Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 1927, osa 2

(1)

T I L A S T O L L I N E N K A T S A U S SUOMEN V A L T I O N R A U T A T E I D E N

T U L O T A L O U T E E N .

K i r j . Br. Suviranta.

Liiketilastolla, s. o. tilastoUa, j o k a k u v a s t a a m a a r a t y n k i k e - yxityksen toimintaa, voi sanoa olevan kolmenlaisen t e k t a v a n . E n s i m m a i n e n j a yleensa tarkein t e k t a v a on antaa liikkeen jokdolle luotettava pokja, jolta voidaan tekda kavaintoja k i k k e e n talou- dellisesta asemasta j a kiketoiminnan kekittymisesta seka tektyjen kavaintojen nojalla luonnektia kikkeen vastaista p o k t u k k a a . T a k - t a i n on sus tassa tapauksessa kaannettyna tulevaisuuteen. L u k e - tilaston toisena t e k t a v a n a on antaa kistoriaUinen k u v a liikkeen kekitysvadieista — ekkapa vakaisesta alustaan myokempaan suu- ruuteensa s a a k k a . T a s s a tapauksessa on katse i k a a n k u i n kaannet- t y n a taaksepain.I J o n k i n liikeyrityksen toimintaa k u v a s t a v a n tilas- ton kolmantena t e k t a v a n a vikdoin — t e k t a v a n a , j o k a saattaa olla

tilaston keraamisen varsinaisiUe tarkoituksiUe vieras — on tarjota ykteiskimnalkseUe j a kansantaloudeUiseUe tutkimukseUe j a poktii- kaUe talouselaman k e k i t y s k u l k u a esittavia aineksia. E r i toimi- alodta saadut tilastotiedot ovat i k a a n k u i n mosaukkikivia, joita t u t k i j a myokemmin jarjestelee j a ykdistelee maarattyjen tarkoitus- periensa saavuttamiseksi.

RautatietUastoUekin kurduvat tietenkin k a i k k i n a m a kolme . t e k t a v a a . Mutta painvastoin, k u i n m i t a varsinaisissa liikeyrityk-

sissa tavaUisesti on asian laita, on tilaston laatimisessa meiUa kiiten aaktavasti yleensa muuaUakin pidetty erikoisesti silmaUa toista j a varsinkin kolmatta naista tektavista. Osittain on p y r i t t y luomaan pokja t y y d y t t a v a n kistoriaUisen k u v a n saamiseksi rautatielaitok-

sen kekityksesta, osittain taas on takdottu saada tdastoa r a u t a -

(2)

2 2 0 B R . S U V I R A N T A

tieliikenteen muodostuinisesta j a vaihteliiista, koska rautatiekiken- teessa i k a a n k u m pienoiskoossa k u v a s t u u ykteiskunnan eknkeiao- elaman kekitys kokonaisuudessaan. N u n p a esim. Suomen rautatie- tilastosta t a y t t a a suurimman osan yksityiskoktainen selostus ase- malta asemalle tapaktuvasta liikenteesta matkustaja- j a t a v a r a - r y k m i t t a i n . T a U a tilastoUa on rautateiUe itseUeen tuskin mitaan InketaloudeUista rnerkitysta; sen paaasialksimpana tektavana k e - neekin k u v a s t a a taloudeUisen toiminnan kekittymista eri p a i k k a - kunniUa. Sita voidaan k a y t t a a k y v a k s i monun eri tarkoituksiin;

paraikaa esim. osittain j u u r i t a m a n tilaston perusteeUa arvioidaan Suomen puunkulutuksen laajuutta.

RautatietUaston varsinaisen liiketaloudelksen t e k t a v a n t y y d y t - t a v a tayttaminen ruppuu osittain tdaston laatimisen nopeudesta, osittain taas itse tUasto aineiston sopivaisuudesta. K u t a nopeam- min tilasto joutuu rautateiden jokdon k a y t e t t a v a k s i , sita suurempi k y o t y suta on kaytannoUisessa kikepoktukassa, k u n taas toiselta puolen tilasto vanketessaan pian menettaa InketaloudeUista k a y - t e t t a v y y t t a a n — eikan esim. kymmenen vuoden, tuskinpa edes v u d e n k a a n vuoden vankaUa tUastoUa ole enaa j u u r i merkitysta kaytannoUisen p o k t u k a n okjaajana.

Mita n y t valtionrautateiden varsinaiseen vuositilastoon tulee, on se v u m e aikoina ilmestynyt noin'puoktoista vuotta asianomai- sen toimintavuoden p a a t y t t y a . T a m a on siksi jpitka aika, etta tdasto on siihen mennessa kadottanut jo t u n t u v a n osan kaytto- arvostaan. Se on myos pitempi a i k a , k u i n m i t a yleensa muuaUa maailmassa k u l u u v a s t a a v a n tdaston julkaisemiseen. E s i m . Sak- sassa, jossa kuitenkin on kyseessa t a v a t t o m a n paljon laajempi tilastoaineisto, ei vuositilaston julkaisemiseen mene t a y t t a vuotta- k a a n . O n tosin mvos otettava kuomioon, etta suuremmissa oloissa t y o n teJmiUinen suoritus voidaan jarjestaa melkoista tekokkaam-

m a k s i .

Suomen rautateiden 'vkaUisen vuositilaston myokaisyydesta koituvan vahingon k o r v a a kuitenkin suureksi osaksi n . s. k u u - kausitilasto. Rautatielaitoksen jokto saa . k u l t a k i n kuukaudelta ensimmaiset, joskin ykmaUsaiset, tUastoUiset tiedot jo parin kol- men v n k o n k u l u t t u a kuukauden paattymisesta, j a sita seuraavan kuukauden alussa ilmestyy kuukausitUasto painostakin. T a m a

(3)

K A T S A U S S U O M E N V A L T I O N R A U T A T E I D E N T U L O T A L O U T E E N ' 221

jarjestelma on meiUa ollut kaytannossa vuodesta 1919 — sita ennen ei kuukautisia tdastotietoja kene j u l k a i s t u muualla k i u n Ruotsissa — j a on se toiminut suureksi t y y d y t y k s e k s i .

Mita tdastoaineiston sopivaisuuteen tulee, ruppuu se tietenkin suta, m i k i n erikoistarkoitukseen sita kidloinkin t a r v i t a a n . N a y t t a a kuitenkin siita, k u i n olisi .tilaston liiketaloudeUiseen k a y t e t t a v y y - teen yleensakin pantu k o v i n v a k a n kuomiota, ei y k s i n Suomessa, v a a n muuaUakin. N u n p a Saksan valtionrautatieyktion j o k t a j a Steuernagel on aivan askettain antanut Saksan rautatietilastosta kiketalouden kannalta katsottuna seuraavan arvolauseen (ks.

