\ ' •, oil viela yahemmiti varaa ostaa ra^^ataJlotifcteii. -tuiotteita.^ «K-aiipi^iigi>t|
''"^r* alkoivat tykjeta^asiakkaista j,a,maaseutu pafeutda.o;^^
. teen\ja ,al»kfe^liisenipfe tyonm,oi!toilima^ "YkteJ^^
s|j^at^ elamaan ,kyllastyneit|.vj^^ vtkeg.fe'e';. sykty-vai-^
|^|)i,ei^enee,. jia-lUpn^^^^ jaa y^in yksi toivG? |alj!^lje•^et^a kaikki^
jrtWtwisk,Jt»Yiritam ,oh. etot^^n,^ keidat d]a;--a.j,efte] ;pois, .-ei yli,ta;an,
• v..
g''-yiinna fa ilpj.tsee_onialta'tayal^ siita^ Siiken %mltiya:^;^ji'-f/:
liiefipimpaail kinaan'i-ja ypitel'ee--paalakensa myrk"a%illai"
•^j'I,^K''J)jkaa'sayna. *. . .. ^ ^ •-,' , , • It f.Kian siis k e , J ©ilia ei mitaan" ollnt, (5vat tulleet'rikkaiksi; m a k a a - '
''fie-i56ti'S.et 'rikkaat tu-xvattpmiiia; tuttlessa ilm-an mi©det'ta^ f aasyisi'HiS- :
|^-&ti|^e^a4aisi.nai-. Joll^'.^ei'ln.|t,|.an ©ltet,--kaneli'a"P,ii -nyt £^'a^jt,eita,v. j'!"^*
-s-
t i l l i n g pn kiivatis.elisimmaisesta kistorian, ttifltemasta Inokka-r","
iflfUta,v; Hi'storia .kertpb lisaksi,, fetta tata lnpkW5ais|tg|na: seni|rsi\''„
\'uprii.ren ^anarkiah ,aika, io'nka -jalkeen syntyi^ uli|i, jokseeilldii
^'il-:,.£lta^nen .kknkigaskuntao, .
|aJyl^'^^|tt.%l4m"me. nakpkokd^at' aiHeellisten,;talokdellisten ,ja' ,'\
'^••t>i|t^iiloi.den vaikutuksesta, kistorian kulkuun ,oya--ld'oktaneet
1'. i
, 4
At.
i -
loudelliset ehdot eivat orjallisesti maaraa'feehityksen^ suuntaa; vaan' muodpstavat; ainoastaan ne rautaiset. .puitteet, joissa Ire^ityk'seii taytyy tapahtua. • Nama- puitteet sulkevat' kehitykseii'" ifcaamktfin suppilon sisaan. Pokjalla piisertuvat Jaidat • toisiaan vastaan/silla ykteiskuntakekityksen alkuasteella ikmisella ei ole,, kutek __blejnm^
nakp.e'et, valttamattdmien eknektojen tyydyttamisessa ^miiikaan-- laista yksiloUista valinnan varaa. Mutta korkeammaUa ykteiskunta--.
asteella avautuu aineellisten ektojen valjenevissa rajoissa m^dolli-J suuksia itsenaisempaan kekitykseen. Tarpeiden tyydyttamista eivat talloin enaa maaraa yksinomaan ikmisen tahidosta-ja' kanen 'mielikaluistaan • riipptimattomat aineelHset ja tajloudelHset voimat,'
vaan myos koko kanen kenkinen olemuksensa: moraaliset,"- 'kskon-- .noUiset, esteettiset nakokokdat. Talouskin tulee yha enemman
kenkisen kulttuurin palvelijaksi. K u n siis kaikki nama taioiiclelli- set ja kenkiset vaikuttimet ykdessa'johtavat 'ikmisen toiinintaa, ei, voi olla tosiasioiden mukaista vaittaa ykteiskunnalHsen kekitykser' noudattavan jotakin objektiivisesti maaratiya, • ikmistoiniinna vaikutuksista .riippumatonta uraa^" silla taytyykan- k e k i t y k s ^ sunn nan muuttua joka kerran, milloin, ykteiskunnassa elavfen'ja toimi"
vien •; ikmisten vaikuttimissa- j a fiiita joktuen keidan tarpeidenSa t y y dyttamisessa tapaktuu muutoksia.. , •
Mutta myontaessamme taten ikmiskunnan kenkisella kitlttuuril
©levan "vaikutusta kistorian kulkuun, vielapa etta,tama vaikutus p omansa lisaantymaan ykteiskunnan kehitty'essa korkeampii«i muot kin,' emme toiselta puolen saa ketkeksikaan unoktaa, etta ikmiskun- .on. tassa kokden vasta kekityks'ensa alkutaipaleella. "Mstoria
• tunne yktaan ainoata ykteiskuiitaa, • joka olisi edes lakimaill^k"
onnistunut paasemaan aineellisten ektojensa kerraksi' ja. vapau anaan taloudekisista kuoHsta. Painvast©in ©n tarpeiden tyydyt
rnisvalineiden-.riittaniattorfiyys'kaikkialla ja kaikkina aikoina 1, nyt leimansa ikmisten toimintaan. I/ansimaathan edustavat t;' - dellisen kekiiykgen takan asti saavuttamaa ^ kprkeinta' astetta/:
mutta inissa niiden piirissa naemme ristiriidan" aineelHsten ekt ja iii.B3is.en tarpfeiden-valikadakanneen.vaikuttamasta?.»Mutta;
kauan ktdn tama ristiriita valHtsee,' tsijtyj taloudelHsen selity
•— seHtyksen aineellisten makdoll-isuuksien sovelluttaniisesta :' sen tarpeisiin -—• edelleenkiii jaada tarkeimmaksi ikmiselaman^
S u o m e n v a l t i o n r a n t a t e M e n . k i v i h i i l e i n o
k a n s a n t a l o u d e n k ^ n n ^ a l t a . 1) . \V»
• , ' K i r j - Eino Saari'. " ^'-y v f- . ' I . Valtipn tautaieiden polttoaineen kulutus.^- ; - Bnnen^ k u i n kaydaan tarkastamaan rantateiden'kiyikulen -ostoja-eri puoHlta, on s y y t a ottaa seivike rautateMen |).©ltto- aineen Iculutnsmaara j a sen. l?:ekitys seka e-ri pbittoaineide'' osuns'siina. Jaljempkna olevassg, taukikossa'oii:tata yarte-n esi tetty polttppt}.un. j a kivikiilen kulutusniaarat ".valtion rant 'teika v.sta 1895" alkaen. Taulukkoon onv^iyosXiiki^'^.i^^'
^tetfya kivikiilima-araa.vastaava kalkomaara qietta,#£i|a i t o ' - nin kiyikiilta polttoarvoltaa;n vastaavan 5 p.-lm^ 'k.^lkoja, t
millpin kivikiili on ilmoitettp tilavunsmitoi'ssa, q u Ikske I p.-m^m kalkdja vastaavan 2.35 kl, kivikikta.' Na^ta^srtkt"^
ovat kayttarieet rantateiden ;^uutavar^an kulutusta' kasitek
1) S'silla oleva kixjoitus syntyi syksylla 1923 niiden eriavien, mielipi den johdosta, joita oli-esitetty valtion rantateiden viime -wioniia snoHttan:|' huomattaVista kivibiilen'ostoista. jSTama qstpt ojivat •v\u•^J9}4,•^j^Q&tx'enl, maiset, joissa valtion' ratitateille .hankittlin Idviliiilta merkitsevia.' maa M. m. Ma§talousfuottajam^Kes:kuslnton'-Ya^^^ laketti-msiELtMonsm:
.terioon kirjelman,-jossa se liuoniautti,'ett.a ky'seessa olevia ki:^^ilkiien hanj ' toja teiitaessa ekka on liian yksipnolisesti ;pidelty stlmalla rautateid'fen-'etua
ekka olla tarpeeksi kiinnitetty knomiota niiden. kansantalondelliseea .kokd vaikutukseefi. Erikoi«e^ti knonianteitiin, etta kivikiilen karikinta 'on
talouden ja^ inetsatalouden etti.jen vast^sta, se kun kalkojen Ip^synta"
nentamalla vakentaa pienen^puutavatan menekkia j a talvit6i,den saant dollisuutta ruaasenduUa. , , • . ' , , ' Kiitollisuudella mainittakoon. tassa ykteydessa, etta metsakallit puiutavaranmyyntitoimiston joktaja J.'liofikasfllo on ystavalllsesti avr ki-rjoituksen.laatijaa tiedonannoilla.
St if ? Poltte-- .piau't'a,-
I i I I
- KiVihMlta-'. ;
t o n n i a t a i
• 5-86 o i l ,420.33'9-
464.30S'
• 52.9-b23'
• 6 2 6 0 0 5 -636:3,9.1
•'S^o 36,9 ' 767-556'
84i,.663' 88.4 841 89-5 204 V,o85'l-67 . -95,3548
.618802
•'•815 125
©^5.6 379 jti,?i;f9 380
•p •916' 1-99 ' 7 7 9 069 L I . 4 3 1 355 2 3'i-4 7 i 2
mfcnpetjtiina , va's.t'aa'V'aksJ
-'Kajkqja,
\ Y h t e e h s a . ' halK©ja,-kv k i v i h i i l t a ' . vastaa^ja'- k a l k o m a a r a ' ,
•"'p.-mS.,^ ,
r:HaJp;ksf;-|^skevi , tun^ko-k© poll*-;''
• ,'t,o ainem-aaran'»
% -lien j'akk^Ja'- - / ".minen.'I,
p;|.g^'9i.7:
1 1 9 4 1 . . 12 0^6 „ . 2 3 1 8 ^ . , ,
36 r 5 7 - „ -'368099111
• 117 293 V
' 136 „ • 1-68627 ,;- ' £5491-2 „ .
