J'^J'^;i^(|asseJs'_'#fl^^/,St^bilfe lifer vage'n ^'f,^ '^f'H^'M
^ . \ -"^ffl'^fitt-fast penM^gVasen .;:;*."..',....,.,..'•.. K;i?v..,'3(||
\;1.6ji:d,. Henry,, •'Bllmani j a typjai ' \A. R-^o^'-'''^'^'
• Hilden', Kaarlo, Y l e i n e n taloti6iiiaaiiti.ede K:-^.: K':'^»x^i Hynnirfen, Eemil, U l k o t y Q v M i i c f a l k k a i m k t e e ^
t y s StLonieii siiurinimissa kattpttiigeissa i g ytia- ; '
s i s a d a k a e n n e n . e k n k e i n o v a p a n t t a . -^J.^H: V&pml0>'-^ 3 5 ^ _ v j
lfo»al'.-Labour jOifJce; B a n a i l y akowances/;\/||,»i,t-^
Internalfonaf
\§t0lt, Frans L , V a k i t a f r a g a n j ' s o m soci-alt prok^Jtf,i.^^J^^«'«J^^/• ;;
Igti :* Suomen Rautatievifkamiesyhdi.styk;S6n5p-yHjpti.^albtt^
' .S'tfomi. Maa,-kansa, valt-akU'iita. I j 3 s a * M^^^^mi^y'-i
1\ ,V^otonm-aa^-.Vain6v K a t b - p a n M^i0ii'alk:9Mkii^:&kt . . ^ X ^ j ^ . ^ i t f | - ^ , : ' -
• , ' K i i ; j o i , t t a k u t - , . ,
• Kaarlo J. Kalliala. > '
s d y i t x k s e t . . ^ J a i . ' periaaite^el-lisesta^ ^pjitlcoM^fa-^ Jfl.>aas^|r^
-'Tp,ee|,^!ip^sityfekoiiai^^^^;ien. si^^an „ o i i ^ ^ p a t e K p j ^ ^ ^
¥ # 5 j a a i i y t, ^ i J 4 a ; ' ; - ^ e n y^moksi ; 6 l e i ^ e ; r o ^ ^ ^ ^ ^
l a l M s n r t y m i ^ a ^ s e k a y a i a a ^ ^ ^ ^ ^ « ^
r^ ^ ^ K ^ l c s ^ ^ i h a e o n r a j o i t t t r d ^ H k d ! s i a l p s e ^ t i ^ | & ^
'^i^iJ^lA^^^ '^^^o^^'^'^ l a k t o ^ ^ M a n isel^eni&M^^s^J^^'^''^
i|ffi;^ii/.(5'n-ed^lly^ettava',' 6 t t a m a x k a n , a r v o - ^ y r i t l t a n " Va*^^-' ftykyiselleen, o. . ' m a r k a j k —-^---^--'t-'- ^.^m^^.,^.
^^'^f4bk:a*'ra^^^ o n t a s a p a m o s n k t e e s s ^ i m a t k a n n
a" fc^sfeien p y ^ o ^ k m k n o ^ . " T a m a ^ j ^ f j ^ ^ ^ ^ i
^.^patn-vastaisessa t a p ^ ^ ^ k s f i ^ ^ a v ' a l u s ^ ^ J ^ ^ ^
^ i|C''|fi|^an a l a s p a i n , ^ e i k a l ^ y s y m y s | a y a k - £ b f j M i | ^ i S 4 | t ^ a ^ ' s e s t a ' t a f y i t s e l a ^ n l c a a n ;'ka^te]l§R'''- r ! ^ ^ ^
, J ^ i ' ^ o a ' s e ^ ^ l a a s ' s a otett^vsL ' h n o m i p p n s d l t ^ i s e t } " " © ; ^ ^ - ^ ^ ^ ^
^ I n t m e t m l k c ^ S ^ i s s a m a k s p s n l i t e i ^ ^ a a j a i i j p m o l e s t a , 'fdika^'O^'-^'"^
^ ii0^^^ji^^^'^f^ p l ^ § ^ | | t t i s k i o t% i J t ! a j a s t y u i e l t a © s i l l a s f l ^
^' ^ I ' - ' m a i s t a - {pnmtavara) .s©ka, s i k s i , e^ta^ s a d ok r l n S s a u s ' eri*v!ia!©
" ^voi s i a j i r e s t i v a i k d ' e l a . - E m m e s i i s s i i l j e p p i s " ^makd'olksuu
J / e t f t a ' e i i v i i o s i n a j a. e r i Aniodenaikoiiia i l l k ' o i f i < a ; i s e a a/vA|i
^ m n a n j a tarj'onnafL s t i M e s u t l r e s t i v a i k t e l ^ e ^ ^ y a a n a n o l e t a m m e , et^a^ s l a a ' ' a i a n l o k d n a ; M f « M f 'V - - f a a n ©let a
.^7
•'K.V
t o i d n e e n p a n o o n rj^lidytaan,"^ a ' s e m a iiayH'a^ "sellajseljta- e d ' ^ i y t y k s e t m - a k s u i t a s e e n ' y U a p i t a m i s e e n o v a t dlemagsa?.',
V a i k k a m a k s u t a s ' e e n k t i i m o s S a p y s y m i t i e n t a s s a siis^
e d e k y t e t t y , k a l u a i s i m m e s i v u m e n n e n - s a n o a , e t t a puores't e m m e s i i n a m a a r i n k u i n p r o f .j H e c k s c k e r l u o t a s i i k e n , e t t a k d i t u k s e n m u k a i n e ; ! l u o t o n a n t o p o l i t i i k k a o n irii^tava k e i n m a a n m a k s n t a s e t t a y l l a , v a a n a i v e l e m m e , e t t a n y k y a a n ! ^ / ' l o i n n l k o m a i s e n l u o t o n s a a n t i o n n i i n e p a v a t m a a ' , v a r o - ^ i v a a t i s i m a a t a t i e t o i s t a p 5 r r k i n i y s t a v a l t i o v a l l a n t a k o l t a , r n
t a s e e n p a r a n t a m d s e k s i : Siita, m i t a t a s s a sukteessa:'-'V0if&aisjki tV='*!'J^J
t e k d a , o l e m m e t o i s e s s a y k t e y d e s s a i ) . l a u s u n t i t i m ' e t t e i l t a * ' ^ ' ' t
M u i t a e ' d e l l y t y k s i a e i s e n • s u u n n i t ^ l m a m . t o t e - u t t a l i i a M l i V , , * ' ' l J ^ t a s e u r a a v a s s a e k d o t e t a a n , n a y t a v a a t i v a n . ' , JSTain o l l e n v o i < i & n s %
s i i r t y a i t s e a s f e a n .
Vqhasieet varsinaiseen kultakantaaux siirr--yMae$s%
P r o i . H , e c k , s e l i e r l 0 n o m , a s t a p u o l e s t a a t t ' * s i t a _ ~ m v a i s i i i a i s e e n k u l t a k a n t a a n , v o i t a i s i i n m e i l l a . , s i i r t y a k e t i . K u i t e n k ^ ^ k a n , / e i n i i n p a l j o n a s i a l l i s t e n s y i d e n ' t k ^ i n ^ ^ p i t e i d e n v a l m - i s t t i m a t t o m u u d e n v u o k s i , v a i k t o e k t ^ i s e s t i ?
^ ] ^ ' ' / k t d j e t t a v a k s i . . t i e t a : i n a a r a r a j a i n e n k n l t a v e k s e l i k a i i ^ a i-^^
l a i l t a v e k s e l i k a n t a — r v a i s i n a i n e n k u i t a k a n t a . ^ Tall'ain^e "
n e n s i i r t y m i n e n l i e n e e k i n p e r i a a t t e e l l i s e s t i ,©ikeiii,^^>aM,c k.,ylei^en m i e l i p i t e e n ' v u o k g i , v a a n m y o s d s i d l l i s i s t a ' s ^ i s t a : ? - ' 3 ^
<?^*C " t a m a n d e v a , l v a t s i o n i m e n e t ; e l m a n e n s i i n r n a i s t a ,ast©lta' v a s f - v o i d a a n m i e l e s t a n i m e e s i t t a a . k a k s i s e l l a i s t a M o m a u t n s t a „ ' f o i k f e u t t a v a t k a r k i t s e m \ ^ n m u i d e n k i n m e n e t t e l y f ^ p a | a |
vddiksuiatta.
hiid.--' •• • . •
*.Vi!ij^,.t . , 1) Kiijoitus- ¥al-uuttapohUihka fa 'yim4ien ia^auspohhi^kka (;l7'^f fj
" ^laairrask. 27 p. 1923).
•.^^l^^^'s^.Void-^aan esitrtaa-ensiksikin, ej:ta I m r s s i l a t h i j n i d r d o H ' ^ ^
^^^'^'legtka'.-a|ap>toleka l u u l t a v a s t i o l i s i ' v a i l l a - kaytaWolli^ta .toa^^^^il^^
,\i o i k e a m m a l t a a s e t t a a l a j a t . n i i n , e t t a parikuiF^i e i ^ t ^ ^
r a j a i n k e s k e l l e , v a a n a l a r a j a n k o l ; d a k e , , k u l t a p i s t e e n e t ' a i s y y | ! d | ^ | r ^ ^ s i i t a . y ' ' \ , * . r . - . • •'...i-^^'ffi
''1^,' y . T o i n e n k u o n i a t t t u s p e r u s t u . u a i n o a s t a a n y a r o v ' a i s u u t e t
«^*;'".;'.Qn n-aet, n t i e l e ^ t a m n i e t a r k o i ' i i v a r o t t a v a , e t t e i deya-lyatsioM
t 6 i n i e e n p ] a n o s s a t a r v i t s e o t t a a epaljiott'anstiasta k e t M t a v - - i a % a k ^
K^'lSJ^^r-l^'^^* p a k o l l i s e k e i t t i o n . r a j a n s i v u u t t a n i i s e n , oli'si i a y a l i t e t t a ^ g , ^
I ;-'Jta?- f k o k © . ' v a k i i n a u t t a m i s t y o t a v a k i n g o i t t a v a peray%yminpn*-;,t^|?^ '-^.1
*'^^~^'''ifeni}t.' T a n l a n v u o k s i m i e l e s t a m f i i ^ varo7vrais.uus >-vap,tis|?^^
• ' t a d o U a r i ' n k u r s s i a e i a i n a k a a n k e t i a l u k s i n i a a r p t^ p i ^ | | i
v t o i s e n r a j a n , a l i m m a n d o U a r i n k u r s s i n insMi^^i^^^^
: a y a t i ^ m i t a a n v a a r a a , m u t ' t a ' t a r j o a v a n e r a i t a dey|-^
i|®a?ittamista d d i s t a v i a t a l o u s p o l i i t t i ^ ^ a ' . . j ' a : ^ - ^ £ i ^
^'^pimehk^Qcn.Q, l a l i e m r n i n ~ , e s i t e t a g m / i * ^ | ^
p i ^ ^ ^ ^ b m e n e t e l m a n v a l m l s t a Y ^ a ^ a k ^ ^ l ^ i ^ i ^
" S ^ S ^ G f e t a a -tois/ajmseksi kuUdvekstlmc^^&^'Ui^:^^^
^ ^ " " k s i - ' d e v a l v a t s i o n i p r o s e s s i n a i n i i i ^ e n ^ l ^ l ^ - ^ ^ ^ ^
1»
m
sioM
- f<
/^•^'ka¥tta/voita:rsiia;-deyal^
^ * v ; f •? ' ' i ) Sm'0;alen .Pankki- noudattaa
^'^•-^''-'^ ....V I...: .. .. .^'^ .\
0-^ \$if^
T3"afeLaarana seHaikeH- dpllaiinkurssi^ ""jioka' vasfast-"'Sit
1^^.^' tasapai-nosukdetta /;^markd;n kotimaisen > j a ulkoindis^eii\aifVk:'V'--^'^
selikin dmrssisukteen mnkaan mnita Valnn-ttoja. "(ToisYajar^m'^m?':"-
\'knltaveks^Slikanta.) ^Taten tnlee Snomen raar'kaietiyim'Carjt0'0d^-'^^^^
' - k M l a s s a maaratyksi-.^ T a m a ' o n myos devalvatsionin fra-t^'fari^--.