Archiv fiir Eisenhakniceseji N:o 5, 1927): »Rautatietarkoituksun, varsinkin tariff ipolitiikan tarkoituksiin, on (rautatie-)tilaston nume- roilla v a i u rajoitetussa maarassa arvoa. Tavaraluettelon sisaltama tavaroiden rykmittely ei tarkaUeen vastaa tariffUuokitusta j a l i i -

kennepiirien rajat on ensi sijassa maaratty kansantaloudellisten, vielapa pokittistenkin perusteiden m u k a a n , samalla k u i n rautatie- nakokoktain on t a y t y n y t j a a d a taka-alaUe.»

Seuraavassa otamme lakemmin tarkastaaksemme, missa maa- rin Suomen viraUinen rautatietUasto tarjoaa rautateiden tulotalou- den selvittelyUe sopivaa tdastoaineistoa. SamaUa esitamme t a y - dentavaa tilastoa eraissa seUaisissa kokdin, joissa viraUisen tilas- ton tiedot ovat vajavaisia t a i k k a ekka kokonaan p u u t t u v a t k i n . T a r k a s t a m m e erikseen matkustaja- j a erikseen tavarakikennetta.

I. Matkustaj aliikenne.

Maksupolitiikan k a n n a l t a katsoen on ensi sijassa tarkeata tie- t a a , milla tavoin liikenteen m a a r a j a kikennetulot j a k a u t u v a t niin k y v i n pilettilajittain ja. luokittain kuin' myos tektyjen matko- j e n pituuden m u k a a n , koska k a i k d l a nailla seikoiUa on v a i k u t u k - sensa maksujen muodostumiseen. Aikapdetteikin nakden on ksaksi merkitysta pilettien kelpoisuusajaUa, siUa aikapilettien kintaperus- teet vaiktelevat sen m u k a a n , miten pitkaksi ajaksi pUetit on ostettu.

(4)

222 B K . S U V I R A N T A

A . Liikenteen jakautummen pilettilajittain.

RautatietUasto antaa eri pUettUajeiUa tekdyista matkoista jok- seenkin eriteltyja tietoja. Y k t s e kaytannoUisen tarpeenkin sikak, etta yksinkertaiset seka meno- j a paluupUetit ovat. tilastossa ero- tetut toisistaan, v a i k k a nuden maksuperusteet ovat jo kakden- kymmenen vuoden a j a n oUeet samat. Sen sijaan ei tUastossa ole eri r y k m a a tyolaisjimien yksinkertaisista seka a i k a - j a tUauspile- teista, siita k u o k m a t t a etta naista on voimassa tavallisista pileteista poikkeavat tariffimaaraykset.

Lukenteen tuloista tarjoaa viraUinen tilasto sen sijaan paljon puutteeUisemmat tiedot. N u n erdaiset pilettilajit k u i u y k s i n k e r t a i - set, meno- j a p a l u u - , tilaus-, a i k a - , tyolais-, vuosi- seka kuponki- pdetit ovat k a i k k i ykdistetvt ykdeksi suureksi r y k m a k s i , j o k a kasittaa lakes 95 % k a i k i s t a pdettituloista. Sen sijaan jaljeUa ole- vat vakaarvoisemmat pilettilajit on jaoiteltu varsin y k s i t y i s - koktaisesti. Selvaa on, etta taUaisesta tilastosta ei ole tulotalou- den selvittelyUe suurtakaan k y o t y a .

SeuraavaUa sivuUa olevassa taulukossa on viraUista tilastoa t a y - dennetty siten, etta suta n a k y y matkojen l u v u n j a pilettitulojen j a k a u t u m i n e n pdettilajittain.

E s i t e t t y tdasto osoittaa, miten t a r k e a n osan tavalkset p a k v i - pUetit ( = yksinkertaiset seka meno- j a paluupUetit) muodostavat matkustaj alukenteesta. N u l l a tekdaan lakes k a i k i s t a matkoista, j a ne tuottavat v a j a a t 90 % matkustajakikenteen pilettituloista.

ToiseUa sijaUa ovat tavalkset aikapiletit. Nuden osaUe tulee y k 30 % k a i k i s t a matkoista, m u t t a v a i n 2.69 % kokonaistuloista. Jos aikapiletteja verrataan pakvipiletteikin, n a k d a a n , etta aikapiletti- Hikenteen matkojen l u k u on 54 % , m u t t a tulot v a i n 3 % p a k v i - pilettikikenteesta. T a m a raikea epasukde j o k t u u osittain a i k a - pilettitariffin kalpuudesta, osittain nuUa tektyjen matkojen l y k y y - desta. Nunpa aikapilettimatka on keskimaarin m a k s a n u t ainoas- t a a n 85 pennia ek v a k a n enemman k i u n alennuspdetin k i n t a H e l - singin raitioteiUa. Muitten pdettdajien merkitys on v a r s i n v a k a i - nen. E r i l a a t n i s t e n tyolaispilettien osaUe tulee 3.32 % .matkoista j a 0.56 % tuloista. Matkan kaUeuteen nakden ovat kuponkipdetit ensimmaiseUa sijaUa — m u t t a niiUakan tekdaankin yksinomaan pitkia m a t k o j a .

(5)

K A T S A U S S U O M E N V A L T I O N R A U T A T E I D E N T U L O T A L O U T E E N 2 2 3

Valtionrautateiden matkustaj aliikenne vuonna 1926 ryhmitettynii pilettilajittain.

Tuhatta

matkaa % Tulot

tuhatta mk %

Maksu matkaa kohden mk

Yksinkertaiset seka meno- j a

palnupiletit, tavalliset . . . . 13 202 58.17 200 399 88.50 15.17

569 2.51 1 149 0.51 2.00

Aikapiletit, tavalliset 7 187 31.67 6 088 2.69 0.85

s:n , tyolais- 144 0.04 89 0.04 0.02

152 0.67 2 872 1.27 18.89

44 0.19 228 0.10 5.IS

16 0.07 26 0.01 1.63

Kuponkipiletit 32 0.14 905 0.40 28.28

Nanha-ja kondnktoorinshekki-

850 3.75 4 201 1.86 4.94

Yhteensa 22 196 97.81 215 957 95.37 9.73

100 0.44 1360 0.60 13.60

Siviilivirastojen kuljetukset .. 153 • 0.67 2 810 1.24 18.37

3 0.01 83 0.04 27.67

Sotavaki ostetuin lipuin . . . . 22 0.10 609 0.27 27.68

173 0.76 4 613 2.04 26.60

17 0.08 198 0.09 11.64

30 0.13 799 0.35 26.63

Kaikkiaan 22 694 100.00 226 429 100.00 9.98

B . Liikenteen jakautuminen etaisyyksittain.