, 5 8 2 2 8 „ . ' 63 599' „ ' 'Xi^s'i'O'.;
1077.123 „•
' 70.2 145 „•
r '39-4'42 t.-.
55.9'2'2.. „•
• •96369 >, I-20-I-92 „
[90818 „•
21:721-',;
'" -3 327 „ 1. .1
5.970 • 60 1 8 0 . 115 940 . i8g-785 .i'5'6 638f
49-9i'2 .55 4^.1 7i;75.6 ' -.65-920
26 651 >t.
26*638 . i7'5.834
458'350' -298 785 1972't'o 279'61 o- ' '" 48-1 845
6.00 960 4 5 4 0 9 5
108 6,05 16^635.'
^J-33 255
, 386 D41 4,20339- 4 7 0 2 7 3 ' 589 2'o3
X 4 l ' 9 4 5 . --817182-
*747^op7'' .•817468
897 103 956 597 959-124
•1004403, I I ' M ,745, . . I."13.9 3 8 2 ' * I 077 153 i.ri3,9>eJ
•I2S3 58P • '1398 9-90.;, , 1 3 9 8 0 4 4 . ,'1 380 03g-
1. 885 445 ' 2 423 3.1.7 . . 2 4 8 9 . 1 5 4 .
I 433 1.67 1655-850"
. 16529-17 - ' 1 5 7 8 6 9 7 -
I- 69.1 8 6 3 , . ' I 923976-'!
62 Eino Saari,
Kttn eri vuosina polttoaineen kulntus j a kankinnat eroavat toisistaan melkoisesti, on seuraavassa taulukossa viela esi- , tetty myos nolttoaineen kankinnat.
Polttoaineen kankinnat valtion rautateille.
V u o s i P o k t o p u u t a , K i v i h i i k a ,
t o n n i a V u o s i P o k t o p u u t a ,
• '
K i v i h i i l t a , t o n n i a
1890 •299819 • • 987 1909 I 0 0 0 6 9 9 ' 7 2 5 0 3
1892 240 040 — 1910 1 012 321 8 8 8 0
1894 278 076 • ^ — 1911 I 015 105 3 1 900
1896 381 799 — 1912 • 8 2 7 3 5 4 107 676.
, 1898 576 914 • • 1913 ' 918 166 135 891
1900 I 079 503 1914 698 619 6 1 4 3 5
1901 720 605 1915 1 0 0 5 5 1 8 —
1902 479 195 1916 3 0 2 1 3 9 9 , 7 9 2 8
1903 7 5 7 2 6 3 1917 4 926 769 • ' . 277 ' _
1904 863 234 — 1918 I 882 133 —
1905 - I 177345 — 1919 9 4 1 4 6 2
1906 819 517 1920 491 871
'1907 697 164 ' 19228 1921 . I 896 668
1908 703 384. I 17 401 1*922 I 1 2 9 7 1 9
\ 1923 n , I ICO 000 104 459
Yleisena piirteena voidaan panna merkille, etta koko polttoaineen kulutus on yktamittaisesti kasvanut vieen 1917 saakka, jolloin se oli suurimmillaan (2.5 milj. p.-m^). Miltei sama ok maara v. 1916 (2-.4 milj. p.-m^). Myoskin v : n 1915 kulutusmaara (1,9 m i l j . p.-m^) oli edelliseen vuoteen verraten kuomattavan - suuri. Naiden vuosien poikkeuksellisen suuri polttoaineen tarve joktui paljosta sotilaskuljetuksesta seka muustakin Suomen j a Venajan valises'ta tavallista vilkkaam- masta liikenteesta.
¥."1918
oli koko polttoaineen kulutus • sttunniUeen sama, kuin viimeisina maailmansodan edellisina vuosina,' 1.4 milj. p.-ni^. Sen jalkeen on se taas noussut, mutta'ei kuitenkaan w : n1916—1917
tasaUe.Polttoaineen tarpeen yleinen lisaantyminen on suoranai-
rautateita varten'sadtaisiin koko laajuudessaan jdrjestetyksi.: rMi&tmk.& n.:o 11.
Helsinki. 1911. (KoneMrjoituskappale.) - - f ^ JiCo«ife^^ -Valtion tarve-',
•cdmidgn ostofa ja hankintofa jarfestarnMn'.as^etetulleKNemotteM :komi- tealta, joka on asetettu laatimaan ehdotusta-puutatiarahankintofen fdrjesMmiseksi valtionlaitosten tarpeiksi. Helsinki.. 1921.- '(Eonekirjoituskappale..)
, Suomeji • faUiofi fuutrnteiden. MmM&en -pstof Jianscfntaloudeh^ 'kfpnMtm • h-... ^
,11611 seiiratis siita, etta radat ovat lisaantyneet j a ratojeti pitmii- teen stikteelliiieii liikenne kasvanut, koska voiman j a lammon' synnyttaminen on kaiken aikaa- tapaktunut samalla tavaka.
ISdin kauan k u i n siina ei .tapakdu periaatteellisia muutoksia, disaantyj'" y k a vielakin polttoaineen kulutus rajojen pituuden
kasvaessa j a sukteellisen liikenteen suuretessa.
,Suuren muutoksen rantateiden polttoaineen tarpeessa.
tulee saamaan aikaan''sutinniteltu sakkovoiinan kaytantoon otto, k u n se toteutuu. Se on epailematta kansa^taloudellinen voitto, mikali silla liikenteen tarvitsema voim'a saadaan synty-
;maan mukavammin .ja-kalvemmin k u i n Mvikiilella J a 'puulla.
^Polttoturve ainakaan toistaiseksi tuskin tuUee kuoniattavasti ,vaikuttamaan kalkojen j a kivikiilen tarpeeseen.
Mita kivikiileen Jtulee, on sen kulutus j a kankinta yaikdel-;
' k i t melkoisesti eri aikoina.'Bnsimmainen kivikiilen karikinta ..rautateille tapaktui v . 1890, lakes i 000 tonnia. Sen jalkeen
sita ei tiiotu lisaa ennen k u i n w . 1897-^1900. ¥v. 1901—-1906 'ei taaskaan k i v i k i i l t a kankittu, mutta v:sta 1907 alkaen rauta-^
•*tiet v:een 1914 saakka saannoUisesti ostivat melkoisia maaria kivikiilta. Maailmansota keskeytti sen kuitenkin melkein koko-'
" aan. Vasta v . 1923 on taas ostettu • rautateille kuoinattavia;
a aria kivikiilta.,
Syyna kivikiilen kaiikintoikin-vuosisatojen vaikteessa oli alkojen -kinnan:nousu j a vaikeus saada niita, tarpeeksi. H a l - /
j en .kankinta k a v i plan kuitenkin kelpommaksi, j a sikoin vikiilenldn ostot lakkautettun. V.: 1907 - ne Isuitenkin taas
'itettiin, kun-kalkojen iiankinta rupesi vaikeutumaan, Sodan--- ,ainen kiileii kankinnan loppuminen joktui tunnetusta ulko-
•ankaupan pysaktymisesta,-ja sodan jalkeen on kiiien k i n t a '-t , niin korkealla, ettei ole rykdytty sita-kankkimaan_ ennen'
v.- 1923, jolloin kalkojen kinta y k d nousi. Halkojen j a ; 11 kiiiiaan palataan 2. j a 3. luvussa. . '
• ..Kivikiilta ei ole kay tetty kaikilla rataosilla y k t a paljon j a : k a ei lainkaan.- K u n , tama seikka vaikuttaa kalkojen k a n - jaan maan eri osista, on sen .valaisemiseksi seuraavkssa/
ikossa ..esitetty •• .veturien tarpeeksi varikoista 'otettujen daineiden maara v. 1913, jolloin .runsas kolmannes kaloiksi , .netusta ,polttoainemaarasta oli kivikiilta.
5% '
'V- > •
•St' ' f
Pi.etarin
Vii^urin-, . p a a r a d a n . .
" " a r j . ' radari H e l s i n g i n . . . . . V . . Fredriksbergin.^ . . R i i h i m a e n "
L a h d e n . . Bfeingpn i . . . K ' a r j a n
T u r u n . .•; i. . . T a r H , p e r e e n , - . , . , . . . T o i j a l a n . . . . y.aasan , . . . : : ^ . . S e i n a j o e n
O u i m i • Kuopion
M i k k e l i n
K o u v o l a a ' . . . g-ott-avalau
J v v a s k y l a n ..,
5 r'93 121 071-
710 21 536 5 6 8 7 a
5 9 2 9 7 296 6 4 2 8 4 5 i H
88 949 16 259 5 9 0 3 27 954 64 117 44 348 14 359 S7 42.1- 34 69.5
^.6085 Y h t e e n s a j a k e s k i m .
10 23 I
I, 4
u
666 262 083 0 3 1 '651 911 830 5.55 773
I 215
\89 19-0 x i 5 5 2 5
53 3^0 116310,
5 4 1 5 20 J55
825^, '24 55'i
2 "775 3865.