,7i~ia0liisesti xatjkaisevin toiinenpide. , ^ 3) ^ i i ^ Pi3-n k^iffl Suomen P a n k i n aseman j a maam, ts^f^^v - . ' J ^ ^ ^ ^ ^
•V • '/^soill.i'cia-fn; sfTliQtT- I^Q-J-an-f-QjQn, CA-n • o.o.11ii-tro-n )Qi-i/n-tTno.in. fPi^-inilTrl;-'! . e:l."^
. ..tbimeenpannun deYalvatsionin onnistumisesta .on sa'ayft
*V'/(f<telidaan' rakalakiin. -tarpeelli^^fet. mttutoks^it. *Vasta, tall^i^
':';,'c'jrj't'\Jos katsotaam-toipeeHi^eksi siirfeya suuBem^pia-aia .rakajsk^
t-t, ''"kdofi - ^ m i k a . kut6n:.tuD.nettua'.-on aivdrn ikuoddlTinen toimfeis^l'T. ^lI
'j'*^p'ftiv,a Idrjoittajan elofcuin alussa 1923^ Edufe'kiinnan pknkkivaltuusi.iie.4||n.'' .^i,'^.lioimek&iannosta valmistsman promemoEiaii I'oppuosao. katissa. ^ «t-
kemmin: s.6Jto§laa j a pemstefla, ei
\n merkitykseeio^ nakden, -^^sit^yk^^h ^jMe^i
Tasapainosiihde mafkap koti- ja iZlkomaissn arvon v
arvo^;iT Icoefettaiva pitaa tasapkinosukteessa kotimaiseen' aryoon -taCjl - J * ^ aifrakdn likefla tata stikdetta, koska mtLutoin^Hian siiiiret m i
j\^>,sanoa. Hintaindekseikin pemsttivat• la^kelmat antavat e|J!:a?ii'|-fv|
•^.-j'^-matta jotakin, valaistms^^ tassa stikteessa, mutta moMsta^Sf^M^j|^^^
sC-:^^ . om'Hiidpn avuka saatuj,a. tuloksia,vg,rovais,esti kaytet^taA^^^
^';;.;mp.]l" vuoksi oHsi^se, seikka, mika. sukde ,maikan .koti-mafeen^vj^^^
7p ;'ial%okaaiS'eu arvon yaiika vastaa- tasapainoj:i|a.a,' koetettt
*^^xb'o'k'ewmsd>ei'0se'Sti a rvioida,, etenkin. -1arikkaaiaa'lla;... kull©.ili j^';^r4taJ4its,6v;ai'n Jturssien vaikutusta talouselam-an,«la4ki«kuri, -(M
_^>><fem'Vientiin, 'tietenkin maailmanniarkldnain^ •sama-ia-aikiMnen?'-1, ^, , f> Vr^f^Qf^ioo^ottaen, Mutta'muutoin ei k y s y m y s , - n m r k a n ' k ^ f l f ^ ' T ^ li^V^fit^isen j a u.lkomaisen arvon-sukteesta ©le .ilmeisestdkaaa--n^M
"iea, ykuin mina sita varsin. yMsesti ^ pidetaaii.. TarlckdHaii^
.Mn.ei naet tassa-tarvitse p^^rkiakaan, koska Yalttaml-.-j.v-,, sQi ble, etta uusi kukrapariteetti tulee tarkoin ts^^^^^^^
"'"'^'n. ostokyvyn tas.alle. Painvagtoin on, kuten tnonneM-*/ ' gil^an, d^vMvatsionikurssia maarattaessa, omaii;. ^a^^i
^!^'* varovais-uuden vuoksi,. vaikkapa aiy^tk^^^^^'^
s^'sluenl yakan aliarvioifava.:'-'.
^s>ta,_. e|itt&ss§.rame niita etu];a, joita alimman, d©llari<k--^'i?|
' £naaa?aa-minen llmeisesti tup. mukanaak.
-> it?
' 6 ' Kamlo J'. Kcclliala.
S'etr jalkeen knin'Suomen P a n k k i • 6n ilmoittanut maksa- vaksa dokareista-vakintaan maaratyii, ilmoitettin kinnan, on
•pknkki samaUk noteerakkut kiinteasti kiarkan arvon' ylarajan, ek siis maarannyt >>toisen puolen* markan tulevasta k m a p a r i - teetista. Tainan ^jalkeen ei markan'ulkomainen eika rr^rokaan kotimainen arvo muuta kuin enintaan tilapaisesti voi nousta tiion maaratyn kulta-arvon ylapnolekie.*. T a l l a seikaka on m i t a suurin talouspoliittinen merkitys lakinna sikali, etta talloin yrittajSt uskaltayat rokkeasti jatkaa tuotantoa tarvitsematta pelata myokemmin tekka seuraavaa kintain laskua. M i n kattan kuifi okaan taysin jarjestymattoman paperirakan kannalla, on epatietoisuus siita akmrnasta kinnasta, m i k a tavarasta on ulko- maisessa t a i kotimaisessa valuutassa odotettavissa, ilmeiSesti omansa lamauttamaan. tuotantoa monella, j a ekka eniten vientiteoUisnuden. alaka. Y k t e n a konkreettisena esimerkkina, mainittakoon; etta junston valmistus olisi viime kesana ollut erittain tuottavaa, mutta k u n jnnston kypsyminen vaatii lake's ptlolen vuoden ajan, ei siiken yieensa uskakettu ryktya,.'koska oli-epatietoistd, kaika kurssitaso 5—6 kuukauden kuluttua v a l - litsisi. Sama t a y t y y asian laita olla kaikilla tuotannon aloika, jokla, kuten' maataloudessa j a puunjalostuksessa, tuotanto- prosessi on pitka. Jos'taas alin dOkarinkurssi ontiedossa, antaa taina paljon vakavamman pokjan kaikike kalkyyleike j a - on omansa vaikuttamaan edistSvasti vientiin.
• Tailainen kintatason muutdsten yksipuoknen rajoittami- nen, m i k a l i ne riippuvat'doUarinkurssista, on k y l l a suuriarvoi- nen etu kaikille yrittajlke, mutta on kmeista, etta yientituo- tannon tietoineu suosiminen on sittenkin oikein menettely,' koska tallainen menettely edistSa rakan arvon vakiinttimista j a Idptilta siis. tulee myds koko ykteiskufinan kyddyksi."
Mutta viela sunremman edun tuottaa toisrajainen ktdta- vekselikantd vferrattuna nykyiseen pa,perikantaan sen kautta.
1) "Vrt.- mmim.' F. M. P[ithdmemi): Maidon hinnat ja Suomen markka {Maaseudun TuUvaisuus 'liemak. -19 p. 1923).
;,lii§taA^aneai kitjans^ jdMogta, ei takan'niiel^ptam
' ^kei^g^an >Je^a,m • o%; imn mitaan, knoi^i(^ta k^nmiet|y|AF ->^Sdn* y;noksi.''snptakoon.niddan asiasta* viela'•ktioinauitaa.^ ' -
I J^iin.ka^i-^'^ knin" valnntaUa ei die niitaan parit.e.ettia, j.9t^^^
^* l^^sl^gpanldn tiede;taan koettavan tavoiteUla; t a i yllapitag./i|
p,^ "snnremman laajunden, j a toiseksi; etta-speknlatsipni vaiknttaa'^'>fl niin >voiniakkaasti yakinttainarkkinoikin, eH;ta, kurssi ']t0della-^'^*^i^
W^C J k e k i t t y y luultuun suuntaan' sikoinkin, k u n realiset tekijat s i i -
"''^* 4ien ,eiyat antaisi aikptta. Spekulatsioni on valnutan v a k i i n - ' ^ t i * ' '
> ,|iuitaniisen--: ekka pakiia este. \'- '- 1
Toiseksi ^muiittun asian l a i t a , jos on yleisesti tiedossa^sar^
i ^ . ; ^ - , ^ a s t o i n ^ ; y a ^ koska jokaista .poikke-usta t^^osta^j^^lji^
^ / p ^ i i f e ' e t i s t a - pidetaan okinienevana. T a m a ' selittaa, miksi , I t a - - , l S ^ ^ r„X.^^ta-^idcarin'pankldv ennen sotaa saattoi j a _Riiotsin;y,4|9'-u<^P
'i^^ ^^%^4§|l..--]?'^^^^'-*iylfy%?-?- saattaa verraten yakaisin^ kein^&^^'W;^
M^i5.t;M4^j^akin .©iosnkteissa, pitaa, yaljUytan^ aryon vakayana'.^^ ^ "^^^
^ '^-^^^ on- maarattyna alin ..doliarinkurssi,^ joka p n sSfis^U^^^r-^^M
"^^pajri^e^tti, saa spekulatsioni-tnolMsen s j i u j a . t a ; ^ ^ ^ 4 ' ^ ^ _ ' ^ j ^ j j j j i a t a " , npusee^ ^.pariteetin ylapnolelle,^; P J ? - 4 | i ^ J S J ^ ^ ^ I
i n i k ^ ^ ^ : s s i takansa ei kelpa4,paiite©tikgi,l;j^osI^^^
^ r ^ k ^ t ^ i k k o q i i siiErytaan, vaan etta; ainoastalcrL^^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ f ^ h a l i n c lass,a sika taTaffistaWalmTiti;"kjg^^
K i a ^ & e ^ p i i <|)y^imy^i4 'sovittaa- \:^Wil4tia£ad;^^^as^
'^g^%tie:ftmiasga merkityksess'a^san.alla -ei Sie-tdrot-t^K
8 . ' ' . , I •' ' . • Kaarh J . KalUala, ;
muutamat maatatyt kutssit •oVat sopivat.,i) Mutta silloiiL kannat- t a a myos ulkomaike ostaa markkoja tuOkon alempaan kiutaau Ja kotimaassa m y y d a valuuttaa, mutta siirtaS,- sen ostot tuoil- ' nemmaksi..-, Nain syntynyt .valuuttaiii tarjonta j a markkain
• k y s y n t a on omansa nostamaan jalleen" markan^ arvoa; Jos dol- larinkurssi'' pyrkii akmman rajakiirssin alapuolelle; tapaktuu painvastoin. " ' . ' ' . ' , ' •,
G n tietenkin ajateltavissa,'.etta ne s y y t , jotka p y r k i v a t alentamaan markan arvoa, voivat esiintya niin valtavina, etta- Suomen Pankilla ei ole yoimia pysyttaa' knrsseja pariteetissa,'
•• j a ettk spekulatsioni:lakkaa Itiottamasta siiken, ettadokarin- kurssi-lakeisessa,.tulevaisuudessa painuu .suunniteltuun pati-^
teettiin. Talloin, spekulatsionin mnuttaessa snnntaa,' t a y t y i s i
•Suomen P a n k i n ekka melkoisestiMil koroittaa knrsseja,' Mutta
• Jos,' kuteii tassa,' on ekdotettu, ainp'astaati doUaiinkiirssin alimja on vakvistettu, ei Suomen P a n k M talloin r'ikkoisi' mitaan anta- maansa lupansta t a i -poikkeaisi laiii' sille antamasta velvoituk- sesta, kuten olisi asian laita, jos vastaavassa^ tapauksessa olisi oitu miaraxajaisella fcultavekselikannalia; • Exok Heckscker-pa- nee" monessa paikassa suuxeti painon sille, etta oJlaan pakotet- tuja yllapitamaSn-maarattyja, tajoja, j'a'talla-" ok''epailematta suuii merkitys, -'miloin kesku'spankilta 'mnutoin- ptiutttitt l u - jutitta. • Mutta niin; efiaVaxmat k u i n olof viela" -ovat, Ja silken nakden,, etta Suomek P a n k k i ' viimg aitoina on epailematta '
osoittanut_riittavaa lujuutta kpettaessaan estaamSirkan arvon alenemista, on ekka sittenkin paxempi,' etta jutixi pexaytymistie -on ilman devalvatsiouisuunnitelman • rikkoutukiista kaytet-
;tavissa;'' -On naet'' knomattava, etta tallainen tapaus ei suinkaan merkitsisi-,pariteetin ain-aiseksi menettamista. Jos s y y t ' o v a t oleet tilap.aista laatua, eika/kursBien nousu^ole ollut k o v i n pitkaaikainen,/on pariteettiin•palaamineii' makdollinen.