K u t e n edella j o huomautettun, on tulotalouden k a n n a l t a erit- t a i n tarkeata tietaa, milla tavoin kikenne j a k a u t u u eri etaisyyk- sille. T a s s a sukteessa ovat viraUisen rautatietilaston tiedot k y v i n n i u k a t . Saadaan ainoastaan tietaa erinaisten pdettdajien — m u t t a ei edes tarkeimpien lajien erikseen — seka koko matkustaj akiken- teen keskimatkat, m u t t a ei ollenkaan matkojen l u v u n t a i kikenne- tulojen r y k m i t t y m i s t a eripituisiUe matkoiUe. T a m a n puutteen osit- taiseksi korjaamiseksi esitetaan seuraavassa t a t a koskevia tietoja kakdesta tarkeimmasta pilettilajista.

(6)

224 B R . S U V I R A N T A

1. Pahvipiletit.

Aiiieistoii laajuuden vuoksi on naita koskeva erikoistdasto t a y - t y n y t rajoittaa y k t a ainoata k u u k a u t t a koskevaksi. T a k s i k u u - kaudeksi on v a k t t u k u k t i k n u , koska sen voidaan katsoa — oUen kesa- j a talvikikenteen v a k m a i U a — i k a a n k u i n edustavan l u k e n - teen keskitasoa. L u k e n t e e n kekityssuunnan selvittamiseksi on k u k t i k u u n tdastoa k a n k i t t u vuosdta'192-3, 1925, 1926 j a 1927.

a) Matkat etdisyysryhmittain.

1923 1926 1926 1927

Jitaisyys Km Tiihatta

% ^Tuhatta ^Tuhatta ^Tuhatta %

kpl. % kpl. % kpl. % kpl. %

1 — 10 395 27.8 310 25.1 284 23.0 279 ^22.4 1 1 — 20 416 29.8 329 ^26.5 334 27.S 331 ^26.0 2 1 — 40 262 ^18.4 250 ^20.2 240 ^20.0 261 ^21.0 41—100 193 13.7 195 15.8 193 16.1 204 16.4 101—200 90 6.3 92 7.5 92 7.6 100 8.1 201—500 56 3.9 53 4.2 51 4.3 60 4.8

y k 500 8 0.6 9 0.7 8 0.0 9 0.8

K a i k k i matkat 1418 100.0 1237 100.01 1 202 ^100.0 1245 100.0 Taulukosta n a k d a a n , k u i n k a l y k y e t m a t k a t muodostavat v e r - rattomasti s u u r i m m a n osan matkojen kokonaisluvusta. V . 1923 oli enintaan 10 k m : n pituisten matkojen osuus 27.8 % , enintaan 20 k m m pituisten 57.1 % seka enintaan 40 k m : n pituisten 75.5 % .

Myokempina vuosina on l y k y i d e n j a erityisesti l y k y i m p i e n matko- j e n l u k u j a t k u v a s t i alentunut niin k y v i n absoluuttisesti k u i n suk- teeUisesti. K i d u v a n vuoden kuktikuxdta ovat v a s t a a v a t sukde- l u v u t 22.4, 49.0 j a 70.0 % . S a m a a n aikaan on kaukolukenne k a u t - t a a l t a a n j a j a t k u v a s t i kasvanut.'

Se kekityssuunta, j o k a esitetyista numeroista rdin selvasti k u - v a s t u u , on tietenkin autolukenteen aikeuttama. J u u r i paikalks- kikenteen matkustajatkan ovat ensi sijassa vaiktaneet j u n a n a u - toon. T a m a kekitys k a y e k k a vielakin paremmin i l m i senraa- vasta taulukosta, jossa vuosien 1923 j a 1927 kikennetta on ver- r a t t u toisunsa.

(7)

Liikenteen kehitys etaisyysryhmittdin vuodesta 1923 vuoteen 1927.

Matkojen luku lisaantynyt tai vaken- tynyt prosenttia Etaisyys km

Etaisyys km

Koko maassa Helsingista Tampereelta

1 — 10 —29 - . 6 0 —80 1 1 — 20 —20 — 4 1 ^ 5

2 1 — 40 0 — 1 — 6

41—100 + 6 + 3 0 + 5

101—200 + 1 1 + 4 1 — 3

201—500 + V + 3 3 + 6 8 yli 500 + 2 0 + 4 0 — 8 K a i k k i matkat —12 • —27 —24

Varsinainen liikenteen vakennys rajoittuu sus 1—^20 kilometrun. ' Suurten kaupunkien lakella, joilla maantiekikeune on k a s v a n u t v i l k k a i m m a k s i , on vakennys m a a n keskimaaraista kikenteen v a k e n - n y s t a tuntuvasti suurempi j a ulottuu pitemmalle etaisyydellekin, k u t e n Helsingista j a Tampereelta m y y d y t piletit osoittavat. H u o - mio k u n t y y k s a k s i suhen, etta sukteellinen vakennys l y k y i d e n matkojen liikenteessa on TampereeUa paljon suurempi k u i n H e l - singissa — suta k u o k m a t t a , etta Helsingin paikaUisHikenteen mak- sut kokosivat V . 1925 tuntuvasti enemman k u i n Tampereen. T a m a - k i n osaltaan todistaa muutenkin tunnettua seikkaa, etta auto- j a rautatielukenteen kdpailussa ei lukennemaksuiUa ole lakeskaan - ratkaisevaa merkitysta.

h) Tulot etdisyysryhmittain.

