T a k a i s l m k i m l t a k a f f l t a a i Q i o
Raliaolojea vakiinnttttaminen on osoittantnmit olevan, valttamalon edeE3'-tys maailmantaloiiden elvyttamiseksi. So- danjalkeinendepressio on nionissa maissa saaviittantit sellaiseu laajnnden, etta koko taloiidt-llinen elama on luMstiimassa, tika- ten ttioda imikaiiaai] myoskin vallitsevan tnotanto- j a yhteis- ktintajarjestelman lukistamisen. T a s t a syysta on niin l i w i n jtilkisen sanan knin ^ valtiovallan pnolelta kiinnitetty viime ktiukansina snurta linomiota rakak3?symykseii Jarjestamisven.
Kansainvalisia nenvottelnja on pidetty asiasta, viimeksi Ge- nnassa. " ,
vTakaisin knltakannalle;) on. se okje, joka on annettti maail- man rakaoiojen j.arjestamisesta: Siis palantnminen ennen sotaa, vallinneeseen rakajarjestelmaan, joka vnosikymmenien aikana oli osoittantitnnt siikteellisesti t^ydyttavaksi j a k j v a k s i ralia- jarjesteimaksi. K^-fymj^ksen vaikens on
witi
siina, nxiteii^siiken paastaan.T a t a kirjoitettaessa ovat Ykdygvallat ainoa maa, joka taydellisesti on knltakannalla j a jossa siis dollar! on ainoa todek linen knltavalntstta, Missa maarin mnilla mailla on mahdolli- straksia paasta knitakannalle, voidaan parkaiteii saada selville tarkastamalla niiden valtiiittain stikdetta dollariin. Talloin voimme ensiiinakin tod eta, etta on jotikko maita, joiden v a - liintta snMeessa doJlariin on osapnilleen pariknr&sissa tai aina- k i n piakkoin voi siiken paasta. Hiiktik. 2f p. 192-2 olivat New Yoxkissa ailamainittiijeii maiden valntitat parikurssin ^da- j a
aiapuolella %:ssa: " »
83 Paavo Korpisaan.
Syeitsi + 0,83 % Kaaada * — 1,73 „ Ruotsi • — 3>20 »- Japani . ,
HoUanti - : —5>ii » ' Englaati ' . — 9,00 „
Ottaen tmomioorL myos kurssmyaihteltit viime kirakaiisieti Ktikiessa voimme ensiimakin todeta, etta Sveitsin j a . Kanadan vakantta jo pysyvasti on kultapariteetissaan, toiseksi etta R n o t - sin Imiunu tana vnonna on ollnt vaxsin Iakella sita, ollen tosi- asiallisesti siina lykyekkdn aikaa, seka etta j a p a n i samoin. var- sin .kdj)osti paasee kultapariteettiin. Hollannilla .on samaten me.lkoisia makdoUisituksia paasta kultai^ariteetttLa,, eika' sen , saavuttaminen- .Englarmikekaan tuota ylivoimaisia ponnistuksia.
Sota-aikana syntjneiden velkain korkojen j a kuoletuksen peri-
•minen Inttoutuneilta j a siirtomailta seka vastaava lykennys Bnglannin omassa velassa Ykdysvaltoikin samoinkuin j a t k n v a kullan keraaminen teknee Bnglannillekin kultapariteetin saa-' vuttamisen makdolliseksi taman vuoden knluessa.
Kolmessa ensinmainitussa maassa voitaneen palaamista kultakantaan makdollisrmman plan-jo pitaa ratkaistuna asiana.
Ruotsissa esim. ovat erinaiset komiteat j a virastot antaneet, asiasta puoltavan lausunnon. Naissa maissa ei seteHen lunasta- misfca kuUalla-kuitenkaan viela ole uskallettu aloittaa, ei siita syysta, etta pelatfcaisiin kullan maasta virtaamista, vaan siita syysta, etta pelataan kullan liialksta maakan ttiloa. Nain siksi, etta.' niiden valuuttain ulkomainen ostokyky on Imomattavasti- korkeampi niiden kotimaista ostokykya. ' Ruotsissa on x-Svensk.
iEandelstidning» laatinut varsin valaisevan indeksilaskelman
• sen maan, Y k d y s v a l t a i n j a Bnglannin valtmttain kotimaisesta ostoky^vysta, kayttaen samaa laskuperustetta kaikkiin kolmeen nakden/).' Tulos oli, etta k u n Ykdysvaltain tukkukintauideksi
•kelmikuussa 1922 oli 132, pli Bnglannin indeksi 168 ja Ruotsin 166. Jos olettaa, etta'ostokykjT-pariteetin pitaisimaarata vek- sekkurssit, tulisi siis pimnan Ruotsissa olla osapuilleen pari-
1) Svensk Handelstidning 1^22, w.o 51
Takaisin kuUakantaan. S3 i'UTssissa j a 'dollarin Ruotsissa iioin 19 % y l i parin j a saniaten dollarin Bnglannissa saman verran y l i parin.
Todellisundessa on dollar! Ruotsissa osapuilleen pari- kurssissa, ptrnta- noin 8 % alle parin, kun taas dollari Bnglan- nissa on noiD 9 % y l i parin, Bdella mainitusta edell^'tj'-ksesta jfiktien olisi siis Ruotsin kruunu noin 20 % parempi kuin kulta- valutitta d'oliari, mika puolestaan joktaisi siiken, etta jos Ruotsi
•aloittaisi ktillalla Imiastamisen-, kannattai,si iilkomaiden suo- rittaa maksunsa sinne kullassa, sita virtaisi rtinsaasti maakan, j a saattaisi s^mtya uutta inflatiota.
Saattaa olla s^Tta tarkastaa, -missa maarin edelia rnainittit fcdellytykset pitavat ; p a i k k a n 3 a , Cass el vaittaa, etta inflatiota karsineiden valuuttain normaaHsen vekselikurssiu maaraa osto- kykypatiteetti, mika taas lasketaan liikkeessa olevan seteliston ja tintatason mukaiseSti.. Mutta samalia myontaa Cassel, etta vekseHkurssit voivat 'tuntnvasti poiketa edelia mainitulla ca- valla maaratysta • norniaalipariteetista ulkomaankanppaa kos- kevien rajoitusten, proMbitiivisten tullien, epaluulon, keinot- telun' j a jonkun valuutan myyimin, jokdosta ulkomaille alihin- taau Casselin t'eoria nayttaa saavuttaneen yleista kaima- tusta j a on sita sovellettu toisinaan jyrkemmassa, muodossa kuin sen esittaja on tarkoittanutkaan -Ottaen kuomioon,
etta Cassel kuitenkin katsoo poikkeuksia ostokykyparlteetista tykytaikaisiksi, silloin ktiin kauppaa ei rajoiteta, kuten njt-' Ruotsin j a Ykdysvaltain valilla, taytj^r todeta, etta kaytantd viime vuosipuoliskolta ei todista mainittua teoriaa oikeaksk Ruotsin valutitta on jdiarvioitu, se todettiin niaan sanomalek- distossa jo viime S3^k3yna j a on taman kevaan knluessa iiudis- tettu, samoinkuin vaite, etta dollari on aliarvioitu.
S y y siiken, miksi CasseHn teoria ei kaytannossa pida paik- kaansa, on nakdakseni loj'dettavissa kakdesta seikasta. Knsin- nakin on rakan kotimaisen ostokyvyn nijttaaminen varsin v a i -
Cassel, Vdrldens pennitzgeprobhtn, s. 32 j a s e i i r .
0. K. Kilpiy The purchMsing-power parity of ijie finnish mat'k amd the ezchange Tates, Bank of ]i?inlatttl Monthly Btilletiiij .19225 nio' i,
>') Ar den svensha valutan mefvavdefad utomlaftds, Kvattalsskrllt'iitgiven ay Statistiska Avdelningen v M Skandinaviska Kreditaktiebolaget, 1921511:0 3.
.84 Paavo Kofpisaari
keata. K a y t e t y t indeksilaskelmat ovat ainakin nykyoloissa
"varsin epataydellisia valineita. rakan kotimaisen o s t o k j ^ m mittaamiseen. .Niiden »pnnnitseminen» on toimitettn rankan- aikaisten kulutnssnkteiden mtikaisesti ottamatta knomioon kuln.tulisessa sodan aikana tapaktuneita sunria mnntoksia. Missa maarin tama seikka vaiknttaa indeksien kayttokelpoisunteen,, selviaa eraasta asken ilmestyneesta englanninkielisesta- tntki- muksesta ^•). Sitapaitsi on makdoton saada indeksia niin tay- delliseksi, etta se kasittaisi kaikki tavaralajit. Viela on kno- mattava, etta kintataso jdeensa ei missaan viela ole tasoittnnut, n. s. deviatio . (rnots. spridningstal) on edelleen varsin snuri, Joktopaatosten tekeminen seteliston kasvamisen nojalla rakan inflatiosta j a sen nojalla rakan kotimaisesta cstok3rvysta on sekin nyttemmin osoittautunut epavarmaksi, -Cassel todistaa, etta v m 1920 loppuun saakka oli seteliston j a kintatason liik- keen valiUa Ruotsissa taydellinen ykdenmukaisuus. Sittemmin on ykdenmukaisuus ^kavinnyt. K u n «Svenska Handelstidningin»
tukkukauppaindeksi laski 2i8:sta toukokuussa. 1921 i66:een kelmik. 1922, laski seteli-indeksi 295:sta 265:een, pysyen puoli- sen vnotta miltei muuttumatta. Sama ilmio on kuomattavissa moissa maissa. Selitj^s, etta ilmio joktuisi jatkuvasta rakan
" katkemisesta ja-kintain laskemisesta alle tuotantokustannusten, ei ole tyy^dyttava .