. Hiiomiotta ei voiiie'jattaa sitakaan'-seikkaa;, etta kokemus.
osoittaa maan luoton paxanevan, n i i n ' p l a n - k u i n . valuutta -on arvossa • vakimttinut, aivan riippttmatta siita,. milla korkeu- della Ja milla, keinoin yakaantiuttamiiien on--siioxitettu.
1) V t t . taman Mrjoituksen. lopulla esitettyja laskelmda.
^^.•'|s^aa !'d«^|lariHkuTssia 'pairitimasta alle 'maaratyn rajak seka ' r'"-^'^^^!
f'tft^^M'cjaiKisK^j'cw ' JWiJi.iJiCJ.aj5>.u.±j_L uctiMciii xy,iiu.^ iiiiiAc, yii js.LULi,cij,j.'i.iij> tajLji^tiiT ^ ^'^W^
y^^^^M^gsnnm^^^ ensiti yakan lakepirnin-'tntkia alimman dolla*- ,
™'A4knrssfla\vstlintaa. • - . \ - • .\^
^ 'Mflle hor]teudeUe alin doilarmkurssi olisi madfditdvd?
t f " -y ' " • ^ ' \- • ' . • nSr . Kmn 4aktokoktana on markan arvon nykyiselleen vakiin- ^ ''"
daiattaminQii, on setvaa, etta alin dollarink-Etrssi, &.o.. niarkan r kklta-^aryok ylaraja, on niaarattava lakelle markan kotimaista
" citrvf'nax» l\/rirt4-f-ii -liTii+pti ,^<=>dp>14a on h•t^rtrmd1^+(^f
'1^
^fe?vSn vja''kotiifoaisen .ostokyvyri- ^tasapainotilaa.' Taman vnGfesi:^-^ ^
^i^V-pn-;eWd£ate©^ t y y d y t t a v a erektyina,an ' pnoleen - t a i toiseek., .."ffJ";^!
rS'^y^j^a'^oni v a i n ^t-k^ia/kum-paan stuintaan on-rfiJelk-ttominei^li?-' 'v^'^-*"
0|d^1(^aya. ' ' ' #• ' ' ~\.
|v:,\ '^a|loin nayttaa ilmeisesti ednllisemmdlta maar-ata - ^ ''-,4^"^,^
[urikknrssi "mielnunirnin liian^korkeaksi k u i n liian alkaiseksi
's^"^C®!sj"'«ft.a:in meketekaan,-. alkaa varsinakien devalvatsioni ^ siita • * < - i , ^
•''""'%^^sti>edukisesta tilanteest,a, etta markka on' ulkomailla.:.^ '-rf':^'^
t-'sdiarvioitm ' T a m a tilanne on edullinen ensiksikin s i k s i / t V ^ ^ Q H^istaa . vientia f a vakentaa-tkontia, .joten m-aksfita-Se^
an pysy^y. eduUisena koko sen, . luttltavasti' melk|.
tarvitg.an tuon epasukteen 'tasoittumd||^;-j?^^^^^
iJ^i-'seiiratLksena, - ptta todekiset kurssit •
..^ M e n / y o i Mia .suuri merHtys.'
t'Jaas i|)ainvast<Di4i-'alin dollarinkurssi maarattaisiin liian Mi'sw^#;.oll«;i>Siailska yliarvioit^ ,T-ania vaikuttaisi '
" H .ft • \
t^^?i'yat J.askgi|t^||^,«fei^ laslasiyatj-vai^n, ;£fl4aas^-^txi^^
^ ;set Ittirssit saataisiiii., paiiiumaan /deval;^artsigiail?:p5§^iii.- ^ ^ ^ ^
^r."^,: .vain kay,ttam.a}ia^deflatorisia,^keinQ]a kotim,d§en, kimtat^s^.
t
^^^ al^ntamiseksi.. Tanii^ taas^ ei joli^i sttotavaa dsaksi,'^4^£|||»^J]5p.'aattegUisesta syysta, etta d>efl^,t3ionia ojisi ka?feetjtey^a^J^H*l^
siita teknilli§^sta s y y s t a , . etta d.eflatqiiset k e i n d ^ ^ ^ ^ j ^ tettava^ kaytettaviksi -siina tapanksessa,-et^a-.dok^ri^^
oltiaaan j)ariteetin tasalla, pyrkisi sen ylapnolelle niiil
kaasti, etta tavakiset valunttateknifliset ,keinpt ' (jM^^""^
m y y n t i , markkain osto) eiyat rfittaisi tasapainoa palatfifta!'7\^H^i%
Bdellisesta ^elviaa, etta devalvatsioniprosessi-^^aaseef^sit^^^
onnellisemmin^ alknun, inita korkeammaksi •kptimaise^nj^kjit^^
tasoon ,verraten alin doUarinktirssi maascataan;... ]VI^tta»kM^^||,efe^^^
-iirienetel^en kotimainen kintatasQ pakotetaan npmsemaaS enemman, mita korkeampi doUarinktirssi valitaap.,'^o^;iJbn^ei etta devalvatsionipistetta maarattaessa marltan • ar-vg^a^,.''"''"^
/i;^an.,-ole liiaksi >aliarvioi.tava. Snur^mpaa ,J£pftinia«
' tasdn nottsajta, ainakin niin sntirta, etta se jokj^igi . -roitnksiin, on va,ltettava.^„^Hn.omat,tay^ kni4e]3fel:^'pi^
,kintatas6 viime Vndsieii knlifLessa>dtee:i.sa piiJr^^k&isA ri'OtiSita ei^ pHsf. saikakd^^ttay^a. J®sj ©n,^|)e5,aai.isiiaa
" tetyBsa vaitteessa,' etta^^tyopalkat .Imeilk ^i)(vat,.^ k _ kuin kansantaloutemme ^tata n y k y a voi ke^t,a,ayj^
'ta^oittuminen kivnttominaminiv^rraten korke^n'4|^
-tik valitsemieen kautta.^) ^, - ^ , >- : \' "-ir.'
• ' l)--T^ssa .(ia tieteiikm-arvosteltu'aS'iata. paaas^^^^
meen,panon tefcaglliselta k a m a l t a varsmkiu sen s^angeS-n tai^e&s'"
keessa. Vleiselta talidudelliselfe 'karfiiaita ofrlu©im<m^&^^ _^
-etta liian alkaseksi-inaaratj^y markan •ulkoitp.ainen giro p=J^is»^^
laiinktLissi)' Taiktittaa monessa gia|iteessa:.^an|a;1ia- ±
vsi;a . sks-'^TOskm . niinkmn -l-uan 'alkainen korkokanifa; - Tioiselt-a-'tf ^ '••jsaat^aa. yrittapa m^ymaa^n miainin anainin •alesr^ain r'aaka-amemntam^,-^,:
t-aln. rallitesga tiiotetttija tavaroita iLalvemAalla, fern m i l l a ^ a m q i a ^ p s
niiktbissi sen sijaan maaratty j a ' s i t o v a s t i ' - t a a t t u kaikille -J^i^- lamtks. rfiyyjille,. ^ , = * ; • ' '
' -Ifediikkfissi
'if^ yarkmtks. myyjille.. , . ^
• Mtatta^. k u n edelksen mukadn, valttaMaltom'a'sti jbu.d^ ^'"^i
; 'ja>on. koetettava 'p-aastakim sellaiseen . aseniaan/etta'kufesit frr-mraikldnoilla, "-vakintaan keikostii 'pyrMvdt laskeittumaufi''S-&o-^ V l^^^ js&n -Pankin'takaaman-'ostokurssin -alapuqielle, -keraa''kyaymayg,
K^_l.^^&&ii' -^liOnaen 'Pankki voi, tuollaiseS'sa;. "tilanteegsa' yilaj3S.taa~?-^t ^ afe'S'plain- kiinteat a doUarinkurssia. T ©§ •S'u'omen .Pankki M- m u 4 t a '
^'-Wteeraustaan, saa -se \astaandttaa Acaikk-i /ta.]|i0tut'valuittat--,
'Takan on kuomautettava, ^etta--mitaan -tekniillisia vaiketftk--
'^tf^i'a.ei .synny snuresta yaluuttain t^rjonnasta,-koska--Skoiiien '/f ''''fj^a^a5%ki v©i . setelinanko-qikeutensa nojaka •ra.fak'omasU '©stag, ^•''v f
Mstoja.. Mydskaan valnutan arvon'kannaMa-^kuxi vakmt--
•i-^dellyltaisi. Iviian. alhainen matkan arvo tuottaa ttssakiii swh-^
pfoi'in•'''tavalliset''senrattkset, kansantalottdeMist'a" tappiota. ^-^qij, ' i^^^a*m()inktiin, liian alkainen korkokan\a"]'diLd'att.aa SellaistenlsH^
^taiii 'taa:3on4a 'Sti©meii uPank^e Ja -giita joKtuva'-^ei^^Mm^adiaiot"^' niaiidol'imen .neusu' ei ol'PBfekaan ^htsolestuttava ,pei?spej?^*i"-''-'^"*^' Ensiksikin- on v-aik^a ajatella,mista valtmttoja> Snomen 'Pam-^
kille voisi niin ylettomasti tulla. Ulkomailta ei kannaitaist-'^':
valuuttaa Suomen Pankille m y y d a doUarinkurssin ©llessa pari-J-j;^
teetissa, koska pankki, alentamatta ku'rsseja, s. o. i]>ostamatta,A,.\^^^
markan arvoa, voi raj^attomasti ostaa valuuttoja, niiden^ taot,-. ^^J'^
tamatta vastaisuudessakaan ^ pankille tappiota. 'Kotimaas^-V--!;^
saattaisi kovin runsaasti tuUa valuuttoja. vain, jo§,makslitasf
©lisi poikkeuksellisen edullinen, j a tata ei ole juuri odotett'a-'
vissa. Mutta jos niinkin kaviBi, etta valuuttoja tarjottaisiin ' k y v i n paljon j a setelirp-aara kasvaisi, ei siita voisi oUa mtmta, • seurausta, kuin etta korkokanta alenisi, markan ostokyky-keik- i kenisi, kauppatase tulisi epaeduUisemrtiaksi, kurssien .pyrkimys - laskea lakkaisi j a tasapainotila ©lisi jaUeen saavuteltifL',; S i t a - paitsi ei taman todistamiseksi oikeastaan tarvita mitaan dcdu-
seerauksia, koska kokemus meilla j a muualla 2) o n ' b s 0 i t t a n B | ; > < ' t *
etta vakvastikaan aktiivinen maksutase ei pakota' kproitta-^^''!-^
maan valnutan arvoa. Valuutan« saanti^ ei knulu niikin asioiki^, joissa »liika pakaa tekee.»
