-Ejiifil My<n<n|neil, - Ulk&fyp^aen • falkka'suhtem „ ^ehipys^.^ SiigMpH^
/fimw'^ssa k^upiitngeissa ig vuosisa.dalla ennen eUfi,k^inov^(^,aM Helsingissa''1924;' 3 1 0 - { - V I I I siv. / '
Ylla mainitusta >4iopistoUiSesta vaitoslnrjasta oil ^vira^alii:- vastavaitta]'a antannt seuraavan lausunnon ^ ' "
Tekija on tutldmtiksessaan ottanut kasitellakseen;-s'6ka -IsaS^afi^' taloustie'^eessa etta talouskistoriassa tarkeaa kys^T^mysfa; ^^W\Tb sukteen kekitys on ykteiskunnalliselta ja taloxidelkselta* i
ain,a,,antanut^ tilaisnntta m.ielenkiintoisille kuomioatepille :j,a^^t^©!|^.
-telu^eru'steille'ykteiskumiak yleista kehitysta tarkaste^a^sl.a';^-
fcefija on rajoittamit tutHmuksensa' i9:ke vuosisadalie^Ui^kSan'^tte^' elik.keinovapautta-, on kan myos saanut tutldmu^kselleen'^ykf^i;' takstanv' joka -palkkataksoineen ja taloudekista toiniia^av^pal lajoittavine^maarayksineen antaa tilaisuUtta naomll^ kuondtoM|^^^
jia./mielerikiintoisilie vertauskokdike myokeinpaan o^aa^jp^^^^' kuin 'se on pmansa selventama-an sen muuto1kse:n oi^eost.'^y'^skfi^M^H mista, mika~ elinkein'ovapauden teteuttamisella nieidankin-imaiEfei^
tajloudelksessa ja ykteiskunnalksessa elamassa saatiin alka^an.'"^,;.,^
- Tutkimuksensa perustaa tekija laajaan aineist©.on,v |dB^*a- ' on koonnut, paitsi painetusta kirjatlisuudesta, lukuisista pain,^m
Efiista laktdsta, erittainkin eri; kaupunMen arMstoi&tay.--lup;^< ^ joista,, palkkaustileista ynna muista tallaisista lakteista. Kal|oea-' siiken, etta tutkimus kasittaa verrattain pitkan ajajUJaksaffl:, 0/
aineiston keraamistyo ollut paljon aikaa ja tarkkuutta-'-kysyf a.' S"' tilastollinen aineisto, minka tekija • tutkimuksessaan esitta^ 6 uutta ja eniien julkaisematonta.. -• /
Mita itse aineen kasittel3r5na -tulee, niin rmerkittafcoqn; giitt;
seuraavaa. ^ v - Tekija on-pamiutkokoon tutkimuksensa siten, ettajokdanu"
jalkeen, jossa kan- kasittelee etupaassa aineistoa ja tutkim-usmen telmallisia erikoisseikkoja,' esitetaan palkkasukteen mupto ja«* pe"
nalliset tekij,at kasittfen kysym^^kset tyosopimusvapauden^ ra-j
\tt3ksista ja tyovaeii suhtautttmisesta niihin seka kasittelyn syista, j-oista ne johtiiisivat, samoin .ktiin siirtymisen ty5sopimusvapatiteen
ja arvostelun tapahtuneen kehityksen kansantalondellisesta merki- tyksesta. Seuraavassa Invussa esitetaan palkkasukteen aitieelliset
• tekijat, tyo ja sen kasittely seka hen korvans. Seuraa sitten esitys 'palkkasukteen aineellisten tekijain suumus-sukteesta, nominaali-
ja realipalkoista tilastolliseen aineistoon no'jaten. kopuksi esitetaan syyt palkkasukteen aineellisten tekijain suuruus-sukteeseen. Teok- sen suunnittelu on mielestani puolustettavissa seka asiallisesti etta lakteiden laadun kannalta. Teki j an on taytynyt ensin tilastollisten I'ahteidensa avulia saada selvitetyksi palkkojen tosiasiakinen vaih- telu, ennenknin on voinut esittaa syyt todettuikin muutoksiin.
Bsitykseen nakden on tektava se muistutus, etta tekija kovin laajasti selostaa lakteidensa tietoja, mika antaa aiketta kaivata suurempaa keskitystajavalintaakin erinaisissa kohdissa, joita tekstin.
sijasta oksi voinut ykta kyvin selostaa muistutuksissa tai jattaapois (vrt. esim-. siv." 19, 54, 79 ja .seur-.).... On kuitenkin tumiustettava, etta menettelynsa kautta tekija on saanut suurempaa kistorialksta elavyytta esitykseensa. On myoskin kuomautettava," etta tekija ei ole niaaritellyt tutkittavana olevan ulkotyovaen kasitteellista laa- juutta, joka olisi ollut suotava. Tutkimuksesta kay kuitenkin siv,.
•II—13 selville, mita silla tutkimuksessa tarkoitetaan. Teki j an vaite siv. 13, etta ulkotyovaki olisi ollut yktenainen luokka, ei ole asialli- nen, koska esitys osoittaa, etta ulkotyovakeen kuului, kuten luon-;
nokista, varsin erilaista ainesta. Teki j an omaksuma arvostelu sivulla 58 vuoden 1851 metsaiain saannosten sovittanaisesta esittaessaan, etta voitiin syysta sanoa, etta maamme kaikki sakanomistajat jou- tuivat ekdolkseen vapauteen paastettyjen kurituskuonevankien asemaan, joiden jokaista askelta ja kanketta viranomaiset tuskalli- sen tarkasti vai voi vat, on liioittelua, joka ampuu yli maalin. Vait- taessaan'siv. 58, .etta m-aamme talouselama oli kasiteltavanamme olevana aikana viela sika kekitysasteella, ettei se valttamatta vaati- nut elinkeinovapautta, sekoittaa tekija 'syyn ja seurauksen, koska eknkeinoelan-iamme lakneuden yktena syjma oli juuri elinkeino- vapauden puute. Bsityksesta siv. 66 ja seur. tyojarjestelmassa tapaktuneen kekityksen kansantaloudellisesta merkityksesta voi tekda sen kuomautuksen, etta tekija siina esittaa ei kansantalou- dellista, vaan etupaassa asian sosialista merkitysta, ja kuittaa kan- santaloudellisen nakokokdan vain parilla lau.seella, joten nimike ei Vastaa esityksen sisaltoa. Numerosarjojen kasittelysta, voi kuo- mauttaa, etta teki j an olisi ollnt sy5rta enemman, kuin mita kan
on teknyt, alleviivata numeroiden sisaista kriteriota lakteiden Iuq- tettavaisuuteen nakden, jossa sukteessa kan olisi voinut tekda var- sin edullisia kuomioita toissakin kokdissa, kuten kirvesmieken pal-
354 KifjalUsuutta.
< kat Turiissa vv. 1846 ja' 1847, siv: 115, kaipaa yksityiskolitaista seli-.
tysta numeroiden yaihteltiiiiiii. . , ' - ; , .
' -Mita syiden esittamiseen palkkasulLteen. aineellisten "tekijain sutiruns-suhteeseen tulee, niin on, huomautettava, etta tekija esit- taessaan, etta vallassa olevien ykteiskuntakerrosten tyon arviointi.
* on ennen tyovaenluokan talondellisen, ykteiskunnallisen ja vai- : tipllisen valta-aseman alkavaa'v vakuntunksta paaasialksesti maa-' rannyt, mille tasolle tyopalkka Jontui pysaktymaan,.antaa take., nakokokdake suurentelevan. merkityksen, joka'joutuu ristiriitaan monen tutkimuksessa esiintyvan tosiasian' kanssa. Pukeena oleva ' arvioimisperuste ok ' epailematta ' kysymyksessa-; olevana aikana tarkea,-ja naytteli^tyon aryioimisessa kuomattavan osan. Mutta .tekijan esitys osoittaa, etta tyon kysynnaka ja tarjonnaka ja tuo-
tantoelaman tosiasialksella muodostumiseka.oli myoSvtakan aikaan tyopalkan =,muodostumiselle monessa: tapauksessa 'aivan ratkaiseva
" m e r k i t y s / < ^ ^'.-''•/••/'''^ ^' ;^.'" •
.Nama ynna, muut yksityiskoktaisetmnistu-tukset eivat km^
kaan'tee tykjaksi sita, etta tekija on.rj vaitoskirjassaan esittanjrt monessa sukteessa ansiokkaan tutkim:uksen.' Pitkaaikaisen ja vaiva- loisen tyon tuloksena on kan esittanyt tilastolksen aineiston, joka
30 sinansa on tutkimukseke tarkea. .Tutkimus on oikein ja asiaki.- sika pemsteilla suunniteku. lyakteiden, kaytto on tarkkaa Ja kuo- • lelksta.. Bn' ole niissa'koetarkasteluissa, mita lakteiden kaytosta olen teknyt, kuomannut virkeita. Bsitys on, kuolimatta yksityis- koktaisista muis'fcutuksista, perusteellista Ja osoi'ttaa asialksuutta Ja arvostelukykya. TutHmuksella on mielestani tieteellista' arvoa, Ja voin sita puoiustaa kyvaksyttavaksi ykopistollisena vaitoskirjana.
' 'Vaitostilaisuudessa osoitti tekija asialksuutta. J a perektymista aineeseen.! . • . '
' /. i J - Vennola.
Si®mfo Maais, kansai, TOltaklitaio I I osa. Helsinki, 1924. Kustannus- osakeyktio Otava.' 618 s-
Ylla mainittua siiurteosta on liiljatt-ain ilmestynyt toinen osa.
Nyt valmistuneessa laajassa niteessa tekdaan selkoa Suomen valtiosta ja talouselamasta. Valtlota kasittelevien esityksien sarjan aloittaa prof. Eustavi Grotenfeltinja toktori Kaarlo Blomstedtin kirjoittama HstoriaUinen katsaus vaMolksten oiojemme kekitykseen. Taman Jalkeen senraavat esitykset Suomen valtiomuodosta ja valtiosaan- nosta seka edusku.nnasta (prof. R. Brick), kalknnon j arjestysmuodosta
(tiiomari Bino J . Akla) j a itsekalknnosta (pormestari Torsten Mak- , nen), Suomen vaakunasta Ja kpusta (prof. Kustavi ' Grotenfelt), . oikeudestamme Ja oikeudenkoidostamme (kovioikeuden presidentti
'4-
Qt^ja^^)-,\m3:sm]?iko-,' sekisteri- ja, karttalaitekses-tamme' (yl.i1iire!l.r
" iQ^Ssti ifaataja),, rkalastu-kSes-ta j a mutsastyksesta" (yktirektofci
t&ei40'ori K . Snekman), matkaitusta (lekto-M« Krnst kampen), kaur,
^a.s-t,a, pankeista ja-yaktiU'tuksesta (todeliinfen? vattioneavos Angti'st 'Rraiasay).' Esifysten sarj'an paattaa prof. Nevanknnkn Idrjoitus valtiotaloudesta. ' . - "'' '
' \^l'aisti,-mika nyt ilmest3meesta'Su©niirteoksen osasta on-saa- tavissa valtioUisiiii -ja talottdekisiifi oloiliim<me, on siis sangen moni- piaoknen. Itse kirjoitukset ovat myos parkaimpien erikoistmtijoiden -laaiimia ja sekaisiria erittain arvokkaita. Kuvitus-on ksaksi teok- / -sessa 'ensiluokkainen. Nain muodoin nyt vakaristuntit misi osa on -arvolcas'Jaitko-viime vuonna iimestyneeke I osake. Yleiskatsauk-
sMksin^. kjrjoituksineen antaa Suomi-teos erittain.hyvan kasityksen m^aanune' oloista. kuotett,ayine, tuoreine -tietoineen se. on tarkea tie^oM^jia, joka tarjoaa suurta mielenkiintoa myoskin'Vlijieiskunta- 'talpiftdfel%ia kysymyksia,-karJastaviHe. - • - M-lK.