Toiseksi on kuomioon otettava, etta 3deismaailmalluien kintain laskeminen, joka useasti pannaan kokonaan erinaisissa maissa toimitetun deflation lukuun, naktavasti joktuukin muista- syista S3mt3^neesta maailnianxjulasta. Sellaisissakin maissa kuin Bnglannissa j a Ykd^^svalloissa, joissa tietoista deflatiota on luultu voimakkaasti karjoitetun, eriavat mielipiteet vielakin tuntnvasti, onko sita oUenkaan oUut o'lemassa. J o k a tapauk- sessa on todettava, etta kintatason jj^-rkka laskeminen ei jokdu yksinomaan rakapuolelta tulevista syista, vaan etta siiken nj^t- temmin vallitseva taloudellinen depressio on painanut syvat
jaljet. T a m a n nojalla VXDI tekda sen joktopaatoksen/etta ver-
1) Arthur L. Bowley, Prices and wages in ths United Kingdom 1^14—igso.
2) Cassel, Circulationens drdfande tillbahagdng, Kvartalsskrift, 1921, B.:o 3.
Takaisin kultakantaan. 85
taaiiialla liintatasoa eri maissa ei voi saada tarkkaa kuvaa nii- den valuuttain kotirnaisen ostokyvyn muutoksista, koska kinta- , taso eri maissa saattaa osoittaa; missa maarin ne ovatjoutuneet
depressiosta karsimaan. E t t a Ruotsin kintataso on 166, k u n se '. Ykdysvalloissa on 132, ei niinmuodoin merkitse sita, etta kruunu
oksi i q % alle kultapariteettinsa, jos dollari on kultapariteetis- saan. Y k t a vakan voidaan vaittaa, etta indeksiluku 132 osoit- taisi kullan arvon laskeneen 32 % .raukanaikaisesta arvostaan, silla mainittu indeksiluku saattaa suurelta osalta joktua siita seikasta, etta depressio on painanut eraat kinnat liiau alas, Yleinen kasitys onkin, etta Ykdysvaltain kintataso on Hian alkainen, eika niin muodoin osoita kullan ostokj^ty^a. Viime kuukausina onkin n a k y n y t merkkeja yleisesta kintain noususta, mika puolestaan osoittaa sita, etta kullan arvo on laskenut todellisundessa enenunan, k u i n asken mainittu indeksiluku osoittaa. N a i n ollen ei ostokykypariteetti Ruotsin j a Y k d y s - valtain valilla talla ketkella osoita kruunun sukdetta kultaan, eika ostokykypariteettia yleensakaan voida kayttaa luotetta- vana osoittajana eri maiden valuuttain keskinaisesta arvosta„
Kdella jo viitattun siiken, etta indeksiluvut Ykdysvalloissa eivat osoita kullan todelHsta arvoa talla ketkella. V a i k k a k i n kintataso siella puolisen vnotta pysyi miltei muuttumatta j a sen nojalla luultiin kullan arvon lopullisesti vakaantuneen, on se viime kuukausina alkanut nousta, j a on syyta olettaa, ettei vakaanturnista viela ole saa^vutettu eika voidakaan saavuttaa, ennen kuin taloudellinen kekitj-ssuunta joutuu jossain maarin tasapainotilaan. J a sitapaitsi: kullan arvo ei ennen sotaakaan itsessaan oUut vakaa.
Ennen sotaa oletettiin yleisesti, etta kidlan arvo oli jotain vakaata, jokon k a i k k i muut arvot varmuudella voidaan suk- tauduttaa. Kokemus osoittikin, etta kullan arvo -pjsji vakaana sukteessa muiden tavarain arvon vaikteluikin. Se k y l l a todet- tiin, etta knllankin arvossa tapaktui vaikteluita, mutta ne oli- v a t vakapatoisia j a vaikuttivat vnosikymmenien knluessa.
Jokapaivaisissa liiketoimissa ei niikin tarvinnnt panna lainkaan kuomiota.
86 Paavo Ko'/pisaarL
Mutta rnista tama kullajii" arvon sukteellinen vakavuus 'viime -kadessa. joktni? • Jokaisessa kansantaloustieteen oppikir-
JasSa ld3^at silken saman vastauksen: kultametapin yleisesta kysynnasta, sen karvinaisuudesta, tuotannon rajoituksesta y. m.
K a i k k i nama' selitykset ovat oikeita jq.. paikkansa 'pitavia seli- tettaessa syita,^ miksi ktilta tuli kaytantoon rakana, Mutta ne!
eivat riita selittamaan sita -seikkaa, m-ifcsi kiillan arvo i i y k y - ajankin oloissa pysjd sukteellisesti vakaana. Oikea selitys on se; etta kullan arvo kansainvalisen rakapolitiikan. kautta oli -
•maatatty kiinte-aksi. • K u l t a oli ainoa tavara, jolle eri maissa oli maaratty pys3rva kinta siten, etta jokainen keskuspankki o.sti kultaa' rakapariteettien mukaisesta kinnasta vSilia oli juuri taman takia a l i t u i s t a - j a saannoflista"-kysyutaa. Vakiimmn^
lisayksen- j a taloudelHsen .kekityksen'jokdosta k a s v o i - r a k a - tarkoituksiin kayifettavan k u l l a n - t a r v e ^ vuosittain "2.8 % :11a.
Yleilien vaurastutninen aikeutti sen, etta viime vuosik5^mmenien knluessa aiiia iknestyi. uusia maita, jotka vakitellen kerasivat itselleen kultaa" aikanaan siirtyakseen kultakannalle, K n l l a n -
"tuotanJion kasvu ^'•E saannollisen vnotuisen rakantarpeeiT voi- tiin takan Ja_ teollisiin tarkoituksiin sijoittaa. Toiselta puolen taas: etukateen maaratty vakaa H i i t a semmoisenaan oli omansa pysyttamaan! kullan tuotannon sukteelHsesti tasaisena.
K u l i a n arvon vakavuus riippui siis p§aasiallisesti siita, etta silla oli • kaikkialla sama Ja p y s w a kinta, , ' • '
Sodan aikana kavisi kaikkialla kulta Hikfceesta, virraten paaasiallisesti keskuspankkeikin, osittain utkomaille. T a m a n fisaks! on isanmaallisista motiiveista sulatettu koriste-esineita y, m. j a • luovutetttt keskuspankeille. K u l l a n kaytanto teolk- suttdessa-"on ilmdsesti ollut pienempi k u i n ennen sotaa. B n - simmaisina sotavuosina oli kukantuotanto varsin suuri, v, 1915.
96,4 .milj. pimtaa, 1916 -934 m,!!]. j a 1917 86.3 milj, puntaa.
Rakallisiin tarkoituksiin kaj^tettavissa oleva k u l t a oli taten sota- vuosina varsin suufi, k u n taas^ toiselta puolen ,k5j;synta eraiden maiden saarron t a k i a oli suuresti vakentyaj^, " K t i l t a virtasi ensiu alnksi Euroopan puolueettomiin maikin, sitten, k u n ne
1) Karl Elstev, Die, Seele des Geldes, s. 324 |a- seiar.
Takaisin kttUakanfami. 87
eivat sita enaa haluinieet ottaa entiseen ktataan, Yhdysvaltoi- hin,, Etela-Amerikkaan J a Ita-Aasiaan "^J. Sodan \paatyttya taytyi. lisaksi kesknsvaltain'ja Venajan luovnttaa snnri osa knllastaan lansivattoille, josta se sittemmin knlkentni Y k d y s - . . valtoikin. - . ,
Mainittn ilmio aikentti kn.llan: arvon laskemisen. K a i k k i e n maiden yalraitoissa vakvistettn kiintea knllan kinta kavisi, ,•
osittain' siita syysta, etta kyvavalnttttaiset maat eivat kalttn- • neet- maksaa entista kintaa, osittain koska knonovalnnttaisten maiden- tarj'oama kinta valnutan inflation takia mnodosttd epa- • maaraiseksi I^oppntnfos oli se, etta knlta virtasi siiken ainoaan maakan, joka pysyi vankalla boltakannalla, nim. Ykdysvaltoi- kin, j a etta knllan arvo^jai.xiippiivaiseksi dollarin arvosta. •
Maailman knltavarastojen , j'akantnniinen on osapnilleen, senxaava: ; "
Kultaa Euroopassa:. • xgi3 1932
B%latmissa . . . 36 milj. pimt. igS.milj.pxuit.
Raaskassa ..<.'..,,(•,.».'....•. 3 7 0 0 „ ••ft. 3 4 8 0 s? fr.
Saksassa , ^ . I 350 B m k . . I 000 J? Rmk.
. . . I 580 „ fnpl. •
Ita-valta-tJnkarissa . . . I 250 „ kr. 770 5} k r . Skaadiaaavlassa 230 - „ kr. 649 ?•* kr.
Bspaajassa , . . . . S20 „ pes. 2521 > J pes.
Hollaimlssa . . . . . . 163 „ giild. 60s !> guld.
Sveitsissa 170 „ fr. ' • 545 >! fr.