6 0 7 5
7 3 2 7 5 5
' 94 383 J 0 8 635 121 0 7 J
"54 040 137 846
• 62 293 . S 9 2 9 2 7 4 ^ 1 ; 14 683 69-669 118 099
i'9 d34 ,9'76.8 ' 2 7 9S4 '64^i<7
44 3#8
• 1 4 3 5 9
• 6 3 ^ 6 ' 34 69'5'
• ?6.Q85
94 920 ^74 6 0 a I 2 0 ^ 3 5 5 ! 60:7; '4: 2 8 5.5-
44:5 rod.o
1.3 15.6 9'r.3 100 0-
'•^6.6,
75:?
85.4 6o\
ioo'.o' lOO.O lOO.O'
100.6 iopirf
ei8.7' 84.4
r8.?
73.;^^
563;
,•24.7^
14,6 39-*
9.6 4 ? . -
9 2 4: 2:
4:'74 4f 73 4:9.5.2
4: 92
4:-86 f-.44 ' 3 : 5 6 3 4:^3S 4--53 3 : 7 8 3: 89, 3:'90 3;..8^:
3;
:54|
:.2]
: 8 c 8s
8c.
9 I 9|
Kuten^ taulukosta naMaan-, on kivi1jLii|tarll;ay%g:tty etit^
E t e l a - j.a ^Eonnais-StLoniessa, jossa ^polttoptton kmta on J keimmikaan.
Vertauksen vuoksi mainittakoon ^ r i polttoaineiden os Ruotsin rantateiden polttoaineen kulutuksessa: . ,
. 1) Muunt-amisessa k a y t e t t y s. I ' mainit-tma suhdetta: .tpnni^
M i i t a == 5P--™-^ h^lkoja.•• . • ' • ,: .. ; • ,.
• r.-v % B'&tfinMnde f^edforslag till Stats atgSv der fgv ,fMmjia-nWe: av., en'dh^
dufi$on och 'anvdndning av tovvtrdnsle, avgivet- T.<)^6^ d,rs pfjihommitte. ^ Stockholm. 192"!, S . i i 2 . ' '
^^'ilibrilcetteja . : , o oi „ 26.19 , / -'/urvetta ,— ,.>.r 0.13,, . 0.20 t>'
C,|tailiulta ...^,.7... 0.01,, ^ , 0 0 2 , , - .:,puuta : i-lO „ " / 2 16 „
^Polttoaineen kokoonpano on siis" aivan toinen k n i n Siio- ,^iita "M^oitniattaJ 'etfca k i v i t i i k j a kolzsi Ruotsiss'a" ovat;
i t a v a f a a ' n i i n k u i n Snomessaldn j a "polttopuu kotimaista' 'tta. Tassa ykteydessa on kuitenkin mui&tettava, cti;a
5i§sa metsien k a k k u u viimeisimpienkin lasl^elmien mukauip.' casvua suurempi. Suomessa uusimmat viela' vakan^ kesken-
et' laskelmat nayttavat joktavan kasvun ykjaamaankin, 'kdlco maa_ otetaan Itiikuun. 'Btela-^Suomessa, 1-josta-.-raiit^r.
polttopuu paaosaltaan k-akataan;:' kaldsaus. sen- sijiaan ~ la nykyista kasvua sutuempi^' ' ^' ' " •
1923 rautatiet ostivat kivikiilta n-. 100 ooO'tontLia, j'oka - a suunnijleen 0.5 milj. p.-m^ kalkoja.^ "Vv. 1913—1915, t ;kivikiilen^ kayttaminen on ollnt suurimmiljaa^^ se oli'v
aaiin 102460 tonnia vupdessa, siis sama maara k u i i . yuotiset kivikiilen ostott K i v i k i i l e ^ ' ottamdsta yksik:|r
5i polttoaineeksi rautateill^ ei' pie ajateltnkaan, vaaft' ayttaminen on suunniteltu ,i;ajoitettavaksi osapnilletki' maaraan, joka siis edustaa ^n. Vs—y% rautateidfen koko
3ta polttoaineen kklutuksesta. K i v i k i i l i on sujikniteltk;
avaksi E t e l a - j a I^ansi-Suomessa, missa ptflttopuu ,dk,.*
a • seuraavassa rykdytaan kasittelemaan - rautateiddii ostoja kansantalouden kannalta, lakdetaan a|feit_
'sta tosiasiftista: kivikiilella korvataan p., 0.5" Sii^j.r.' koja paaasiallisesti E t e l a - j a I/ansi-Supmessa.
'Rantateiden hiilen ostojen vaihidus kauppataseeseen. >
^ ' " -
ta;teiden kivikiilen ostot vaiknttavat tai-ainakin rypi- ttaa kauppataseeseen-kakdeka tavaka:-- •, -
• lie voivat siinientaa vientia, .rtdl^ali rautat«ei|ta liiiMa:
Icayttamisen vnoksi liikenevat polttqpnumaarat vordl^aaji'^i^^"' nlkoanaille. ' ' ' "
sm
" Kivikiilen fa kokdn tuonti.
Y u o s i
Tuontirgiaara,. tonnia
Koksi ^ Y k t e e n s a
Tuontiarvo, i ooo Sirgisk.
KiAri-
hiili2) Kok«i'
1 . '
Yhtefeh&a
4 - . > V
Ki'vihii- len®f ja<
k c ^ b l n ' y'lit^inen femo&tiflr- vbo?i ko- ko. tuon- n i n ar-
/Y9Sta •
1910/
1911 19 [.2,
I915
1^14- I 9 1 6
•^919-
<I'92Q, 192,1 1923 19.24
3 4 6 6 1 9 433 773 4 8 7 9 1 2 536>^75 21*6.323
4 5 6 2 r 7 635 ' 9'J32
35 220'
80-389 81- 563 229 144' 490 3,18
1 5 2 3 1 21 874 - 3 0 801
' 4 8 6 3 9 1 2 4 3 9 2 8 8 9 12 172'
7 2 4 4 7 7 2 6 9 150 5 445
^3 953 3 4 3 5 2
• 3 6 1 85b 455 647 5387.13
"58561-4 2 2 8 7 6 2
7 4 5 1
2'0 807 ,16376' . 2 ^ 5 2 6 - 42'946
89 539 • , 8 7 0 0 8
243 ©97^
52-4 670
6 9 3 2 9''i<09 12 1^8 13^4^5 . 5 4 2 2
/ 685 - '3 527
. 73tS' 10 058 18360 6 8 3 7 7 347i;S 64 542 53s 737
' ' 381 ' ^ 4 7 '
. 924 1459
373
>742 / 6'086 v<- 3 623
663,
^ '473=3 ' t S §86 4.98-?', '8'115 --1.6 431''
" 7 S r 3 ' g.'#56
13 12-2
'*l:4 §84*.
' 5 795 -I 427 9 613
.4 357'.
I 0 72I-
2 J 0 3 3 '
§i]!263/
§ 9 6 9
^ 2 4 I52'.I
. jf.9Q 2 p
3.00 -O.2o,
2 . 1 3 .
6
2.^3-2 -1.11
1.S3
' 3.3'
• '1.
^ota-aika k y v i n yikinar-rettavasfi snpisti, l i i v i k i % n j a Ic sin tnbn-tia voinialdcaasti us-eastakin -erij syysta (olfeoYailceu kulj,etusvaikendet, korkea kinta). Sodan'jalkeen tuon-ti
kuin V .
1912,
mutta pienempi kuin v. 191I3.Kivikifien'j-a koksin tu0nfik,inta kofiosi soda-n vaikuttiks paljon nopeammin k u m yleinen tuontikintaindekfei, mika k"
• seuraavasta taklu^Qsta.:
1) 'Vkatllife'&ii feartppatilastoia ntukagii. - ,
2) Kiviliiileeffi. ®ai ImelTtti'.myos antragiiitibiili, joka v:sta xgao on
tilastossa eri r y k m a n a . ' •
p -"Vasta w . " 1922—1923 'on • ki-vi'Milen tuontillMtaindeksi
••^^nt'la|iennella yleista tnontikirLtaindeksi'a. ' - ,>;( -/
y- 'Kivikiilen i a koksin .psnns tnonnin koko" arvosta oli - v v . id-v-^igi-i n . 2—^3 % . Vv.,1920 ja-i9-2^ Sfi on olljit samoilla^v ft^lla. V . '1921 mainittn % oH paljon' pienempi i&hkmm,^
^ t j i b n n a tapakturieesta stmresta kiviMlen-J!a;,kx?ks|k t u o k j ^ 'pL', laskusta. 1923 kivikiilen ja"" koksin- ©fe-ttas -Is©^^^:
'[ill' aryosta 'bn-ollut suurempi'kuin miifaan'niii'unE^
^; j a ' t a l l a .vuosikynim'^nefia. . ^ ' . . . 1 1 , - . ' - Ij'apaa tuonti ei .kuitenkaak lakeskaan k a i k k i tule yalt^ok fe^eiden osaUe, v a a n etupaassa tedUasnuden j a mtiun kml%|«
"likiiyvaksi. ' K i v i M l e n koko ttiontimaaraan veffa-ttuna y ^ l - .
•^aiitateiden kivi-Mi-len kank;ini:amaara ©n- efi vu0sina''dMit: -''
<r'.-
7-4 „
?2":t' V. 1910
1911
»1912
„ i # r 3 ^ 25.3,,)
",,1914- 28'.4,r
»,i9iS — .'>.
-„ 1-916 , 4S.o'„;
V, i W 3.0 %
„ i 9 i 8 - ; — „
„ 19-19 — y ,,19^0 - r „ ,
„ 1921 — ;
„-I9'S2>'
ajrailds^n k a u p p a t i l ^ s t o n m u k a a n . Iritrallittikiik t a b a n luettun-iJ; .