J . v.. TallqtVi'St,' ValuuMa'kys^.mys^ fa sen ratkaisemisem edellytykset.
Werner-Soderstrom 6y.'i934,. 48 siv. Hinta 8 mk.
Ylla mainittu prof. Tallqvistm. kirjoittama tiitkiekna on alkuaan , ' julkaistu ;fe)konomi'ska Samfundets-Tidskriftissa, mutta bn nyt ikne"s-
tynyt painbsta' myoskin suomennoksena, jonka Suomen Pankki on teettanyt. Aikeen takan kirjbitukseen on tekij alle • antanut profes-V
^-§^fi 'He'ckscherhx laatima tunnettu- selvitys Suomen iakaolojen nudis-
^,iMisest,a. Prof. Tallgvist taktoo ..osoittaa, etta mdiini-tussa selvit5%-
\a on liian optimistisella tavalla katseltu Suomen malidoUisunksia
&i4ak'§isessa tulev^isuudessa siirtya kultakannailie. KirJ9ittaj'a selvitte- -pee'- niita vaaroja, jotka "liittyvat katikoityyk kultakannalle siirty- ffaiseen, seka kut>ma'Uttaa erikoisesti siita, etta jos Suomen Pa,nkin
Sn pakko kiinnittaa kuomiota kovin yksipuolisesti vain setelinlunas- ai'kseen ja rakanarvon yllapitamiseen, voi siita olla seurauksena, etta 'li^re-d'aman tarpeet joutuvat karsimaan, varsinkin jos kovin anka-
luottorajpituksiin valuutsLn • arvon yllapitamiseksi ryhdytaan.
Omasta puolestamme. arvel'emme, etta tekija vastustaesSaan
^^f. Hecksckerin optimismia on mennyt jonkin verran liian pitkalle
||ta1s:kaiseen suuntaan,. naknyt vaarat ukkaavampina, kuin ne ekka iellisnUdessa ovat. kukuun 'ottamatta kiillan arvon muutoksia
•54"''
' i f
•Mi
' lasHmmissa ^.aijio^,ap4^k^issa •liarkm|i.an: ^yaiass^^^^^ _ maaEik •.;^^.;^t6taan liaptWrajbittiksia, missa/ma;arin;. lii^Q^^
omaa apuna.^ TSma-seikka ei irii.elegtamme ^qle saania1:^kyllm,3aii©7/' miota prof. Talljgpn^tin^.^yjjia IVItitta jp,ka ^tapa,til|sessa ^pii .^p%
keena oleva' Idrjoitus/erittaifl. valaiseva ja tarkalla a^iaatuntem^k-\
sella 4drjoitettu. Prof\t o n j o vargmmm valu^tta-asA^sa
kunmalla" edustauut teo^petikkoja. Niista, jp^ka ke^^alla 1^23 vasjalk vat .Hufyudstadsbl^'detiji tunn^ttuun^enqu&te.j-'in-/QP- pipi-;Tal.i|^t"
eram.toisen professorim. okella ainoa; joka on jalkeenkinpain vq|i^fl5>
pyS5^a- paaasiallisesti' silloin esittarnaljaan kan'nalla- Toiget, kaj^i^
non .mieket, ovat aikoja sitten saanefet kylata'silloiget iaiiett,g^efflj9!^
Pukeena olevaka Idrjasellaan oil prof. Tallqvist Uudelleen ,q^pi1j|^n,ut, kuiiika kyvin valuuttar-asiaan vaiknttavat tealitfejit voi tuli4fatja kallita qlematta itse valittoniasti mukana kaytannollisesga talpis^
tqiminnassa. . _ ' . '
' ' . . .Kaarlo J.-KaUiatd.
J.van Walue ^e.BordeSj-iT/^e Austrian crown^ its (depredation'and- stabiiliMtion.. Xondon,Ixg24., 2-52.-siv. ' \_ • " - ' Itavallan valuntta on ensimmainen .Eistroopan.n. s. toivo-ttomia valuuttoja,- joka saatiin vakiin-nutetuksi. Se on. nimittain sukteessa doll'ariin ollut vakaa marraskuusta 1922. Valdinnuttamia^en-sam-aten kuin maan jajleenrakentaminen yleensa tapaktui l<:ansai.nlii't©H toi-:^
mesta ja nijotavaikutuksella. seka tarjoaa useita teorian .-.kamial^
varsin mielenkiintoisia koMia. Otsakkeessa mainitnn tuf]dmtiks£fi ' ldrj.oittajia on it|e'kansainliiton sikteeristoii jasenena pttanuli osaa yaldinnutfaikistyokon'ja on siten aineeseen taysin perektynyt.' .t|
Tekija kasittel^fe tgisessa luvussa Itavallan tasavalian ^--sti^' liaa ja jalleenrakentami,styota._ Kolmas luku. sisaltaa sel^tjls^^
liikkeessa olevien/ma^fSuva-lineidek' maarasta.^ ISTeljannessa I'uyH^
esitetaan numeroaineistoa kintatason liikkeista, viidennessa Itavs^
Ian kruunun ulkpjnaisesta arvosta.. Mista kay selville, etta keia^
kuu*sta 191ZJ .kevaaseen 191^ setelisto nousee, Mntataso seuraa hitaasti ja rakan ulkomainen arvo viela kitaammin, kuten kv^nf - feettiteoiia'ja ost6voim.apariteet'titeoria opett V:sta 1916 v;^
1.920 on kintataso paljon korkeammalla kuin,seka setelisto. etta.raffi
"ulkomainen. arvo' (indeksien mukaan la'skettuna)'; syyna ok ta¥ar~
ptiute. V:sta' 192,6 s;^y'skuukuu 1922 oli kolme perattaista ke^^
suu-ntaa: ensimmais'ella'jaksolla oli seteli-indeksi korkein, tqjs
• hintaindeksi ja kolm'annella kurssi-indeksi. Syyskuusta 1922/i"
vakiintuminen. Korkein doUarinkurssi - Wienissa, 83600 krjk f-JS., ' ;
lis > t
'ek. 25 p.
\)tkife'sa on'ltavafe ii se Mefnkii' las_^" |^ |at'^|*£
nlin nbieeraiis^ma'orrslsMTa^sil;." ^ - kmiinulta. ^ ^
sifferia&an^
^ ^, akiintumisen 'tapahdnittua
•ka^'vaioiia-p'I 353 miljaaraista kruttni&sia elokuussa -1922 7126 mll'7 jaardfiil v':ia"i923 lopiissa ja 7 998 mMJaafdiln syyskuussa 1924.
Tutkimiiksen,te©reettisessa osassa tekee kk^
inimeroamei'ston p^mstuksella moiita Kuomattavaa joMopaatosta.
^' 'HaH. toteaa, etta It'avallassa ei ollut todettavissa suotaoaiVta yliteytta seteiiston maar an ja Mntatason valilla, edellinen pysyi aika-aj,oin 190 % alempana. Syyn a oli aika-ajoin voimakasta rahan arvon alene- . mista seuraava rahan kiertofiopeuden kasvaminen, aika-aj,oin. ulkq- ' maisten rnaksuvalineiden kaytantoonotto. Tarkastaessaan"* • Misttar
• 'tasoai ja doUarinlcufssin keskinaista suhdetta tekija kumoaa -osto- ' voim.apariteettiteorian osoittamalla, , etta esim. v. 1922 doUarin-
• Itu-rssi m-aarasi hintatason eika painvastoin. Mainittu teoria on
©iskeassa sikali, etta se vaittaa' 0Sto-<^oimapariteetin ja faktillisten valuuttakurssien pyrkivan tasapainobn, Autta vaarassa vaittaessaan, etl'S tasapainotila saavutetaan siten, etta "kurssit' lakenevat ost©-
; voimapariteettia. Todellisuudessa saattaa kehitys olla painvastaiken:
• ostovoimapariteetti lakenee faktilli'sta kufs'sitasoa, koska kurssit eri- - naisissa t'apauksissa maaraavat -hiriftatason. Viimemainitttia voidaan
/ teoreettisesti "perustella siten, etta ankarari rakanarvon al'en'emisen johdosta hyodyldseiden jalleentuotantolcustannukset afvioidaan kiin- teassa ulkomaan valuutassa, palkat maksetaan sita seuraavan kuku- van asteikon mtikaan., ja koko talouselama noudattaa ulkomaisen yaliiutaii kurssia'. Tama ilmio, joka tieteessa onsa'anut himen »Valori- siei?m>ng», todettiin Itavallassa ja dn.sittemmin todfettu Venajaka j a ; Saksassa* seka lienee ollut vaikttttamassa osittain Suomessakin- jyr- kimman valuuttakurssien vaiktelun aikana.t Valuut-takurs'sien vaik- • '. tekk joktuivat osittain maksutaseesta, osittain psykologisista syista
O'^tovoimiapariteettiteorian miipdostaa tekija seuraavaak uuteeni ; sanamuotoon: )>rakan arvon aietessa pyrkivat valuuttakurssit sopeu- ' tumaan odotettuun,-tulevaan ostovoimapariteettiin eika todella" jo
" vallitsevaan. Valuuttaktirssif ja ostovoimapariteetti pyrkivat tasa-
;^painotilaan. mutta milloin osoittautuu naista tekijoista toinen, mil- ' f^loin toinen ,voimakkaammaksi.»
