Hamuli©© (Selblkard ^ d l - T m o t a a j
I-ItiMiknim 8 paivana kiiluvaa vtiotta ta35^tta'a eras kansan- takTOStieteellisen tutkimiiksemme j a maatalotispolitiikkamme ensimmaisia miekia, osmistoijiiiintaliikkeemme Inoja, professori Hannes Gebkard 60 vtiotta;
Hannes - Gebhard sj^ntyi Kemijarvella, astii lapstintensa ICajaanissa j a k a v i konltia Onlnssa tntnstnen jo nuoresta pitaen Pohjois-Suomen maatalousvaeston elamaan j a tyokon. T t i l - tuaaii ^dioppilaaksi -v. 1882 j a suoritettiiaan filosofiankandi- daattitiitkinnon v . 1887 k a n alnksi suuntasi tutkimtiksensa liistoriaan. Talla alalia liikkuivat hanen ensimmaiset kirjoitel-
niansa ICajaanista seka »Mita vankat asiakirjat kertovat Otilu- jarven pitajasta» (Valvojassa v. 1887), pamoin kanen v. 1889 jitlkaisemansa vaitoskirja »Savonlinnan laania oloista vuoteeii
i57i», jossa kan lakteiden nitikkuudesta kuoHmatta esitti v a - laisevan kuvan mainitttn alueen aikaisimmista asutusvaiheista.
Y. 1890 kan suoritti filosofianlisensiaattitntfcinnon j a tnli viela samana vuonna Pohjoismaiden Mstorian dosentiksi.
Taman jalkeen han kuitenkin kaansi paaasiallisen karrasttik- sensa toisiMe aloille, I^aajoilla ulkomaanmatkoilla kan vuosina 1893—94 tutki maanviljelyksen kansantalous- j a tHastotie- teita seka vuosina 1898—99 eri maissa valtion toimenxoiteita agraaidolojen parantamiseksi. T a t a suimnanmmitosta i t i v a s - tavat myos jtilkaistit »Maanviljel5'-stilasto m.eilla j a mutialla»
(1895), »MaanviljelijainykteistoimintaulkomaiHa» (1899), »Omaa aiaata tilattomalle vaest611e» (1900) j a »Maaseudt!ii ykteisktinta- olojen parantaminen ulkomailla» (1901). V . 1899 k a n yliopis- tossaldn muutti alaa tullen maanviljelyksen kansantalous- j a tilastotieteiden dosentiksi seka v. 1909 samojen aineiden y l i -
ffl-iaraiseksi professoriksk
lOO Hannes Gsbhafd.
Hmoliniatta siita,. etta GeblLardilla on mita parliaimm-at
|ienkil6kolitaiset edellytykset tieteellisgen tyokon j a yliopistol- liseen opetustoimeen, ei tama ala tullnt. hanen paatektavak- seen. . KaytannoUisemmat j a samalla vaativammat tektavat vetivat kanta puoleensa. Maalaisvaeston seka varsinkin .torp- . p a r i - j a tilattoman vaeston tnkalan talotidellisen j a ykteisknn-
nallisen aseman parantaminen k y s y i v a t hanen tyovoimaansa.
E a i k k i , mika voi vaiknttaa naiden aseman kohottamiseksi, kiinnitti hanen mieltaan. K a i k k e a sita, minka han. hnom^asi otolliseksi taman paamaaran, maanviljelysvaeston, taman kan- san y t i m e n j a pernstan, aseman parantamiseksi, r5^htyi han ajamaan tarmonsa koko voimalla. . ,
' N i i n tnli hanesta Suomen osuustqiniintaliikkeen tienrai- vaaja, osuustoiminnallisten jarjestojemme luoja,:osuustoiminta- liikkeemme »isa>>. Se tyo, • niinka Hannes Gebhard PeUerAro- Seura,n perustajana, sen^joHtokunnan pitkaaikaisena puheeu- johtajana, Pellervo-lehden paatoimittajana j a Osuuskassojen keskuslainarahaston toimitusjohtajana on suorittanut osuus-i toimintaliikkeemme keskeisimpana henkilona, sen heddmalli- simpana aloitteentekijaha, on ollut arvaamattoniantarkea. Sita todistavat ne kauniit saavntukset, joihin. naihin aikoihin 25- vuotisjuhlaansa viettava osuustoimintaliike voi viitata, ei yksin
• taloudellisella alalia, vaan ennen kaikkea. vahavakisteii.kasvat- tajana j a henkisena kohottajana.