Tassa itsessaan selvassa kokda-ssa ei olisi tarviftf^ijoai-m pitkia pukeita; eUei tamanddrjoittaja olisi
joutunut kuomaamaan, miten summittainen.'6 nakee olemattomia vaikeuksia.. , * ,
Taten markan nlkomaisen arvon m a k jatkuvaan pyrkimykseen nousta ei.-si eika talouspokittisia vaaroja. ^ Tailoin. vailat itsestaan tulee muuttumattomaksi ta-ktiUiseksi.^
k a n ulkomainen arvo, ikaanktiin; il'm^pafi^J^k.
pysyy maaratyn kuita-a'rvon tasg,lla. ^ V;;h''k!4V^
E t t a rakan arvon ylar'aja^i m a l - r l l ^ ^
1) Smtri valnutan osto Suomen Pankkiidi ei -walt-taf
listoa, kuten kokemois syjs—marraskiliiita'3922'bs'diitt-i.'^
dosta "liikkeeseen- jotituneet seteHt palaslvat yksatyas^-amkliit ottotileille' Sudmen -Pankkiin, •• . • - - • , .
2) V-rt.'esim. tietoja Argentin^asta,-* jossa jum-Ei i®i
kaytettiin, k k j a s t a ScHafer: Klasstsahe ¥dl'Uta.sfdbd€S€fy^}^Jt
• • AUn. dollarinkurssi fa kuUan am0.
' ' J^arkan kuita-ar-vpn' ylarajan maaraainiseen liittaa, e t t i -^'lon yksikin m a a / j o s s a setekt li^nastet'aan knllaUa. Joskin- siis
^-''venemmisto paperirakakannalla* olevista' maista pitaisi tal®4l- AHsiQn liiin v a k v a n a j a sosialista lilaansa- siksi varm-ana, ettM--
^V,ki0=en kann-attaa y r i t t a a rakansa arvon nostamista-, ;fa siis oj*; -ly^^lcaisivat kultakannalle siirtymisen tnonnemmaksi,' ei tama Ol^' ^sinansa, mikaan este devalvatsionin alnllepanemiselle Sno-
^^^inessa'sekaiseUa asteittalsella tavalla,. kuin'edeka on esitettyy.
'}"^ik^astaan* siina maarin kuin useimpain maiden paperikan-:
p(h.SiUa pysymineii vakentaa kullan -arvon pysyvai-syytta,- 'oi-
^itt^Men maiden menettelylla tassa merkitysta. ^ '
'.is 'it;.
f^lgyaa '-kaittaa. Tallaisess^- tapauksessa voidaan olosuk- l ^ u k a a n joko diskonttopolilttisika keinoilla koroiktaa ifasli 'markan arvoa taki, jos suurempaan rakayksikkooiif
t^l^'fafii^ga toiBleeapaimuista, erittam mieltakuaonittavista, (ieval-•
-aj4isali^-;^afet3'6t©ja;;.pp!tsi'y^ -.Se]iafegia'kiiga,.im m. seT#:a.3.-
^P^S&&«::-BwMcmffKmWahyu-rKgiBexlbx igaa;-; Sybemnseam^iiL^-.
'0^»-ai^^Ea«is. i@&o-; l^alf: -Ike- .argetOmtsc-he Wahrm^smfomiifow arS^J
*'§|>S;«Sf4'^-' ••i>«r md.'ifSe-heWahrung^efoym.' Berlm. -jfog; ArndldrWWs]
1 t,v. - t
naa^ikan. kotimainen - arvo,. s. o. sen arvo-tavaroi'kdn Ty
junri siten pysyisi mnnttnmattomana. ' ^ - i ^4*?^,
Jos taas Icnli'an arvo alenee, ei- voida -esta;a 'marka^iii^arvla.
sen -mnrkana 'alenemasta-, dtoska Snomen P-ankki ,^fek*-^®i ^a4^^a^i% ^ kipaamaansa - doUarin minimikintaa. Tassaka&n',^.iJ§^ail^0i|^'^v^
ei tietysti' synny'tekniUisia vaikeulcsia, rmitta
etta-markan arvo muiden yakmttain. miikana ateneg ts^M'^t tomattamnie ja- voimatta Sita estaa. - - ^'.^r^'iij. ? J''^
Kysymykseen ^ siita, onko . k u l l a n arvossa ^».pd®^et^aitissarl i mnntoksia, emme tassa ykteydessa^ kalna puaittua, vaan- yk--'
dymme siina kokden prof. Hecksckerin esitykseen. . -P^iaaVa on, etta tuskin tarvitsee pelata kullan arvossa .t&^%^pmriip-
snnrempia mnntoksia. Sen, vuoksi, jos on,-valitta^j^ana; ..j^oko^.VV^'^^";^'' antaa. markan., aryon senrata doUarin ^ arvon munrttumistajVt^ir' -, -';'/f|
pysya silla e,pavarmaUa rakakannaUa, joka iiytyaBits.ee,^!;^^
Ideke vaikeata .asettaa edellista vaiktoektoa etu^ij.,^Uc * ^,1" ^j^'V Alin^ dollarifikufssi ja 'i)lori-til%\ .
, ^ - K u n alimman doUarinkurssin m4ama!niisel|a-^i^^^
rg.'ja-m.arkan aryon nousujUe, oti varsin ,jna,kd^U%ta,l^_,^^
rempi t a i pienempi osa nlkomaaMistren marli^a'saa^ "
'tildty ' — "ktm ,q]|,enjpaan kurssivoiton saantidH.<^e|j^^|^:
—'.vaikdetaan takaisin ulkomaan .rakaksk,- Mvh^'^^a^
tapaktuisi vidian nopeasti kairi,oita: tu®ttav^Ua.^tf^
l;^tta#n, etta, dqUaria ".rajgiktirssi, maarataarij'aleBf^l se kurssij mikg.-paatosta. j.ulkigu'uteek §ag,-feettag,^sa;|^
J o s ' k a e t ulkomaalaiset m.arkan ktirssin nokste^sa-*''yfa
^* ^ r y k t y v a t k y v i n situirdssa maarin j i n y y m a ^ Jap.*fek©i«iaikJ~
t a ^ se-markan K|ti\ssia,-s. o. koroi-ttala- dollafinktessin jBfs ^ raJ3.ku.rssin ylapkoleUe,''jolloin taas m a r k k a i n ' or&i-s-t^il^
ed^Uisempaa odottaa markan arvon n©usua,/jaj,anyyn^||'"
k'aavat. Tassa o n odotettavissa sama asian meno^ jpi:
tiiii edella suuntapisteesta pukuttaessa. Jos taa^"
\tai sitten T^arain mnkaan ostettay^ ainalcin niiden Hildsnyin '.
"/I0S&...takaisin.'-Xaman vnoksisoksi Snomen P a n k i n valumtta- i yaxastoa melkoisesti Hsattava. ^Tama ,tapaktnisi naktavasti X p^Tkiten siten, etta valtio ottaisi viela kerran snnremman ulko-.
'^maisen lainan j^a silla Innastaisi Snomen Pankista k a i k k i siton- mnkseiisa. , N a i n menetellen valtion, velka ei kasvaisi, nrntta.
t S,nomen P a n k k i vapantnisi setelipankille sopimattomi'sta epa- ^.
v)~^^5|'kviidisista obligatsionisijoitnksistaan.
* , Milloin alin dollarinkurssi olisi pmdrdlfdyd? - .,
^ Taman kirjoi^nksen alussa asetettiin kaiken ,yarsinais,e||, .
^yakiinnuttamistyon edekytykseksi, etta inaksutase'pysyy kun,-' l,n!0ssa. Jos voitaisiin olla taydekisesti. yarmoja taman edellyr ''^'•ksen. -©lernassaolosta, ei oikeastaan mitaan valiasteita deyal-
siqniin rykd3^ttaessa tarvittaisi, v a a n voitaisiin ^arsinai- Lultakantaan suoraan • siirtya. Mutta ilmeista on, ..ett|-
oloissamme tuollg.ista taydellista varmumtta ei
Sen vtroksi, mita epayarmempan^ asemga.,.,t|:#a;
fetaan, sita varovaisemmin on devjalvatsibi^i;:t@^y.,
^fr-rykdyttava. J a kuten edellisesta lienee kaynyt^:
•toisrajainen kultavekselikanta • se vakmuoto, ^joka'j J.pn,an'- toimintayapauden siina tapauksessa,, etta
vy^tamme yllapitaa maksntasetta ei toteutnisi.';
JOS'katsokaan, etta jsekitys on menossa parempaan, i jon todennakoistakin, voidaan sanoa, etta toisrajai- a^ekselikannalle voidaan siirtya vakemmin varmoin
; Kaarlo J . KalMala..
•^deixrcyf.Q. SI s. o.'-i .•p-remmin k u i n .ninikin kultakannake siir- tyiniseit vaHmnotdikin. .. \'~' ' ' '
K y s y m y s - siita, onko n y k y a k n jo' olemassa maksutaseen.
kunnossa. pysymisesta min' suufi vafmuus'j J kuin 'tarvittaisiin toisrajaisellekin kultavekselikannalle".;siiltymiseen, ei^ knulu taman. kkrjoituksen; puitteisiin/'"; • .^ .-^^ ' :^ . .