Itaiiassa , , . . . , 4 . , . .. . . . I n o - „ lir.. I 410 l l r . '
. . . . , 260 „ fr. 335 fr.
Kultaa YMysvalloissa: I 02s milj. doll. 2 990 milj. doll.
Taydenm?kseksi edelia ^ oleville nnmeroille mainittakoon, etta »Tke National City Bankin» laskelmain mnkaan oli v. 1914 36. maalla knltaa 4 68a milj. doll., v. 1921 8 184 milj. dolL K n n otetaan knomidon," etta Ykd^^svallat tata nj^kya on ainoa maa, jossa snnremmassa,maarassa on kultaa myos liikkeessa j.a etta tama kulta., atyioidaan noin 2 m,iljatdiksi dollariksi, tulemme siiken tulokseen, ett,a Y k d y s v a l t a i n kallussa nyttemmin on la-""
kes 2/3 maailman kultavarastoista, " .
-) CassBl, Warldens pmningeptohlem, s. 20 Ja'setu".
88 . . Pmvo Korpismri.
K i i t e n iiiaiiiittiiii, on kullan arron viime vuotena j a n3rtkin maaraimyt doUaxi, j a . o n dollarin ostokfvyn mukaisestiafvos- teltu knllankin arvdn muutokset. K u n / k i n t a t a s d Y k d y s v a l - loissa v : n 1920 keskivaikeilta saakka rupesi J3n:kasti la^kemaank vaitetttin kullan arvon ruvenneennouseniaan. Todellisundessa- on talla ketkellakin selvittamatta/ onko •'Ykdysvaltain^Jainta-- tasossa tapaktunut l a s k u / j o k a n3d;te^min taas on muuttunuk nousuksi, joktunut dollarin.arvossa tapaktuneista muutoksista, v a i onko se ollut depressiosta'joktunut tilapainen i l m i o ; - J o k a
•tapauksessa on todetta-va,- etta niistaan. kullan arvon vakaan- tumisesta Ykdysvalloissa ei viela,voida'pukua. .Samaten on, todettava, etta kullan arvon maaxaaminen Euxoopassa dollaxi-, kurssin.. mukaan on kankalaa, koska kuxssin' sesonkivaiktelut' ' ovat; varsin suuret. ='.: . •'•" . , I . ' .
•-. ;• Edelia mainittiin, mika maaxasi-kukan'-axvon vakavuuden ennen'sotaa. S a m a l a k t o k o k t a on n3rtkin otettava kuomioon..
K u l l a n • arvon' vakaannuttaminen on makdoUis-ta ainoastaan . siina .--tapauksessa, .etta. silte kansainvalisilla xakasopimuk-
silla maaxataan u u s i - k i i n t e a ; sukde" eri maiden • rakayksik- kdon.. T a m a merkitsee siis, etta Buroopan-valtain .tayt3ry jdei- sesti palata kultakantaan J a tekda se jdtenkin samanaikuisesti.
Y k s i tai pari valtiota ei voi sita tekda. Ruotsi on aivan, oikein eparoinyt siirtymista kultakantaan/ vaikka- sen yaluu-tta onkin vankassa kultapariteetissa. Siella merkitsisi - siirtymuien kulta- kantaan sita, etta kruunu sidottaisiin.kiinni dollariin ja'fcaikessa seuraisi sen vaikteluita. .
Yasta sitten, k u n paitsi niita karvoja puolueettomia maita, jotka' jo- n y t . verraten kelposti voivat- paasta takaisin- kulta- kantaan, myos suuret-maat-Bngdanti, Ranska,- Italia j a Saksa joko devalvation kautta tai sita ilman palaavat kultakantaan, voidaan kullan arvo vakaannuttaa. * .' - .
- ; Tassa valossa_on arvosteltava niita pyrkimyksia kansain- valisen sopimuksen aikaansaamiseksi kultakantaan palautu-.
mista varten, joita varsinkin-"Bnglannin takolta ontekokkaasti 'tuettu j a jotka. Genuassa joktivat konferenssin julkilausumaan.
Julkilausumassa,, pidetaan' suotavana, etta k a i k k i ^Buroopan maat, palaavat kultakantaan, etta budjetti sita varten on saa-
Takaisin kuUakaniaan. 89
tava tasapainoon, etta paperiralian arvo ktillassa maaritellaan mahdolEsimman plan, etta •knllan kysynta kansanivaHsen sopi- mnksen pemsteella on keskitettava j a jarjestettava, etta knllan kayttoa on saastettava n. s. Gold .Kxckange Standardin kantta.
Genuankin konferenssna jnUdlausnrnan pokjana on tietoi- snns siita, etta knllan arvo voidaan jalleen saada vakaaksi v a i n kansainvaHsen sopimnksen kantta j a yleiselia siirtymisella takaisin kultakantaan.
Olisi varsin mielenkiintoista r y k t y a tarkemmin selyittele- maan niita yfcsityiskoktia, joita siirtyminen kultakantaan eri- naisissa sukteissa edellyttaa. Mainittakoon .niista vain / . M Keynesm ekdotus, etta kullan osto- j a myyntikurssin valinen erotus vakvistettaisiiu 5 % : k s i j a etta Ykdysvailat niyontaisi- vat eri maille kultalainoja.
Suomen oloja silnialla pitaen on merkittava, etta meillakin palaaniinen kultakantaan on otettava vakavan pokdinnan alai- - seksi. Tyj'-dytyksella on todettava, etta meidan joktavissa finanssipiireissamme n3^tteniniin on-, luovuttu aikaisemmasta optiroismista markan arvon parantamismakdollisuuksista. Niin k y v i n valtiovarainministeri kuin Suomen Pankin valtuusmie- ket ovat kasityksenaan esittaneet, etta nyttemmin on kysymys markan kurssin vakiinnuttamisesta, eika sen .keinotekoisesta parantamisesta deflation kautta. Samoin. on todettava, etta' asken otettavaksi paatetyn -puntalainan kautta. keskuspankil-' lemme on kankittu melkoinen valuuttavarasto kaytettavaksi markan kurssin vakkniiuttamiseksi. K t m yleinen siirtyminen kultakantaan voi tapaktua verraten plan j a keikkovaluuttai- sissa maissa sen ykteydessa toimeenpantava devalvatio saman- aikaisesti tulee paivajarjestykseen, on erinomaisen tarkeata, etta keskuspankiila on kallussaan- sellainen maara kultavaluut- taa, etta toinienpidetta voidaan r y k t y a suunnittelem-,aan.
Neljan milj. punnan laina ei kuitenkaan. takan tarkoitukseen riita, vaan on maakan saatava ulkomaista valuuttaa sellai- nen maara, etta juokseva ulkomainen velka voidaan maksaa pois.' Yasta silloin on aika r y k t y a toteuttamaan suunnitel- maa=
90 Paavo Kofpisaari.
Valmistayana toimenpiteena devalvatiolle on vakiinnntta- misknrssi j a siita joktnva devalvatiosukde otettava jnlkisuu- dessa karkittavaksi. Devalvatio tulee sita kelpommaksi toi- meenpanna, niita lakempana devalvatiosukde on vallitsevaan -kotimaiseen kintatasoon j a rakan_ tdkomaiseen ostokyk3^yn.
Tata- kirjoitettaessa on raeillayirallinen punnittu ravinto- indeksi 1088.6, siis _noin k^'^mmenkertainen raukanaikaiseeii indeksiin. verraten. Tiikkeessa oleva setelisto on viime viikkoina ollut keskimaarin noin i 423 milj. mk., vastatenii8 milj. mk. v.
1914. Dollarinkurssi oli, ennenkuin puntalaina alkoi kursseikin vaiknttaa, Smk. 50—53, oils noin Isymmenkertainen. , Tuonti- indeksi' oH maaliskuussa 1121, siis vatiaa vaille ^'•kdeksanker- tainen verrattuna Y k d y s v a l t a i n tukkuindeksiin 132. . Osto- kykypariteetti j a dollarin kurssi meilla ovat nain ollen varsin , Iakella toisiaan, eivatka suuresti.eroa. rakan kotimaisesta osto-
k y v y s t a , mikaH sita ravintoindeksi osoittaa. Tunnusta- malla etta edelia mainituilla vertauskokdilla onvainrajoitettu merkitj'-s rakamme arvoa arvioitaessa, na3d;taa kuitenkin siita, kuin voitaisiin devalvatiokj^symysta kasiteltaessa laktokok- daksi ottaa sukdeluku 10 : i , siis kymmenen paperimarkkaa tuHsi vastaamaan y k t a kultamarkkaa. T a m a sukde on nakta- vasti minimi. On otettava kuomioon, etta dollari talla ketkella ilmeisesti on aliarvioitu j a etta sen kurssi niin muodoin tulee nousemaan. J a toiselta puolen, etta juuri dollarin kurssi tulee olemaan ratkaiseva tekija devalvatiosukdetta maarattaessa, silloin kun yleinen siirtyroinen kultakantaan tapaktuu. Osto- kyk3'pariteetilla j a kotimaisella ostok3^dla on siiken nakden
toisarvoinen merkit3''S.'