1928 1926 1926 1927

Etaisyys km Tuhatta Tuhatta Tuhatta

% ^Tuhatta %

mk % ^mk % ^mk % mk %

1 — 10 769 5.7 898 5.4 812 5.0 800 4.6

1 1 — 20 1145 8.S 1499 9.0 1429 ^8.7 1419 7.9

2 1 — 40 1572 11.6 2 071 12.6 2 015 12.3 2 200 12.3 41—100 2 627 ^19.4 3 330 20.0 3 316 20.8 3 528 19.7 101—200 2 900 21.4 3 626 21.8 3 722 ^22.8 4 030 ^22.5 201—500 3 567 26.4 4 113 24.8 4 038 24.7 4 719 ^26.4 y k 500 940 7.0 1072 6.6 1077 6.2 1213 6.8

K a i k k i matkat 13 520 100.0 16 608 100.0 16 340; 100.0 17 909 100.0

(8)

.Jos t a t a taulukkoa verrataan ylempana esitettyyn tanlukkoon pakvipileteiUa tektyjen matkojen jakautnmisesta etaisyysrykmittam, k u o m a t a a n , miten erilainen niiden painopiste on. V a i k k a matkoista V . 1923 ok alle 40 k m , tuottivat n a m a matkat ktutenkin tuloa ainoastaan V j kokonaistuloista, k u n sen sijaan 200 k m pitemmat m a t k a t , v a i k k a ne luvtdtaan olivat ainoastaan 4.5 % , muodostivat tuloista 33.4 % . Mutta ykteista on kummallekin taulukoUe, etta pitemmat m a t k a t ovat voittaneet alaa lykyempien kustannuksella.

Ttdoissa ei kuitenkaan ole miUaan matkalla tapakttmut absoluut- tista v a k e n n y s t a verrattaessa vuosia 1923 j a 1927 toisiinsa, m i k a tietenkin j o k t u u v . 1925 v o i m a a n tuUeesta maksujen koroituksesta:

Etaisyys km Tulojen lisays, % Etaisyys km Tulojen lisays • %

1 — 1 0 1 ' 101—200 39 1 1 — 20 24 201—500 32 2 1 — 40 40 y l i 500 29 41—100 . ; 35

2. Aikapiletit.

Aikapiletit etaisyysryhmittdin.

(Heina—Jouluknn 1925.)

Matka km Myytyja pUetteja

kpl. % ^Tulot %

1 — 10 8 502 46.19 994 140 ^34.70 1 1 — 15 5 564 ^30.23 808 395 ^28.22 16— 20 2 046 11.11 396 900 13.86 2 1 — 25 811 4.41 155 925 5.44

26— 30 763 4.14 253 575 8.85

3 1 — 40 336 1.83 95 760 3.84

4 1 — 50 111 0.60 33 810 1.18

5 1 — 60 95 0.52 32 865 1.16

6 1 — 70 20 0.11 9 765 0.34

7 1 — 80 52 0.28 20 475 0.71

8 1 — 90 35 0.19 17 955 0.63

91—100 11 0.06 5 880 0.20

101—110 27 O.lo 14 595 0.51

111—120 16 0.08 8190 ^0.29 121—130 3 0.02 4 830 0.17

131—140 10 ^0.06 7 140 0.25

141—150 6 0.08 4 830 0.17

Ykteensa 18 408 100.00 2 865 030 100.00

(9)

T a t i l u t k o osoittaa, etta aikapiletteja kaytetaan. melkein y k s i n - omaan paikakiskikenteessa. L a k e s puolet pileteista on enintaan 10 kmrlle, ^/^ enintaan 15 km:Ue, '/g enintaan 20 km:Ue seka " / j ^ enintaan 40 km:lle. T a t a pitempimatkaisilla aikapileteiUa ei ole j u u r i mitaan kaytannoUista merkitysta. Mutta kokonaan i l m a n

merkitysta on y k 100 k m : n matkaUe annetut pUetit, siUa niiden l u k u m a a r a on ainoastaan Vg % . Tuloistakin tulee enintaan 40 k m m matkaUe ostettnjen pilettien osalle 94.4 % j a y k 100 k m : n mat- kaUe ostettujen osaUe v a k a n y k y k d e n prosentin.

C. Liikenteen jakautuminen ajan mukaan.

Minkaan m u u n pilettUajin k u i n aikapilettien k i n t a a n ei kelpoi- suusajan pituudeUa ole v a i k u t u s t a . AikapUetteikin nakden siUa on sita suurempi merkitys. N u n p a 3-kuukauden piletti on 1-kuu- kauden pilettia sukteeUisesti kuomattavasti knokeampi j a sukteel- ksesti viela kuokeampia ovat 4-, 5-, 6-, 9- j a 12-kuukauden aika- piletit. Sen vuoksi on tulotalouden kannalta tarkeata tietaa, milla t a v o i a kikenne j a k a u t u u 1 - , 2- j . n . e . kuukautisten aikapdettien kesken.

Aikapiletit kelpoisuusaikaryhmittiiin.

(Heina—joulukuu 1925.)

Kelpaavaisuus- aika kk.

Myytyja piletteja

kpl. %

Taytepiletit ykdistettyina

kpl. % Tulot mk %

1 9 211 50.04 1763 30.77 264 285 9.22

2 23 0.12 23 0.40 7 875 0.28

3 8 648 46.98 81 1.41 31815 1.11

4 2 0.01 2 ^0.04 630 0.02

5 1 0.01 1 0.02 315 0.01

6 338 1.84 1228 21.43 637 770 22.26

9 85 0.46 346 ^6.04 271 425 9.48

12 100 0.64 2 285 39.89 1 650 915 57.62

Ykteensa 18 408 100.00 5 729 ^100.002 865 030 100.00

M y y d y i s t a pileteista muodostavat 1 - j a 3-kuukauden pUetit verrattomasti v a l t a v i m m a n osan ek ykteensa 97 % . T a m a l u k u a n t a a kuitenkin kokonaan v a a r a n k u v a n kikenteen todeUisesta

yhteiskuntataloudellinen aikakausldrja — 16

(10)

laadusta. O n nimittain otettava liuomioon, etta aikapdeteiUe saa- daan ostaa taytepdetteja ykteensa enintaan vuoden ajaksi j a 12- kuukauden aikapdetin kinnasta. Niinpa esim. kenkdo, j o k a ensin on ostanut 3-kuukauden aikapdetin, v o i ostaa k s a k s i kolme 3- kuukatiden taytepdettia. L u k e n t e e n j a maksujen kannalta on t a l - loin itse asiassa k y s y m y s ykdesta 12-kuukauden eika neljasta 3- kuukauden pdetista. T a u l u k o n toisessa sarakkeessa ovatkin ^alku- peraiset j a taytepiletit lasketut ykdeksi piletiksi. K u v a m u u t t u u n;^t kokonaan toiseksi: 1- j a 3-kuukauden aikapdetit muodostavat enaa 32 % , k u n sen sijaan 12-kuukauden piletit ovat kasvaneet 1/2 % : s t a 40 % : m i .