' Siirfymimn' toisrdjaiselta kultdvekseUkanfictUa." kuUakautaan,»
^ , ' N i i n k a t i a n k u i n ainoastaan a/^^^t dbllatinkurssi onmaatatty, on. markanuusi_ knltapariteetti ainoastaan puolinainen. • - K u t e n . edella on esitetty, yoi markan nlkomainen aryo jo.taten pysya .muuttumatta.'• T a t a osoittaa - m. m. Argentinau paperipeson.
arvOn ^ taydellinen vakavuus vuoden 1902 J.alkeen p.elkasta.an tudllaisen toispuolisen , pariteetin noj.alla. Bdekytyksena on vain, etta • maksutase Joko, itsestaan tai..uikomaisen paaoman maahan- virtaamisen avtiUa ' (kuten Axgentinassa)- pysyy ktin- nossa. Nain.'.ollen ei'toisra|aiselta kultayekselikaiinalta t a r - vitse setiraavaan asteeseeff siirtjra, ennenkuin edellytykset silken sfelvasti .ovat olemassa. ' " , ' • . ; .
Seuraavana;asteena voisi ajatella maararajaista kultavek- selikantaa siten ymmarrettyna, etta alaraja on pariteetin kok- dalla. • Mutta todennakoista' on, • etta • siirtyminen Minteaan-^
kultavekselikantaan oHsi ilman valiasteita makdoHinen 3 a paras- k i n . Siirtyminen toisrajaiselta. kultavekselikannalta suoraan kultakantaan ei myoskaan ole makdoton.,. V . , 1916 ekdotti' Argentinan hakitus ^) nain meneteltavaksi, mutta ' mikali tie-, damme, ei tassa maassa ole-viel-afcaan kaluttu luoptia maan omituisesta rakakannasta, joka 30 kaksikymmenta vuotta on ,'tyydyttavasti toiminut. Mutta se seikka, milloin Ja miten
toisrajaiselta knltave.kseiikamnalta on eteenpain siirryttava, on tuievaisuiiden kuoHa, - jotka eivat mitenkaaa vaikuta tassa . tekdyn ekdptuksen arvostelemiseen, - JatammeMn'nama suk-
teellisesti selvat -seikat j a siirryraiiie viela - kasittelenlatta ole- vaan kysymykseen, mita- .devalvatsionin -ykteydessa toimeen- pantava suurempaan rakayksikkooa siirtyminen voi vaikut- t a a alirnman doUarinkurssin vakntaan." •
1) Yxt. Bank-ArcMvilohak. 25 1920, SonderbeilagerlnfiaMonen^sir. 19.
NakokoMia mar km • vakemttamisen 'iekmUisesta pidolesta.
S U r i y m i n e n s a u r & m p a a n r a J w y k s i k k o o n f a u u d e n d o U a r i p a r i t e e t i n
m l i n t a . . ' . -
E d d l a on 'devalvatsiomkntssista mainittti v a i n se ,peii- aate, etta kurssi on valittava niin, etta niarkan kalta-afvo tttlee Jonkin verran pienemmaksi knin, mita tasapainosnkde kotimai- seen. ostoarvoon "edellyttaisi. Mutta jos myokemmin toimitefta- v a n laillisen devalvatsionin ykteydessa siirrytaan samalla stiu- tempaan" rakayksikkoon, olisi tarpeen, etta tallSin'kaikki raka- maarat, kinnat, palkat, rakasitoumukset" j . n. e. voitaisiin .mtiTintaa tiuden rahayksikon, mttkaisiksi y k s i n k e r t a i s e s s a s u h -
t e e s s a . Kaytannossa onkin , useimmissa devalvatsioneisSa. py-
ritty; tttollaiseen; yksinkertaiseen sukteeseen, • .Sen seikan rat- kaiseminen, pysytaanko nykyisen suturuisessa rakaykslkossa v a i siirrytaanko suurempaan ratayksikkoon 3 a mikiny on niin ollen devalvatsionin valmistelun ensimmaisia tektavia. Prof.
Heckscker arvelee, yksimdelisyyden yalEtsevan siita, ^ etta sutt- xempaan. rahayfcsikkoon ok. ' siirryttava. Ktm""' n a i n ei na3rfca olevan laita, lienee s y y t a lykyesti kosketella t a t a kysymysta.
Knsiksi oii siis tarkastettaya, onko suurempaan rakayksik- koon siirtyminen tarpeellista. - • .
M i n pienta rakayksikkoa vastaan, k u i n ' n y k y i s i n kaytan- nossa oleva, voidaan esittaa m, m,- seuraavat seikat:
1) etta ratamaaria koskevissa laskutoimituksissa menee.
melkoisesti enemman aikaa k u i n kultainarkka-aikana, , • • "
2) etta suijrista Ittvuista. joktuu muitakin pienempia k a y - tannollisia taittoja, kuten tilan aktautta tiUkirjoissa' j a tilas- toUisissa painotuotteissa, pakko ostaa kovin nioninumeroisia laskukoneita,' vaiketLS logaritmisten laskuyalineiden ' kaytossa 3. n. e., • • . . \
3) etta pieni rakayksikko on aina muistuttamassa edelli- sesta inflatsionista j a kerattaa senvuofcsi. aikeettomasti kylla, mutta tosiasiallisesti kuitenkin, jonkinlaista ivatlista snktau- tumista muiden .maiden takolta (milreis). T a m a muistutus rakaolojen aikaisemmasta sekaannuksesta -voisi oka kaitaksi maan luotoHe, • " . • .
1
aiketiitaisi melkoisia feustanmlksia,
. 5) etta, 5 j a 10 mfrkan seteken\yliapitp
ko^ka- naid<5ii,setekeii bstovdima .on nito. pieni, et-i^\iiiiiail^-5/#;' taan ^alYan vakapatoisissakin s,noritnk^issa ja^JcOska'.ilevlseit"
vn'ok&i <no|)easti kuin vat, ' ' ^ ' ' '
O*)' etta edella mainittu kaitta voitaisiin. pdistaa, v a i n | nialla stiufekipia metallisia vaiktorakoja, milca Seldn'^^aikeuftaisi
Anuria, kustannuksia, . • , 'Ji' * ^.' - « 7) etta on melkoisiUa kufetannuksilla lyotaVa'^* j a 1 pennik rakoja, joita kintoja maarattaessa ei'taivittaisi.' ' ' \
Is[yk;^isen lakayksikon ^-Mo/^sto'voitaileen esittaa Vain-:
•1) etta* se toistaiseksi kannustaa saast3vai>^yt^^n va.:esin- k i n vankemman vaen'kesken, jolla'j-atkuyasti-^pk ,s'e tunke,
etta k a i k k i on sutnnattoinan kallista, sek'a""* " V '- i ' 2) etta siiken on totuttu j a etta rakamaarien drvo§tgle- mincn tasSa lakassa on jo suniimmalle osall^ yleis'da lielpp'oa'.^j-
' Mutta naita puolustuksia vastaan voidaan toisaalta Iri^O-''' mauttaa, etta »kintain kalleuden» tunne vakiteken'lial'litmi'jaV]
etta jo.kaytaimoUiset syyt vaatiyat, etta vankan jd;jfeLfe tay'tyy ainakin vuoden t a i kak^i olla rinnakk^^i®-
joten uuteen lakaan ennatetaan tpttua, • eime joutunut. pois kaytannosta. Sitapaitgi, jo^ 'sii' tapaktua esim., sukteessa i f lo, ei mitaanrtoltusaM's ta:&vita.
_ N a i n ollen ylla mainitut pienen rakayksikon^
Henevat riittaya s y y laillisen devalvatgionin^^,^
t y a isompaan rakayks^kkoon.
• ^ Talten olgmnie^ jomtuneet kj^sj^-mjdcseeti si'ii^s;^^^^
rahci^ksfkM olisi: valittava.
Teoriana rakayksikon suurnudesta' voi^ame^^
rakayksikon tulee olla loo jkertaa suurenipi.'kuiRpi^||0! fia^
nossa todella tarvittava v a i k t o r a k a . , ' 4i
•'•.'-1) Y r t . CarlMeng&r: Bettrage zur'Wahrungsfrage in:@esie>KMe^^
Jieaa 1892, si v. S3 l a ss. , , . '
tatTviteisi'^aiatdla, varsinldn tun -kjallan -arvon^ aleneim--{
^'viiofesi' k a i k k i mkayksikot tavaroikiir .verratea .oyat^pienen- Epeel .aivOita'aia?; *S^itirempaa yksikkda kmin Rtibtsin ^kruunii *
mielestamme, myoskaan-oHsi vaHttava. * Se'ijseiiL esitetty Imilo^), etta pieni rakayksikko pysyya;i-
redi!3i|arisi\a j a pitaisi ^kintat.asOn alkaalla;
e'e pern^gt^^ton. Arvossa pidetyt rakateoreetikot-nayttaval i2:aavan t;.amtan »jn€);mamkateorian.» ^) „ . f ; Ne rakayksikot joikin lakinna voisi ajatella siirryttavan^'J
evat senraavat: . . . • ^ .... _ ' ' . ^ ^' , . DoUaripariteetti ' :
i ) ktiltamarkka'(frangi)' , S-isaJ. \/
^ 2) 1/5 doHaria . 5.0 , 3 ) Saksan markka ' 4:^9
4) 1/20^ (skillinki) 4.1c
5) Rilotsin k r n n n n 3.73&5
• 0000- L979
Kultamarkkaan palaamnsta pnoltaisi tietysti snnressa maa-'
"etta ke dn entinen rakayksikko. Mutta s^Si'^eciullisuus en! rinnalM el liene ekdoton. Bnsiksikin kullan arvon -"ale-;
en vaiktittaa, etta ktiltamarkka olisi n y t paljon pieue'mpl;^
%nnen -sotaa. Muitakin syita voidaan esittaa. AfvosSa lien alentmieen papemrakan jukstaminfen ykdenveroiseksjL; • rvoisen rakan kanssa on jo okut lainsaatajalle mita epa--' tektava. Mutta kultamarkkaan palattaessa ilmeriisi- 'ekike tapaktunut vaaryys viela paljon raikeampana:' tasfaliisesti julistettava, etta esim.' ennen sotaa synty^^
lidbli-Dmctamaa Lrailoii esittadyt tm Ko'yp.isaan. Ks.Wusi^Smmi, 9|;^*9as3,. laxisniito-prof;'Heckscherm Hinj'asta. • ' .
•k.-!m^.Mengery edefi-s maiaittu teo's Ja .paikka, Alfred Osfer^efzer-r•
m$sel Uv. 'Aufnahme der Bxi/cmhlungen. WteniSgz, siy. 51 j a S s . s^kk- .EeBlati-'.^zs, .-siv. 69. i • • •« • . ,
20 .Kaarlo J. KalUala. •
- n y t I ooo , markan swiruinen, kuUassa kontrakeerattu velka • / saadaa.n ,maksaa takaisin esim.. I43:na (dollarinkurssi 36:26, .