•Jos lakdetaan siita, etta rakatsolitiikkamme toistaiseksi tulee pyrkia vakiinnuttamaan rakan arvo mainittuun suktee- seen, senraa siita, etta Suomen Pankin tulee saastaa valuutto- j a a n sita vuodenaikaa varten, jolloin meilla rakan arvo v i i m e . -vnosien kokenlnksen mukaisesti p3?-rkii-laskemaan, nim. kesaa j a alkus3''ks3'-a varten. Toiseksi on virkamiesten patkkaus-
asiassa, tuUeissa, valtion maksuissa, vuokrissa y. m. samaa
• sukdetta pidettava silmalla. Eolmanneksi on otettava kuo- mioon, etta suunnitellusta vakiinnuttamiskurssista on sallit-.
Takaisin kultakantaan. ' ^ ' " , 91
tava eraita poildsetiksia, meidan olojamme j a sesonMvailitelnita silmalla pitaen noin 10 %. Dollarin knrssin tnlisi siis sallia vaihdella —^57 m k m valiHa., . _ ' \ . '
K y s y m y s markan arvon vakiinnuttamisesta on"kuitenkin^
siksi tarkea j a koko talouselamallemme laajakantoinen kys3'-- mys, etta sita poktimaan • olisi sy^^ta asettaa erikoinen rakar reformikomitea, jossa niin k y v i n tiede kuin'talouselaman eri intressirj^-kmat oHsivat edustettuina,
• . - Paavo Korpisaari.
Maailmantalouden nykyinen markkina- tilanne.
. • . . " I . '
_ Maailman taloudesta j a maailmanniarkMnoista on alettu puliua vasta myohemmin kuin maailmankaupasta j a maailman- liikenteesta. Maailmankauppa juontaa tavallaan alkunsa jo 1500- j a •1600-luvun siirtomaakarrastuksista, jotka joktivat eri maanosien valiseen, mutta v a i n karvoja ylellisyystavaroita koskevaan kaupankayntiin. Nykyisista maailmankaupan jouk- kotavaroista ovat v a i n muutamat, kuten pumpuli j a sokeri, olleet jo 1700-luvun lopulta alkaen maailmankaupan esineina, toiset kuten vilja,.voi y» m., ovat sellaisiksi tuUeet vasta I 8 Q O -
luviin viimeisella neljanneksella. . . . Maailmankaupan sen nykyisessa laajuudessaan teki' vasta - maailmanKikenne makdolliseksi., J a taman edellytyksena
on oktit.koyryn keksinto j a sen kaytto men-seka maaliikenteen liikevoimana. Hoyrylaivain kaytantoon tulo 1840-luvulta alkaen valtameriliikenteessa j a i88o4uvulta myoskin sen raktiliiken- teessa, Suetsin-kanavan avaus 1869, suuret poikkimantereiset radat, joist a ensimmainen Amerikan pacifikrata myos valmistui 1869, merkitsevat taitekoktia maakmanliikenteen kekityksessa, - K u n viela lisaksi tietoliikenne varsinkin merikaabeleineen on
ykdistanyt maanj>iirin aaretlakelle toisiaan, oHvat jo 1900-luvun taitteessa entisten paikallisten osto- j a myyntiniakdoUisuuksien sijaan tuUeet maailmanmarkkinat..
Naissa merkeissa voitim jo= myos ruveta pukumaan maail- mantaloudesta niina vilkastuneina liikesukteina, jotka ykdisti-
Maailmantalouden -nyhyinmi markkinatilunne. 93
•vat eri maissa j a maanosissa toimivat liiketaloudet laheisesti toisiinsa, B r i maiden j a eri kan sain talondellinen elama on 1900-kivnlla y k a enemman kekittynyt omavaraisesta maailman- markkinain varassa' olevaksi. Tnnnetuimpana esimerkkina siita on moni Biiioopan teollisunden tarkeista kaaroista, joka kokonaan elaa mnista maanosista saatavain raaka-aineiden seka kaikkiin maailman maikin kaamntnvan tuotteidensa mene- idn tnrvin. Mntta jopa elintaipeidenkin alalle nlottun tama maailmantalouden vaikntns. OHkan esim. Bnglannissa v : n 1900 jakceen maan viljantarpeesta toinen pnoli, veknasta jopa 80 voista 70 %, l i k a s t a j a jnnstosta 50 % saatava mnista maista j a snnrimmaksi osaksi mnista maanosista,
Mntta maaHmantaloudessa synt^'vat sukteet eivat mjoitn v a i n tavamin vaiktoon j a knljetukseen t a i kenkilo- j a tietolii- kenteeseen. Myoskin mkamarkkinat ovat saaneet kansainvali- sen jopa lopnlta maailmantalotidellisenkin Inonteen. • Bnnen maailmansotaa arvioitiin Bnglannin oUeen saamassa muilta, paaasiallisesti nlkoeurooppalaigilta mailta 80 miljardia Snomen knltamarkkaa. Ranskan j a Saksan nlkomaiset paaomasijoituk-
set laskettiin knmmankin '40 miljardiksi. ; _ Maailmansota, joka vuosiksi 1914—-18 naytti kokonaan kavittaneen maailmantalouden perusteet, pysakdyttaessaan ainakin suureksi osaksi kansainvaHsen Hikenteen j a lamauttaes- saan maailmankaupan, Esasi toisaalta k3=vin suuressa maarassa eri kansain keskinaisia velkasukteita. kasketaan y^ksistaan liifc- toutuneiden lansivaltain toisilleen j a HittolaisiHeen sotavuosina antamain lainain, joiden suoritusta tryt koetetaan vierittaa voi- tettujen kansain j a erit^dsesti Saksan kannettaviksi, nousevan n. 100 miljardin Suomen kultamarkan arvoon. Maaiknantalou- dellisia sukteita niin paljon kavittan^d sota on siten toisaalta kuitenkin tekn3^t eri kansantaloudet toisistaan j a toistensa kyvinvoinnista j a vaurastu.misesta entista paljoii" enemman riip- puviksi. •
Kenties selvemmin kuin'milloinkaan ennen kuvastuu maail- mantalouden ekmellinen yktenaisyys siina kaikkien kansain talouselam_aa raskaasti painavassa liikepulassa, joka on seuran- nut sodan kavit3^sta j a sen aikeuttamaa erinaisten I t a - j a K e s H -
94 Kyosti Jdrvinen.
EtLroopan kansantalotLksien romalidtista. T a m a liikepiila alkoi sodan jalkeisen lykyen nonsukanden jalkeen olla knomattavissa -v:n 1920 knluessa vakan eri aikoina eri maissa. J o maaliskuussa
1920 alkoi se olla ilmeinen Japanissa, aikeutuen raakasflkin j a pumpuHn kintain jyrkasta alenemisesta. Senvaikutukset ulot- tuivat plan Y k d y s v a l t o i k i n j a laajenivat eri'aloille. Syksylla
1920 oli jo-liikeseisausta j a ty6ttom5rytta Amerikassa,. X-ansi- Kuroopassa j a Skandinaaviassa suuressa maarin kuomattavissa.
. J a menekin seisauksena tuntui liikepula kaikkialla merentakai- sissa maissa, Ktela-Amerikan,. Etela-Afrikan, Kaakkois-Aasian j a Austraalian markkinoilla. ' Hopean kinnan — joka kelmi-,- kuussa 1920 oli Tontoossa saavuttanut uuden ajan korkeimman ennatyksen 89 J / j d.- oz — j y r k a n .alenemisen mukana ulottui' se kaukaisen Idankin maikin. K a i k k i a l t a kuului vaHtus mene- k i n tyrek-tymisesta j a ostotilausten peruutuksista, kaikkialla tavarat pyrkiyat kasaantumaan varastoiksi, kaikkialla teoki- - sunstuotanto ukkasi pysaktya j a muutamilla viljelyksen aloilla-
kin - jo puku.ttiin tuotannon ;supistamisesta menekin j a kintain suunnattoman alenemisen jokdosta. Niinpa jo v m .1920 lopussa Pokjois-Amerikan maanviljelijat valittivat viljelyksen kannattamattomuutta, j a kuokmatta. Venajan , suurten markkinain syrja3d;yniisesta maailman' viljankan-
kinnassa oli oireita olemassa • maataloudellisen pulakauden ukkaamisesta maailmantaloudessa.
Miten on nyt tama maailmantaloudelHneii liikepula kekit- t y n y t v m 1921 knluessa j a minkalaisena esiintyy se nyt? Seu- raavassa siita muutamia piirteita, joissa jpysakdyn kekityksen kulun seuraamisessa v m 1921 rajoikin sita suuremmaHa syy 11a, k u n parannuksen - oireet. v:n 1922 ensi neljaimeksella, joskin niita on siella taalla kuomattavissa,' kuitenkin ovat' verraten - vakaiset. . .
. - I L \
Maailmantaloudessa on epaiiematta vuosi ig2i merkittava aivaii erikoiseksi UikepulaV'Uodeksi, niin erilaisina k u i n talous- elaman ilmiot sen ajalta esiintyvatkin toisaalta niissa maissa.
Mei-atlmantaloude-n nykyimn markkmatil&nne. 95
joiden raha-olot maailniansodan" jalelta'ovat jaaneet epivakai-' siksi . t a i rappiolle,: j a toisaatta korkeavalnnttaisissa . maissa,' joiden , finansseja j a r a k a k a n t a a ' sodan-senrankset eivat ole ainakaan yallan pakasti.jarkyttaneet. " . ' '
Varsinkin'viimemaiiiitnissa on jo v . . 1920 - alkanutta "kin7 tain j y r k k a S alenemista sodanjalkeisen lykyen naennaisen nonsn-"
kanden ylen korkealta-tasolta, edelleenkin jatknnut. .TataAm^a- iasun , alenemista valaisevat--senraavat tukkukanppakiatain' indeksikrvnt: "" . . ' .... - , : ' .