;a'msid]s.--'marrask. • • '.
\- 0 . 0 5 % ; . ' V. 1914 0.40 %-;/ ' 5 " * ' . "
,,1:911 0.15 „ „*I9X6 0.17 „ " , '^-t
,yigi2 .o.57„ ' ,,.19%^ ^P..Q03„ ' " V ^ . . ; ' ^
,,-1913 0.69y ,,1923 p..63-',r • •r^.r ,
Rautaleidep. _ k m h i i l e n ostojen vaikiitns Suom^nJ tuQntfi-n
«on siis olk\ k y v i n vakainen silloinkin,- knn se ®n p l l n f s u i i r i l n - millaan. •, ' ^
"Tarkastettakoon sitten rantateiden -'kiiien -ostojen^"mak-
• dolksta vaikutusta vientiin. - lyudtakodn sita' iv^art.en ensin* l y k y t silmays polttopuuri vientiin^ , ' ' ' ^ -
' PojLtt'opuUEL koko vienti'.V:sta 1910 alkaen n^aky^ ^sekraar' vasta taulukosta.^ ^ ' - _ . - ' >' ^,.\.Wy',- ^ '
. \ • • 'PolUo'puun vienti.^) / ' ' '^'.
4
V u o s i
1910 1911 1912 i'9.i3.
1914 1915 I9'i.6 1917 1918 19^9 1920 '192,1 1922 1523?
iVienlimaara
724 700 - 739 126, , 1 004 005
.1 066.449 'I. o8'8 696-
1 568 258 3 0 5 0 049 2 4'i7 677 1*42 30'o 22 305 - 1 4 1 166 2 7 0 3 8 2 5 8 5 0 3 8 134 769
^Vienti-arvo.(fob) .
1600 mk. Q/o "vjen- n i s t a . ' 2. 846 _
• 2 * 8 % 3*888 . 4 2 6 6
> 8 9 9 r 2 3 0 P ' 33 7 5 0 . 4 4 6 0 5
4 0 1 4 . 963
11309
•17 900 3-9.067
" l b 145
0,99 . O'.90.
I . i s ; - 1.06
1.74 ' 4.8I
rb.15
2.12 •
* o . i r , 0.'39 0..^4 ^
p.88
0.23
-e ,v ,^
Vientimaatan lakautummeB en maip.'en rkemen, \o/o 7
R u o t s i <^
9.8fi ' ,9-66,
^.86
'8U5
- '4'V-.
0.07
^ 6,08 -60.87 '
92V1 '-7V-46 ' '
-.92.72 ^
26.60-
. . gosis, ' " 9'0,:%''
93-ii- 9i/^w 99-.')3;.*
'•99#:.^/^
lOO.O'O—
3:6.52i^i
, 72.53,-
' .(§.02 X 0.00 '(2
0.00 (2
•2.61 , 7.9
a 4 - - 7 .
0.87
1); .'V'iraljdseti kaupp^tiiaston mu-kaan.
"liti- laheskaaii w . igi2 "ja 1^13 vietyihin maariin. ' ~.
l^r^y P,olttoputi:n osuus Icoko Viennista oli ennen sotaa ^n. i % ,
"tafnktta sotavuosina se kokosi nopeastk Suurinimikaan se oH _^i'^i9i7 (virallisen. tilaston snyikaan vakan y l i 10 % ) , . S'odan
!||4keen oli % suurin v . 1922,'-jolloin se^ oli n i e l k e ^ sama kuiav
"fi-j^igii. ^ Mtjtta muina sodan jalkeisina, vuosina se 'on ollut*' oniattavasti pienempi kuin w . xgxo—1953. ' "
Jos rautatiet oksivat w . 1926-^1^23, kayttaneet kiviJiiilta;
st}U-imflleen -saman verfan ^uin v. 1913 eli n. 'hoQ ooo-- toiinia":, .^li^sittain, olisi se tietanyt n . milj. m^:n pdlttopkti-maaran J '•jgapauturliista' vientia varten,^ joka w . ' n 1920—19-2.3, kinto- •
sjek mukaan olisi vagtannut: v. 1920' 1.3%, v . r92i ^1,0 v. • 6.7 % j a V. 1923 0.9'% vastaayien vuosien vien-nin koko-:
psta lisattyna kysees^a olevan' polttopuumaaran arvottCO;
"astaava kivikiiUmaara (n.- 100 000 tonnia) olisr samoj'en^vuo-;•
en.^ ,kfskikintojen (cif) mukaan vastanntit_ koko tuormista-
/I'j'ZO—1922 lisattyna kysgessa olevan Idvikiili-maaran aryok^il
•^ig^o 2.3 % , V. 1921 1.2 % , v: 1922 0.7 % j a v . 19(23 0.6; ^ i^^i®2o oHsivat siis kivikiilet suurentaneet tuontia Sukteell'i-
enemman k u i n vagtaava .kalkomaara "olisi suurentankt.:,
^tra. V . 1921 olisi vaikutus ollut; saman suuntainen", mnlta,- fas %-kLvuissa olisi -ollut perin vakainen.- "V. 192'2 kaldt'V
i v a t jo ,suttrentaneet vientia samassa sukteessa. k u i i i kiyi-!
^Eon^tia. "V. 1923. oli^ivat kalot suurentaneet, vientia vakgELv,
" m a n kuin k i v i k i i l i lisasi tuontia. ' _ < ^ ' ^
^^...1920 olisi 100 000 'kivikiiktonnin cif-kinta keskikinto-*..
*ffiit&aan ollut 85.1 milf.' m k . , v . 1921 42.6 Milj'. mk., v.. 19^2
^iiiilj. nik. j a v." 1923 27.7 milj.. mk. ^ , • . '©oaado ,p.-m^ kakcoja. oksi v. "1920 vastanmut 40.q- n r p l ; : .^'f©b-kintaa, v . 1921 33.J milj. mk., v . 1922 33.4 niijj-. ~nak.
;» -1923 37.6 milj; -mk.- • ;
tas?©'-wm 1922 'ja: 1^23/li•il^t^j^nf^lflt&^^^
> ' )',V.' 1921 6lisi tmoiitipuoli ka'^Yaliut 's'toremdMialla'a^^sol'm^^^
puii/ta oMsi yie-ty jonakin imimiarlavarkna-ldDLi'^^^ ^ '' puunay miikaH -se'^p-autL muqdon -ja k,0oil '^u©les.ta ojisi *^ayny,t;;;
,''.painsa,-olisi sen vieioitiarvo ollnt paljon sattrenipji lm4li^'ka]!kb1toa"
wietaessa. ~ , ' » ^
* 'Toinen.; kysykiys on, onko ni9.kddllisinitia s-uinireioffeaa polttb-' pnmn' vientia: Asian vajaiserniseksi tatkastetaact'ipi3ltt9p'n?nB.
vientia eri mailii'i'i, ' Virakisen kanppatilaston nikkaan b v ^ t viedyt'pqlttopmimaarat'senraavat'(kivkt psQit-^^^at p.-m^):
: Vuosi • . .Rtiot^iin.. .: , VeB:af<all'e -MmhhQ-ma^m.'.^.
iQBO . . . 396 6s,3 I 9 t ' -I.13 • I , ' . 1911 71379 ' 667^11*^ . 3 ^ ' . ' •
1912 . 68 8;S9 ' 93'5 1^2 ' \' '
. 1913 9,0100 ^ 97^6 SS'i ^ ^ T : ^ , ' '
•' ' 1914 '. s;j9'42, ^ 1-036754 ,
^ \ 1915 1 0 9 9 ' 1 5 6 7 1 5 ^ ^ . -^^r ' J916 i a 5 8 ~ * 3 048 •-99,1 ' , —-
" ' ^ • •i9>7 • '2417679 , --'"—^iT r'.
^1918 86625 * SI 962 . 3^13
i-^.ig 20Si^3-- _ - I jSi j
' 1920. ro6 518 — 3 4 f ^ „ .
' .. vi;92j . . ,.v^-.250>6.87 ' . ' — •• • • V'i;9 6 9 5 ; . / " - 1922 ISS 599 424,336 ' ' S " , % ' ' '
, 'Vienti Rnotsiin on w . 1920—19-22, varsmkiii ,vi ^,1.^21 'o kiiomattavapti sunrem^^i knid' eniieli maaSnaafisot'aa,', "Vkt teldjana t a i a n on ollnt vaiknttainassa 'Rnotsin krurkmnia. s nen ostovdikiapariteettia pail^on korkeajttpi kgypa'fer^sk ^ 'tariiM, 3 a eri vkosina RuotSiin viedyt m.aarrat'_dtetaa:n/Momto
nayttaa vefpat'en v a k a n makdolliselta voj^a.. Ms-ata„ pgiLtt-qp
• "vientia Rnotsiin lakiaikoina smirilla '-maa^Filla. ' •' ^
Maara^avimpana teldjana Snomen. pdtto;punrt,-'vi'en
^ on aikaisemmin"©ll-ii* Venajd,' joka yiiineisina viiQsiiia fe sotaa bsti runsaasti 90 % koko polttopunn yiei^nista j a s
vienti j.o'nqi>si
yiemti ollnt vain.mn^as 0,1
4 niilj,.'m^.:-iin.- V i l t a 1923.-on iLSilkoj^ier nnlj. m^, joten Pie^ariin vl^fe.- '^>pn v;een 1922^ yerraten liyvin paljon pienentynyt. , K a n a ni£iaHa verrataaa yv:n rgg[g.--;i9i3 vi^ntinaa^riinf pit^iei
giuitenkaan, paasta^an samaain joiaaraan -kui'nvy. 1912 j'g. 190:3.
g-alaisten Venaj,alta'^v. 1923 saania toista milj. k a kp-sittava
SEukonsessio makdolHsesti tnlee jonkin verran snnrentamaan topnun tarjontaa Pietarissa, mntfea Pietari tulee kuitemkin'
^ ^tapauksessa ,esiintymaan kuomattayana pjDlttopuun osta- ;' a Suomesta, mikali poliittiset olot eivat esta kaup^pasuktelta.