- devalvatsioni 1:7) kultapitdisuudeltaan fay sin sawmnlaisella m a r - ' kalla. T a m a raikeys ekka Jonkinverran sekaantuisi yleison mie-
lessa, 30s uusi rakayksikko olisi toisen suurninen j a niminen,. "
Myoskin olisi uuden markan nimeen kaytanhossa kitettava jokin lisake (»kultamarkka»^, »uusimarkka» t a i jot akin sellaista), jotta sekaannukset nykyisen pienen markan j a knltamarkan valilla : valtettaisiin. • , . ' ' • , • •
T a m a n vuoksi nayttaa siita, etta inuut rakayksikot myos- k i n voivat vaknnassa tulla kysymykseen, lakinna sellaiset," . .jotka Suomen kauppa-, matkustus- tai kultttiuriykteyksien '
vuoksi, paraiten soveituvat.
Mutta vakntaan eddla mainittujen rakaylssikkojen valika vaikuttaa myoskin se,' voidaanko naikin yksikkoikiu siirtya . yksinkertaisen laskutoimituksen avuka kaytannollisessa deval- vatsionissa maara,ttya doUarinkurssia muuttamatta. T a t a seik- kaa on lakemmin tutkittava.
• . .Sofivan siiriymissuht&en^mUnta. • ' - Probleemi on tassa sukteessa siis seuraava: On loydettava sekainen nykyisia knrsseja lakeka'oleva dollarinkurssi^ joka antaa nykyiselle »pikku-markalle» • seHaisen. kulta-arvon, etta s i i r t y m i n e n s i i t a jokonkin sopivaan suurempaan rakayksik- kdon voidaan suorittaa'makdokisinj.mah yksinkertaisellalasku- toimitukseUa.' - . - • - ' . . •
Talloin on ensiksikin'kuomattava^ etta sukdeluku uuden j a vankan rakayksikon. v a l i k a voidaan vakta joko siten, etta I uusi, isompi yksikkd vastaa tasaista maaraa-vankoja y k s i k - . koja' (esim. 7),.jokoin rakamaarien muuttaminen uuden y k s i - -kon ' mttkaisiksi tapaktuu jahafnalla ne viimeksi mainittdla tasaisella luvuUa taikka siten, etta vanka, pienempi yksikko vastaa makdoUisimman tasaista murtolukua undesta y k s i - kosta, jolloin rakamaarien muuttaminen tapaktuu siten, etta ne keirotaan viimeksi mainituUa yksinkertaiseka murtoluvnUa.
NakdhohUa markan vahauttamisen teknillisesta, puolesta. zx
Viimeksimaitiittissa tapa-tiksessa esim.
, . . , I vaiLha . 0.15 tititta eli , - . • 100 vanliaa =4= 15''utttta' . . . - : ."100 uiitta , = 66,6.66 ... . . vankaa , / '"\
. Valinta naiden- kakden menettelytavan' valilla ei ole peri- aatteekinen, vaan puktaasti kaytannokinen kysymys. Deval- vatsioneissa nayttaa • yieensa pyrityn makdollisimman k a y - tannolEseen stikdelnktitm,, • elleivat sellaiset seikat k n i n samalla tapaktnnttt ylimeno kopeakannasta knltakantaan, kaln maarata imsi rakayksikko yksinkertaiseen snkteeseen sanrien maiden valttnttoikiii t. m. s. ole antanut aiketta toisin tekemaan, P a a - asia- lienee, etta snkdelnkii mikali makdolHsta valitaan siten^
etta esim. kaiippias/j.olla'ei ole kaytettavissa mitaan mekaani- sia apnnenvoj.a, voi paassa- laskien tai yksinkertaisella' laskii- toimitiiksella ilmoittaa . Mntansa 'knmmassa ostajan tarjoa- massa rakalajissa takansa,, etta. yleiso, „jonka, ktmnes se on tot- ttmttt nnteen yksikkoon, t§,ytyy- arvostella kaikkia rahamaa- ria, Hntoja y, m. entisen yksikon mnkaan, voi toimittaa taman vertailim ilman vaikeiitta 3. n. e. Yksinkertainen siirtymis-"
stiide' on-tarpeen ekka senkin vtioksi,. etta painvastaisessa tapauksessa- voi esiintya pyrkimyksia tekda Hnnoissa, pal^
koissa j . - ^ . Co pyiSristyksia, kiin ,ne ilmaistaan uudessa y k s i - kossa, lokoin tama seikka ekka voisi vaikuttaa Jotakin mutt- tosta kintatasossa. ' ' ' .. ' , -
Jos meidan tapatiksessamme markalle annetaan sutmnil- leeii .sen nykyinen kulta-arvo 3 a uudeksi, yksikoksi maarataan joMn ylla mainituista/'tulevat kysymykseen v a i n lukti 10 seka^ makdolHsesti,. 30s kokta -kankaluiitta .tuottaen, luvut 7, 8, 9 j,a I I . K e r t o j i n a voisivat naktavasti tulla k y s y m y k - seen vain 0.11 eli- i ^/lo jaettuna lorlla- (devalvatsionisttide I : 9-0909,. . .) - 0.12 eli i ^/s:. 10 (dev.-sukde i : 8.38§,
0.133.... eli I : i o (dev.-sukde i : 7.5) Ja o.is eli i % :'io (dev.-sukde i : 6;666 . .,.), feoska muut tertojat kaytannossa eivat olisi niinkaanmukaviakuinyllattLainitut jakajat. ^) Naista- Mn kertojista ovat v a i n luvut 0.15 j a qai sellaiset, etta ker=
tomalasku niilla on t d p p o suorittaa.-
-) Kertoja 0.125 eli i V * : ib vastaa Jatajaa 8.
23 , . • • . Kaarlo.J. :KalUala.
Kertomalla ylempana mainittujen. mhayksikkojeii dollari- pariteetit vnoroin' askenmainituilla jakoluvuilla (ja kertojain - inverssiarvoilla) saadaan seuraavat' nykyisia knrsseja lakella
plevat dollaripariteetit j a niikin sopivat - rakayksikot: ' .
. Jos doHari- sopii ^. jolloin deralvatsioni- j a kertojana pariteetti on: raliayksikoksi: ' ' suhde ' o n : ,
• 34:'SS . '. • -^x. • . . i ; 6-666 •• / - • 0-15 ' •
34". 98 . i:8.883--- 0.12 " •
3S: do • l / s d o U : ' ^ 1 : 7
36: 28 _ , - ; • i : 7
, 36:'99'
• 37: 31-- • _ R . kr • 10. • •• o-io
37: 36, • ' V20 £ i : 9 - 0 9 0 9 - ; ', 0.11 . ••
.. . 37: 50 : \5 d o U ' . , • - -i: 7.5 • : ' 0.133 ... .
37: .78 . i:.9
- 38: 16 • - E j n k . ' , . 1 : 9-0909 . . . 0.11
3 S : 8 r - - , ; 'Fir. " ' "-• . i : 7-5 • ' , 0.1383. -
40: 00 1/5 doU 1:8 - • ; 0.125
41:05 " R. kr .. 11 I I .
. 41: 16 ,. . V20 £ r. 10 ... ; , 0,10 ,
4T-: 46 Fr. 1:8 0.125 .
\i Jos pannaan suurta painoa sitte, etta, siirtymissukde on makdollisimman -yksinkertainen, s. o. 1:10, 'olisi alimmaksi dollariiikuxssiksi valittava'; Joko • 37; 31,, Jofloin rakayksikoksi olisi'°otettava Rubtsin kruiinu, t a M 41:10, Jolloin'rakayksikko oHsi 1/20 £' ( s H l i n k i ) eli"pro£ Heckscieriii ekdottama yksikko v a i n toisessa sukteessa (1:10 .pro i : 9),. Lahintia. n a i t a olisi;
ekka sopivin 1/5 dolaria sukteessa i : 8^ (ktirssi' 40: —
f Naiden valilla on mielestamme uuden kultapariteetin|
valinta tapaktuva. Valintaan vaikuttaa tietenkin eniten kasi-|
itys markan kotimaisen Ja nlkomaisen arvon'tasapainosuMeesta.;
T a m a vaikea kysymys vaatisi eri tutkimuisen/Joka ei matdti|
taman kirjoituksen- puitteisiin. Mutta mikin tulokseen tassaJ tultaneenkin, se ei vaikttta tassa'kirjoituksessa esitetyn y E - | meiioasteen arvostelmin. • . ' " ' " 1
71
••^storianttLtkimus'on vasta myokaan ruvenntit kiiniiittamaran ' ^ e'iipaa kuomibta taloudeUisten tekyain merkitykseen Ei'storial- ^ ' . ssa kekityksessa. Ensinimaisena rajapyykkina oxt oikeastaan
Kwikiisassa kistorikteoksessaan »EspTit des l'6is» kan,
eliegsaan lainsaadannon kekitysta erim^aissa ja^eri aikoinal'^o^^ti,^ ^ \ ^ . ciaicin"iokseenkin dkimenneir, kuomioon rkyos taloudellisia^seik- - j[
f'erikoisesti kan totesi taiaantieteeUisten olosnkteiden ©saltairs'a,-/-'
"* ipfet-anefen eri maiden valtidmuotojeia keHtykseen. Montesqaieun. ^ rklAa nouda>tti seuraavan vuosisadan aikaiia unoni ktiomai^av^a'
a.~, kuten Burke, Samt-Simon ja Buckle, paiiken kek^^
iota poli-ittisessa^ 'elamassa^ ilmeiievakii iriaantieteelHsif^:
Vaikiitilgseen." ^ . ' ' - . «^ --^^-^
k i ' nama inieket olivat kuitenkin viela kaukaka' seira1.§es'&,' ad tulkinnasta/'joka asettaa talouselaman kistoriallisen keki-
^^'p'^rustaksi. Heidan edustamalleen kafsafltokannake on ^ aaf 'etta Buckle, joka kekitti tata ftmaantifeteelkstaliSstonatl- ta)) pisimmake (omistaen teoksessaan »Histdry of Civilization in .
' kokonaisen luvmi sfysikaaksten lakien vaikuttiksilleTsf, j^ssa ' " •
•aiJ^kasitteli ilmanalan, ravimion ja inaajDer'aii vaikm.tnsta 4f&^is^"^n- edistykseeii), kuitenldn saattoi samalla" vakutit-
^iMa^ on syyta uskoa, etta Euroopan sivistyksen 'kasW" 'e^, yksinomaan tiedon edistyksesta ja^'^tfe tiedQii edi^^y- -
mi ntiden totuuksietL lukumaarasta/ jotka inkimilkB^ii \ ii, ja siita, mi^sa maarin ne paasevat leviamaa!n.» , "
*^&l%gmap TfFe' Bfonomic Interfretahon of H^stovy, 's. 12. Ne-v^^''^^''
24" Br. Sumranta.
Talla maantieteellisella stmnnalla ei nayta oUeen, teroittaessaan 1 maarattyjen talondelHsten voimien osallistiutta lii^torian kulkunn,!
sanottavampaa vaikntusta yleiseenmiekpiteeseen, silla valHtseyana katsantokantana oH viime vuosisadan. alkupuoleUa n. s. idealisti-l nm • Mstonankdsitys, Idk&.-Hegelin filosofiassa, sai voimakkaimman;
iknaisiinsa. Tainan kasityskannan mukaan Hstorian kulkua okjaa loti^hx\m:im. - Mstofian joka jatkuvassa k e H - tyksessa aste asteelta lakenee toteutumistaan. • :
' "Vasta Karl Marxm mukana" joutnu Hstoriankasitys, jonka;
laktokoktana ovat taloudeUisen elaman ilmiot, ratkaisevaan vaikee- seensa. Hanen esittamansa n. s. maferialisHsen historianMsityksen paasisalto on. seuraava: " • ,• .