Aikapilettien tuloista saadaan 6—12-kuukauden pdeteista lakes 90 % seka yksistaan 12-kuukauden pileteista 58 % . T u l o j e n k a n - nalta katsoen on sus l y k y t a i k a i s d l a aikapdeteiUa verraten pieni merkitys. N a y t t a v a t p a 2-kuukauden seka v a r s i n k i n 4- j a 5-kuu- kauden aikapdetit olevan kokonaan vaiUa kaytannoUista- m e r k i - t y s t a .

II. Tavaraliikenne.

SamaUa tavoin k u i n matkustaj akikenteen, on tarkeata t u n t e a tavarakikenteenkin jakautuminen kikenteen laadun (tavaralajit j a -luokat, p i k a - j a raktitavara) j a kuljetuksen etaisyyden m u k a a n . Mutta tavaraliikenteessa on naiden seikkojen ksaksi erikoista k u o - miota kiinnitettava myos laketysten painoon, siUa maksuperusteet-

k a n vaiktelevat painavuudesta rnppuen. ^ Suuri osa vu-alksta rautatietUastoa kasittaa selvityksen t a v a r a -

kikenteen jakaantumisesta tavaralaaduittain. RautateiUa kulje- tettu t a v a r a m a a r a on t a v a r a n j a .kuljetuksen laadun m u k a a n . jaettu 36 r y k m a a n , joista k u s t a k i n saadaan tietaa, paljonko suken r y k m a a n k u u l u v a a t a v a r a a on eri asendlta laketetty j a eri asemiUe saapunut, samoin k u i n e i l asemUta laketetyn tavaran- tonnikilo- metrUuku. Tidotalouden tarpeisiin n a m a v k a l k s e n tUaston t a r - joamat tiedot ovat osittain l u a n laajat, osittain taas k i a n suppeat.

Liikenteen maantieteeUiseUa jakautumiseUa ei ole m i t a a n merki- t y s t a , niin k a u a n k u i n koko rautatieverkoUa noudatetaan samoja' maksuperusteita. Sen sijaan on liikenne laatunsa puolesta jaettu

(11)

K A T S A U S SUOMEW V A L T I O N R A U T A T E I D E N T U L O T A L O U T E E N 2 2 9

niin harvoihin i-ylimiin, etta useimpiin k u u l u u suuri joukko eri- luokkaisia tavaroita; tallaisen tilaston numeroista ei ole sanotta- v a a kaytannoUista k y o t y a . Tilanne on tassa kokden vuodesta 1924 viela entisestaan kuonontunut, siUa aikaisemmin kikenteen laatujaoitus kasitti 46 r y k m a a .

Liikenteen k i a n akdas r y k m i t t e l y ei ktdtenkaan ole tUaston p a k i n puutteelksuus. P a k e m p a a on viela, etta t a m a rykmittely kasittaa yksinomaan t a v a r a n painon j a kikennesuorituksen, m u t t a ei oUenkaan tavarakikenteen tuloja. Ainoa tarjoUa oleva jako on tulojen r y k m i t y s r a k t i t a v a r a - , p i k a t a v a r a - , paketti- seka eraisun vakempiarvoisiin tulorykmiin. Sen ksaksi saadaan viela tietaa tavarakikenteen tulojen jakautuminen vaunukuorma- j a kappale- tavaralaketysten kesken. S i i n a . k a i k k i .

E r i k o i s t i l a s t o .

Tulotaloudelksten tdastotietojen kankkimiseksi valtionrauta- teiden tavarakikenteesta kulkulaitosten j a yleisten toiden minis- terio myonsi v . 1925 erikoisen m a a r a r a k a n . Tdastolksen aineiston laajuuden vuoksi — kasittaakan rautateiden vuotuinen liikenne useampia mUjoonia raktUdrjoja — ei taUaista etikoistUastoa k i u - tenkaan voitu ulottaa kokonaista v u o t t a koskevaksi, v a a n t a y t y i se vaatimattomasti rajoittaa nelj aan viikkoon. J o t t a tUasto suta huokmatta oksi sa:atu makdollisimman tarkoin k u v a s t a m a a n vuo- den keskdukennetta, v a k t t i i n tilastovukot eri vuodenajoUta: kelmi- kutdta, toukokuulta, elokuulta j a marraskuulta. N a m a nelja k u u - k a u t t a edustavat yleensa melko k y v a s t i vuoden keskimaaraista kikennetta. Matemaattisestikan miden osaUe pitaisi tuUa 33.3 % koko vuoden kikenteesta; todeUisuudessa ok naiden kuukausien r a k t i - j a p i k a t a v a r a n kuljetusmaara v . 1925 32.8 % j a v . 1926 32.7 % seka tulot vastaavasti 32.1 j a 31.9 % . E r o t u s ei sus ole varsin k u o m a t t a v a .

Tdastoaineisto t u k kasittamaan touko-, elo- j a m a r r a s k u u n v n - kon vuodelta 1925 seka kelmikuun v n k o n vuodelta 1926. V a r s i - nainen tdastotyo suoritettiin valtionrautateiden tilastokonttorissa maisteri A. Grotenfellm. jokdoUa j a k a y t e t d i n fautateideBTtUastoii

(12)

230 B R . S U V I R A N T A ,

Kuljetettu tavaramaara virallisen tilaston ja erikoistilaston mukaan.

Tavaralajit

Kuljetettu tavaramaara

% koko maarasta Tavaralajit

1026 1926 Erikois- tilasto

Rykma I. Maanviljelykseen luettavia t avaralajeja.

1—2. Rukiita j a muuta viljaa .. . 1.99 1.64 1.23

3.11 2.56 2.43

4. Peiuuoita j a juurihedelmia .. , 0.40 0.45 0.62

5. Heinia, oUda j a vakirehua .. . 2.31 3.19 3.16

1.89 1.77 1.70

0.24 0.22 0.23

8. Lihaa ^0.67 ^0.58 . 0.70

9. T u r v e t t a j a turvepehkua ^0.20 ^0.23 ^0.19

1.89 2.17 1.26

0.65 0.63 0.37

Ykteensa 13.35 13.44 11.78

Rykma I I . Puutavaroita.

12. Lankkuja j a lautoja 14.65 14.40 11.78

13. Parruja, pelkkoja j a hirsia seka propseja

ja muuta pyoreaa puutavaraa. 28.63 26.12 32.13 10.36 11.16 11.92

2.65 2.75 2.17

Ykteensa 56.18 54.43 58.00

Rykma I I I . Muikin teollisuuksiin luettavia tavaralajeja.

16. PaperiteoUisuuteen luettavia . 8.60 8.15 8.29

17—18. Malmeja, kivia, kaikkia. sementtia.