>,Muikin maikin vienti on ollut vakaista j a satumiaista;
vuosina^ se on sunntautumrt paaasiallisesti Viroon. J o i - vuosina- on. niyos fanskaan viety jermnoisialkin .eria.
L maiden osuus o n o l l u t aivan merkii:ykseton. Vientia
©on ei voida s a i d a kovinkaan suureksi, koska Y i r o n metVat t^yat puuta y l i maan ©man tarpeen eivatka • kuljetusmat- '(^le'kovin pitkat. • Btaisempiin maikin tuskin , myoskaan •;
m'aMo|lisuutta ainakaan lakivuo^ina -saada suu:miatuksi mer-
"^^js^ polttopunn vientia.. Kuljetuslcustaknukset tttleVat nitnife : ' ^ polttopuiden vakaiseen kintaan verrattuna kovin simriksi.
|*0S siis takdotaan korvata rantateiden- kivikiilen ostojen..
_;^^a4n.a kykakin'^'sukteellisesti vakainen tnonnin lisayS*
"aien SA^'tjayttamilla pblttopuumaarilla, tulevat kysymykf;
._e%upaassa v a i n Venaja (paaasiallisesti Piet^ri) j^a Rubtsr . ,i^kisesti Tukkokna). • . . . • . , :• •
^idaan myos ajatella^ ^tta kivikiilen syrjayttamasfca ,
^^tmsta osa tulee jossakin muussa muodossa viennjn l i y - f/Yleensa. Icnit^nkin polttopuuksi kaytetaan kuonoint^,. •
';>j^ok^ ei muuktm kelpaa. Kuivatislausteollisttiis, J o s s a Meen nxuoto j a koko ei ole maaraavana,, on ainakik
^eksLsiiLa asteeka, ett,a sen tuott,eiden muodpssa l^yseesSa .jita;teilta Syrjaytetty polttopuijmaata tuskin voi tuHa
a'^kuurektamaan. , f '
m m
propsi-r papfefi^, rialla-Viaifgeri-';-.%4i^i"^^''^^" y-"' m. s;5^pjiJtlt>'"'*fe laisen piiutavaran viennin lisaaminen M'^nota voilt'aBaattoni-
vaike'uksia. '^Huomautettakoon tassa ykteyde'ssa v a i n w . ' i g
r'aaka-ainetta- riittaa enemman k u i n • fem^ssa/m^ss4-yj)!^^^
jalostaa/'ei taliaista vientia kuitekkaan voida pitaa.'^^^img^;
sena. - tos kivikiilen rautateilta syrjayttaEEOa puu-jtaaaEa-:y©l£i
Kun-''irautateiden. kiyikiilek. ostoja tarkastetaak-kau-pi taseen kannalta," ei niita'-nain-^ ollen -vpid^ pitaa .ya;kiQigollis|
^ 't^aiiiakaaS'siiilav tapauksessa, ettk^M^il^tek syrj"4^|ta% p|
maara voidaan* mtLodpssa,tai;toisessa. vied,a--u&p#Mll-e':^'Sii kinxepaedul'lisfmma&sa - tapauksessa, etteji *.taiia'r;u;lk®naa|
•meneki"n>~-pu,(5testa katisi-pains'a, ,©n "ia;&latei^en''k-l^aairf^it
tuonnista. * voi'si rnainita ^monia / kansarbtafoudell-ise^ti ^^p£
ep'aedmkisempia eria: esim. kakvioi'tmonm-n _arv§^
runsd^st-i'2" kerbaa niin su.mi k u i n maan koko kiy-iliii:l'en"''.]"a^^^^^
sin tuennin "ar^o* ^^kteensa';" -Himek^"^ mainittu ;kk.ii£enkik*3 tetaan tuptaWokisiin. tarkoituksiin j a samalla a^itaa a i M
^l>?ysymys 'mtEuttia.iS'Mn ytoisfeksi/'.|os • olisi'^'aikoi^tis'tfaluta^^
?:fetjay'ttaa halotA^okQn&pLnih^M^eh^hjY^^ Iv^-V-^--- \
'l|a4!,kaM'eH'a tavaliaf'ke ypivaJt pienentaa |)oltt%uHn'ky§yH^
^la'^aleiffeaa'sen MntaJa.' JaMdniinaiken'on'paa^^^ - ^ " l
t i A b j e n iiinta stmfissa klikitkskeskuksissS, nousta'vannnpnlam ; M'osta kuomattav'astk " - ' - ^ , ' -"i '/
:^Katsottako0n' ensin, mika merkitys fautateilla :on^polttor'^ J^J^
'oikin koko kulutnsniaara^Sa." ^ " "
%bliisutis J '.• T . . 4's75 ooo p'.-m^ 19.3 %^ i •/
f a j i t a t i e t ' ; 384 00b ' j , • .s%8 „ ; , t : .^''i^v kdt-imi'amen m e r e n k u l k u / . T - 821000 „ ' -3.5^;',, '
.ofitarvelculuttis m a ^ l l a ..."..;. /. . , 15 ©op.ooO^,-,,' - ,6'3^4',
£gtitarvektil-attis kaupungei'ssa seka v a l t i p n . • ' , * , '
"""flalojen p o l t t o p u u t T. 1'..." - i 882 000 ,-, ^ 8.-0' .ykteensa_.2.3 662 ooop.-m** ; ioo.jo-'-%
^'(EfMo^pkun vienti v. '1919. ~^li aivdn pieni, vain- 22 30-5 p!-m?.. '\i-^p
^ k & i kulutuksen j a viennin sumnia 'pli niin oilfii .23 6§4' 006.^ . *
f^f KM Str.djmbe'yg j a Leo Krohf^-f Tilas^Uinen selostus polttomneJiplutuk-, '^^kj^'^pwuameen M'i'p'&estci SUomes^^ ' j ' f • V ,
^|,~^4^t-taa v a i n v e t u r i e n . j a j u M e n d a m m i t y k s e e n iuliJvJan p M m a a r a n . , .raVtajreiden polttopuun k a y t q s t a s i s a l t y y d)' j a e) - r y k m i i n . " ; - , ^ / ^ t
'. Koko kakkaj.i,smaaran >Strdmberg • ] a .^rqk^ - ovat^^ lagkeia^fet^
* v . , 1,919 oke^en ^2 878 cop k.-m^ jjosta rautateiden wtuti%^^
ja yaumijen polttoputin o^alld 4.0 % . Asken ma-inittn'500 o@o p.-ni^ eli 333 000' k.-m^ on koko .kakkajismaarasta 1.5 %.">-',
EdeUy^tamalla ^akateoUistiU-den tuotaiito,, j a y^^knista- niattoman pnutavaran vienti samaksi kuin v. 1913 j a papetir te®llisuuksien tuotantp, v : n ' 1921 tuqtantokykj'-a vastaavaksi sekp* muut erat-samoiksi kuiii askeisessa drviolaskelmassa, ovat Stfomherg j a Krohn saan.eet koko polttox^kun.kotimaisek^i kulu- tusniaaraksi 26 §29 000 p.-m^ (17 900 ooo k.-m^}, j a koko k a k - kairsrnaaraksi 35300000 k.-m^. Polttopunn vientii v. I9'i3,
ok 747 000- k.rln^, joten koko pQlttoputimaara olisi 18 O Q O k.-in^. Junien^ polttopuun kulutuksen oguus-tasta on 4.9 % ' I koko kaklsausniaarasta 2.5 % . HidliUa koryattavaksi ajatelt 500000 p.r-m® (333000 k.-in^) on vastaayasti i.»8"%" j^a q»9"'^
'Suomen Metsankoitoykdistyksen v., 1916 asettama komite 'lasl^i, etta koko kakkausmaara v. 1913 oli 33.9,milj. k. ^ i ^ ' il-ma
tnetsaan j aapia latvuksia. ^)'Tasta maarasta voidaan laskea .p' puuta "olevan 53.5 % eli n. i8.'i'»milj.k.-m'^. ^) Kyseessaojre milj. p'.-m^ (^/s milj-. k,.-ni^) polttopuuta on taman laskelnlankol polttoputynaarasta~'i.8 % j a koko kakkausnaaarasta i.d>.%'.' , V R i i t t a y a meiiekki pienellekin puutay-arake o-n, iMensiiyis
metsatalouden 'eline'kto. Se vasta tekee niakdollisiksi mets"' koidoUiset pukdistus- j a apukarvennuskakkukt, joilla mets' tilaa j a kasvusukteita voidaan paranta|i. ^ K u n ' pt)ltt0puu ' metsien yakaasvoisinta^puutuotetta, se k u n ei aseta Sanotta vaatimuksia rungoii" muotoon eika kokoon, ejn sen mene juuri talta kannalta erikoisen 'tarkea.' • , - •
• • • M^tsaan kayttataatta j a a p i a latvtfesia.ei tassa- ole. o'tfett-u l u ' ' • • ' ^) Overmverhas Ijandets shagar- Qsh, afn sAidr fall'et, viMa digavdef' ' vidtmgas- for ^ectt Mndrat dennx dveravverkw^ng.. {Met'satahudellinerv Aik
Az^y^ay . S i i€6.) ^' -•' . ... •• " ... >
- _.. ^) Eimo Saan: MetsdbMmsseista ja-puimhulutuhs-esta.-^ [Yht&is talowdelknm Atkakmsktrja.'igz^. S . 45.) • ' ...