' Yakfimmttamisen jalkeen on Itavallan setelisto kokommt n'oin l^kuusinkertaiseksi. Siita kuolimatta on dollarinkurssi vditu pysytta!a
^, rEfiuUttiimattomana, eika Hntatasossakaan ole tapahtumit su-ugrempia • ' 'mTau^oksia'. Tanlan ilmion tekija sekttaa siten, etta liikkeessa olevien
''\|ja?ksuvakneiden maaran kasvaminen ei ole ollut inllatsionia,' silla ' ')Audet maksuvalineet ovat osittain tayttaneet sen sijan, jonka ulko- i
' . •Itayall•alla'^0n-ny•t-ikultayd^ (gpld- l^^c^aagejiS^idafi^^^ \^
melkein ilman mitaan kultaa. Ulkomaisten val^inttadli tjirvisia^'j.a". ^ ennen" sotaa saayutetun, lahes 20-vuotisen kokemiakse^ n0'jalla>;b|tt ke'Skusparikki osannut taitavasti oh-jata kraunun arvon vakaviaute^n ja pelastanut maan niistia karsiniyksista, jotka valUutan taydellineii;
romahtaminen tuo m-ukanaan. , ^ ''j ' -Walre de Bordesiii teos'ontlukemisen arvoinen, se sisaltaa arlfo-/
kasta aineistoa .ja luo uutta vaTaistusta eraisiin rahateofeettisiik riitakysymyksiih.. - ' . -
P. i t , , • SlfCn Brl-sman, Httr en ndtionalekonom hetraktar varlden. '^jstert
.Bonniers forlag. Stockholm 1924. 38 siv. Hinta 60' ayri,a.*
Ylla mainittu kustannusliike .on, »luodakseen asialksta valais- tusta, etupaassa libera-liselta kannalta katsoen,-nykyajan tarkeisife J valtiollisnn ja taloudelksiia kysymyksiin», ryktynyt julkaiseB\ag;n ~f kirjoitussafjaa »Bk6nomi ojck politik». Bnsimmaisena, erittSin onnis- >l tu-neena^ numerona tassa sarjassa on ilmestynyt ylla mainittu-ipojof.' Brismanin kirjoitus.,
Tekija kuomauttaa kirjoituksensa alussa, miten kansantal®us-J mies alituisesti tapaa'kasityksia, jotka todistettavasti ovat vaa«ia.-|
Bivat vain saftomalekti-kirjoitukset,- vaan myos puolueid'en ohjelnaa-t,^
valtiomiesten lausunnot, komiteanmietinnot ja eduskuntapaatok'sel perustuvat erittain usein kasityksiin, jotka ovat selvasti nstiriiidas:!^
taloustieteen saavutusten'kanssa; B i loogilknen ajatteln, vaan'jjOpMlj vaistoj'a, etupyrkimyksia ja intokimoja nayttaa m-aaraavan ykteii kunnalksen kekityksen kulun. Tata asiain tiiaa tekij,a ei ta,k,dQ! y^^f taa muuttaa, silla, kanest-a, on vain luonnoUista, etta elaiBia etejil omaa kulkuaan liippumatta loogillisen ajattelun laeista. Sten v'u^M kun kan on' ryktyn}^ Psoittamaan kbktia, joissa kahsantalo'usfeieg katsod- yleisen mielipiteen menneen karkaan, kan -ei tahdo- ieki sita tieteelksen ylimielis3?yden'vuoksi eika ketaan kaannyttaa^
vaan yksinkqrtaisesti osoittaakseen "yleisolle, milta asiat kansg talousmieken silmilla katsottuina nayttavat.
Taman vaatirhattomastisuunnitellun tektavan onka-n pu-ke^
©levassa pienessa kirj'asessa suorittanut seka asian etta esityst^-l piiolesta erittain omiistuheesti. Yksinkertaisesti ja selvasti tan.^
selvittelee kansaflia-lou,d"elksen katsomustavan perusteita ja' ^i^'l etupaassa Ruotsin oloista esimerkkejf ottaen, Q.soitta,a suuren jou esim. tyopalkkaa, tulleja, valtion yrityksia, maatalouspplitiM' j . n. e. koskevia karkakasityksia, jotka ovat yleisesti levinneil
. '•«
^•-^^xHH^^i^^Tf^i-^ek g^iisaitsigi'ilaei.daMa-B. maassamme"laajaii''MM ')^iiKcfi4tf7", Iriijfeisen IbjopTipiiolslla esii"©tyt • esinierkit niiEinimris*^
mMsMiplffeeista ja pTaukisla oii kylla dteftti Ruotsin oloista, mtitta ^ e l - keS|t^]®jka'k;©lid.ass'a o-n esiintynyt vastaavia tapauksia meidan m^aks^
'jttllkaisisivat tam'ak 'kir-joituksen sudniennoksena'.~'Me. itsekiii meidian yleife-otnme,* mtitta-ennen kaikkea kansanedn'stajainme taj-m^
sisiinme tallaisia etevain miesten kirjoittamia taloudellisia aapiskir-
"]0ja. kniilemme ,painvastoin kuin pi'of/Brisman, etta jos tallaisia
• kirjoja "enemman hiettaisiin; jarki talouspoktiikassa voisi paljon
enemm'an voittaa alaa. • - ' '^-^^
. % Kaarlo } . Kalliala. ^'^
G'U&tay Cassg], 'StaMUseringsproUemet eEer vagen till hft fast penfiirfg-' ' vdsen. Stockkolm i'924.' 278 siy. . - •
Casselin asken ilm'estynyt tutldmus on tavallaan jatkoa kanen teokselleen, »Peimiiigvasendet efter i'9i4-» ja pyrkii, kuten'viimeksi mainittukin esittamaaii pkjelnian; maakman r.aliapolitiikalle. Tutki- mus jakautuU kolmeen osaan: i) s'tabiliseriiigsprobletnet,' 2) va^eo.
till stakilisering^ ja 3) den aktuella valuiapt)Iitikens staknin-g "^ill stakilisemngsproblenlet.
Tekij a'vertaa .aluksi rahanarvon kokqttaniispolitiikkaa vakijn- nuttamispolitiikkaan ja tulee, kuten aikaisemmissaldn tepksissaah"
sissa, jolloin kyseessa on muutama, prosentti.- yaMiimnttamispol*i^ii^
kassa voidaan pyrkia kakteeii paama-araan' rakan kotim>aiseir airyok- vakiinnuttamiseen tai kiintean kultapariteetin saavuttatniseen.
Viimeksi mainitun paamaaran puolesta puhuu se seikka, etta se epai- Jematta on kaikkien maiden loppupaamaara, toiselta ptfqlen on en-
siksi mainitun paamaaran saavuttamiiren sen edekytys. Kolmas askel on-setelien-lnnasta-misen alck^taminen.
Valdinnuttamispolitiikkaa vaikeuttaa epatietoisuus kullan arvon vastaisesta kehityk^sesta-. _Talta kertaa maaraa Ykdysval'tdSn -
^^akapoli^iikka kUllan aryon. Siita syysta pellcaavat mon^t ma,at kuitakantaan siirtyniista. Mutta tosi'asiallisesti voi kulta saavuttaa Vakavuuden vain sen nojalla, etta maailinankaupan mtiut suur- -vakmtat, ennen kaikkea punta, sidotaan "kultaan. Kansainvaksen .•femllakannan vallitessa riippun kullan arvon vakavuus siita, etta.-
9,:
. 1 '
''*d*^\. ' ' jossakin maassa eiy^t suuria merfeae.
Pj^ kul'takantaan edellytta'a kukan arvon vakiin^tuminenj ,ett,a^jj®5£g.isep.
maan kukantarpeesta muodbstuu uusi kiintea trjaditsioni.- Jos/kfefian. , arvo takdotaan vakiinnuttaa nykyiseke^n, on kuitakantaan siirryt- taessa etukateen otettava kuomioon, etta kullan kysyntaa on^raj^-.
tettava ja asia kansainvalisen ykteis'toiminnan kautta jarjestettava.
TKukan arvon laskerni'sta voidaan odottaa m^akdollisesti laliituleyai^- suudessa, rnyokenimin on kullan arvon kokoaminen todennakqisem- paa; se yqidaan estaa vain ykteistoiminnan ayulla. - -
Vakiinnuttamisen edellytyksista Cassel esittaa eraitaajatuksia,.^
jotka osittain korjaavat, osittain. selventavat kanen- aikaisem-nk«n.,'' e'sittamiaan vaitteita. Pukuessaan tasapainon .saavuttamisesta yak tion budjetissa Cassel kuomauttaa, etta verotus,: j,oka on niiif ankajra, etta se koskee.paao'maanldn,-on kuono keino tasapainon saavuttaini- selisi. Valuutan vakiinnuttamisen edellytyksena on, etta saanfiolli- nen tasapainotila eri kintaryhmairi vaklla on syntynyt,. Tukku--ja vaMttaiskintain, tyopalkkojen ja teollisuuden seka maataloudeii tub- tantokustannusten- tulee olla toisnnsa sellaisessa sitkteesga, joka vastaa todellista. taloudellista tasapainoa. Tama tasapaino saayu-^
tetaan vasta sitten, kun valuutta itse on saanut jonkin vakavuuden.' Valuutalle on pyrittava saamaan jokin maaraarvo, ja talloin onya- kttava sellainen arvo, jokon eri'kintarykmat kelpoimmin sopeutuyat.
•Jos palkat ovat jaaneet korkeam-iniksi kuin tukkultinnat ja valu4|ta on- vakautettutukkukintain^mukaan,"on muut kintarykmat pai-^
nettava alas. Tama prosessi on pitkalknen jaTraskas elinkeinofela-,, J make seka voi syiinyttamaka sosiaksia-jiitaisuuksia .asettaa kokq'T vakiinnuttamispGilitiikan vaaraan. O'n talloin 'parempi,^ etta v&.kiik->j nuttamisarvo- valitaan fiiin,- etta eri kiiitataSojen tasbitta!minen vg^atli ^jj vahemman ukrauksia. Joka tapauksessa on eri'Mntaiykmien tasa-'j^
painotila .valttamatdn edellytys vakiinnuttamiselle. Jos •'y#lffii|#n t iHkomaineit arvo onjo saavutt^nut vis sin-vakavuuden, saatta.a.J^||t-^;|
taa kyseenalaiseksi,; kannattaako tata arvoa kokottaa, vaikie|3e|
vastaisikaan kotiniaista arvoa, ja eikd ole edullisempa'a alentaa yaktuv i . tan kotimaista arvoa tasapainoon paasemiseksi.
Olen edella siteerannttt laajemnun eraita Casselin mielipiteita, J
• joikin taydellisesti voi yktya. Ne sisaltavat lykyesti:ja..tasma||Ls©S^
sanottuna paaosan siita kritiikista, joka, meilla viim^ vuqsiffia ^p^g^
suunnattu Suomen Pankin valuuttapolitiikkaa vastaan, ja ne sovelp|
tuvat tallakin ketkella okjeeksi pankille.
Taman jalkeen Cassel. kasittelee diskonton merkitysta- koti;^
maisen rakanarvon vakiinnuttamisessa, surtyy sit-ten paa'oman^|
kavitysilmioon, joka tekee vakiinnuttamisen makdottomaksi,>;:se
*3
KirjaiUsuutta. , # : J - " 361 •
paaoman kansainvalisiiii liikkeisiin. Vakiinnuttamisei]/ viimeisella
"asteella ttilee ratkaistavaksi kysymys rahayksikosta. • Casselin raxL-
•kaan voidaan nseimmissa tapanksissa t3rytya vallitsevaan paperi- yksild?:66n. Itavallan esimerkki osoittaa, etta hyvin pienikin yksikko toimii tyydyttavasti. Miikavampi yksikko voidaan valita myoliem- nain. Siirtymissuhteen tasaisuudella toiseen valmittaan ei myoskaan o'ie suurta merkitysta. Naurettava on se kasitys, etta rakayksikon tulisi olla tasaisessa sukteessa kultaan. Kultarakalderto on ylelk- sg-ytta, jokon karvalla maalla nyttemmin on varaa. Setelien lunasta- minen kultarakalla ei ole valttamatonta. Se voidaan korvata vel- voittamalla keskuspankki myymaan kultaa pariteettikinnan seutu- villa.
Myoskaan edella esitetty ei sisalla mitaan uutta, vaa,n uudem- massa rahateoriassa yleisesti kyvaksyttyja pefiaatteita, jotka aika- naan meillakin on esitetty. ISTiiden nndelleen esittamisella on kui- tenkin merkityksensa, koska raliapoliitikot yleensa pyrkivat toteut- tamaan vankemman teorian jo aikaisemmin kylattyja oppeja.'