- J - ' • / Hintataso-o/o:na v:n.'"i9i;j Hnnoista ' " . / - - 1920 _ . ; [" .-1921'- .
, ' ,. • -•. • = • korkeini- 'alussa- lopussa
• - ' • '= • •• . • •- millaan.;- . ' ^ . - ^ .YMysvallat (Bradstreet) •226..' '135 ' ^.'124
EnglaBti (Economist) i . ' t ' '310 209 • 162
Saksa (Frajtikfurter Z e i t u n g ) . 1714" •''-1473' • ' . 3596 ' Ruotsi {Sv. Handelstidning) . 366 , • , 267 .
Noija - (Farmand) . . . . , . . . , -: 433 ' 309 k 253 Tanska (Finanstidende)... , I . . , . . . , ' ' 4 0 3 . . • . 290 ... ,' ' 178:
-Ranska, (Statistique G & i e r a l e ) ; . . . 588 , ' . 4 0 7 . - 326 HoUanti (\nrallineii tilasto) 296 - .'_* 213'-" 165 Italia (prof. B a c M ) . • '670 642_-: 595 ; Kanada (I>ep/of i^bor) . - . . . j s ; . . . . , . . ' . 26T 208 k ; 170' Japani (Bank' of Japan) ' ; •. 322 ' ' 201 .. ' 209 ,
lynknunottamatta Saksaa, jossa rakan arvon j y r k k a alene- niinen saattoi, kintatason, 'mika viela kesainnssa' merfcittiuiv indeksilla 1467, syksj-sta alkaen-akkiakokoamaan, j a Japania,, jossa indeksi oli ktiktiknnssa aHmmillaan 190 j a lokaknnssa kor- keimmillaan 219, on kaikissa edellamainitnissa maissa v m 1921 knluessa tasaisesti j a t k n v a tukkukintain alenemrnen o U u f k a - vaittavissa. B r i tavaroissa' on muut en maailmanmarkkinain nykyisen kintatason sukde raukanaikaisiin kintoikin k y v i n k i n erilainen. ISsiinpa niista joukkotavaroista, joista Bnglannin T k e Bconomist-lekden tukkukintaindeksi muodostetaan, olivat - v m 1921 lopussa esim. kumi 59 % j a juute 10 % alempana ennen
sotaa vallinnutta kintatasoa, kun taas toiset tavarat ovat viela melkoista korkeammissa kitmoissa: alkaen talista, jonka k i n t a "
on 14 % aina indigoon, jonka kinta on 250 % korkeammalla entista normaaliaikaista kintatasoa. - , •/- ' '-
96 Kyosti Jdrvinen.
Yksityisille liikkeille maailman eri maissa on kintain yleis tason aleneminen merkinnyt sota- j a sen jalkeisten vnosien snnrten voittojen supishi-mista, jopa tappioksikin muuttumista.
Bnglannissa lasketaan liikevoitot 1310 yktiossa, jotka toimin- nastaan julkaisevat kertomuksen, v:ta 1921 ^'•kteensa 28.5 mil- joonaa • pnntaa pienemmiksi kuin v:lta-1920; keskimaarainen voitto Hikkeiden koko paaomaan verraten aleni 15.3 % : s t a 10.3 % : i i n . ' Mutta varsin' iukuisiUe liikkeille on liikepula tuUut suorastaan tukoisaksi. Niinpa esim. Sveitsissa pidetaan kotel- lienkin asemaa k 3 ^ i n ukattuna j a kuomattavaa osaa niiden n.
I 14- niiljardiin; fr. nousevasta peruspaaomasta menetettyna.
Vararikkojen lukumaara on esim." Ykdj^svalloissa ollut, -Brad- streetin julkaiseman tilaston miikaan, v. 1921 keskimaarin k u u - kaudessa 1665, sensijaan, etta sama keskimaara.v. 1920 oH 705.
Samoin' on Ruotsissa v . 1921, konknrssien kunkausilnkumaara suurempi kuin kikelamavuotena 1908, jolloin se oli 366. V. 1921 tektiin nimittain Ruotsissa keskimaarin , kuukausittain 432 vararikkoa. Myoskin Norjassa nousivat konkurssit rekordi- . maariin. Brityista kuomiota ovat kerattaneet muutamien suu- rekkojen pankkien romakdukset: ItaHassa Banca Italiana di Sconto'n, Bspanjassa' Barcelonan pankin, 'Ranskassa Banque de Ckine'n j . n. e. •
Kansojen' taloudessa ovat- liikepulailmidt v. 1921 olleet liiketalouden eri aloilla selvasti kavaittavissa. Samalia k u i n
• raaka-ainevarastot kasaantuvat mj^^mattomina merentakaigiin maikin, samalia Buroopan j a Amerikan tekdaskeskuksissa on valHnnut kiljaisuus. T^i^tafiio -useillsi teollisuusalpilla j a useim^
missa maissa on ollut pienempi kuin moniin vuosiin tai mies- muistiinkaan. Samalia kuin ennen sotaa pakempinakin liike- pulavuosina _ tuotannon supistus lasket-tiin vain muutamissa prosenteissa, kokosi se v. 1921 useampaan kymmeneen prosent- tiin. • kasketaaniian esim. maailman karkkoraudan tuotannon oUeen pienemman kuin minaan vuotena jalkeen v m 1850. Seu- rauksena tuotannon seisauksesta on ollut erittain snuri tyotto- myys j a loppupuolella myos kuomattavat -palkkain alennukset .varsinkin Bnglannissa (tj'-dttomia lakes pari miljoonaa)-,. mutta
myos Ykdysvalloissa, Sveitsissa (vm 1921 lopussa 80 000 tyo-
• : . • - • Maaibnantalouden nyMftnen marhkmafilanne, - W 97 ,
torita,. edeUisea-vtLodeii lopussa,35 DOO),' Skatidinaavidn maissa'""
(Ruotsissa vuodeu lopussa tyottomid 132 QOD),y/m.. Aiuoastaau' 'Saksassa 'omtuotauto'saattauut jatkua kuououueeu valuutan
aikeuttamain filausten ttuvin, eika ty6ttom3rfskiian siella-ole ilntennyt laajempana kuin entisina normaaliaikoina. Bensijaan on viela kuonom-,pivaluUttaisissa maissa, kuten Venajalla,'tno- tanto supistunut eri teollisuusaloilla vain murto-osaksi siita, mita se oli ennen sotaa.' -
Tuotannon supistumisen jokdosta on myos kansainvalinen kmpim ollut maariltaan paljon pienempi kuin v . 1920 t a i ennen sotaa. Knglannissa esim. ulkomaisen kaupan koko arvo on v:een 1920 verraten alentunut 47 %, mutta tuonnin ,enemmyys oH' 20 % pienempi kuin v. 1920. Ruotsissa ok v . 19^0 ulkomaisen kauppavaikd.pn kOko arvo 6666 milj. j a tuonnin enemmyys 1080 milj. k r . , V . 1921 oEvat vastaavat luvut 2363 j a 169. Rans- kassa aleni v . 1921 v:een ,1920 verraten tuonti 49 905 miljoonasta 23548 miljoondan j a vienti 26 895 miljoonasta 21 553 miljpo- naan frangiin. Samoin ok Ykd^^svalloissa v. 1921 tuonnin arvo v a i n m . 45 % j a viennin n, 55 .%' vm. 1920 .tuonnista j a viennista.
Saksam ulkomaisen kauppavaikdon maarat lienevat kylla jon- kun verran korkeammat v. 1921 kuin v. 1920 — paperimarkoissa iknaistut arvot eiva:t ole verrannollisia — mutta siellakin laske- taan ulkomaisen kauppavaikdon suuruus kokoavan/alkupuo- lella vuotta v a i n n. 30 % r n n javuodenloppupuoliskokaekka5o
%.:iin raukanaikaisista v m 1913 kauppavaikdon maarista.
Ulkomaisen kaupan kuomattavasti vakentyessa. on myos kansainvalinen suuresti supistunut. Varsinkki merilii- kenteen kannalta on vuotta 1921 esim. Bnglannissa sanottxi-
^kistorian kuonoimmaksi!» Rakdit.alenivat sen knluessa edelleen tuntuvasti, E s i m . . kivikikirakdit Bnglannista Argentiinaan
fCardiff - R i v e r Plata), jotka sota-aikana"korkeimmillaan olles-- saan noteerattiin 150 skillinkiin.,alenivat jo v . 1920 n: 50 skillin- kiin, mutta V . 1921 aina 18 skklinkiin'. Bnglannin Statist-lekden valtameriraktlen indeksi, joka m.erkitsee y : n 1920 keskimaarai- set rakdit loorksi, on v m 1921 tammikuulta 46 j a joulukuulta 33, Jo ennen sotaa vallinneisiin rakteikin verraten ovat vm' 1921 taktinoteeraukset v v m 1900—^1911 • keskimaaraisten raktien
2 . •
98 Kyosti Jarvimn.
tasolla.' Kun- laivaliikkeiden ktistanntikset edelleen ovat olleet
• sukteellisesti paljon^ korkeammat k u i n emien sotaa, on rakti- markldnaiu' lamatilan jokdosta snuri osa maailman fcauppalai- vastoa ollut v:n 1921 toimettomana. Saksan Hittovalloille luo- vuttamat laivat ovat epaiiematta lisanneet pulaa raktimarkki- noilla, sensijaan etta ne' Saksan koteissa'olisi vat lieventaneet sen'snurta kuljetusLarvetta ja, parantaen-maan maksutasetta, olleet omiaan maailmantalouden jarkkynytta jarjestysta tasoit- tamaan. V a i n saksalaiset laivayktiot ovat muuten osoittaneet uudelleen v i i i a v a a toimekkuutta,. etenkin Btela-Amerikan, Afrikan ja kaukaisen I d a n linjoilla, kiLpaillen pakasti varsinkin Xontoon ja Biverpoolin yktioiden kanssa. Muutamia raktHii-
kennesopimuksiakin tektiin j o , v : n ' i 9 2 i knluessa saksalaisten 'ja englantHaisten linjain kesken. , , .
