulo- j a omaisuusvero seka kunnallinen tulovero. Suomen pankit, k u t e n m u u t k i n lukkeet' Suomessa, las- k e v a t n a m a verot liikekuluikinsa j a seuraus on ollut lainananto- koron nousu kuomattavalla maaralla (0.6 a' 0.8 % : l l a ) . Tulos o n siis muodostunut vaikutukseltaan jotenkin samanlaiseksi, k u i n jos olisi saadetty yleinen lainanantovero kannettavaksi maaraprosent- t i n a lainanannosta. A s i a ei ole ollut kerattamatta sekavia tunteita maassa, jossa korkokanta muutenkin on korkea. Suomen pankeille ei myoskaan ole ykdentekevaa, miten niiden asiakkaat menesty- v a t liiketoimissaan, j a senvuoksi niille on ollut k a i k k e a m u u t a k u i n mieluista rasittaa luotonnauttijoita verojen koroituksen aikeut- tamalla ksakoroUa, m i k a osaltaan on koroittanut k o r k o k a n t a a maassa. O n lausuttu se ajatus, etta pankkien makdoUisuus verojen surtoon j o k t u u Suomessa viime vuosien a i k a n a vaUinneesta paa- oman puutteesta, m u t t a etta sitten ktm rakatilanne kelpponee, ei nulla ole makdolUsuutta veron siirtoon, v a a n on pankkien pakko ottaa veromaarat vuosivoittonsa vakennykseksi. T a m a kasitys e i voi pitaa paikkaansa. Sita m u k a a ktdn korkokanta alenee, tulevat pankit alentamaan lainanottokorkoansa. J o k a tapauksessa j a a p i vero- m a a r a suurentamaan otto- j a antolainauskoron vfiksta erotusta, s.o.
kaUistuttamaan p a n k k i e n suorittaman luoton v a k t y k s e n k u s t a n - nuksia. Jos p a n k k i e n nettotulot olisi naiUa veroiUa vakennettava, k a v i s i nuUe v a i k e a k s i j a k a a osakkeenomistajiUeen edes tavaUista talletuskorkoa omiUe varoUle^ tuskiupa edes osakkaiden suorittamalle