_|,'^itapai|si jp^ltt^pBrnii''tarve^kas^aa vaeston IfSjap-jityessa-ja Slstifiistuotariiion smtLret^ssa..- ^^wmhefgin ja -Krohkim., miikaaa i ylbistaaii^tebllisutideii-^ '^9?J, kukj^tes-,-:
•*a-^aa,ii-3 167.000 p.-m^ edellyttanialia, ei5ta",sak.ateokisumdeii"- i|[kto olisi sama 'ktiin v.'1913 .ja'^paperiteolksnttderL ttlot&,nd;0-/
;ata vastaisi sen koko tnotantokykya sellaisena' k u i n oM-' -Tariia lisays on Vksiuaan lakes 2 kertaarautatei^e'n'- '^-ipplit'opuun kulktus j a n.' 6- kertaa kivikiilella koryatta-
ifPletettu maara. Y'aestoli. \asvaessa. ei •polttopuun koti- f'Vefnaara kuitenkaa-n'nouse y k t a nopeasti, silla, pdun kirinan,
ptes'sa ruvetaan sita ^ kayttamaan ~ y k a 'saa^tayaisenimik.4 ..on y k a yleisempaan kaytaiitpon dito mj^os vSkentaa pplt-'
"ttkn tarvetta.' Toiselt.a'puolen kykaJrin nykyisesta intensiivi- a • a^utustoiminndsta j.ofituva viljelmien lukkiiraaran ksays fldT..,suui'fentamaan m'aalaisvaestpn kotitarvepuun maaraa .
"'aA'minkiii kuin' vakiluku kasvaa, koska! pienilla vitjelmilla, • a-alaan nakden ''kul'utetaan enerninan, pniita ktlin suufem-
V,^) ' Maalaisvaeston' koBtarvepuufi' 'kulutukseti Ifeaaiity'-- "
^|[:/'tlmtnu absokiuttisesti Snurimpana-.juttri polttopuussfeLi': •
•-a', . se rnaalaisvaqston koko kotitarvepuumaarasta niupiy"*
^f^7%-: ^) Katipmikien kasvaessa Iisaantyy\lammitetta=i^^
ku^aeiden- lukti,-joka s'ukrentaa poltto|)uun-tarvetta/jdsv,
^'tPiselta' puolen larrimitystekniikan _ kekitys ' pienentaa'.
f".|ta polttopunn'kayttomaaraa.' ', • • %tff .fen-edelta k a v i selville," voidaan myos pplttPpuun vienl|.a '
^^j^e^ti ^urerttaa nykyisestaan.- . ' ' ' • . •-'A:]'--.
/kokta'' menekis'sa, j osta. >Su6men. metsat^lous pakim-panf • pienen-pmttavaran knon©. menelc^i Pokjois-S'uoiriepk;
Bt^.^«Q, '^ciori: Kokfarvepuun kulutus mma/ewdulia Tmun PSnn:.
''It^elsip!.]si. I922.< S . 137-jasg. ^ , •' ^ '. .-. • ' •• . v;''- . p^jiArittauksessa mamiltii teds. S . 1.56, - ' ^ ' ,-, .
~ 3Qin polttoptfLi on tllafun^^eiisa-S^arMv^^^^Slia^^
\ /kltij^etn'skngtanffliikset h5n7^i6.^niari teki^a'poMdp^^^^
aarimmainen faja, josta'polttopnmta skarissa.maari«s|,kalLVas^^^
^. Y- kuljettaa kukttnskeskuksiin on ndin ©lien lakempana viiMG"
^ mainittnja kiiin aivoldc:aaniman-pn'fttavai;an ©llessa^i:ysee^s4.«i^
"^^l . Vesferisen mukaan niuodr©stivtat Tietafis^a rny^ity^ki-^ap*
' i ' ' . mesta vietyj'en kalk(>jen myykti5ainnasta , raktikustanmck'gi -vetoa lukutin ottamatta: ^) '.c- " " -" \
Karjalan. radan vairen halkojen ^ J . . . "24-&, Paij anteen ymgaristdn 4o-9 i ' Parin puolen . y . , . .' ° * ^ 0 - 2 ;
^ E n n e n sotaa on kuljetuskustalinusten osuus ^bllut.jie paljon suurempi, silla Venajalle vietyjen-kalkoj'en kinta ,oli -i ^, 1917 4—5 kertaa niin suuri ^kuin enn^en -sotaa, k u n kaUcoj^
rautatierakdit ,oliyat kokpnneet v a m ' 1.,5-kertaisiksi..
Metsandmistajilta myytavaksi kikeneyan poltt©puun kti
• • tuskeskukset ovat paaa,siallisesti Etela--Supmessk, j a suu^^
vientikeskukset Pietari j,a (Tukkolma ©vat Inaan Ipunais- kaakkoiskrdmaa lakinna. lyisaksi vaeston " kotitarvekuli' l^tela-Suomessa on pinta-alaan . verrati^una paljon;^ suurei;
'^^ ^ \n Ppkjois-Suomessa. - Etela-Suom'en metsataloudelXe t a
on luonnbllisesti k y v i n k i n ednik^ta, joskin t©is,elm"^^puoler' voi kelposti joktaa liikakaldsTaukseen t a i sekaisf^lfep^a"^
I metsikkojen -p©ltt©'^uuksi kakkftamifseen, jotka vastm:ttu|
olisivat^ olleet paljon aryokkaammat innukpn ' ta*fkqitttkse
^ , Tuoreessa muist©ssa lienevat'yieensa v i ^ l a ' v v : n , ii^gi&'ja^f 2c]Sk2S^t kalonkakktCiit, kun polttopuu5n vienti alcMa ngjisi]
X ^ —2 milj.;^.Tin^ suuremmaksi j a rautateidpk kalk©jeii,kul|
lakes 1% milj. p.-m^ suiiremrpaksikuin ennen sot^a. "Ja;:, L'- Suomessakan k a k k u u oli jo ennen S0$aa kasvua> suurfenij
1) Emi,l 'Vesterm&n. • tialhojen • Mnnm.
r- 5* ; • - hakkaa-jOin, kuljeiaskusiet/nnusten fa va^Mdjam k&sken. 'kuo3ew •X'^^^.^apassa^
• ^) Ovefflvverkas landets skegar'och, ofh sd dr. faliei, .v'SlkmM^
^ i " - , . vtdfagas,,'fet-att hmdra- Bemia •av&tojvve.^kmn'g.y {Metmfaloud'eMiyp^BnJ'-lAf^'t 's- •- • 1916. -S. IS-©-ja ss.). ^Yffa IVv/ess^h:--'Mectsamaittm fjmmlM&p,ni^
• . nykyiS'&n tuoton •ja'puunkulutuksen mhses-^a .suhteesta. .Helsinkii-gaO'^
r , - forestaha fennica 15.) ' -'• •• v
H a v u n a l o t
Mk./m3 I n d e k s i
: 4 : ^ 4 : 5 0
"6:,8,6
•' 9.^ 99 i 6 r 5 9 25:'23 ,.•35:41 - 6 5 : 3 2
--S-^: 4 7 ,63::.o7
.100 US'.
•172 2 5 0 .
•415 6 3 1 885 1 6 3 3 1 3 8 ^ 1 5 7 7
r 5"28
Pu"u7 . y i e e n s a - i ) '
'SeJ-lu-.
loosa
• K a i k k i vie.nti-;, ' .-tavaa;at; '•
I n d e k t i
' I'QS •
128/
• r 8 6 ' 317 . 22'2
• 375-•
v 8 8 6 ; f ©8-1 , 996 I 1472);
100^
' 102*- .- -147-
.29,0 <
1>A^ • 399 • 500 ,1742
1.502 i 3 5 S . I 2632)
100 102 141 352 , 452 .
/ 6 1 1 483 TJ-8.5 1433 I 19.8
• 9652-)-.
V / . '
; ptuiftjalostiasteoSdsiiiad^eff * ttk)tteil£^ 'joideii' TLem^udfj^ndi'
/viinig Vuesiiia ollut ^Uuinaille'en halkajeu ^nl:etl?tiMnt•4imdPk|i tasalla t a i sita korkeafemalla, ovat: farpMli; ^imjv4^ti5k€!"^(^e- kaaniseu'vanukkeeii* kintaindJeksi 'to- vi0a_ jpslljoia ' k d r k ^ a t ^ i
• kuin selluloosan) j a lahkarulla<t. Idalkojen' T^etitikinftaa: t a y t y y nain olie3i'»pitaa skligen l i y ^ a M . - / I • \ •
4lalkojen'''kotiniai^en kinnan yleisia nousUa, idiyak elm ' kustaknusiMeksin idtopoera, j'oka laskstaanlkdilnikalkojen'kin-
nan niBkaan: •:.••':/•
Vaniiempi sarja
iVtiosi • , . Lanipo Kai1?-1d feli&kustaimukset ' i9i4jlLem<aJk,) - v.. XQO • .