Siirtyessaan kasittelemaan paivan valuuttapolitiikan suktau- tumista vakiinnuttamiseen Cassel kasittelee ensinna kansainvalisen
kultakannan palauttamista. Kysymyksen ydin on Englannin palaa- minen kuitakantaan. Kansalkstunteen voini.akkuus< vaatii siella palaamista vankaan ' kultapariteettiin; • Siella ei kuitenkaan. olla kalukkaita tarpeelliseen deflatsioniin, vaan toivotaan- inflatsionia Ykdysvalloissa. Casselin kasityksen mukaan Ykdysvallat" tulevat vastustamaan seka dollarin alenemista etta sen nousua (dollarilaSkee paraikaa joteiddn. voimakkaasti!) , -
Taman jalkeen kasitekaan Sveitsin, Holiannin ja Ruotsin valuuttapolitiikkaa, viiniemainittua poleemisessa muodossa. katina- laisiin maihin nakden samoin kuin Norjaan ja Tanskaan nakden Cassel puoltaa edelleen devalvatsionia nykyisen rahanarvon perus- tukseka ja koettaa todistaa naissa maissa vallitsevan deflatsioni- pyrkimyksen makdottomutitta. Suomen valuuttapolitiikalle- omis- tetaan 23 sivua. Cassel esittaa talloin paaasiallisesti saman kritiildn, jonka kan aikaisemmin on sanomalehtildrjoituksissaan ja esitelmis-' saan esittanyt. Merkille pantavaa on, etta Cassel lopullisesti sanoutuu irti ostovoimapariteettiteoriansa aikaisemmasta -tulldnnasta. Siv.
263-—264 kiin Idrjoittaa: »Nayttaytyy, etta Suomen markan nykyi-.
nen suuri vakayuus on saavntettu kurssitasossa, joka on noin 10 % nimellisen ostovoiniapariteetin ylapuolella. Selitys on varmaankin aikaisemmin esittamani, etta Hntaindeksit eivat ole. taysin luotetta- via niin tarkkaa laskelmaa varten, j a kasitykseni, etta on annettava kokemnksen valuuttakurssien todellisesta tilasta vaikeiden olosuh-
teiden vallitessa opettaa, missa on todellineu: ostovoimapariteetti,;
on siis osoittautunut oikeaksi, joka tassa Suomessa esitettyjen muis-
,•4
• parit:eeti^ta eiaikaise'iamiii ^.e suinkaan Qilut/yktaifiilv
tutukset, joihin Cassel naktavasti yiittaa (tamaia aikaWufkirjaii k}^^- van vuoden toinen numero-, siv. 125 ja seu-r.) tunnjistaa kan.its.gjL^t oikeiksi, Huomautettakoon , kuitenldn,-.jsfeta Cassel edelleen pitala . kiinni itse teoriasta, joka sellaisenaan on yksipuolinen,, .mutta't;U;ia-^
nustaa sen kaytannollisen -sovepamisen Vaikpudet.. -Osittain pSi|©- voimapariteettiteorian lu-mous, osittaiit puutteellinen tuntemus maan oloista ja vakiinnuttamisen edellytyksista kenee syyna siiken,
Cassel lopuksi tulee siiken tulokseen, etta on aika lopullisesti vakyis- ' taa markan kultapariteetti, odottamatta punnan kurssin kekitysta. "
Casselin uusi teos on, sampinkuin edellisetkin, kirjoitettu .poii.- . tikoitsjjoille eika tiedemieiiille. Esitys on sen talda.-tallakin .-kertaa kelppotaj'Uista, tasniallista ja selvaa, mutta sisaltaa teoria^ kannalta katsoen ,verraten vakan uutta. Paikoin esitetaan aksiomeina vait- teita, joita taytyy pitaa problemeina. Cassek'n voima javaikuitu^r
valta ovatldn juuri joktuneet siita, etta kaneka on sa'nonnan jum-a- lainen lakja, joka saa lukijan todella tunnustamaan problemin akstp.- miksi. Eika voida epaillakaan sita, etta vakiiiinuttamiskysymys' taman uuden teoksen jokdosta yli inaailman astuu aimo askeleen eteenpain.' Suomessakin se on omansa poistamaan eraita rakapoliitti-
sia karkakasitteita. ' . ^ •.
- - • P. 7^. • • Charles^ Gfde. KulutusosuusJmnnat. Suomennos. Kulutusosuuskkn-
tien Keskuskitto-. Helsinki 1.924. 343 sivua. Hinta 40 mk.
Kansantaloustieteilijana meilla miin ttmnettu Charles GM^, ' 'joka nykyisin on bsuustoimintaopin professorina' College de Fran,ee,ssa,
(ei Sorbonne'in ydiopistossa, niinkuin suomennpksessa mainitaanj', tiedetaan taalla myos osuuskauppaliikkeen etevimmiksi teoreetV koiksi. vSiksi on ollut paikallaan, etta teos, joka siina maarin ku.in ylla mainittu valaisee kanen toimintansa tata puolta, ©n saatettu^
suomenkieliseen asuun.' .
Gidekan pitaa ediistamansa oppisuunnan, solidarismin, tar- keimpana toteuttamiskeinona osuu.stoimintaa, . tassa • tapauksessa kuitenkin pelkastaan kiilutuSosuustoimintaa. Hanen mielestaan ei naet kulutus- ja tuotanto-osuusktintia voida sisallyttaasamaan maar_ J ritelmaan, koska niiden tarkoitusperia tuskin, voi ykdistaa ykteen useat osuust6imintakirjailij.at, kuten Stau dinger, Jacob, Kaufmana'^,^
ja meilla Gebkard, ovat'kum-minldn'taysin kyvaksyttayasti voineei?'!
taman tekda. Toinen asia on, etta Iculutusosuuskunnat jou-tuv£
karjoittamaan myos tuotantoa, sikali kuin ne toteuttavat tarkoitus^^
peraansa: osuuskuntaan liittyneiden kenldloiden tarpeiden t5r^^dytt4^
mista paremmalla tayalla, kuin mita he yksinaan voivat tekda,.
KirjaiUsuutta. 363
• Niinkuin- tiedetaan, ktiuluti Gide Nimesin koulukunnan eli ko'operatismin perustajiin, jotka yksinkertaisesti kaluavat palautua siiken osuuskuntatyyppiin, minka Rochdalen tienraivaajat loi vat, muodostamaka sita kuitenkin ykteiskunnallisen kekityksen mukai- seksi. Gide mainitsee itse liiankin vaatimattomasti, etta koulukun- nan saavuttamat tulokset eivat ole olleet kovin suurenmoiset, vaikka sen vaikutus Ranskassa ja ulkomaikakin on ollut. melkoinen.
Gide ei kuitenkaan lakde esittamaan ostiuskauppaliiketta yksis- taan talta pokjalta. Hanen teoksensa on knvaus ,osuuskaupoista niita varten, jotka eivat tunne niiden olemusta, sanoo kan itse.,,Siten kan on ottanut esitellakseen osuuskauppaliikkeen sen kaikessa moni- naisuudessa ja laajuudessa^ puolueettoman sunnnan lisaksi myos porvarillisen ja sosialistisen, seka koko liikkeen kaytannossa saavut-:
tamat tulokset.
Mutta pitkinmatkaa tekija takdentaa voimakkaasti sita paa- niaaraa, minka Nimesin koulukunta on osuuskauppaliikkeelle aset- tanut. On kyseessa uusi taloudekinen jarjestelma, joka tulee asettu- maan kapitali'stisen jarjestelman tilalle. Tama jarjestelma "syoksee paaoman alas valtaistuimeltaan, kasitellen sita samalla tavalla, kuin paaoma on tahan asti kasitellyt palkkatyolaisia. Sen toteuttaminen kokottaa kuluttaj an lianeke kuuluvaan isannan asemaan. Sanalla sanoen se saa aikaan oikeudenmukaisen kinnan.
' Naissa pyrkim.yksissaan osuuskauppain taytyy kylla mukautua
••oleviin olosukteisnn. Niiden taytyy kayttaa markkinakintaa myynti- hintanaan ja liaivyttaa epaluottamuksensa paaomiin kokoamalla rakastoja, silla vain talla tavoin ne voivat menestya ja paasta lahem- maksi lopulksta paaraaaraansa, Ja Gide osoittaa, etta myyntikinnan.
ja kustannushimian ero, ylijaama, on jo kaikesta kuolimatta ollut melkoinen. Se on mitaton, jos ylijaama jaetaan osuuskauppain jasenten luvuUa, mutta silloin se onkin vain kuviteltu keskiarvo.
Tosiasialli sesti monen - monet perlieet ovat ykjaamapalautuksen avulia vokieet saastaa liuomattavia summia. Mutta viela suurempi merki- tys ylijaamalla on osuuskauppain rakastojen ksaamiskeinona. Esim.
^nglannissa silla tavoin on koottu niin suuria paaomia, etta nuden tekokas kayttaminen tuottaa nykyoloissa vaikeuksia. 'Suurin osa niista kuitenkin palaa kansake, joko se sitten tapaktuu tuotannon kautta, tyovaenasuntoja rakentamalla tai itse osmiskauppoja laajen- tamaUa. •
Osuuskauppojen menestymisen ehkaisijoina Gide mainitsee osuuskunnan hallinnon vaikeudet, suunnitelman puutteen osuuskun- tien sijoittelussa seka kaitalkset moraakset seikat, rotuominaisuudet ja ympariston vaikutukset. Mutta samalla osuuskauppain on tais^
teltava individualistisia yrittajamuotoja vastaan. Gide tunnus- taa> ettei osuuskauppojen toiminta nayta viela tuottavan kauppiaille
mitaan tuhoisaa vaaraa, silla tilasto ei osoita, etta kanppiaiden Inkn olisi vahentynyt edes niissa maissa ja kaupimgeissa> joissa osukstoi- mintaliikeon enimmin levinnyt. Tulevaisuuden sukteen kan ei kum- minkaan epaile taistelun tulosta, jos taistelu tapaktuisi yksinomaan osuustoiminnan ja pikkukaupan valilla. Pelottavampia vastustajia ovat sen sijaan tavaratalot, jotka ulottavat toimintansa kaikille kau.- pan aloille. Mutta G-ide uskoo, etta osuuskauppakike estaa kulutta- Jat. joutumasta tallaisen kauppafeodalismin vasalleiksi. kevotto- muutta kanessasen sijaankerattaase muoto, mikin kauppa paraikaa on kehittymiassa seka elintarvikkeiden etta muotitavaroiden myyn- nissa, nim. jattilaisliike, jossa keskityksen sijaan on vallallalaajentu- mispyrkimys, se kun kiinteiden tai liild^uvain m5rynialoiden tai kir- jeenvaikdon avulia etsii itse asiakkaansa.
Gide otaksuukin, etta kaupan alalia tulee vallitsemaan tyon-
•jako, siten:ettayksit3dskauppias pitaa tektavanaan niiden tarpeiden tyydyttamista, joilla on yksilollinen tai'tilapainen luonne, jaosuus- kauppa kuolektii sellaisten tarpeiden tyydyttamisesta; joilla on ylei- nen, yktalainen ja pysyva luonrie. Taman ksaksi on luonnollisesti olemassa yhteiskunnalksia tarpeita, joista valtio, kunnat, monopoli- yritykset ja vapaat ammatit kuolektivatja joiden alaa osuustoiminta- liike ei tule koskaan valtaamaan.
Taytyy myontaa, ettei Gide ole teoksessaanvaltell3rfc mitaan niista vaikeuksista, jotka osuuskauppaliikkeen menestymista ekkai- sevat. Ranskassa jos missaan nama vaikeudet ovatkin moninaiset, siella kun osuuskauppakike on kajanaista ja pyrkimyksiltaan eri- laista. i Mutta naiden meike vieraidenkin pulmien selvittamisen tekee kauskaksi Giden tunnettu loistavaesitystapa.. Esim. tyovaen tuo- tanto- ja kulutuspsuuskuntien ristiriita ja ykteensovittaminen tulee nyt perinpokjaisesti kasitekyksi. Sen sijaan olisi kaivannuf tarkem- paa selvitysta maanviljekjaiti • tuotanto-osuuskuntain ja yleensa maanviljelystuotannon sukteesta kulutusosuustoimintaan, vaikka' taliankin nimenomaan Ranskan olosukteet ovat olleet vaikuttamassa."