5.04 6.64 4.97

IQ. HHka •.. . 2.48 2.19 3.24

21. T i i k a

- 2.39 2.51

0.46 1.62

1.79 2.93 3.54

0.43

1.16

2.13

2.42 2.97

0.47

1.14

2.68

22. Kehruuaineita, lankoja, kbysia, kankaita 23, 26. Vuotia, nahkoja j a muita tahan kuu-

- 2.39 2.51

0.46 1.62

1.79 2.93 3.54

0.43

1.16

2.13

2.42 2.97

0.47

1.14

2.68

24—^25. KemikaiiTOtHT^oljyja, tervo ja, asfalttia - 2.39

2.51

0.46 1.62

1.79 2.93 3.54

0.43

1.16

2.13

2.42 2.97

0.47

1.14

2.68

24—^25. KemikaiiTOtHT^oljyja, tervo

Ykteensa 2*4.79 27.07 26.18

(13)

Kuljetettu tavaramaara

Tavaralajit .% koko maarasta

Tavaralajit

Erikois- 192B 1926 tilasto

Ryhmd IV. Ravinto- ja naatintoaineita, paitsi ennen mainittuja.

27. Kaloja 0.15 0.15 0.18

0.V4 0.64 0.67 0.99 0.96 0.92

•0.30 0.20 0.16 0.64 0.31 0.32

Yhteensa 2.82 2.26 2.26

Ryhmd V. Muita tavaralajeja ja Idpikulku-

1.49 1.65 0.89

Poikkeusluokkiin luettavia tavaroita.

0.74 0.73 0.73 0.18 0.16 0.16

35. Sotilastavaraa 0.45 0.26 0.02

^ Kaikkiaan 100.00 100.00 100.00

palveluksessa ensi k e r t a a Hokeritk j a Powers sakkoUakaypia l a v i s - tyskorttikoneita. TUastolliset taulukot valmistuivat kesakuiissa 1927.

Miten tarkoin n a i k i n taulukkoikin sisaltyvat l u v u t todeka edus- t a v a t valtionrautateiden vuotuista tavarakikennetta, .on makdo- tonta tasmakeen r a t k a i s t a . V i r a l k n e n rautatietilasto tarjoaa k u i - tenkin eraita vertauskoktia, joiden nojaUa voidaan tekda paatelmia erikoistdaston luotettavuudesta. N u n p a viraUisen tUaston m u k a a n ok V . 1925 ktdjetetun p i k a t a v a r a n paino 0 . 7 4 % j a tulot 5.08 % k o k o tavaralukenteesta, erikoistilaston vastaavat l u v u t ovat 0 . 7 3 j a 5 . 0 5 . Olen myos koettanut r y k m i t t a a n u n tarkoin k u i n se on k a y n y t painsa erikoistilaston numerot viraUista tUastoa v a s t a a v i i n 36 r y k - m a a n . T a m a r y k m i t y s esuntyy y U a olevassa taulukossa.

K u t e n n a k d a a n , on joissakin yksityiskokdissa melkoisia, eroa- vaisuuksia. Mutta n i i n on myos k a k d e n perakkaisen vuoden v a k U a . L u k e n n e k a n on aktuisessa kedakdus- j a kekitystUassa. Useissa

(14)

232 B R . S U Y I R A N T A

tapaiiksissa tilaston numerot kuitenkin sopivat erinomaisesti ykteen j a p a a r y k m i i n k i n jakautuminen on kokolaiila y k d e n m u - kainen.

Erikoistdastossa on tavarakikenne liikenteen laadun m u k a a n j a e t t u 116 r y k m a a n . K u s s a k i n naista r y k m i s t a on laketysten

Ryh.

Lahe- Rahti- Asema- Kulje- P a i n o - Lahe- Rahti- Asema-

matka tus- km . tysten

luku maksu

mk maksu mk

matka tus- km .

1-100

kg lOl-BOO kg

501-1000 kg

1001-2000 kg

Laketysten luku . . . . 221 211 53 48

Raktimaksu mk . . . . 1435 4 941 5 296 7 848

Asemamaksu m k . . . . 643 1803 1220 1 636

K u l j etusmatka k m . . 57 865 54 736 15 083 13 266 K n l j etusmatkaryhma:

1 — 10 km 18 90 205 115 , 417 890 782 1876

1 1 — 20 » 7 63 122 87 12 875 701 —•

2 1 — 30 » 13 39 53 367 443 674 — —

3 1 — 40 » 54 7 086 3 384 2 149 133 150 — 1137

4 1 — 50 » 9 40 53 398 188 1018 .—. —

5 1 — 75 » 298 75 932 21821 18 455 543 2 925 940 1150 76— 100 » 16 415 239 1388 210 958 2 089 1 500 1 0 1 — 125 » 91 32 300 5 610 1120 630 2 925 1 324 4 128 126— 150 » 106 31 776 4 854 13 558 636 1736 2 700 2 452 151— 200 » 178 29755 4 510 33 389 1537 13 385 9 233 12 886 2 0 1 — 250 » 218 162 961 15 782 48 795 476 2 008 550 9 661 2 5 1 — 300 » 260 198 204 17 969 72 895 518 2 187 1750 3 425 3 0 1 — 350 » 148 79148 7 038 48 806 1257 4139 4 479 6 389 3 5 1 — 400 » 193 137 166 10 732 71 363 377 5 276 5 035 11 974 4 0 1 — 450 » 25 23 150 1526 10 682 242 547 — 1 054 4 5 1 — 500 » 120 107 349 6 769 56 603 834 4 067 520 4 875 5 0 1 — 600 » 92 81 312 5 185 48 894 469 1 811 3 078 2 078 6 0 1 — 700 » 60 66 838 3 830 39 858 358 458 923 1 723 7 0 1 — 800 » 21 11 355 735 15 823 178 1 015 2 117 —.