1915 , 135 - ; 1I6 , ' •"' ~ j;^
1916 '•, V ' , 225 • - . 1917 '
1918 458 6402) : i'o58 3) ,
1019 .595 7^26 2) ^ 938 3)^
1920' •I ,219 • \ 93-7' , " '
1921 r 292 ' • .1 097
U u s i sarja,^ virkllmen. elmkustaiiiiusmaeksi^
1914-
(Tanynikr—kesafe.) . . „ . ' •^•oo '•^1921 I 278 ,
' .1922 -.k^i .-. . . : / 1 z66--.
1923 f t a k i i ^ t i k l T 34''5_ •
keknik. I 401
? ' iD.aal|sk. I 468 k - ^ k k : I 481
^ _ _ tqukok i 4 7 6
• ' , ke'sSc I 493 keinak! i SQi
• ^ "elok. .\6
^yysk I 507
lyampo ^ ^ K a i k k i el^lkustatinuJ^
f
l©kak.
...
I 499ftiaifrask "153^
% S&siultsM Aikakati&kma0 miakaan.., 2) 'fR'ajaliiutojeB; mulca-^n.^. . ^ •
• 3) Salakauppakiutojen inRkaan. .
r X71.
i ' i 3 9
.i"i4"9 -• I- 1-47
/ 1 , 6 0 6 ,
, T i-©9
I I I I
1172, '
I 193 l " l 9 p
fi _
\. V . *
^ > ,vaatetu& 1.. 104.2 • '.;=,;
' \ vuokra* 973 '
\ lam^6 I 539 \ ' '
1 ''sanomalelidei ' i ' 0 7 9 . > ' / '» ' ' ';•
' - ..^verot' . s " , . 2 5 2 6 ^ ^ -^N
^'.' Halkojen kintaindeksi on siis v:sta 1920 ^alkaeb ollut kub- ttavasli korkeappi kiiin y^einek elinlaistaiinnsindeksi. Ainba 'rallisen elinknstannusindeksin rykma, joka_ nylsyansa oti'kbr-
iampi kuin lampoindeksi,' ok verot. V . 1923 lattipoidd&si on -
^^U?:ein yktamittaisesti n'bus'sut tamniikuusta, mafraskuulum „
@ntaessa.20.4 % . Yleinen elinkustannusindeksi sen s i j a a n V . - 9'23 laski kiljalleeii toukoku.ukun saakkay.mu^ta se-n jalkeen'
^"^s vakan nousi, oken marraskuussa i.e %. korkeampi kuiii^
'^mniikuusS'a. ' " \ ", , / ; On .makdollista,^ etita rantateiden k'iviliiilen ©stbi j onkin J erran tulevat alentamaan kalkojen kiiitaa, yaikkak^an se ei tunut viela v. 1923. 'Rautatiekalitus on nimittain v.^i3@2f3 '~mxt polttopuuta rtmsaanlaisesti. Halkovar.9,stot maassa sita-^r
.si- yXeensa viirne syksyna lietievat olleet normaali'^ta pieip
inat. ' ' " ' ' ' . • * ' "''k,
7 ^jKun kalkojen kinnat siis ovat nykyaan ^deiseen k i n t a -
®n vetrattuna kuomattavan korkealla, ei m.etsataloudelle':- k,an- ole tun'tuvaa vakinkoa pelattavissa, v a i k k a poltto^,' kinta valian laskisikin. • . - ., . - •
4. Valtion rautateiden edut.
^ ' - - r. > ; • - . " . • . . ' • ' . J ' . . . . . .•
.t ' - , ( . ' '
iyikiilen - kayttaminen kalkojen asemfesta tulee xoMJ^^f', '-kykjdgtfen olojen vallitessa paljon ed'ullisemnlalssi' &u'pr.-
.' T a m a kyoty ilmenee nionessa muodossa. '" ^v'r:
kyisilla 'Mnndilla kivikiili tulee eksimlakin kalveffitoiak^l' /
^ot. So'sialisen Ailkakaiushi^Kfan -mukaan:' oli,, l:oivulraLl|.b'3 '' skikinta koko maassa kuiutuske^kiiksissa kotiin ajfet*'
knltiitajilte Helsingissa v. 1923 tuli 'rtlaksaniaan kesldni. '22,-2'^
mk. kietrisylelta. Koko maan keskimaara|seksi,kotiinkiil'j^etu/- kustannukseksi tama lienee vakan liian kp,ikea.'» JoS fasketaan.
" siksi 20 mk. sylelt^, -oksi kalkojen k i n t a ki^Utnskeskiiksissa v a - xastoissa ollut-marraskuussa v, i923'kgskim.:-koiyukalot 77 mk., j a kavufialot 65 mk. rn^dta. —_ Elivikiilen kes'kimaarainenw tuoutikinta (cif) v. 1923 ok 276:_ §3 tonnibta, eli siis tonnilta, joka vastaa x p.-m^ kalkoja,^ 55: 37. Saatujen-tiet©j^n^muk
ovaj; _ rautatiekaUituksen viimevuotispt kiviliiiieu ©stot kuiten- k i n tuiieet kuomattava'sti kalvenimiksi. Cit-kintaan/©n viela lisattaya ^purkaus satamassa j a kuljetus rautatien varasto©n enn#n kuin se olisi suunnilleen vejrattavissa viimeksi s^atuikirt kalkojen kintoikin. l^urkauskustannukset o|iyat viime ,syksyn"
asiantuntevilta takoilta saatujen tietojen.mukaan n. '8 mk t©nnilta. Hintoja verrattaessa on ^lisaksi otettaya^ kuomiop ne monet muut lamnutyskustannusten.;yakennyksef, joita k i y i
^kiilta Itayttamalla saa^utetaan J a joikin, seuraavassa v i i i a t a a "
— Rautateiden kalot voivat ""trdra^keskimaarin vatan'kalvenii
"mil^i^ k u i n Tm%^^Sosiali^an AikakdUsh^rjanl^-AQt ps©|tiava
;k:dn metsak^llituksen j a rautatiekalMiuksen. omi^ta 'fiianki]
noista'valittajien'^©suus vakenee. Ja'jnuutbi^nkiaar'vertarlu ,jonkin yerram ^ puutfeeellinen, mutta ©saptii'Meen sp'kkiten '
nayttaa kyseessa ©levien pdlttqai^eidten Ijintasuliteen v i i vuQUua. 'Vertauf tulisi kivikfflelle .edidlk§eniinaksX^ jps^.las]^
taiskn I toniun kivikiilta vastaavan 6^^p.-n-i^. kalk©ja, nliii ^ 'esim.^StrMiberg j a Kmhn ovat tekneet edella mainitussa las
masaaan. ' ^ - '
K i v i k i i l i on vakemman tilaa ottavaa k u i n kalot. T*
on seurauksena ensinnakin, etta Idvfkiilta .varten ^tarvi pienempia^ v-ara§toj a kuin kalkoja ' yarten, toisefei:.
v©i mulsanaan kuJijettamallaan ppltti^ajliemaaralla ku^^
kijlta kaytettaespa j)itemrnan matkan Iqrin kalkoja kayte'tf mikgE saastaa aikaa j a tyota. J a ikolm-anneksi rautateid'en' p©J!tt©aineen kuljetukset eivat kivikiilta kaytettaessa
Jlateideii.omien-'Mj,e%usteh kdkp fs'utrimasVa. ^) M a i l f e " % i r i
It^fiteille dcmiluvletr liall^ojeii'^ulfetukset-vailipii
' r a m t a t f i l i a " ^ : v l
>iva.t samg-kaVudnna 233.7,-kiiJjVjtonm-km , ; "
•"*- 'llivikiilta polttoaiiieena kaj^ettaess.a,, s.aastyy, ty5^^^^
|ta ei y k t a k'elpqsti syty. -'-'|bis(4ta'; puolen "taKs. v.M^^a -^.V;
|teiden punitavaian kankinttfja valtionft-ietsista " jaf j^sta-'- "
j'|i;setettn-komitea salnob 'mietinliqss^ak kiviliiilen ldpin>g,iji/
ftiyan -katiemmin kuin kipinat ,fi.alkoja kaytettaeSsa. \
^^^ra T . 1923. - ^. '
I.^Raiat-atiekigilifufcsesla saacite^ ti^edou -Mukaan.
m
:?•;-.;•'••;•. • '2'-:'-\^'';{W-^i:^'-^^M
. , K i v l h i i H t a n i m i ^ liaitteiiaa *%aiap^^^ etta- li^lteiij^ja kaktston'.^korjauskiistannukset skiiieaeyat j a etta radgim. .^v^r^'|
- -reUa olevat'rakennukset j a muut, laito^set, pakemimn •JBaftsfi^^-' vat. Nama kaitat ovat kuitenkin pienet saavutettavien etnj'en j
^ rinnalla. _ ' . \ r ' ; - ' - • • ' " ] p . ' ' 5.' Typvdeston edut. •' . ' '"^ '\
Tyovaestda katsotaan jtassa .ykteydessa tyopalkliojen tyonsaantimakdolksuuden k a n n a l t a / mutta ei polVtoairieeal kuluttajina. ' ' . ,^ . \ < 1
^Se komitea, joka v. iQio asetettiin karkitsemaan p u u t a v a - l ran kankintojeri jarjestamista valtionmetsista rautateiden t a r - 1 ' peeksi, esittaa mietinnossaan, etta vetureita kaloilla lammitet-1 . taessd'tulee niiden kinnasta '(veturissa laskettuna), 83, ^ t y o r j
vaeUe tyopalkkoina. Kivikiilen kinnasta (samoin veturissaM se-laskee "'suomalaisten tyomiesten saavan 20 % , ^loppu O M ' tuontikintaa. ^) Jos-siis kivikiilen- syrjayttania. puu, jaisi k a y i ^
tamattomaksi mebaan, tietaisi kivikiilen kayttamin.en tj'^M vaestoUe ansiomakdoUisutLksien rajpittamista. ^ - 9
. Sille'puum'aaraUe, jonka rautateiden ,kivikiilen ostot • s y j ^ ' jayttavat,.-siina laajuudessa kuin niita viime vuonna-on_tek-^^
ja tektiitf viimeisina vuosina ennen sotaa, voidaaii' kuitenki epailematta saada muualla menekkia' ainakin osaksi, jos | katsotaan valttainattomaksi; tata on - jo edella kasitel
•- • Kyseessa" olevat ostot eivat siis ensinnakaan'elidattomasti tic k a k k u u - j a vetbtoiden vastaavaa vakenemista.