. Giden teosta kaannettaessa on Inonnokisesti tama ranskalainen nakokulma -ollut kaitaksi. Kokonaan sovittelematta kaannosta tus- kin olisi yoitu suorittaa, mutta missa maarin alkutekstiin on ollti syyta koskea, siita tiety'sti voidaan oka eri mielta. Suomennoksess"
ei olekaan setirattu yksin -alkuteosta, vaan ekka etupaassa Ander^
Omen toimittaniaa ruotsinnosta,. .jota stiomentaja vuorostaan lisaillyt. Nain suomennoksessa on aivan kiaksi kajanaisuutta; sii on esim. kolmenlaisia alaviittoja, tekijan, ruotsin'tajan ja'suom;
tajaii, joista useat ovat aivan-tarpeettomia. Tekstissakin on kolna mieken kasialaa. Suomen olojen kuvaaminen on luonnollisesti q-l suomentajan tektava. Tama on tapaktnnut yleensa asialksesti;
esitys, .mika Suomen osuuskauppatoiminnasta' sV 56 amietaan, kuitenkin kaikkea muuta kuin tasapuolinen.
tS«3fi^f:j,^tka Mistelevat ®sti-ifl.slraia'|)an jalyksiirjdska'mpaii valisest-a
•-sjeBtees^fa''. . . . - - . . .
- , - /• Ilmari Rahola. . 44'
'•• ' I^fe'fnational Labour Office, FamMy allowances. The remiineratioJL'" J r^^^Ql labour ,according to need' (Studies and reports, series'D)'.
• ^' ' Geneva 1924. 186 s'iv. ^' , ' Kans'ainvaHta.en tyotoimisto on verraten lyhyeil ole'nias'saolPiiBa'
aikana eMinyt toimittaa lukuisla tutkimuksia ja selostiiltsra. t;!""©- oioi'sta j a useista, muistaldn sU'hleista eri m-aissa. HuomattaVampi merkityjs lienee niiden joukossa annettava sell'aisille',' j.otka • ovat •
n. s. kansainvahsia tutkimuksia, kohdistuen maarattyyn kysymyk- ^ seen'eri'niaissa. Yksistaan kansainvalisen aineiston -kokoamisen j;
•kailnal'ta on tyotoimiston tyo-tas's'a suhteessa varsin kannatettava;
. Toiffiten-'kysymys on se, miten tyotoimisto'itse aineistdaan' kaytte- lee/ Sifca kohden onkiu esitetty rHuiStutuksia, j.oista ehka painavin. i oh .Sf^^akon.esittama Pragin-.sosidiipokitlisessa kongressissa. Han niniifeajin piti tarkeimpana, et-ta tyotoimisto tutkisi eniemman eri maiden vaksia eroavaisuuksia- ja siita aikeutuvia vaikeuksia tyd- j dlo'jen jokdonmukaiselle saahnostelylle kanSainvaligten sdpimusten
• avulia," kuin' etta se tapansa mukaan pyrkii osoittamaan paralleleja • eri* maiden valilla, vaikka eroavalsuudet painaisiva,tkin, enemnaan. ;V
•Ja'/tassa on epailematta "hyv^n paljbn totta. Nakdaksehi voidaan ' myos^fesittaa eras toinenkin periaatteellinen kuomautus, joka kylla Imonteel'taan pokjautuu samaan seikkaan kuin edellinenkin, nimit- . -tain" -se, etta tyotoimiston tutkimukset ovat, kaikesta objektiivi- l suU'feen pyrldmisesta kuolimatta, kian paljon sosialipoliittisia j a
. Msl^'' yakan pnktaasti tieteellisia. Tasta on ilmoitettavana ©leva f-' ipfe^niu-s yksi todistuskappale.' " >
\a selbstetaan 'perheavustusjarjestelrnaa 16 ;
^ .saaassa. .Kuten tunnettna tuk maailmansodan aikana muissa maissa y / kuten Suorne'ssakin verraten yleiseksi'palkkalisaysten maksaminen I " -perkeen -suuruniden 'perustalla niin,kyvin valtion ja kuntain kuin
^ [ ^ yksityi'stenkin palveluksessa oleville. - Syyna takan" ok realipalkkaii aleneminen, -jota ei katsottu voitavan estaa yleisella palkkojen koroi-
^V^toskstljla, koska raukan tultua olojen odotettiin palautuvan ennakeeni.
'^^.JiJPerlLeavustusten tuli kelpottaa perkeellisten vaikeampaa asersiia'a.- '''f^yeWattuna yksin aisiin palkannattttijoikin. Mutta sodan loputtaa fe^ia|iatn,arvo jatkoi alaspainmenoaan ja" pexkeavustusjarjestelmasta
ilifeJ'. siten voitm luopua. Painvastoin se sai lujempaa pohjaa ja vahi- •
• • • -
'•A
J I t
1 ./
•tiin uateen mtiot®on vanka teeria tarpeista pa'ikaiim'a^raalfefef"eraf^^^^
tana., f a k e kanuake asettnu tyoton-nistokm, katsoen perkeava'slusk- sen palkkanmotona merkitsevan tyon palkkaia'sta tarpe'en per.m's-A taka. Tama 'jarjestelma l,ietaa, tyotoimiston mielesta, koko pjalkka-' summan sosiaksesti ta-rkqituksenmukaisempaa jakamista ja: sanaatta^
myos oikeudenmukaiseinpaa kansa.llistulon jakaantumista.-,-.-ICu.tyr"' muksessa esitetaan my^os muita .jarjestelman edullisia vaikutuksia!*
Siina ei kuitenkaan vaieta siita, etta .useissa m.aissa niin tyonanta- jat kuin, tyontekijatkin vastustavat perkeavustusjarjestelmaa^ mutta tyotoimisto itse asettujj. verraten ayoimesti sita^kannattam^an. '
Sosialitilastollisissa tutkim-tiksissakan on pokittinen kannafa- otto kyvin lakella itse tutkimuksessakin, mutta sikali kuin pudlu'ee- tonta ja tieteellista tutkimusta kalutaan karjoittaa, ,oii pokittisten tai kaytannokisten joktopaatosten tekeminen jatettava'tutkimusteH.
lukijoille.' .Useinkan kylla .tutkimusesineen laadusta johtUTl", etta jou-^Uu lausumaan jonkin »sollen>>-arvostelman, kuten ekka •ilm®!'- tettavana olevassa palkkapolitiikkaa koskevassa' tutkilrmlfseSsla, mutta silloin tulee esitetyn kasityksen nojata.ainakip.- tarkoin peru<s- teltuun tieteelliseen asiain erittelyyn. Nain ei'ole tapakturiiat'*esilla olevassa tutkimuksessa. Siina lisaksi koetet-aan ajaa lapi jpnkin- laista sosialipoliittista tarkoituksenmukaisuuskantaa, joka laajois'sa' tyonantaja- ja tyontekij.apiireissa ei nayta toivottavalta eika' e^ps'' tarkoituksenmukaiseltakaan. Taman voisi tekda, jos kanta- mU'^j"
ten olisi puolustettavissa, mutta niili ei nayta olevan asian feita-.' Palkannauttijaliekan on tietenkin aina edullista ~sa'ada Irisa-^
paikkaa, tulipa se mika pemsteilla hyvan'sa; kunhan -tyo vain el'^Mpk;
Erityisesti vallinneina aktaina aikoina on perkeellisten palkanBa-u'f- tijain as,ema ollut siksi .vaikea, etteivat keille myonnetyt perliea-v-us- tukset suinkaan ole olleet vastustettavia, varsinkin kmi otetaal,.
kuomioon, etta niiden tarkoitus on'ollut korvata yleista palkk^j'^^
koroitusta. Perkeettomat eivat tietenkaan talloin ole saaneet va'"'- 'taavaa korvausta, mutta keidan asem'dnsa onkin ollut sukteekise'
kelpompi. Tarkea on todeta, etta sodan aikana j a sen jalkeen pe'r avustusjarjestelma on perustunut siiken, ettei'tj^onalitaja qle k:
sonut voivansa myontaa yleista palkaflkoroitusta^, vaan on ka-^' nut olevansa velvoitettu j,onkinlaiseen huolenpitoon perkeellls";
siis aktaimmassa asemassa olevien tyontekijain toimeentute Sikali kuin realipalkka on saavuttanut entisen' taspn t'ai'ylit¥
sen, ^ kuten on laita-useissa maissa, on perkeavustusjarjestelr"^
pyritty luopumaan. Mutta toisaalla jarjestelma on sailynyt, vi©:
kehittymyt edelleenkin.x Ja sikali kuin se'perustuu yleensa tyona
rl'^^^^'^-^l^^^i^'il'I'^il^t'^aiYa iian-ff, .jioVtyosibTioasit^sem-tialos ,a-a^aa ^ii-
^iF^:^||M!s'1llm•t.ta, ku-ten- tava-1'lises.ti, on, asian laita. Periiepvm-stia.'SJ-.ar- j^sflJma perustn.u kuitenkili' saannollisissa oloissa epaoikeudenm^.T- 1sa^>&iiti|een, joka ei ydisityi-sen tyontekdjian eika kansantaloudenkaant
" kannalta* ole aivan paikallaan. Selvana taytyy ninnttain'^pi.taa, etia ;.ty©pa,l-kan aihoa oiiendennxukainen mittapmi on "tyosiiogritias.
_ Kysynta j'a tatjonta pitavat liuolen, ettei pysyvaa ep,asulidetta voi' syntya, ja sikali saavat myos tuotannontekijat osmitensa tuota,nnou tuloksesta, joten rntiuta j.aettavaa ei ole. Oikeudenmukainen tyo- palkka voi perustua vain takan. Sikali kuin tyopalkan lisaksi jae- taan jotain muuta^ tulee se toisten tyontekijain tai toisten tuotan- npntekijain osuudesta, joten tasapaino ja samalla oikeudenmukai- skus. korjuvat. 'Mitaan ilianteelksta tasapaino tilaa ei kyllakSan ole olemassa, ja atipa,lkkausta esiintyy usein, mutta sen korjaamiseksi ei -ole muuta petlaatetta kuin •vaatimus suoiituksenmukaisesta. pal- kasta. Jja. samoin kuin kansakistulo mnodostaa koko ykteiskunnan elamisen_pokjan, samoin on tyontekijain tyotulo keidan elamisensa . pe3mst.a., Sikali kuin taloudekinen toiminta. antaa ylijaamaa, voi-
^daan^ se edullisimmin kayttaa tyontekijain ja yleensa pienituloisten aseman parantamiseksi. Sita varten" on monia menestyskuollon miiotoja, , jotka vaiknttavat. tasapti-olisesti kaikkien tyoti-tekijain
"kyvaksi riippuen kunkin'tarpeista. Siina voi perkeellisyys oka tar-, keana, mutta ei ainoana, nakokoktana.