8 0 1 — 900 » 6 379 33 5 152 198 751 — — ;

901—1 000 » 1 13 3 973 45 — — .—,

1 001—1 100 » 1 101—1200 » 1 201—1 500 » 1 5 0 1 — »

Ykteensa 1934 1 045 371 110 453 501030 9 701 47 795 36 221 66 308

(15)

. l u k u , r a k t i - j a asemamaksu seka kuljetusmatka jaettu 25 etaisyys- j a 15 painorykmaan, minka ksaksi kuljetusmaaran kokonaispaino on jaoiteltu etaisyys- j a painorykmittain. T a U a tavaUa on t a v a r a - kikenteesta saatu 116 yksityiskoktaista tilastotaulukkoa, joista tassa naytteeksi esitettakoon:

ja sanomalehtipaperu

r y k m a

4001-5000 5001-6000 6001-7000 7001-8000 kg kg kg 8001-9000 kg 9001-10000 10001-12000 12001-16500 kg kg kg 16501-kg Ykteensa Ykteensa

18 26 52 65 187 439 259 298 4 1 934

7 637 14 533 35 939 42 664 106 442 323 722 190 430 285 543 3 808

1

045 371 886 1431 3 033 4 081 12 667 31917 20 862 27 586 369 110 453 4 508 6 597 15 385 17 994 43 446 124 566 57 766 76 156 919 501 030 33 000 40 665

— —. ^— —. 8 242 — — •— .— 9 830

1117 4 842 5 616 26 541 38 008 118 940 • 113 141 103 852 — — 418 055

1206 8 516 5 643 6 801 7 956 338 936 610 770 728 431 1 281 473 — 3 002 791

4 160 12 650

— — 6 263 14 792 95 962 283 886 178 051 105 515 — 700 325 4 995 28 592 6 062 54 738 111 672 163 016 188 031 12 129 — 588 356 34 569 37 279 32 125 14 800 16 938 66 576 66 066 42-065 —• 403 578

— 22 616 18 738 22 683 . 96 321 622 549 244 635 1 073 017 —' 2 122 149 4 383 — 19 136 99 117 377 013 . 677 599 739 471 397 053 33 809 2 365 423 4 075 10 712 6 686 — 131 971 422 900 173 094 81 445 16 857 876 536 4 160 5 120 215 363 216 000 137 470 431 445 190 023 67 575 — 1 302 268

— —. — — 41 097 27 975 10 878 110 974 — 194 852 .— — — — 16 752 273 365 99 640 524 730 — 931 123.

4 706 26 678 12 873 24 000 60 792 280 798 150 810 88 195 .— 656 288 9 030 — — — • 51 060 206 781 —• 226 122 — 503 095

—. •—. — 7 048 8 353 9 415 — 54 663 .— 86 320

949

•

45

83 436 142 256 350 588 499 142 1 611 519 4 190 216 2 872 982 4 064 956 83 666 14217621

(16)

Erikoistilaston 116 taulukkoa muodostavat^ tavaUaan tariffi- . tilastoUisen raaka-aineiston, j o n k a pokjaUa voidaan ykdistelemalla j a joktamaUa luoda valaistusta kuUoinkin k y s y m y k s e e n t u l e v i m tulotaloudeUisiin nakokoktun. Seuraavassa esitetaan eraita naiden tUastotaulukoiden perusteella laadittnj a tilastoUisia r y k m i t t e l y j a .

Yhdistelma 1. E r i tavararyhmien osuus koko liikenteesta lahetysten lukuun, painoon j a kuljetusmaksuun nahden.

T a v a r a r y h m a

LiShetys- ten luku Paino

kg Rahti- maksu

mk Asema-

maksu mk

Y h - teensa T a v a r a r y h m a mk

% koko maa-rasta

% koko rasta maa-

I. Maanviljelykseen luettavat tavara- lajit.

1. Vilja, kaikenlainen 0.61 1.23 1.71 1.74 1.72

2. Jauhot, ryynit, leipa 4.04 2.43 3.91 6.66 4.S9

3. Perunat j a juurihedelmat . . . . 0.61 0.52 0.45 0.85 0.48

4. Hedelmat, vihannekset, kukat

ja muut puutarhantuotteet.... 0.32 0.07 0.43 0.29 0.41

5. Heinat ja oljet, paaluissa, tay-

sin vaimunkuormin 0.37 1.09 1.31 0.68 1.21

6. Heinat j a oljet, muuUoin . . . . 0.O7 0.03 0.02 0.09 0.03 0.01

.

• 8. Pellavanvarret 0.18 0.03 0.06 0.10 O.OG

9. Maito, pikatavarana 1.07 0.24 0.19 0.03 0.17 7.96 1.44 1.16 0.30 1.03

11. Maito, kondensoitu, sterilisoitu.

tiivistetty puUoissa tai rasioissa 0.07 0.02 0.05 0.07 0.05

12. Voi 0.83 0.23 1.01 0.95 1.00

13. Margariini j a kasvisvoi 1.97 0.14 0.51 0.86 0.56 0.20 0.06 0.19 0.20 0.19 0.30 0.03 0.14 0.18 0.16

16. L i k a , silava, elainrasva, tali

1.05 0.19 0.54 0.79 0.67 0.93 2.05 1.91 1.99 1.92

18. Mnut takan rykmaan kuuluvat 0.48 0.13 0.17 0.36 0.20

Yhteensa 1—18 21.05 9.94 13.76 15.83

14.04

1

(17)

K A T S A U S S U O M E N V A L T I O N R A U T A T E I D E N T U L O T A L O U T E E N 235

Lahe- Paino Rahti- Asema- Yhteen- tysten kg maksu maksu sa mk

T a v a r a r y h m a luku mk mk sa mk

T a v a r a r y h m a T a v a r a r y h m a

% koko % koko % koko % koko % koko

maa- maa- maa- maa- maa-

rasta rasta rasta rasta rasta

I I . Ravinto- ja naatintoaineita.

paitsi edella mainituita.

19. Kalat ^0.95 ^0.18 ^0.34 ^0.75- ^0.40

20. Suolat 0.31 0.67 0.49 0.53 0.60

.1.10 0.63 2.27 2.71 2.84

22. K a h v i , tee, kaakao ^1.08 ^0.17 ^0.67 ^0.99 ^0.71

23. Tupakka ^2.43 ^0.12 ^0.73 ^1.21 ^0.80

24. Mallas- j a virvoitusjuomat 0.67 0.16 0.40 0.79 0.45 0.08 0.01 0.02 0.04 0.02

26. Marjat, kuivatut j a Mllotut .. ^0.19 ^0.01 ^0.08 ^0.11 ^0.08 27. Muut tahan ryhmaan kuuluvat ^2.92 ^0.23 ^1.23 ^1.75 ^1.30 Yhteensa 19-^27 9.76 2.18 5.38 8.88 6.60

I I I , Puu- ja paperiteoUisuuden tuotteita.