Historia ei perustu niikinkaan aatteeseen,' vaan maaratt3dHa taloudekisiin voimiin, joita.Marx sanoo tuotantovoimiksi. Tuotanto- voimia ovat kaikki ne voimat, joiden avuka ikminen tuottaa ela- miseen tarvdttavia kyodykkeita ja inuuta aineekista yaralHsuutta.
. Tuotantovoitnat ovat jatkuvan ja valttamattoman, taloudelHsia lakeja noudattavan keHtyksen alaisia.' dSTiiden kukoinkin saavutta- man keHtysasteen-mukaisesti muodostuu.ykteiskmmassa maaratyn-, laisia tuoianfosuhteita. Naiila Marx tarkoittaa niita erilaisia • tyo- snkteita, joista ykteiskunta on kokoonpantu. Nykyaikainen tekdas esim. edustaa erasta tuotantosukdetta. KaikMen tuotantosukteiden ykteissumma maaraa ykteiiskunnan taloudelksen rakenteen, siina valktsevat omistussukteet ja seii jakautumisen luokkiin:' rikkaisiin ja 'kdyHin, kalHtsevim ja palveleviin jaseniin. »Atitiikin ykteis- kunta, feodalinen'ykteiskunta, porvarillinen ykteiskunta muodos- tayat seUaisia tuotantosukteiden-ykteissummia ja jokainen .niista' merHtsee samalla erikoista kekitysastetta ikmiskunnan Hstoriassa.))-;
Mutta eivat yksin ykteiskunnan rakenne, sen omistus- j a luokka-|
stikteet riipu tuotantovoimien saavaittamasta keHtysasteesta, vaan
; myos, lait. ja valtiomuodot, joita M a x x sanoo ykteiskniman j u r i i d i s - i p o U i t t i s e k s i • p d i U y s k u o r e k s i , ovat siita tiippnvaisia. »Oiketisstihteet | ja'valtiomtiodot eivat ole sellaisinaan fcasitettavia, yhta vakan kcdn|
•niita voi kasittaa ikmiskengen yleisesta kekityksesta; ne joMavat pikemminMn jtmrensa aineellisista elamansiikteista.» M i n li3mii JmlMnen ktrin yksityisoifcetis' ovat kallitsevan luokan muodostamia j a almaisevat • ja • luetteloivat vain talondelHsten olosnMeiden tahdoii.»
TaloudelUfien- histoviankasiiys. 25
Kika tassa. k3?;ffiii. Myos koko aatteeUiiieii iknapHri, ykteisfain- jian ideologinsn- pmllyskuori: uskoato, moiaali," tiede^ filosofia — kaikM ne- joktwat yliteisktijiiiaii talondellisesta mkenteesta. •. Niin' itsenaisilta ja kaikesta talondellisesta;vaifctittiksesta vapailta „ kiain nama kenfciseji elaman • piirit ens! silmaykselta nayttavatkin, eivat ne kiiitenkaam olemtiiita krdn talokdellisten elamanstikteiden m'aa- raamia. »Tarvitaanko' syvallista ymmariysta iasittaakseen;' etta- ihmisteii elamanolofen, keidan, ykteisktimallisten stikteidensa, Kei- dan ykteiskiiimalKsen olemassaolonsa' mukana miiutttivat 'myds keidan mielikuvansa, katsomiiksensa |a kasitteensa, sanalla sanooi keidan tajtmtansa? M t a aatteiden Mstoiia osoittaa- • muttta; kuin etta kenkinen. tuotanto. miititttiti aineellisen mukana?, Piikutaatt aatteista, Jotka. mulEstayat koko ykteiskuiinan; silla lausutaaii vaiii' se tosiasia, - etta vankan ykteisktinnan -sisalla ovat muodosttmeet ,tittdeii ainekset, • etta vankoj en elamanstikteiden kavitessa vankat
ideatkin kaviayat yiita iiiitaa.» »Ikmisteji tajtinta ei maaraa keidan- olojaan, yaanpainvastoin .keidanykteiskuiiiialliset olosisa maaraa- yat heidan tajiintaiisa..)) ^
Kaikki valtiomiiodoissa tai kenkisissa- virtattksissa tapaktiivat m-ttutokset joMuvat siis stioranaisesti tai, valiBisesti ttLoiantovdimissa- aikaisemmin tapakttmeista •lautitoksista. »Maaratylla keMtyksen asteella • yhteislbimiallisen •tuotamioii aineelMset. 'volm.at J-outuvat ristiriitaan olemassaolevien tuotantosukteiden kanssa, eli Juriidisesti sanoen, niiden cmisttissukteiden'kanssa, Joiden vailitessa" tuotakto.,.
on siikeii asti tapaktunut. ;^aina suMeet raiiuttuvat tuotantovoimien keMtysmuodosta niiden' kakleiksi. Silloin alkaa yMdsk-iinnalEsen valiankumouksm aika. Taloudeliisen pemstaii tultiia ' muutettiksi koko sike pystytetty rakemius. mmitttCti Htaammin tai nopeammin.
Tarkastettaessa tuollaisia mriliistii-ksia pn^pidettava eriliaan-toiselta_
pttolen aineeffiset, taloudelEsissa tuotantoekdoissa tapahtuvat mul- .
listtikset, jotka voidaan itiomQntieteellsella\,-tar^ todeta, ja toiselta pudlen Juriidiset,' valtioHiset, uskoniiolliset, - esteettiset
tai filosofiset,. .lykyesti sanoen ne ideologiset muodot, ,Joissa ikmi- set tulevat tuosta ilstiriidasta-tietoisifcsi ja-Joissa' tie taistelevat • sen selvaksi.» ,—- / \ •
Tata taistelua vankan Ja titideB. valilla Marx sanoo luoMataiste-.
hikm. I/ttokkataistelu siis perust-eu-vailhoja tuotantosukteita edus^- ,
26 i?n Suviranta.
tavan.'yliteisktuitajarjestyfoeii Ja'tifisieii'ttlotaiitostiliteideii vaEseen ristiriitaan ja siihen taloiidellisten 'etiijen vastakoktaani joka on siita setiratiksena; HalMtseva Itiokka, jonka talotidellisten etujen .miiikai- nen vanka jarjestelma on, koettaa tuotantosukteissa tapaktuneesta nmutofeesta vafittamatta sailyttaa vankat omistussukteet,. lait, valtiomuodot, ja'ajatustavat:'••Toinen luokka, jonka taloudelHset edut vaativat yktefskunnan rakennetta muutett-vaksi muuttimelta ttiotantosuhteita vastaavaksi> •' • taistelee' • vankaa ykteiskuntaa - j a hallitsevaa luokkaa vastaan. Tassa taistelussa vankan ja tiuden valilla vankat muodot- voivat sailya viela katian senkin- jalkeen, 'kuin niita vastaava taloudellinen perustus on jo kavinnyt. Mutfa lopullinen, ekdoton voitto'on nousevan, uuden Jarjestyksen puo- lesta taistelevan luokan kasissa, silla sen lukumaara Ja voima kas- vavat taloudelHsen keMtyksen mukana. I^uokkataistehionsiisMsto-- rian liikkeelle paneyana voimana. Sen avulla ykteisktannan jtiriidis- poliittiset-.muodot ja'kenkiset aatteet .saatetaan tuotantovoimien kuEoinMn• saavuttatnaa keMtysastetta vastaaviksk 'KaikM Msto- ria on luokkataistelujen Hstoriaa; luokat' aikansa taloudekisten olojen tuotteita. — • . .
Seitsemankymmentayiisi vuotta/on n3rt-jo kulimut siita,'-kun Marx asettui , materiakstiseka ;Mstofiank'asityksellaan ukmaamaan sifloin yleisesti vatiimiutta Mstorian tulHtsemistapaa. K u n t a - man' aJan takaa tarkastaa kanen esiintymistaan, ei voi ^olla toteamatta, miten kedelmoittavaksi ; kanen aatteensa on muo- dostunut myokemmake- Mstoriantutkimukselle. . Silla vaikka onkin totta, - etta itse materiakstinen Mstoriankasitys seUaisenaan on osoit-
•tauttmut,' kuten tulemme nakemaan, ioogikisesti kajanaiseksi, jopa erekdjrttavaksikin, on se samalla .kuitenkin- antanut -arvaamatto- man mnsaita keratteita nuoremmalle • tutkijapolyelle./ Avasikan se tutkimusalan, joka-oH siiken saakka •Jaanyt melkein raivaamat- tomaksk, Marxin^ jalkeen ei vakava Mstoriallinen tutkimus ole enaa voinut vaikenemalla 'sivuuttaa "kysymysta kistorialHsen keMtyksen taloudelKsista edell3rtyksista.. - Yleisessa valtiollisessa Mstoriassa on xu- vetttt Minmttamaanyka enenevaakuoiMota taloudekisiin isakokoktiin.
Onpa ruvettii. tutMmaan talousMstoriaa sellaisenaankin, J.olloin kasit- telyn alaiseksi on otettu jonMn maan, jonMji ajanjaksontaijonkiii
•erikoisen Mstoriallisen ilmion taloudellinen luonne ja. keMtys. (Kti- '
la vjoMa^p- Jiyk^aaa valaista kysymysta Mstoriallis^rf' k ^ i t y k ? ' ^ --^'^
ioudelligista edellytyksista koko lailla toisin tiete'eUis|ii' edelfy-^ -
inrskniii ,mita Marxille'aikafia.an oli makdollista. ^.Senmavas^^ , /;^,r-^
'aim^^e'lykyesti kakmotell,a sita .merkitysta, .mika talouselamaka ^ ,'kistorian .kulkunn. , _ - , • ^ .
'Mm
n . Talouselamcm vaikutus Mstormaji. ' , • ' 'khteiskunnan taloudellinen ferusius. Ikmiss.ukn on samaii ole-,
Wftaistelum3lamenr''^''^^^'^''*Dafw ' ~ -^^^
I'lupnnon -piirissa. .Ikteiisenkin on pakko ,kokdiS'1;aa itadrmqns'a Vflll'' Jfisefl. Aoimeentulon kamkldmiseksi., sika luonnon adtimet o,vat „ '^St^
"Igtiit verrattuina kanen tarpeisiiirsa. lyUomakUnnan .piiri§sS.' ' * ' ^-^^'^^
^•"se'e .©lenias^aolpn taistekui luontaisen vaknnan kiologined la^fei. ' '^."^ ' ktaiiaankin piirissa on talla biologisella lailla voimallineii me'r- ' . -i^-^
sa. Miitta sen lisaksi on kiminen oppinut kaymaan plemasSjF
^plua* taloudellisin^ asein.- .Kaikki / taloudelknen, feiiidiita
' i^^ienimipdn energ-ian .-prinslippii-n:, koetetaan .vsaavuttaa T';*
a. ukrauksella makdolksjmman suurir kydty tai inaaratty ';|kinimalia. ukraukseka.