''Ykteiskunnassa vallitsee kieltamatta suuriakin epatasaisuuk- sia tulojen j,a;kaantumisessa, mutta usein niiden perustana ovat tosi- asialkset syyt; jotka ensinna olisi poistettava, ennenknin niiden vai- . dcutu-iset lakkaisivat. Mutta-missa yksityisen suo'rituskyky ei riita
Inoniaan riittavia elinmakdollisuuksia, on ykteiskunnan luonnolli- sesti "tultava avuksi. Tama,ykteiskunnallisen toiminnan puoli onkin -kigliamatta verraten kellittynyt, vaikka tietenkin epakohtia edel-.
leen^ ©n. J.a myontaa taytyy, etta palkannauttijain asema on sodan jalkeenkin ollut sellainen, etta parannukset ovat tarpeen vaatimia .erityisesti niissa tapatiksissa, inissa jokin. toimenpide, kuten esim. tyqajan lykentaminen, on joutunut etusijassa ykden ainoan
• ykteiskuntaryhman kannettavaksi tai _milloin tyonantaja, kuten valtio. ja kunnat, yksipuoksesti maaraavat palkan suuruuden. Mutta tallaista yleista epakoktaa. auttamaan ei riita perkeavustusj'arjes- telma,' joka ei takaa oikeudenmukaisuutta kaikille.
Ilmoitettavana olevaka tutkimuksella on esitetyista periaat- teellisista kuomautuksista kuolimatta' maaratty 'arvonsa tietolak- ,te|na. Sen eri maiden oloja selbstava osa on koottu eri maista ja
-Vapauttaa asiankarrastajan liakemasta kasiinsa eri lakteita. Selos-
3^i^eJ,<|m3!ijs .K^nsjah^l;o^!d;^fMs)|n Yhdistyksen tpimtnr- n a s t a . y-ujoa^is '1924. ; .
* S i n a toiniiiktakatitena/joka-tahan yuo'&ikokpukseem paa'S$,3ry=;
om Kansanta1ou4eMneHi Y-lidistys jatkannt tyoskentelyaiis'a"§amdan tapaan Icujn .ai'k'ais^mmia, j'oten paaasiana< siina on oUiit e'siteljna-f }a ' keskustel4tilai'^i> aksi'en jarjestaminen p k a kansantaloudelH^ten jtfl-
kaisiisjeh'fSiihicttamhien." " ' • s-^"/
Yhdistyfcsen kokotiksia on' kuluneena vuonna pidetty kevat-^
^.'^iaa?jesteiity eiukoiiifen Ittentotil'aisuus' neljana iliaria.-
j'isista es-itefenanpitaj-a ®li" tehnyt 'tytMfetUksen' virallisesta t'oimeksi--- airnds'fa' ~l^'sitel'nian -j aikeen''i'eur^^i vitkasndelipiteideh vaihtb'tasta
tulevaisuu'den kysymyfefesijg.- ' _ ' ' ,''
^ 'Seuraavassa-kokou£'se'^sa;;maali&kuttn 13'paivana, piti Sdnaat-., tori / . K. Paas%kivi laajan esiteiman nykyisesta taloudellisesta a'se-^
inasiCa^f S,e -jiulkaistiin sittemmin Ybtei^^kuntasfealoudellisessa Aikkkaus- ilfej|bs"sa. 'Bsiteknahf jakdostg. syntyiijkeskusteku, -jossa .•kesk^fellfefilL .taleiuselam-an tarkeimpia,,p;iiLolia.i.4^en ykteydessa. ko'kOtis toimitlis'?
jpk^aji'q, W A Lavomuksen ehdotuksesta paatti jaittaa .-johtokupnan ie6.>taivaksi pttaa kasittelyn alaiseksi tutkimsusten toimittamisen '-^ito^lif^eiaman^^^ , - •/
\ •./l^SIlaakskuun 31 paivan kokonksessa ok ensinmSkin kaslte'ltaf vaiia' jdktokunnan ekdotus prolcssori Hannes GeWiardin kutsumi- se^sta ykdistyksen ensimm,aiseksi ^ikunniaj'aseneksi. Takan ykdistys ylisiiM^Iiscsti'suostui. Kokouksen;okjelmassa oli toktori E . Nevan- _ ti^^tmti esitelma^ >^f^miyeroja itsenaisen ja epaitsenaisen Suomen valtio- .••^alg)i!ftde§ta.>? 'ta.nfakin esitelma.' antoi '..aihetta laajalle keskusteluMe,.
? j!(|^€,|a tarkasteltiin yalltion talouden kehi'feysta .eri nakok'annoilta.:
' Hfuhtikuun 23 paivana pidetyssa kokonksessa kasitteli toktori cBp. 'Suvifanta Suomen valtionrautateiden kiketaloud^elksia tuloksia.
%aHaa esitelma on 'sittemrnin ilinestyflyt painosta em kiTJasena. Ksi- ji^man jalkeen seuranneessa kes'kustplu§sa kosketeltiin myos rau-ta-^
;-teiden vaikiitusta taloudelisen elaman kekitykseen. ' • ,
Suomen ma:atiloi:lla».. Sen -johdosta syntyneessa keskh•st4'^ssa^Ya^al|-' tiin elakejarjestelraan enlaisia vaikutuksia eri osissa."^inaa'ta.
Syyskumi 30 paivana pidetyssa "kokonksessa esitti toMOri 'K. T. Jutila maatalonden kannattavaisuustutkimuksen tmlti'k^ia pohjoisniaissa, Keskustelussa, jokon- tama esitelm.a antoi aik^tfa;
kasiteltiin kaiinattavaisuustutkimtiksen eri puolia j;a niikin.-Ifitty-.
via tal'ouspoliittisia kysymyksia. ' ' "
kokakuussa, jarjestettutt yhc^styksen toimesta yleisia luentg- -tilaisuuksia, joissa luennoi Berliinin yliopiston professori, salkEalkr
tusneuvos Werner Sombart. Lokakuun 18 paivana oli luennen ai- heena »Eckter und falsoher Sozialismus», saman kiitin 20 'paiyaM
»Die Idee des Klassenkampfes», senraavana paivana ,»Ge"sellschaft- liche Umschichtungen in Vergangenheit, Gegenwart uiid Zu.ku.nft»
la viimeisessa luennossa, 23 paivana, »Wirtschaftsleben und kiebes- jeben (in ihrem Zusammenhange))>. Nama luentotilaisuudet heratti- . vat yleisossa mita suurinta mielenkiintoa, ja yliopiston juklaSak 'eli
joka kerralla tapbtaynna kiitollisia kuulijpita. Brikoinen kutsu- takan luentotilaisuuteen'oli lahetetty Suomen kjikemiesyhdistykselle, Ekonomiska Sainfundetille ja Keskuskauppakamarille. Ykdistyk- sen'toimesta pidettiin^ kuuluisalle lue-nnoitsijalle ja haneri puolisol- leen 20 paivana juhlapaivalliset Seurakuoneella, jossa ykdistyksen esimies, yktirektoori Kyosti Haataja, ja professori E. Nevdnlinna esittiyat ykdistyksen ja koko kuulijakuiman kiitolksuutta kien- noitsija'a koktaan.
Marraskuun 21 paivana pidetyssa kokonksessa esitti maisteri Martti Pesonen mnistosanoja englantilai'sesta kansantaloustiet^fk-jiasta Alfred Marshallista. Toisena okjelmanumerona oli 'keskusteiuslcysy- mys »Tutkimnksen toimittaminen sod^an vaikutiiksesta maanlme talouselamaaii», jonka alusti toimitusjoktaja W. A . Lavonitis.- Sitten- kuin keskustelussa oli asiaa eri puolilta valaistu, se lykattiin edel'leeri joktokmman kasiteltayaksi, jotta asiassa voitaisiin rj-htya toimen- piteisiin. ' - • •
, Taman vUosikokouksen ohjelmassa on esimieken, yktirektoori Kyosti Haatajan esitelma »Talondellisia maanjakok\^syniyksia.» ^
"Osanotto ykdistyksen • kokouksiin on kuluneena toitointakau tena, samoin kuin aikaisemminkin, ollut verraten epatasaista. Osa?iv ottajien luku on ennen tata kokousta noussut keskim;aarin 33 hei-i keen.
Tassa ykteydessa on mainittava, etta ykdistys kevaalla Ekonomiska Samfundetilta kutsua saapua taman, seuran vubj kokoukseen kuulem-aan insinoori Erik von Frenckellin, esitel&^2
»Devalvationeii. Nar, kuru ock till vilkendairs kan en myntredwkri^
Ksevtomus K'oMsmifiloudeUisen YhdiMyksen toiminnasta vuonna xgB^. ' .371
ske?» Vahan, myohemmin yhdistyksen jasenia-pyydettiin myos,-.
saapumaaii.,^ Keskuskauppakanjarin. toimesta . pidetty^m • kientotilai- snuteen, jossa rnotsalainen professori Gustav Cassel kasitteli valuutta-
kysymystamme. ' ^ . • ^
Yhdistyksen jnlkaisemassa Taloustieteellisten, Tntkimusten sarjassa on numerona X X X ilmestynyt Eemil Hynmsen vaitoskirja
»Ulkoty6vaen palkkasukteen kekitys Suomen suurimmissa kau- pungeissa 19 vuosisadalla ennen elinkeinovapautta». Naina paivina
tulee julkisuuteen myos sarjan seuraava numero; toktori Y. O.
Ruuthin teos »Kehitys ja edistys- valtiollisina kysymyksina». Sa- maan sarjaan on paatetty liittaa allekirj.oittaneen teos, joka kasit- telee tullikysymyksia Suomen kansantaloudekisessa kirjallisuudessa.
Yhteiskuntataloudellisten • kirjoitusten.sarjaa ei kuluneena vuonna ole jatkettu.
Ykteiskuntataloudellmen Aikakauskirja on myos kiduneena"
vuonna ilmestyn'yt ykdistyksen toimesta. Sen paatoimittajana on edekeenkin ollut toktori E . Tudeer: Hanen aloitteestaan , teki joktokunta ykdistykseUe ekdotnksen, etta Aikakauskirjaa, mikak ansiokkaita kirjoituksia on saatavissa, laajennettaisiin, enintaan 36 painoarkiksi vuodessa, ja etta anottaisiin Aikakauskirjalle myon- netyn'valtioavun koroittamista. Naihin ehdotuksiin yhdistys tam- mikuun 31 paivana pitamassaan kokonksessa suostui. Aikakaus- kirja onkin kuluneena vuonna ilm.estynyt jonkin verran laajempina
vikkoina kuin tata ennen. v v Julkaisujen vaiktoon on ykdistys kuluneena vuonna ryktynyt
kiettuan valtionyliopiston kanssa.
Yhdistyksen Idrjastoon on ryhdytty kokoamaan'- nrahdolk- simm.an taydellista kokoelmaa Suomen kansantaloudellista kirj alli- suutta myos varhaisemmilta ajoilta. Kirjastoa varten on kanldttu uusi kaappi, joka on sijoitettu ykdistyksen tavallisen kokouspaikan,.
Tieteelksten Seurojen Talon, lukusaliin.
Yhdistyksen. kirjavarastoa on taydennetty antikvaarisesta kirjakaupasta ostamalla saatavissa olevat kappaleet yhdistyksen ensimmaista j a toista sarjaa »Ksitelmia». Yarasto on siten tukiit' siksi suureksi, etta tata julkaisua on voitu ruveta myymaan yhdis- tyksen jasenille.