; I I I .
RahamafhMnoita painaa edelleen miltei ratkaisemattomalta tuntuva maailman rakaongelma,' joka on syvimpana syyna tavaxam.arkkinoillakin vallitsevaan Hikelamaan. Huonovaluut--..
taiset maat eiyat voi ostaa j a kyvavaltiuttaiset eivat v o i myyda.
- M i t a jatkimmaisim tulee on niissa deflatio v.n 1921 knluessa edelleen edistynyt. Liikkeessa oleva setelimaara on yleensa alentunut. Bnglannissa oli Bnglaimin pankin tttkona oleva setelisto v m 1920 joulukuussa 113, mutta v m 1921 joulnknussa 107 milj. puntaa, j a valtion currency-setelit vakenivat samalia ajalla 368 miljrsta 326 milj:aan puntaan. Ranskan P a n k k i
•seteleita oli tammikuussa' 1921 liikkeessa 38205 milj., mutta joulukuussa'vain 36487 milj. frangia. Y k d y s v a l t a i n Federal Reserve notes.;vakenivat joulukuusta' 1920 joulukuukun 1921.
3 349' milj:sta 2444 milj:aan dokariin, Ruotsin valtiopankin .liikkeessa olevat'setelit vakenivat samana aikana 735miilj:sta 602 miljraan k r . Sensijaan on Saksan. Valtiopankin setelisto vuoden knluessa kasvamit 68 805 milj;sta 113 689 miljiaan R m k , pukumattakaan Venajasta, jonka. tarumaisiin summiiii kokoa- v a t paperiruplat kay v a t nopeasti kokti Ranskan vakankumouk- sen aikaisten assignaattien koktaloa j a jonka kultavarasto on'
Maailmantalouden nykyinen mavkkinatilanne. 99
melkein tyiijiin ktiivtmut.- Vrsta 1916- alkaen vakentyneen maailman kullantuokinnon tnotto- on mnuten viime • vtiosina paaasiallisesti kasaantunut Ykdysvaltoikin, jossa kullan y l i - tuonti esim. V . 1921 kokosi kaikkiaan 670 milj. dollariin. Mutta myos Bnglannissa, on kullan kinta alentunut. unssilta '109.9, skillingista tammikuussa 99.4 skillinkiin joulukuussa, j a hopean kuukausikeskibdnta, joka korkeimmillaan oUessa, v m 1920 -kelmikuussa, jo oli 85.4 pencea unssilta, aleni edelleen v:n 1921
ajalla 40.2 pencesta tammikuulla, 35.7 penceen joulukuulla.- . On makdotonta sanoa, miUoin j a miten maailman rakaoloissa paastaan jalleen niikin, ennen sotaa vallinneisiin vakiintuneisiin' oloikin, joissa vekselikurssien keilakdukset kakden »kultapisteen»
valilla-raj oittuivat yleensa noin % %:iin'parikurssista. ^ Mutta pyrkimys takaisin kulta- t a i ainakin kultaydinrahakantaan aikaa olla monessa maassa ilmenien. Toistaiseksi vaUitsee kulta- kanta" oikeastaan'. v a i n , Ykdysvalloissa, mutta myos ainakin Bnglannin; 'Ruotsin j a Sveitsin rakakanta olisi snnremmitta vaikeuksitta kultarakakantaan palautettavissa. Veksekkurssien- vaikteluikin nakden v m 1921 knluessa on rnuuten rnainittava, etta Bnglannin punnan dollarinkurssi on vuoden knluessa paran- tunut3.54 34"sta.(dollaria'punnasta} 4.20 % dollariin, ennen sotaa vallinneen parikurssin ollessa 4.87. Bnglannin-rakaan verraten
ovat vm-1921 knluessa arvossaan kokonne'^t esim. Ranskan, Sveitsin j a Belgian frangit, Italian Hra,'Ruotsin j a Tanskan kruunut seka Tskekkosiovakian kruunu/ Hupnontuneet ovat, ]S[orjan kruunu, K r e i k a n drakma, Suomen markka, Saksan^
markka 3 a Balkanin maiden rakat, pukum.attakaan Itavallasta, Unkarista j a Puolasta, joiden rakaolot ovat samalia luisuvalla.
pinnalla, mika Venajan olot ovat valtion pikaista vararikkoa
kokti'kekitt3miassa. « ' - ' Rahaliike oli useissa maissa v . 1.921 tuntuvasti pienentyn3rfc.
Ykdysvalloissa oli pankkien clearingluke n. 25 % pienempi.
kuin v l 1920.- Samoin on Bnglaimissa clearingliike vakentynyt Bontoossa 8,9 j a maaseudulla 26.2 % : l l a . Rakamarkkinain kel- pottumista todistavat monissa maissa-toimeenpannut diskonton alennukset. Ykdysvalloissa oli Federal Reserve Bank'issa New Yorkissa alin rediskonttauskorko vuoden 1921 lopulla jo 4 %.
100 Kyosti Jdrvinen.
Ktiroopan maiden korkokannan kekit3^sta ' valaisevat senraa- v a t virallisen diskonton knukatisikeskimaarat: •
V, 1931 Diskontto •• • ' ..' ' • tammik. jouluk. ^_ •
LoBtoo •• 7 • •'/o ,5 °/o- Pafiisi. . > . 6 " „ . 5 V2 „ _ _ Amsterdam 4 „ 4 Va "
Kristiania 7- 6 V2 „. ' - Tukhokna • " • 71/2 „ 5 k'2 „ •. ' . , • Brjssel - 51/2 „ • 5 • »
Madrid - . 6 „ - 6 „ ^ •
• . Rooma 6 » 6 „
. - _ Sveitsi • • • 5 ^ „ ' 4 . •> _ , .
Diskonton alennnksista _ knolimatta on korkokanta vielakin varsin korkea. Xaina-emissibissa keskimaarin maksettn todel- linen korko oH v. 1921 Lontoossa 8 09-% j a Pariisissa tammi- knulta 6.66'%, kelnufcnulta 6 85 % l a marrasknnlta 6.78%.-
• •Arvopaperimarkkinoilia ovat kylla emissipf esim. I^ontoossa j a Parnsissa okeet v. 1921 y k t a snjiret kuin edeUisena-vnonna, mutta paaosan niista muodostivat n y t valtio- j a siirtomaalainat, sen sijaan,_^ etta viela v. i92o'.teolHsuuden osake-emissioiUaoli snuri merkitys. Arvopaperien kurssif ovat kikepulan jokdosta -yleensa alenneet• Pukumattakaan sij oituksista kuonovaluuttai-
^Siin. maikin, joita on k^^vin paljon esim. Ranskassa j a Sveitsissa
— viimeksimainitussa maassa'lasketaan • 7—8 rmljardiin fran- giin nousevista" ulkomaisista sijoituksista n. 6 miljardia tule- v a n knonovalnnttaisten-sijoitusten osalle — ovat kotimaisetkin teolksuus-, Hikenne-,ja pankkiosakkeet tuntuvasti pdrssiarvoil- taan .alenneet.- Xarkkoja laskuja on tassa kokden olemassa Ruotsista, jossa vv.m 1916 j a 1917 375 j a 780 miljoonaan k r u u - mtiun nousevia kurssivoittoja vastaavat 850 milj., 765 milj., j a
• 764 m k j . kruunuun nousevat kurssitappiot'vuosilta 1919,-1920 j a ±921. •
• Maailmantalouden n^^kyisesta.pulakaudesta on paasy uudel- leen -kokoaviin liikekonjunktuureikin — vuoden vaikteen toi- - veet tassa sukteessa ovat pienista oireista kuolimatta toteutu-
mattomina — epaiiematta suuressa maarassa sen sotkuisen -^•vyykden selvittamisen varassa, minka Buroopan nykyiset vdl- ' tiolUset olof muodostayat. Ydinkoktiiia naissa' ovat Venajan
tuotannon uudelleen elvyttaminen' j a "sen- ykteiskunnallisten
Maa-ilmanialouden nykyimii markkinatilanne. lOI
olojen jarjestykseen saataitieii toisaalta seka Keski-Btiroopan maiden'toivottoniilta nayttavien finanssien parantaminen toi- selta pnolen. Viimeksimainitussa sukteessa muodostaa "Ranskan j a - S a k s a n valien selvitys m i t a ' m u t k i k k a i m m a n probleemin,
Ranskan valtiovetka oli v. 1914 kaikkiaan 30 mHjardia frangia, . kokosi y : n 1918 lopussa 171 j a viime vuoden lopussa '291, -tois-
ten laskujen mukaan 328 mUjardiin.' Ainoanakeinona korkojen , maksrm niakdolHsuuteen tasta voittajakansan suunnattomasta'.
velkataakasta pidetaan Saksan pakottamista maksamaan.