4€i V»9
. 4 * . vytilkonaiaten elamanmakdoUis^uksien erikisuuteen ja
feMaisten lakjojen erilaisuuteeii. Nama kaksi seikkaa
jtyoii ,tjiottoisammaksi Icuin itsekseen" -su^riteliuii .-^Jj^
jtta^e^t ikmisia ykteistoimmtaan. Jos seiij^ijaan ulko-^ ' ^ V - ^ l
^^asukteet ja ^ik-iriisten taipi^ukset olisiVaft olleet tayr ^ ^\,<.
i/olisi, tyorijaon ajatusl^a .tuskin \vpinu|. syjatya.
o;.0>ci. ekdoton taloudellinen prinsiippi, silla se edu'Staar •^•v*' '"'-t^eissa, tietenkin'tekBiikan ja maantiiteelMsen "dlai-' ""^'^^
V-/
28 Br. Suviranta.
syyden maaraamissa rajoissa, vabempaa'voiman kulutusta j a siis suurempaa'tyontuottoa, kuin muuten oHsi makdollista. Huomatta^
. kbon erikoisdsti, etta se ei aikoastaan • sikoin' vie edulHsimpaan t u - lokseen; kun typkdn- osaaottavat edustavat kukin -omaka 'erikois- ' alaUaan suurerdpaa taitoa toisten'iinnalia, vaan siinakin'tapauksessa,
etta kaiMssa suktefssa' parempikykyiset yktyvat tekemaan tyota kubnompainsa, kanssa. Sen, osoittaa-yksinkertainen laskelma. . ,,
Jos A on B:ta rdin paljon taitavampi, etta kan tarvitsee p-tava-.
fan valmistamiseen" 3 tuntia, B:n kaytt'aessa siiken 5 tuntia, 'seka.
r-tavaran'valmistamiseen 2 tuntia B:n 4-tuntia''vastaan, niin ke kayttaessaan kumpikin 60 tuHtia seka p;n' etta - r:n- valmistamiseen paasevat s e u r a a v a a n , t u l o k s e e n : . ' • *. '. " . ' '
• - A : 20'p 4-30 r I . • . • •
• • Mutta jos n y t ' A ja B yktyvat tyonjakoon-', siten, etta A v a l - mistaaVain r-tavaraa'j a B vain p-tavaraa, • niin ke saavat samassa ajassa eli ±20 tunnissa tulokseksi: • ' • • . • ' ; ' '• •:
• -. ' •\ • ' '••,''A:6o'r • . ' •
• .'• •' B
:-24
^ '\'-
- YkteiStulos on edellista tulosta/parempi,- silla jos laskemme p:n arvon r-yksikoissa. (A:lle on'p:n arv'o V 2 r j a B : l l e = V 4 r), 'Saamme tulokseksi; etta edeUisessa tapauksessa oli ykteistuoton arvo
A:lle 93 r ja Bdle 85 r, mutta jalkimmaisessa tapauksessa vasta-a- vasti 96 r ja 90 r . i ) . . •• - • • • ' • ,
Se". taloudelknen tosiasia, etta jaettu tyo ontaloudellisesti tuot- toisampaa'kuin itsekseen suoritettu'tyo, on teknjrt ykteiskunnalH- sen kulttuurin makdolkseksi. ^ Siina on ykteiskuntien muodostumi-' sen alkuS5ry: tydrijako se ensinna ykdisti erilHsia yksiloita- elimis- toksi. • Ykteiskuntakan juuri merkitsee toiminnan ja etujen ykteytta;
. se merkitsee, etta siiken kuuluvat yksilot eivat enaa kay olemassa- olon taistelua'vain biologisella pokjaUa, vaan ovat'ykteisen kyvin- voinnin j a menestyksen puolesta taistelevia osaveljia.- Sosiologinen
y^'-Ytt. Mises:'Die Gemeinwirtsohaft, s. 280, Jena 1922.
TaloudeUine% histonanhdsitys. 29
ttitkimtis oil. osoittanut, ettd yiiteiskimaallineii ja .taloudellinen edisiys ole koskaan joktunut ykteiskunnan jasenten eknektojen listimtaisuudesta, vaan etujen ykteisyydesta ja naiden^ ykteisten etnjen mukaisesta-toiminnasta. Taiua on ykteiskunnakisen keki- iyksenlaki, • " ' '. . ' " .. ' • "
Miten, ja minkalaisten' keHtyskausien kautta taloudeUisen ja ykteiskunnalHsen • kekityksen on taytyn3rtkulkea, ennenkuin se on saavuttanut 20, vuosisadan lansimaisissa ykteistunnissa korkeina- man asteen, minka kistoria takan saakka tuntee, siita on meilla sosiologian ja talouskistorian keraaman tutkimusaineiston no j alia nykyisin jotensakin selva kasitys. Tutkimukselle on okut erikoisen onnellista, etta primitiivistakiii talouskeHtysta on voite. tutMa davasta elamasta itsestaan. _Tavataankan viela, nykjdsinkin taka- pajulle jaaneiden rotujen keskuudesta alkeekisia ykteiskuntia, joissa tyonjako tuskm viela, on paaSS3rt alkuunsakaaUo ,Landtman emm. on todennut sep-aisen asiain tilan edelleen yaUitsevanpapualaisten kesknu-
•dessa. Han ei sieka kuomanntit,mitaan pysyvaista tydnjakoa, vaan.
jokainen toimitti tarpeen tiillen kaikkia ykteiskunnan tuntemia taloudelHsia tektavia," _ ' ' . , ,
Siella, missa ikirdsaines ja luonto on" ollut kulttuurin fcekityk- selle suottilsampaa, tyonjako ,on aste asteelta kekittynytkaktalinjaa pitkiii, Osittain tama kekitys on ollut ammatiUistutyhmiUymisid, mika on seurarmut tekniikan keHtysta, aineellisten tyovakneiden taydelHs- tymista sarmikkaasta kiviaseesta nykyaifcaiseen monimutkaiseen, usein tukansista pienemmista osista kokoonpantuuB. koneeseen saakka. Osittain taas tyonjaon-tekittyniiiien on ollut maantieteel- Ustd: yka laajempia ikmisrykmia on kollemmin tai kiiateamfliin • liittyrL3d; ykteisen tyonjaon piiriin. Teknillisen ja maantieteellisen tyonjaon keMtys ou'- lakeisesti .joktunut toinen toisestaan.' Ainoas- taan tekmikan .keMtys on teknyt makdolHseksi taloudelHsen. yuoro- vai,kutufcseii kajalisten ikmisrykmien vakka, mutta toiselta puolen on m.a.aratty tekrdllinen-uudistus ollut ka3rfcann61Hsesti makdollinen aittoastaan maaratylla maantieteellisen tyonjaon asteetta., Teknii- kan Mstoria .tarjoaa lukuisia esimerkkeja Man yarkaisista ja sen vuoksi aikanansa merHtyksettomiksi jaaneista. keksinnoista,
YMeiskwitamuQdvt, TaloudelHsen keMtyksen mukana . j a sita setirateii ovat ykteiskuntamuodot, kehittyneet. Sek on tieteellinen
^ . . / ' Joiikiii vferrafi kerfeeamiixkll-a tdioasa«te,dla, ~jblioin^0^..,^iS ,1
ntasfi yhteeir. Perhet^n mukana -siirrytaair' Gidtriarka^i|^
tlrCl'-^, , riaxkaattun: lapset kulkeya't isansa nimissa. < Ti3lVi~.'ki%t^^^ix¥^$s:-,
' - s u r f r i a t a - - - k e i < ^ t . . ' ' -^-VJf p > \\ a : ; ^ a W ^ e i t e n olojen eaelleen kekittyessa^*erat^a!ifi^^^^fi^^^^^^
. . kuntamtrodbissa'' tapa^uneiden. muutosieil' pbkjiEq?naaVet-''-',syf''''''l'e X-" V dettayiss'a'tal0udellis*ista teki-j'oisita.' MikpS, Mtaaksemme -el'laferl
i$usim]^a«ta kisloj^sta, on "-vinne vuosisadan aikana '-Mnslfaaisfg ykteisikniiissa tapakfukut valtio-- ja yMeiskuntamuoMfe'n"*-kd^^
v.;
^M'eiskunndlHnen 'ajaltelw. ''Kansaiivaltainen Hike -^on -sa-maUa eva'-»"esiinerkki ykteiskuanakiseii ajattekiii liippuvaisuiidesta
efamaii kekitylcses'^a, sika; kalisaiivaltakien ajatiistapa ei ole dak ilniio, joka joktaa alkuperansa'^ aatteen -maailmoista, vaan
•"ok senraus jmtri maiHitsemastamme taloudeUisten elosukteid'en lesta: tekniikan " vallankunioukseSta." J a samalla tavalla, 'kansanyaftaisuus perustuvat ykteiskunnalHset vir-taukset ylefen-
maarattyikin taloudelHsiin edell37t3^>ksiin-'. Taiiian kirjoittaja i-ralta kokdaltaan joutknut toteamaan- sen erikoisen selvasti mtilismii'n, tuokon valtiolHseen suuntaan nakden;-joka valHtsi.
gpauj politirlckaa isoo-luvulta osittain aina viime vuosisadalle a. 'Taman'esimerkm valossa koetannnekim seuraavassa kieman lidskojhtaiseimnin tarkastaa sita' riippuvaisuussukdetta/ missa
kunnalHiien-ajattelu, on •'talousela.maan, ja osoittaa s'amall,-a^,, makdotonta on oikein arvostaa ^^kteiskunnallista liikett^,
>ity: kasitellaan yleisesta 'taloudelHsesta kekityksesta •erillisena- irkantilismi on kansantalouden kistorian merkilHsimpia k -
jSfita kuolimatta, etta se usean -vuosisadan' ajan maarasi '•ii valti'oiden kansantalouspolitiikan suuntaynyoja, on sen en'olemus jalkimaailmaUe jaanyt kamaraksi ja epaselvaksi.
merkaktilismista omaksuma kasitys on oUut.monien vaik-^' dlainen; milloin on a-^rvostelu sen jyrkasti tuominnut,^milloin s'^amit sen varsin korkeallekin. • - .
kak'tilismin ninu on peraisin^ fysiokraatUen kirjoituksistax' k'aytti sita markiisr Miraheau v.- 1763 ilmestyneessa teok^.
>l^Miosopkie rurale». Mutta vasta Adam Smith vakaafinuttl' en-'-etta kasittefen, koettaen ykdistaa" merkantiHstisiksi
©pit erikoiseksi jarjestelmaksi. Teoksessaan kansojifn;
2Sta kan'asetti oman talousjarjestelmansa Vastakokdaksi uole's.' "-agrikillttuurisysteerndn. ek fysiokrtiana ja- toisel'tet c^n'tilismin. ^HaBen'^-mukaansa merkari-tilistit .erekty|yi=t • maan rakaa ^ansallisomaisuudeksi. - Siita joktui, etta ke