Ykdistyksen raha-asiat ovat edekeenkin etupaassa nojautuneet lakjoituksiin ja valtion antamaan avustukseen. Seka Kansallis-
Gsake^Pankld etta Pohjoismaiden Ykdyspankki ovat kuluneena vuonna myontiineet ykdistykseUe io 000 markkaa ' kumpildn, ja sitapaitsi ykdistys on professori Sombartin matkakulujen. korvaa- mista ja luentopalkkionsuorittamista varten saanut yksityiselta takolta 30 000 .markkaa. Valtionapua on ykdistys saanut 20 000 markkaa, Ykteiskuntataloudellista Aikakauskirjaa varten 12 000 6
; 3/2 Kertonvbts Kknsu-ntalouieMisen Yhdistyksen toiminnUsM-'m-fonna ig2-4:
markkaa ja osuutta tieteellis'ille seuroille myonnetysta maararaliasta 4 000 markkaa eli yhteensa 36 ooo' markkaa. Korkbtuloja ja jako"- dsuuksia ylidistyksella onoilutlah.es 6 300 markkaa. Jas'enmaks'uista on kertynyt lahes 7 000 markkaa ja kirjavaraston myynnista lakes 700 markkaa. Menojen puolella on suurim.pana erana, Ykteiskunta- taloudellinen Aikakauskirja, 'jonka toimitus- ja painatus- y.m'.
kustannukset nousevat noin 35 000 markkaan. Tasta peittavat tilaus-'ja ilm,oitustulot vain pienen osan, ykteensa "yli 12000:'—;
Ykdistyksen ju.lkaisemista;taloustieteellisista tutkimuksista on vuo- den kuluessa suoritettn yli 14 600 markkaa; - takan tulee lisaksi aikaisemmin mainittu toktori RuutMn teo.Sy joka nyt- vuoden-lopulla jaetaan jasenille. . , • . • - ,.
Professori Sombartin esitelmamatkan kustannukset nousivat yhteensa yli 23 400 markan. Samaan maksuun sisaltyi- myos pak<:kio viidennesta luennosta • jonka professori Sombart .paluumatkallaan piti Turussa. Ykdistyksen kokonksissa pidetyista esitelniista on
suoritettn palkkiota 1-375 markkaa. .Menojen kokonaissumfnaa talta-vuodelta ei voida tarkkaan laskea ennen tilikauden'paatty- mista. : . . • ,
Ykdistyksen varoja ori syksyn kuluessa sijoitettu molempiin ni-thin suuiiin kustannusyktioilun,. joissaj ykdistys .ennestaan on osakkaana, merkitsemalla Werner Soderstrom Oyioon 30 ja Kustan- nus-Oy Qtavaan 27 kappaletta uusia osakkeita.
Ykdistyksen jasenluku on tanakin vuonna melkoisesti ksaan- tyny^t. Kun asken valitttt 6 uutta jasenta otetaan mukaan^ nousee niiden kenkiloiden luku, jotka kuluneena toim-intakautena ovat yhdistykseenliittyneet, yhteensa 3o:een. Uudet jasenet ovat sen- raavat: .kallitussikteeri V. Ahla, maanmittausinsinoori J . Akonen, maisteri Ame Boman, laketystosikteeri H. • B-; Bruun, lakit. kand.
Tkeodor Bruun, varatuomari Ossian- Hellman,, maisteri Bnsio Hiito- nen, metsankoitaja I . Hilden, joktaja W- Ingman, joktaja Rieti Itkonen, maisteri Margit Jalo, joktajat K . Kaisla ja K . Kulo, tok- tori A. kaitakari, metsankoitaja B-ka.itakari, osastonjoktaja Onni kektinen, pankinjoktajajokanneskundson, joktaja Heikki Ren-' qvist, pankinjoktaja .Jalmari Rissanen, pankinjoktaja Bero H j . .Rydman,ministeri. B. W. Skogstrom, maisteri E - Terasldvi, lakit.
kand. W. W. Tuomioja, kenraali R.:. Walden, kalktussihteeri A,>^
Venalainen, maisteri V. Vesanen, aktuaari O. Willandt, maister''^' Helge Virkkunen ja .joktaja A. XJusikyla..
Vnoden • kuluessa ykdistys on menettanyt- pitkaaikaisen j as - nensa, professori yl^^^^wn •H.- Vifkkusen, jonka kuoleman jokdost- ykdistyksen esimies viime kokonksessa lausui muutamia muist sanoja. Juuri ennen, taman vuosikokouksen alkua levisi tieto, et kauppaopiston opettaja Gt^wrSwe// on tanaan-akkia siirtynyt tu , laan. Yhdistyksen jasehmaara on nykyaan yhteensa 349^
Keftvmus'KamantaloiidBlUsen YMisiyksen toi%
•i \
Helsingissa jotitukutin i i . paivana 1924. ,
5 *'\
It/:
AhTOI<a; K A I . I . E ,
Annai;a, Vir,HO,
AEpNEN, M a r t t i ,
^Afte^^, OskAri,
Stiopien koyiiainitoitomeiipisla, ^19,07: 273^^ -'ly Piiifteita Saksan gorssilainSai^inji^
sesta. 1911: 132. . ' . Berlinin porssin organisatsiooiii. 1911: 163.,
Sodaii vaikutns eliii-kustanniisten' Ho4sj^»i^a'...'
; Siaomen; kaupunkien taistettt kMs^i^p^^^^'y, den ptiqlesta' yapanden ajalia. 19;3^^^ .il^>:a Taarjgilijattarien asema Helsingiska^vxgi^
Stiprnen;; maalaisknntien t u l p y ^ t n s jt^ *^tt»-:^
^' snhteet-y. 1904. 19Q7:
Snomen- yk^i.tyisomaisnndeii ralia-arvQ. igqgT.
. 267. " _ V "~ '^^r Katsaus Suolnen- kumialli-syero-fukf.ei^^^^
^: seen.-1910; 1:17. .,• ^
Ikmiskunnaii: tateude|li^^n4^^^|p^fiii^^
; J fess^ri. Jikkis 'W^i^^m^^00^^^
'19??: 356- ' . ' Saksalaistgii tavarain tuonti^uqppf^
Saksan siiftomaiden taloudelk&esta merkit^.
'sesta. 1914:185. ' .
Kansa^taloudekinen "pidlstys ^S-vuO;^^^ r
^Katsomyos: Brom:S,,C>^';A::;^^^^ >^^^^
.Kirteita^ J . V. Sneknigmn kainsaj^
. , • • ' iHrjoituksista. 1905: .97,^ 149; 197-, Bo-NSDORFF, AB01.P voiisr, 'kainsaadauto siveellisesfi l^miially:|i!
:^ , . kuonokoitoisia lapsia 'varten. I9'ri-:
Lmtfelo vuosien 1905—1924 . kirjoituksista. 375- BroMS,. O. A., : ' dVi^'LT-tamia arviolaskuja lainvalmistelujkunn^pi
" ' ^ ehdottaman vercttisreformin , tuloksista.
^• ''l-M^-1906: 63.. ;'. ~ >: •
•—„— Katso myos: Autere, Oskari.
. ' B r t j u n , . Otto, Ivaanintilaston uiidestijarjestely. 1918: 225^
• --^ Book, E i n a r , Saastopankkiemme.kehityksesta. 1907: 40'.
— — KotiteoUisuus Suomen maaseudtilla. 1908: 253.
",i'^]^v — — Valtion toimista tyovaenasuntojen rakentami-
••i-g^rii ^. sen edistamiseksi. 1909: 207.
' T'"";; '-..i, Kunnallinen asuntopolitiikka Suomessa. 1910:-
" ^'Y'^U^'-'-^ I , 89.
"^^''^'^''^ —"— Helsingin kaupungin asuntopolitiikka. 1915: 55.
— — Tyopalkasta ja palkkapoiitiikasta. 1918:-68.'.
Cajanus, WERNBR, M t a kokemuksia osoittaa tahanastinen kruii- ' ^-J • nunmetsatorppa-asutuksemme? 1908:284.
-'^'^|r" E h n r o o t h , IvEO, Kahdeksantuntisen tyopaivan kaytantoon otta-
•"'•i.^;-,^ misesta valtion toissa. 1908: 153.
Elwi^a, K . j. , (ja SuNiEA, J . E.), Maatalouden Icannattavaisuus- tutkimus. (Vaittelya). 1921:204, 311.
^;En"GSTr6m, E i n o E..,_ Mitka maat kuluttavat puutavarammePi911:
, . , "--,.-137: . - '-^
„ • «• E r v a s t , Ii^mari, Uusimpia ehdotuksia tydttomyyden poistami- - ^-^l i^i:.- f^: Englannissa. 1912: 11.
.FoRSiviAN, J . , .r^-' " " O n k o tyovaelle mydnnettava oikeus sekaan-
^"Y'-, , . -'^ .^.'r, •-tua »tektaan asioikin». 1905: 34.
' / - - . X . " •—„—• ^ • U u s i • teoria tuotannon ja kulutuksen vali- sesta sukteesta. 1905: 247.
- , ' ' — — Belgian valtiollinen tyovaenliike. 1906: 280. "'•
——•• Belgian tyovaen osuuskunnat. 1907: 239.
N ^ ^'•Gebhard, Hannes, Suomen suurempien maalaiskuntien jakaminen kyodyllisena kunnallispoliittisena tekta-
?j.'iSr , vana. 1921: 30.
,. ' —,,— : Maatalouden kannattavaisuuden tutkimus ja ' " ^: ' ' • • •" • sen kekittaminen meilla ia muualla; 1021:
" f^f ' r'—>'—^7~^' Miten maatalouttamnie kallitaan? 1921: 274.
''i?';^" •—"—• '-^'^ Karjantuotteidemme viennin lisaaminen elin-.
" iKi. elito maataloudellemme j a tarkea kansan- ['f. • ip-^.r.^:^;;;f 'V. ^^^^ taloudellinen tektava. 1922: I .
• G r o t e n e e l t , * A a r n E, Paaoma-kasite kausantaloustieteessa. 1915:
• • 161.
- Grotjndstroem,-OSK., Alaikaisten ^nmattitydta koskeva lainsaa-
"' '" V.,''• -^t^danto Saksassa. 1906: 27.
GroiindsTRoEjVI, O'sK., Urakka- vai tuiitipalkka? 1906: 75.. V
— — " • ' • J . V^Snekmanin mietteita Suomen tilastosta'.
1906: 143,' • ,
—,,—• " Miten" on"' jarjestettava maaukankinta tilatto-^
''iilalle maalaisvaestolle? 1907V 20^9.
Hengill'e kirjoitetun vaeston jaosta ykteiskun-
• ' 'taluokldini 1967:^,314.
' — • • •Viljell3aa.maa-alan'suuruus Suomessa. 1908: 82.
—„•—- . Maanvil'jelyStyovaen palkat Suomessa vuosina
• ' 1890 ja 1907.' 1909: 32.
—-"j,--^ ; Katsaus • Suomen maanviljelystilaston vaikei-
•' • ' ' •• siin ja nykyiseen jarjestelyyn. 1924: 272.' Grondaht,, ijUGO, Tienemman saka!amattoman puutavaran
' - ' ' •/ maasta viennista. 1905: 179.
Gyi^i^ing, • E d YARD, Kapitakstisesta tuotannon j ar jestyksesta nyky- aikana. 1905: 116.
- T - , , - ^ :, • Hiukan vankemmasta vaestotilastostamme.
'• • ' ' • • r909:" 88.
" • —,— • Eraita uuSia tilastotietoja Suonien siirtolaisuu-
• '- • • desta.'i9io:, 97. •
— „ — Piirteita muuttoliikkeestaHelsinkiin. 1913:197.
- . •——• . . Piirteita Helsingin vaeston ammattirykmityk- . , • sesta,vv.'1870^1910. 1914: 179.