. Mutta toisaalta ovat Sakgan finanssit aarettomasti kuonontu- neet. Pelkastaan valtakunnan kailjrvat velat kokosivat esim.
viime marraskuun lopussa. 221 miljardiin, oltuaan edellisena"
vnonna samaan aikaan 146 miljardia R m k . Saksan pakotta-.
minen merkitsee naissa oloissa v a i n Ranskan armeija- j a varus- tusmenojen Hsaysta, eika sninkaan sen finanssien parannusta.
Epaiiematta on asianlaita niin, kuin englantdainen Statist-lekti ,lokaknnssa v, 1921 kurjoitti: »Toisaalta vaaditaan, Saksalta
korkeita korvaussuorituksia, toisaalta suljetaan ovet-sen-tava- roilta, joilla se yksin voi maksaa velkansa j a kaiken lisaksi meilla viela sektetaan, etta mieleUaan oltaisiin valmnta.avusta-' maan maita, joiden v a l u u t t a o n kovasti arvossaan alentunut, niiden taloudelHsen koneiston- kayntiinsaannissa.- Tallaiset
^ jarjettomy3^det- on ensiu saatava poistetuiksi, ennenkuin talon- dellisesta lamakaudesta^ paastaan kokoamaan.*
Jos~ vuosi 1922'on onnistiiva Euroopan.yaikeiden valtiol- iisten ongelmain ratkaisemisessa, on maailmantalouden j a r k k y - nyt jarjestys taas tasapainoon saatettavissa.. Silloin, varsinkin vuoden vaikteen.jalkeen siella taalla esiintyneet, toiveet liike- pulan pikaisesta paattymisesta —• jotka nyt yoivat'perusteik- seen mainita vain, jonkunlaisen kintain vakiintumiseen j a'osit- tain nousemiseen pj^rkivan suunnan maailmanmarkkinoiUa, , tuotannon pienen elpymisen j a tyottomain lukumaaran yakene- misen seka eri maiden -parantuneet kauppataseet — saavat uutta viriketta. • Mutta pelattavissa on, etta sittenkin viela maaiknantalpudella on kestettayissa pitkakko liikelamakausi,
• ennenkuin varsinaisesta nousevain liikekonjunktuurien koitosta on sarastustakaan kuomattavissa. ' Kyosti Jdrvinen.
Valiaiseksi\i meilla julkaistuttn maataloustyovaen palkkatilastooa esitetaan alempana eraita asiaa valaisevia n n - meroita,
Tilasto on keratty Ita-Hameessa I^nkangan pitaj assa..sij ait- sevalta Karmelakden' sotilasvirkatalolta - ". /
Tilastonumerot p e m s t n v a t t a s m a l K s i i n kirjanpitomerkin- toikin, joita tilalla pn saannollisesti tekty, ja.ne kasittavat tie- toja 30 vnoden ajalta v:sta'1891 laktien. Kraissa tapank sissa ne knitenkin alkavat vakaista myokemmin, TiHvttosi las- ketaan tMan kirj anpidon mukaan marrask,I p:stalokak,3i p:aan.
Maataloustyovaen • palkoista muodostavat. pakT-elijain p a l - ' kat hnomattavimman osan, minka vuoksi tassa esitettava tilasto kasitteleekin paaasiallisesti niita. Sitapaitsi mainitaan muuta-
jQiia pi-iva- 3a utakkatydpalkkoja, joita, samoinkuin palvelijoi-.
denkin palkkoja, verrataan tflMta myyd3m r u k i m kintoikin.
Miespalvelijoista on otettu kuomioon' ainoastaan varsi- naiset talonruokaisetmengit j a niistakin vara ne, jotka. ovat .palvelleet koko tiHvuoden.- Renkien joukkoon on talloin k u i -
tenkin luettu n . s. renkipojat, jotka eivat taloon tullessaan viela- ole kyenneet pariHa kyntamaan, mikin tyokon pystymista on pidetty ikaankuin mittapuuna tayden mieken kirjoikm paase-
^) Tilalla oli viiofarakatiden. alkaessa, sea. mufcaaa fcuim laMo- fa ttilokatsel- musMfjat osoittavat, 55 t y m y i m a l a a , s. o. 27,5 l i a pdtoa, Jota vastoia. pellou.
piata-ala nykyaaa on-75 ha. Viljelykset sijaitsevat taloa .-paikkaan aahden -rerraten epaedxillisesti, iiiille .fam, pitetmnaii Merroksea valttamiseksi, osittain kaljetaan. veneella, 3otap.aitsi sxmtm. osa soita on kolmessa eri tiluslolikossa etaampana tilalta. "Maa on paaasiallisesti Jaykkaa savea, mutta siita i i l o l i - matta melfcoisem kivista, jotea sen. viljeleaiineii vaatii paljon tyota samalia knin tyonteko on skla .Mdasta. — .
Eraita maataloustyovaen palkkoja koskevia tilastoiietofa.. 103
miselle, Sita vastoin on tyonjoMaja, karjakko osittain 3 a pai- menet jatetty tilaston nlkoijnolelle, Tilan tyonjoktafa, joka on ollnt milloin talon-, mjlloin oniamokainen, eroaa - asemansa vnoksi tydnjoktajista yleensakni, joten kanta koskeyia tietoja ei ole edes erikseen merkitty. Mieskarjakkoa, milloin sellainen on ollnt, ei ole tilastoon sisallytetty.
Eaispalvelijoikin on sovellntettu samaa menettelya kuin miekiinkin ja- on^ otettu kuoiiiioon ainoastaan talonruokaiset naispalvelijat. Tilastoon ei sisally sisakko, silloin kuin sellat- sena on ollut kasvava tytto. Samoin. puuttuu tilastosta tilalla yli 30 vuotta toimineen emannoitsijan palkkaus. Mita vikdoin karjakkoon talee^ on kanet otettu kuomioon silldia, kun ei kanen paikkansa erpa sanottavasti tilan vankempien palvelijain palkoista,
Seka miesten etta naisten vuosipalkkoikin kuuluu tavalli- simmin rakan Hsaksi jalkineita ja vaatteita, jotka kk'janpidossa on arvioitu rakaksi paikkakunnalla: silloin vaknineen Mnnaston • mukaan., Tilastosta' fcaykin erikseen selville .puhdas rakapalkka 3a luontoiset palkkaedut, kuten jalkineita, vaatteita y.- m. s.
lykykaisyyden' vuoksi sanotaan, seka palkkaa. kokonaisuudes- saan ilmaiseya ykteissumma. Kraita palvelijain toisinaan saa- mia vakaisia-etuja, kuten vapaapaivia, pienia keina-|a pellava- maita, ei ole otettu kuomioon, niiden arvo kun rakaksi laskettuna on niin alkainen^ ettei se vaikuta tilaston. yleissuuntaan.
Vuosipalvelijain palkan suuruuteen saattaa Jossain .maarin- vaiknttaa palvelusaika. Yleensa. lienee niin, etta kuta useam-
min palvelijat muuttavat ja sijaan tulee uusia, .uusien palveH- jain palkat ovat alkaisemmat kuin vankojen, joillej S3^sta kyl- lakin, tavallisesti vuosittaju nostetaan palkkaa. Pukeena ole- vatia, tilalla on ollut se etu, etta se on saanut kauan pitaa samoja palvelijoita. K u n niita on ollut useita,. on. miltei joka„_vuosi sattunut vaihdoksia, mutta n. s.kantajoukko on kuitenkin ollut pitkaaikainen. Tama ei kuitenkaan ole sanottavasti vaikuttanut palkkojen kokoamiseen, painvastoin se - on erinaisissa. tapauk- sissa pitan3rt palkkatasoa alkaaka.
Palvelijain vaiktumiset niina 30 vuotena, joita tama selos- .tus tarkoittaa, nakdaan seuraavasta ykdistelmasta:
104 • •. Eino Kalmari. • -
Palvelusaika Palvelusaika •
vuosia Miekia - Naisia vuosia Miehia - Naisia
I •25 -•• 29 - I I ^ i I • •
2' " 12 . 32 15 I
.3 I I l8 . V .1 . — • "
4 , 7 '. • 2 • 22 I , — .
•5 2- I ^ 25 • , I . —
.6 : I - : ' 2 —
" - 8 • 3 I 30-' I
, 10 .. . • • I • . Yhteensa- • 62, 71
Niiiilmiii,edelia jo liuoniautetturL, kasittelee tilasto yksin-- - omaan talonrnokaisia palvelijoita, joUaisia palvelijat, v a i n kar-
voja poikkeuksia luknnnottamatta, paikkakunnan tavan mu- kaan, myoskin talla tilalla ovat olleet. Koko pukeenalaiseUa 30 vuotena on nim. tyonjoktajaa lukuunottamatta vain y k s i mies ollut 5 vuotena j a yksi nainen 3 vuotena omaruokaisina.