28. Jalommat ulkomaiset puut j a

0.02 0.01 0.01 0.01

29. Jalommat kotimaiset puut j a

puuaineet 0.02 0.02 0.03 0.04 0.03

30. Faneeri, kotimainen 0.20 0.52 1.23 0.99 1.19

31. Hoylatty puutavara 0.18 0.28 0.23 0.41 0.25

32. Laudat,lankut,battensit (soirot).

leveydeltaan yli 10 sm 1.42 10.18 9.80 5.42 9.19

33. Laudat j a lankut, leveys kor-

0.19 1.37 1.21 0.56 1.12

34. Laudan- j a lanknnpaat, pinta- j a hylkylandat seka 1 m pitem-

0.25 l . i s 0.74 0.60 0.72 0.06 0.41 0.80 0.18 0.38

36. Pelkot, parmt, lehterit, neliok- kaat piirut, ratapolkyt, veiste- tyt j a sahatut rakennushirret seka kylky- j a teknelankut, le-

veydeltaan yli 10 sm 0.34 2.52 1.88 1.08 1.77

37. Veistamattomat rakennushirret ja piirut, mastopuut seka pu-

kelin- j a lennatinpylvaat . 1.39 lO'.si 4.42 4.10 4.38

(18)

Lahe- tysten

luku Paino

kg Rahti- maksu mk

Asema- maksu mk

Yhteen- sa mk T a v a r a r y h m a

% koko maa-taras

% koko rasta . maa-

% koko rasta maa-

38. Haapapolkyt j a tuKtikkupuut ^0.08 ^0.32 ^0.25 ^0.16 ^0.24 39. Propsit j a kiomopuut (maasta

0.84 6.02 3.75 2.52 3.68

40. Hiomopuut (kotimaisike tek-

taille) 1.35 10.49 5.92 3.90 5.65

41. Rangat, salot, seipaat, aidakset 0.03 0.17 0.19 0.08 0.17

y. m. s

42. Hoylanlastut, sahajaukot 0.08 0.41 0.20 0.20 0.30

43. Koivukalot j a sekakalot, joiden joukossa on koivnkalkoja . . . .

44. Haapa-, leppa- j a kavupuukalot 0.70 5.37 3.06 2.03 2.92

seka sekakalot, joiden joukossa

ei ole koivnkalkoja 0.44 3.00 1.23 1.15 1.32.

45. Havukalkotariffin mukaan rak- ditettavat oksat, lastut, puun- jatteet, tervaskannot, laudan- ja lankimpaat seka rima- j a

0.57 3.65 1.64 1.41 1.01

46. Tulitikut 0.41 0.13 0.37 0.37 0.37

0.02 0.08 0.16 0.13 0.16

48. Punsepan- j a sorvarinteokset.

1.27 0.16 0.41 0.70 0.46 0.89 0.06 0.33 0.61 0.36

50. Paperossi- j a silkkipaperi . . . . 0.01 — ^0.02 ^0.01 ^0.03 51. Paino- j a sanomalektipaperi . . 0.49 2.32 4.10 2.70 3.91

52. Tapetti-, pinko- j a kaikenlainen

kaarepaperi 0.50 0.48 0.73 0.79 0.74

0.32 0.08 0.21 0.34 0.32

54. Pakvi 0.27 0.01 1.13 - 0.84 1.09

55. Pakvi- j a kartonkiteokset j a -ra-

0.08 0.02 0.09 0.08 0.09 0.09 0.01 0.03 0.06 0.03

57. Selluloosa, kuiva 0.29 2.10 2.70 1.15 2.48

58. Selluloosa, marka 0.10 0.83 0.56 0.34 0.53

59. Puuvanuke (puumassa), kuiva 0.12 0.75 0.95 0.52 0.89

60. Puuvanuke (puumassa), marka 0.14 1.03 0.71 0.39 0.07

61. Muutpuu- tai paperiteoUisuuden

tuotteet 2.14 0.76 1.16 1.63 1.22

Yhteensa 28—61 , 15.27 66.63 49.75 35.40 47.76

(19)

K A T S A U S S U O M E N V A L T I O N R A U T A T E I D E N T U L O T A L O U T E E N 2 3 7

Lahe- ' tysten

liiku Paino

kg Rahti- maksu

TTlk

Asema- maksu mk

Yhteen- sa mk T a v a r a r y h m a

% Imko maa-rasta

IV. Muihin teollisuuksiin luettavat tavaralajit.

62. K a i k k i j a polttamaton kipsi .. ^0.26 ^1.16 ^0.96 0.50 0.90 0.01 0.02 0.08 0.04 0.03

64. Sementti 0.26 1.16 0.86 0.69 0.83

65. Asfaltti 0.02 0.03 0.04 0.02 0.04

66. Hiefcka, tavallinen savi, kivet

(61.) ^0.46 ^2.35 ^1.06 ^1.10 ^1.07

67. Tiilet, paitsi grafiittitiilet . . . . ^0.41 ^2.62 ^1.49 ^1.44 ^1.48 68. Grafiittitiilet, kaakelit, valmis-

tetut kivet, kipsi, paitsi poltta- maton, seka k i v i - , kipsi-, s'e-

0.40 0.36 0.47 0.02 0.49 0.60 3.24 1.46 1.34 1.45

70. Tnrve, turvepehfcu, turvepnlveri 0.07 .0.19 0.11 0.11 0.11

71. Malmit ^0.01 ^0.07 ^0.04 ^0.03 ^0.03

72. Rauta j a teras seka rauta- j a

teraslanka (5^—6 1.) 1.41 1.11 1.3S 1.53 1.40

73. Muut metalliteolksuuteen luet-

8.17 1.31 3.37 5.34 3.63

74. V i k a ^0.22 ^0.04 ^0.19 ^0.18 ^0.19

75. PuuviUa ^0.36 ^0.14 ^0.28 ^0.38 ^0.29

76. Kankaat, langat, kudelmat seka niiden raaka-aineet (paitsi villa

j a puuvilla) ^6.10 ^0.26 ^1.47 ^2.92 ^1.67 77. Parkitusaineet, vuota j a nakka.

nakkateokset, jalkineet ^2.58 ^0.30 ^1.00 ^1.51 ^1.07 78. L a s i - , posliini- j a fajanssitavarat ^1.82 0.31 0.71 1.37 0.80 0.60 1.25 0.69 0.87 0.72 0.06 0.04 0.06 0.07 0.06

81. Bentsuni, bensoli j a muut polt-

tooljyt ^0.27 0.21 0.87 0.79 0.86

82. Nafta, petroli j a muut valais-

0.77 0.45 0.87 1.47 0.96

83. Varit j a variaineet 0.56 0.07 0.23 0.41 0.23

84. Muut tervat, oljyt j a kemiaUiset

4.11 1.76 3.37 4.41 3.62

85. Muut takan rykmaan kuuluvat ^4.64 ^0.30 ^1.24 ^2.24 ^1.88 Yhteensa 62—85 33.98 18.94 22.16 29.40 23.15