•—„— Symtyneisyys ja lastenkuolleisuus Suomessa viime vuosikymmenena. 1915: 80,
H a a t a j a , Kyosti,. iTilusten pirstominen ja Baijerin uusi lakiekdo- tus siita. ,1.910: 227.
•—•„—• • . Maa- ja m.aanvuokrapplitiildcamme vaikeita yleisten talous- ja oikeusperiaatteiden v a - lossa.-i923: i , "1*24.
— ' Taloudellisia-maanjakokysymyksia. 1924:296.
Hai,i,io, i''., Suornen teoUisuus uusimman tilaston valossa.
. . .1911: 173.
, — - _ >.| Pienyrittajain .luotto-oloista Suomessa. 1913:
261.
• : Elintarpeitten kinnat sodan aikana Skandina- vian maissa ja Suomessa. 1916:- 134.
— „ — Maksimikinnat ja markkinalainnat Helsingissa.
I9I6: 228. > :
Hai,I;STj^n, Onni, ..Rnotsin vakuutuslainsaadannon paakoktia.
1905: 212. •
. i —„— Tyokyvyttomyys- ja vankuusvakuutuksen jar-^
jest^isesta Suomessa. 1906: 259.
—'•„— Katso myos: Kallia, Onni.
H a r v i a , Y r j o ,
/ Hele-nius, M a t t i ,
H j E v r , Aug.,
HOLSTI. RUDOI^F,
i t . '
Saks^nj'valtioti@t.ee|^li,sista jatkokitrsseista. 1908:
'.Qnko ra%tatifta.^iffejamTne alennettava? 1921:
Miten Suomen maatalotis menetti tullisuoje-_
kiksensa.^ T.922.- 274.
TulkSnojelus- ja tulliverotuskysymyksia. 1923:
Maatalgus^esten laiasuntoj^ epatasaisesta tulli- 'skdJeEkses'tg vuokelta 1856. 1924: 175-.' Tpn-ttiayrik^sy|riys ^^kaupmigeissamnie. 19X3:
61, 1 2 5/ ^ 7
Knnnalkskprlceakotilut • Saksassa. 1914: 36. ' Kmmakisten- laitosten' valisten snoritusten ka-
' sittely' k^iapunkikuntain vuosiraha saan- Kunn'^lHsverbtuksen ' nudistuksen sumitavi,i-
vajS.^ 19x9; t! - " "' Alkok©lirkysymyksen tilastolknen selvitys. 1905'.;
'. 23'o.--
Katso' myos:.'S'eppala, Matti. , -..
Suomen" siirtolaisuuskikkeesta. 1905: 49. ' -
^Kuinka laajalle tulisi, tyovaen ty6kyyyttom3r7S,- ja vankuusvakuutus meilla ulottumaan? 1907:
125. ^. •
'Paaomanmuodostuks'esta Su-omessa. -1912: -ipo..^
Muu4;amia saastopahkki;toiminnan ykteiskmajtai- ' talok'delk'sia; s^avutuksia. 1916: t . \ Maarefornav Eagkaiitiissa. 1914: I .
Merenliulian ^ turvaa'miHen yleiseuropalaisessa ' sodas^a. 1914: 173.
lyloyd Georgen sotabud-ietti. :I914:. 278.
Hyodykkeiden tuotamion ja vaeston kasvun keskinainen sukde. 1916: 262.
— — ' SuoHieii katippavaiMo, V. 1908'. X909'; g<2. • -
Suomea kauppa-v^-aihto v. 1910. 1911: 25.
— — Minutamia ekdotuksia merenkul'kutiiksto-mme' ejiistaniiseksi. • 19T2: 178.
—„—• " Suomen ulkomainen kauppa ja rahamarkkinat
• v . 1912.. 1912: 288. • . '
•—— Tilattoman vaeston maankankintakysymys.' 1913: 47-
— — . Suomen rakamarkkinat vy. 1903-—19x2'.- -I9'i3:- 169, 225. '•" ; .
— „ — , ' Maalaiskuntain' kunnallisliitto ja kunnallinen keskustoimisto. 1914: 89. • -
— — Taloudellinen tila Suomessa. 1914: 2x8.
— — Siirtolaisuuden merkitys maakemme. 1915: 25.
— — Suomen merenkulkutilaston uudistaminen.
19x5: 71.
—,,~ ' Gsuusliike Elanto r. 1'. xo-vuotias. 1915: 203.
——; Polttopuukysymys Helsingissa. X915: 284.
—,,~ " Talletuspankkiemmemiljaarditalletukset. 1916:
224. * •. ' ^
•——• . Kakdeksantuntinen tyopaiva. X917: 63^
— „ — Suomen, kauppalaivaston tappiot sodan aikana.
1917: 128. - •
— — Asuntotarkastuksen j a asuntolain aikaansaami- nen. 1918: xx6.
— „ — kaivanrakennustoiminta Suomessa. X918: 229.
—„— Suomen maksukilanssi. 1920: 7.
Hovii<A, K- B., Valtio ja kunta toissijaisen luoton jarjesiajina.
1914: X37, 209.
Hynninen, Emix, Tyotaistelua viime vuosisadalla Helsingissa.
1908: 87.
— - Tyovaen opetus suurkaupungeissa. X911: 183.
——• . Tyovaen apurakastot Suomessa ennen elin- keinovapautta. 1911: 250.
Hynninen, P. J . , Venalainen mir-jarjestelma. 1909: x8o, 229.
HytonEN,- Vixjo, • Konei^ten kaytto maanviljelyksessa. ipod; 3I3>
Hai^xeors, • A r v i, • Erinaisrakastojen mnodostaminen kunnallis=-
-taloudessa. 1921: 126. ' •
— „ — Suomen kaupunkikuntain finanssitilasto ja sen uudistanoinen. X922: X13, 20X. ^
Ingman, K y o s t i, Vaeston ksaantymiskysymyksia i8:lla yuosin sadalla. 1912: 273. .
Luettelo vuosien igo^ —1924 hirjoituksista.. ^379
• Ingman, Kyosti,' .w Ingman-, S a n t e r i ,
Ja'HNsson, Y r j o ,
J u t i l a , K / T . ,
J u u s E E A , Vaino, t
J a r v i n e n , K y o s t i ,
K a i e a , Xoivo T . ,
' K a i t i l a , I . y.% -r "
•v-J*-••
•••^ K a e a , J.H.,-^^'>^ -Kaeeia, Onni,
K a e l i a x a , K a a r l o
Siirtolaisuuskysymys. merkantilismin aikakau-- deka Ruotsi-Suomessa. 1915: 87.
Juovutusjiaoma-asia nykyisika vakiopaivilla.' 1905: 78.
Sisaisen koionisatsiooniakasitteesta. 1908: l o i . Teolksunstyovaen tyosopimusten kestavyys-
aika Suomen lainsaadannossa. 1910: 69.
Maatalouden osuus Suomen kansanvarakisuu- desta. 1923: 194. ..
Viljelmain .taloudellisen| suuruuden. ..tekijoista ja naiden'maaraamisesta. 1923: 320v^^:
Kdyhainhoitokysymyksia.: 1916; 178.
Eri yhteiskuntaluokkien osanotto kunnalkseen koykainkoitotyokon. 1917: 133.
Ekkaisevasta koykainkoidosta. 1917: 169.
Suurm3rymalat ja niiden merkitys kauppa- taloudessa. 1905: 17.
Katsaus nykyiseen maailmankauppaan. 1906:- 230.
Kauppakorkeakoulukysymys ja sen ratkaisu Suomessa. 1907: i , 72.
•Maailmantalouden nykyinen markkinatilanne.
'-'^"1922: .92. .
Maanpuute^ jai-talonpoikaismaapankki Vena- jalla. 1907': 169.
Adam Smitk ja kanen merkityksensa. 1923-: 163.
Saksan kunnalksen tyottomyystilaston metoo- deista. 1906: 190.
. Ty ottomyysvakuutus j a sen toteuttaminen.
1907: 22. - *
Miten on tyottomyysvakuutusta arvosteltava?
1907: .192.
Miten on arvosteltava valtionrautateiden ken- kilotaksaan 1/5 1907 voimaan astuneita muutoksia? 1909: •134.
Nakokoktia tyokyvyttomyys- ja; vankuusvakuu- tuksen jarjestamisesta. 1910: 24.
Muutamia piirteita keukivakuutusyktioit- temme paaomansijoituksista. 1912: i . - Katso myos: Hallsten, Onni.
J.," Suomen Pankin setelinantoperusteiden
"•"muuttamintn. 1922: 25.
Nakokoktia markan vakauttamisen teknilli- V " sesta puolesta. 1924: i .
K a l l i o, Topi; - Palveli-japolitii-kasta Suomessa t8; vuosisadalk".
. • 1915- 125. ' •
K A L i f i A R i , E i n o, 'Eraita maata'loustyoVaen pal-kko-ja koskfevia tilastotietoja. 0:922; 102.
K a n s a n t a l o u d e I v U N E N Y h d i s t y s, Rautatietariffien muutoksista.^^
1910: 105:' ' • ' • K a t a r a, kAURi, Yaltion tektavista kauppalaivastomme kehit-
' ' • •' ' taniiseksi. 1913: i . •'' "
—,,— Katippalaivastokysymys Porvoon valtiopai- villa. '1915: 199.
K a u k q v a l t a , Eyosti,^ Tyonauta-jainjatyonteldjain valisten tariffiso'-;
pimusten keHtys Saksassa. 1910: 173, 234.
K e t o , j . W. , ' Pokjpisniaiden ' valuuttapolitiikka. 1924: 222.
K i L P i , O; K., . Suomen ammattitilastollisten tietojen paranta- misesta. 1907: 104.
• • . Siirtolaisuuden keskittyminen Vaasauja Oulun
• ••. ^ . , . _ laaneikin.-1907: .203.
—,,—• Vuoden 1910 vaenlaskut. 1909: 138.
, —,,— . Piirteita Suomen kauppalaivaston j a merivaesr ton myokemmasta kekityksesta. 1911:233.
—,,— Talpus-ja SGsiaalipoliittiset ideaakt nykyajan 1/ kausantaloustieteessa j a niiden kritiikki.
' - . ' , , 19x5:^229. •
r- . Uusiii tutkimus Suomen maanvuokra-oloista.
X916: X16. '
. —,,— . , Suomen.viljellyn maan alan kasvaminen J 9 - j a 20-vuosisadalla-. 1918: 105.
— „ — Valuutta- ja viljankintapoktiikka. 1922: 157.
: Taloustoiminnan^olemus. I923:,257. •
K n i A X H O , K a a p e r i, Meijerilkkkeen vaikutuksesta maanviljekjoiden talouteen. 1910:'157, 216. ••
K o K K O , SiMO, • • kappeenrannan kaupunki tyonantajana. X910:
263.. -
K o R P i S A A R i , Paavo; Skekista ja shekkilainsaadannosta. 1909:16,72.
—•„— Ruotsin talletuspankit. 19x4: 149.
•—— ' ' Talletuspankkiemme luotonotto Suomen Pan-
' •• • ' ^ •"• kista. 19x5: 109. ' . . ;
— ' Piirteita talletuspankldemme sivukonttoriver-.
'kon kehityksesta.- X917: 50, 164. ) ' •—— Suomen-rakan arvon aleneminen. 19x7: 85. V
Keskittyminenpankkitaloudessa. 1919:. 152. '
"—•„—- • • Takaisin kuitakantaan. X922:: 8x. • • V
— „ — • Ruplav Rahateoreettisia kuomioita. 1923: n?-^