J a toiseksi: siinakin epaeduUisimlnassa tapauksessa, kyseessa olevalie 'puumaaralle ei saada muuta menekkia minka Btela-Suom^n rnetsataseen kannalta katsoen ei ekdo||
inasti tarvitse dll'a" vakingoksi — ei siita aikeutUva metsa|
dfen valiemiys'kuitenkaan ble so^ialisesti niin,suuri te'kija Is nayttaa .fedek^^tetyn Muataloustuottajain Keskusliiton valti kunnan viime vuoden syyskuussa maatalousniinisteriobn | tion rautateiden kivikiilen.,ostojen jokdosta jatetyssa ki|
massa. • ' • . -
••-)• Mainittu mietinto. (Konekirjoituskappale.) S;;3:70.
Wp^.-m^-n; Eakktra 'tietai&i -sife n. i i 8 ooo lydpaivaa. Hibmq-,. /^^^
M|Vi- ,fa';politt©pia|den. yarmistli?ks^s,sa, j a . aj^o^sa" Helander^ <^n 1
ikkuuseen j a a j o o n n . ^.9 noilj. iyopaiyaa,. kun^k^titar?
•ttafei oteta'lukiitiH. ^) jfeptjtarvekakkiMsk^^ "'^
Sn'evan'silu-nkikeen saman ^verrak tyota. , -•'•fs
" ' . . . " - J , ^, . . . " " ^ < • -.1
ll^P'nunjalpstnstepiHaniaQep konjunktiiiireista, joktltvat .yuqr. '''''
^set vaSitektt ^kakkausmaarissa ' aikenttavat > monta vertaa -
[•••F^mma'.-vaiktekiika metsakkakkiaiden tarioam^assa tvomaa^^' ... . - ' ^ i ;
i^a^^lipnee-'kuitenkm vain efikpise-n- ep^aediaEisina, • vmpsiiia
!^.matt^Yasti karji§M 'talvista tydttpm^yslsy^yiEt^ys^ •' .
^2; E^tela-S'Upmessa ainakin-kaktbtpfesa.,
^ i S a k s i knbm-attakoon, etta ratitateiden tarpgiksi tapaktnya , . -^h linkalcktLn ei^ sanottavasti\n -Ppkjpis-Sji.oinessa,J joss'a
^^lalouden tarjoama tybnansio-on vaestoke/paljpn stiurempi - r 4 ia~knin.Ii/tela-Snbmessa. >^ ' '
lesto'knitekkin se rykma, iokae-nikkafsii vakinkoa. , M e t s a - ' ' i'-Mi m^.----' ••'
•••• ' -V.
" •^j.---• • i f i i
^^A.,Beni. J^^elander: Metsatalouden iarjoamasta,, ans^oPydstd. I . f^ruu- .
'sdp^tvv'.,T^gz'i~ri^J3. 'Helsin-M. 1923. S-. 66. ^' - ^ '..-5 : - / ^ f md^Me^j.'S'ddnder:' m. f. S.'.9'2j..'
jf^5;i922; f 178.)
iiallittikseaiankintatoimistoa 1922 kiQTatjta-ipfeia: kafk©fek'l&s- kikinta ok sSr^S'mk.p.-ni^dta.-Seamtikaakoksi5opo'o:o/p;-m^ti .atvo olltit a.'19 milj. mid Halkoje-n-'kijiiiasta oli kamki^glfe-
kli^taimuksia 61 . s % . Metsakallittiksen kankintatoimiston v m 1922- menoista oli tyopalkkoja 87.2 %, joten voidaan itaikoien koko kinnasta laskea 53.6 % olleen tyoyaea palkkoja. -M^irii.
tu^ta 19 milj. mk^sta tama osnns on n. 10 nallj. mk. Nain suuxt tappiota el tyovaestdlle -missaan tapanksessa, <kni%eittkaan olis tnkut V. 1922, jos rantateiden .kalkojen- kankinnat qlisiva olleet %^ milj. p.-m^.pienemmat knin ne todella diivat, kosk niilla sendnin Btela-Suomessa, josta ralttateike .kaknattaa kal koja 'kakata, pnntavarg.ka yieensa on k y v a ' menekki, kate on knomautettn. _ • • - -
Tyovaeston ansk)tilaisnHden makdollinen vakeneminen 0 joka tapanksessa esi-lLa-olevan kysymyksen ykteydessa. tekij joka on otettava . knomioon. Aikedna,' jalloiii - tj^'c^tQin yieensa on kavaittavissa,' voi kysymyksen alainen metsa- knnn vakeanyskin knonontaa tilannetta tnntmvasti.
• '6. Halhejen 'DdliMdjMn ja yhsiiyistm hankhijaineduf, -Rykma, jota polttopnnii ^kanpasta pukuttaessa ei v sivuuttaa, on kalkojen valittajat j a yksityiset kankkijat.
terisen mukaan oli valrttajain j a kankkijain 'osiitis^ Pieta myytyjen Suomesta vietyjen kalkojen kinaassa v. 19x5? 30
•% siiaa tapauksessa, ettametsa oli m y y t y pystyyn, j.a xo
% siina tapauksessa, etta metsanoniistaja ,©li ni3^-ynyt lastauspaikaka (^ks ranaassa t a i ' rautatieasemalla). ^) kojea Iculutuspaikka j a a i k a . tassa tapauksessa tosin o valittajille paljon eduilisemmat k u i n yieensa on laita.
I^akeskaan kaikki polttopuu ei kuitenkaan kulje v';
jiea kautta.- TaUaiaea era oa easiaaakin maaseudun koti kulutus. TeoUisuuksista ainakin puunjalostusteolksuuS', asiakisesti itse kankkii polttopuunsa'. Ydidaan,' ekka ^.
etta aoin puolet teolksuuden |)olttoptiusta on vakttajie mittamaa. Kaupunkien j a laivaliikenteen polttapuut n i
•'-)• Bmil V&sterinen r Halkojen hinnan jakaufuminen . . . S.
2;
Suomen valtion rautateiden MviMilen ostot kansantalouden kannalta.
ettipaassa valittajieii kasitse. Valtioa- ratitateiden polttopnnsta metsakakitns k a n k k i i k y v i n knomattavan. osan; j a v:sta 1916 alkaen on rantatiekallittis alkantit itse toimittaa metsan k a k - kunta meUco laajassa mitassa,(esim. vv. 1917—1919 n. 300 000 -—400 000 p.-m^ vttosittain). Valtion rautateille kankituissa kalkomaarissa. on yksityisten kankkijain osnns oknt:
V . 1916 65 % . • '
„ 1917 67,, ' „ 1918 4 9 , ;
„ I 9 I 9 2 0 „
Valittajien katttta voidaan k y v i n ; sttmmittain - arvioiden ' sanoa kulkevan n. % koko kotimaisesta polttoputin tarpeesta.
Siiken ttdee lisaksi polttopunn vienti^ joka on paaasiallisesti valittajien kakussa. N a i k i n maariin nakden % milj. p.-m^'.n vakennys rautateiden. polttopunn ostoissa jo on .kyvin' kuo- mattaya era, v a i k k a k i n se osalta epailematta tulee jakautu- maan myoskin metsakallituksenj a rautatiekaUituksen omille kankinnoille.
Taman tappion kalkojen kankkijat voivat' ainakin osalta korvata kalkojen vientia suurentamalla j a lisaamalla muiden puutavarain kankintoja. Tallainen siirtyminen kuitenkin aina ttiottaa kankaluuksia, eika sen onnistuminen myoskaan ole
ekdottoman varniaa.- . Halonkakkaajain j a -ajajain rinnalla valittajat epailematta
ovat se piiri, jokon rautateiden kivikiilen kankinnat pakimmin tuntuvat. Kansantaloudelliselta kannalta katsoen on taina valittajain vakinko' kuitenkin sangen pieni tekija. .
7. Rautateiden .liikenndifsijdin edut.
K u t e n jo on mainittu, on kivikiilen kayttamisen suurirnpia etuja se, etta siten saastyy vatinuja rautateiden omilta kulje- tuksilta. Tasta kyoty vat ensi sijassa rautateiden liikennoitsijat, mutta samalla myds tavarain vastaan ottajat.
• B., PoUfopuun koftmaisten kuluttajain edut.
(Rautateita lukuun ottamatta.)
I/akimmat kultittajien kannalta tarkeimmat seuraukset' rautateiden polttopunn kankinnan vakenemisesta ovat t a i