Olisi tietysti ollut k y v i n k i n mielenkiintoista arvioida palvelijain rlioka j a asunto rakassa, mutta kun ei sita ole aikaisemmin kunakin vuotena tekty, vaatisi se erikoisia tutkimuksia, joikin ei taman ykteydessa ole rykdytty, mutta joita niitakin varten on ainekset olemassa. Blantoa j a asuntoa rakaksi arvioiniatta- k i n voi tkasto kuitenkin osoittaa jpalkkojen nousua, kun kerran k a i k k i tilastossa esiintyvat vuodet palkkojen laskutapaan nak- den "ovat toisiinsa taysin verrattavia. Onkan nim. edeHytet- tava, etta ruoan j a asunnon kalHstuminen on tapaktunut paa- - asialksesti samassa sukteessa kuin palkkatasokjn on noussut, k u n ei esim. elintarvikkeille, miHoin niista valmistetaan ruokaa ko- tona, tavallisesti lasketa taytta markkinakintaa. BHntarvik- keiden osalta voidaan tassa sitapaitsi viitata rukiin kintoikin, silla .ruista j a sen jalkeen maitoa pidettaneenpatevimpanateki- jana elintarvikkeiden kintoj a yleensakin arvioitaessa ^).
1); Tyopaivaa pituus oli alkuvaosiua'12,5 tuntia. Tyolion mentiia kip 5 aamulla, aamiaisaika oli klo 8—9, paivallisaika 2—1/2 43a tyo lopetettiin klo 8 illalla, paitsi kiireelliseaa heiuaaikaua, jolloin saatettiia lopettaa vasta klo 1/2- 9- /Talvisaikaan tektiin pukdetoita. V . ig.15 muutettiia tyokon laMoaika klo i
6:ksi, joten'paiva-lykeni tunnilla. V. igig taas muutettiin paivajarjestysta niin, etta aamiainen syodaan ennen toihin laktoa, jokatapahtnn klo 7, paival- Jisloma on 1/2 x—2 j a tyot lopetetaan klo 7 illalla, joten tyopaivan pituus on
nyt lo-s tuntia. Puhdetyot supistnvat yka vakaisempaan, joten paivan pituus talvisin on lylienipi kuin kesaisin, jolloin se, kuten sanottu, on 10,5 tuntia.
Eraita •m'aataloiistydv&en palkkoja koskevia tilastotietofa. 105 Osoitiikseksi s i i t a / kiiinka smiret niiespalvelijain palkat ovat olleet kasittelynalaisena 30-vtiotiskatiteiia, esitetaan sen- raavat nnmerot. Niikin on samalia liitetty rnkiista saatn kinta, K u n eivat vaiktelut 20 ensimmaisena vuotena ole olleet kuomat- tavat, otetaan tiedoJ talta ajalta aina 5 vuoden kuluttua, jota vastoin ne senj alkeen mainitaan kultakin setiraavalta i c vuo- delta erikseen, Myoskin' m^aniitaan keskimaarat 5-vuotisjak- soittain, - Sitapaitsi 011 molemmissakin tapauksissa laskettu indeksit merkitsemalla ensimmaisen kirjanpitovuoden j a ensim- maiseu 5-vuotisjakson palkat j a kinnat 100:11a. . •
Miespalveli|aim psl&aito
A i k a
3.
n
Palkka F a l k k a verrat- tana rukiin hin-
toihin A i k a
3.
n
Rakaa toisetuja Yhteensii I i M i e k -Luon- S l -Hnata jlndek-
|- s i A i k a
3.
n
mk. p.. mk. mk. |P-I i M i e k -
S l - mk P-
jlndek-
|- s i a) Viiosiftain:
1890/91 4 I l l 25 • — — H I 25 100 6 13 50 100 1895/96 7 138 — 7 40 145 40 130,6 1) 10 12 96,0 1900/01 6 2X1 70 10 — 221 70 198,3 3 13 — 104,0 1905/06 6 215 80 15 — 230 80 207,4 14 12 70 101,6 1910/11 6 225 80 15 240 80 216,4 I I 13 55 108,4 1911/12 7 232 90 25 30 '258 20 232,0 9 15 60 124,8 I912/13 • 7 •'227 TO 35: 90 253 227,4 48 15 13 121,0 1913/14 7 215 70 30 10 245 80 32Q,2 36 15 32' 123,5 1914/15 7 230 — 27' 30 257 30 333,7 102 18 78 , 150,3 1915/16 6 237 70 28 30 265 — . 238,2 72 34 60 190,8 1916/17 6 358 30 85 80 444 10 399,1 . 37 48 93 391,3 1917/18 6 521 207 728 • 654,2 76 140 1120,0 1918/19 7 1060 320 1380 1313,4 33 146 — 1200,0 1919/20 ' 8 183I — - 313 — 2144 1927,1 39 184 I S 1472,8
b) y-vuosittain:
1890/91—1894/95 4.4 127 04 2 51 129 55 100 3,4 12 75' 100 1895/96—i 899/1900 7.4 - 173. 27, 6 52 .179 79 138,8 , 5=0 13 15 95,3'
1900/01—1904/05 6,8 198 22 12 50 210 72 162,6 4,4 12 36 - 96,9 1905/06—1909/10 6,6 222 05 16 82 238 87 183.6 33,8 14 30 112,1 1910/11—^1914/15 6,8 226 31 25 01 251 32 193,9 41,2 16 91 .132,6 1915/16—1919/20 6,6 871 64 202 14 1073 78 828,8 49,4 100 65 789,4
•1) ¥ . 1895/96 e i ruista myyty Jaisintean, vaan l u v a t ovat" vuodelta 1896/97, '
io6 Eino .Kalmari.
Naispalvdijain palkkojen vaiktelnt nak3?vat seuraavasta.
N a i s p a l v e l t l a i n p a l k a t . •
Aika
1 Rahaa
Palkka
Luontoisetuja Yhteensa
Indek- . si Aika
1
mk. P. mk. P- mk. P-
Indek- . si
a) vuosiftain:
1890/91 4 73 80 — — 73 80 100
1895/96 5 93 — — • 80 93 80 127,1 1900/01 6 '97 50 I 10 98 60 133,6 1905/06 • 4 69 — . 23^ SO 92 50 125,3.
1910/11 4 105 • 19 SO . 124 50 168,7 1911/12 4 " 3 75 15 — 128 75 174,4 1912/13 4 116 25 15 — 131 25 178,6.
1913/14 5 " 4 15 • — 129 — 174.8 ' 1914/15 4 125 20 — . 145 — 196,4
1915/16 5 136 34 — 150 . — 203,2
1916/17 6 166 70 60 218 30 295,8-
• 1917/18 ' 6 224 10 130 354 10 480,0
1918/19 5 460. 199 — 659 — 892,9
1919/20 5 620 — 156 776 — 1051,4
b) s-'vuosittain:
1890/91—1894/95 4,2 80 , 96 2 68 83 64 I-OO 1895/96—1899/1900 4.8 91 03 I 01 92 04 110,0 1900/01—1904/05 5,2 92 49 1 08 •93 51 111,8 1905/06—1909/10 4,4 86 63 3 1 14 107 77 128,8 1910/11—1914/15 4,3 114 76 16 81 131 57 . 157,4 1915/16—1919/30 . 5,4 310 18 n o 54 420 72- 503,0
Seuraavassa esitetaan ne yksikkokinnat, joita on kaytetty luontoisetuja laskettaessa rakaksi. TaUoinkin kuvataan n e ' vuodet, jotka on edelia mainittu, minka lisaksi, milloin luontois-
edut ovat olleet joko yleisemmat tai tyypiUisemmat, on valHt- sevien olostikteiden monipuolisempaa kuvaamista varten otettu mukaan eraita toisiakin vuosia. Sita-vastoin ei 5-vuotisjaksojen keskimaaria enempaa kuin indeksejakaan ole laskettu, ollen naiden lukujen etsiminen tarpeetonta siitakin, syysta, etta luon- toisedut ovat useina vuosina rajoitttmeet yksinomaan jalkinei- siin.'
,Erdttd maafaloustyovden' palkhofa koskevia tilastotiefoja. 107
OF4
©
m
© 3
PS
•4-"
CO
• rH
TJBd TJBd
;9SBd^q UBd
:}.asnoq
n5|;ndBS93:
n>{ndTA|BX
^•BBdd^BS
o CO
to 10 CO 10 w W CO
10
O m
OQ 1
eg
10 CO-
lO CO CO
1 I
CO c< O O I I 1 I D 1
o o
in xr> VO 10 o o IT) o
lo ^ IJO \ \ i> j>. i> O M in iri
1-^ w »-i !>.
to
in vn
O tn
O in in in o
ON in in in in O
00
c4
red tc3 s
o c3 CO
1
m c o
OQ
o .a I I i. \ I 1 , 1 j .1. 1 .1. ].]. I I .1. , S =
i 1 0 0 0 1 0 ! w l c o c o c o t - » Q i n | u n l ' - ^ r i
T ^ n ^ 1 ; i j i I ! M I t i 1 I
I I I
.. I .. t .. .. .. o *^
i n ! ^ 1 i n i n i n i n i n i n r ^ i > o i n Q i n o o rf.S
• '-' w 2
r-i rj-voONi-i'cOvOCO w c<l C0'*inv0.1>.00 CNO O c o m o o o M mJ>»o "-I N c O " ^ i n v o t>.oo 0\
0\ONO\ONOOOO>-<>-'>-<'-'i-(fc-i.-<>-iMi-r Q COOOClOOOa^O^O^O^O^O^C^C^O^c:^O^O^C^O^ ^
on miltei aina oinmeltn talon nahoista kotona, varten snntari on saaimolHsesti kayn3rt talossa. Tasta onkin mnt, etti, niiden kirjanpitoarvo on pikemmin Hian alkainen