Osuustdimiiitaliikkeen kotiuttaminen Su.onieen oli suurtyo,
•joka jo yksin olisi riittanyi; miehen elamantehtavaksi, mutta se edustaa v a i n osaa Hannes Gebhardin tj-osta maatalousvaestol ' kohottamiseksi." Samaa paarnaaraa palveli hanen toimintansi
niaamiesseurojen perustamisen, maataloustilaston nudistan|- sen, alemm.an inaanviljelysopetuksen tiudelleen jarjestamisea, maanviijelyslyseon aikaansaamisen hyvaksi j . n. e.
Muita tarkeampi on kuitenkin hanen osanottonsa tyolioa tilattoman vaeston vaikeasti ratkaistavan kysymyksen sekit- tamiseksi. JSf. s. tilattoman vaeston alakomiteau jasenena jf sihteerina seka sen tutkimustoimistoii johtajana han viiosiil igoi-—08 suoritti suurtyon taman lapsipuolen asemaan jaane^.
kansanluokan hyvaksi. Itse han on laatinut tekstinkin nseimpf
Hannes Gebhard. lOI niita laajoja, maalaisknntien yliteisknntaoloja valaisevia selvi- t3'ksia, jotka ylla' mainitun tntkimnstyon tuloksena sittemmin ovat ilmestyneet painosta nimella »Tilastollinen tntkimns ykteis- knntatalondellisista oloista Suomen. maalaiskunnissa v . iqod).
J a k u n kaytannossa oH" l y k d y t t a v a jarjestamaan tilattoman vaeston asemaa, on Hannes Gebkard edelleen• innokkaimpana ollut mukana, • milloin eduskunnan, milloin jonkun valtion- komitean jasenena, milloin taas toisten tekemien ekdotusten ankarana arvostelijana. K u n tama tyo sitten lainsaad_ant6tieta oli saatii aimo askel eteenpain, on Gebkardin tyo suuntautunut S3mtyneiden pikkuviljelmien saattamiseksi taloudellisesti k a n - nattaviksi, koska k a i k k i uudistukset sita ilman jaisivat t u r - hiksi. Ttitkittuaan yaltioii maatalousattaseana vuodesta 1918 alkaen naapurimaiden oloja julkaisi han v. 1922 perusteeliisen vertailevan tutkimuksen »Pienviljelys Eohjoismaissa», jossa han
•osoittaa Suomen maataloudeii heikkouden naapurimaihin ver- rattuna, s^'yt siihen j a keinot taman asiain tilan muuttamiseksi.
Tarkeimpia aloitteita, joihin tam.a tutkimus antoi aihetta, oli Fienviljelijain Keskusliiton perustaminen, m i k a Hitto viime aikoina on oUut Gebhardin sydanta lahinna.
Naiden suurten tehtaviensa ohella Hannes Gebhard on elitinj^t olla mukana lukuisilla aloilla, joita tassa ei voida k a y d a liiettelemaan. Mainittakoon vain, etta han oli Ktistannusosake- yhtio Otavah ensimmainen toimitusjohtaja, etta han vuosina 1889—97 oli Valyojan toimitussihteeri'ja etta han on ollut ICansantalouxlellisen Yhdistyksen ensimmaisia jasenia j a erai- den tarkeiden aloitteiden, tekija, toimien myos vuosina 1901 ja IQ2I-—22 yhdistyksen esimielienS..
Harvassa ovat ne ihmiset, joille luonto on antanut lahjo- jaan niin auliisti k u i n Hannes Gebhardille; harvoille on samassa maarin kuin hanelle suotu teravaa alya, henkista vilkkautta, loppumatonta aloitekykya j a taiteelliseen nerokkuuteen ver-
rattavaa kekseliaisj^ytta; viela harvemmassa ovat ne,- joissa iiaihin ominaisnuksiin l i i t t y y Hannes Gebhardin k y k y lammeta siuirista aatteista j a innostuttaa muita niihin j a samalla hanen liarvinainen kyk^msa kaytannossa vieda ajamiaan asioita eteen- pain j a hanen lannistam.aton tarmonsa, jota esteet v a i n kiihoit- tavat. • - • '.•
i02
BJaimes Gebhard on taistelnjen mies — v a i n taistelemal- lalian. saadaan stinrta aikaan — k a n iskee" Injasti oikeaksi tieta- mansa asian pnolesta eika vaisty tieltaan vastnstajiensa Tasta- isknjen t a k i a , k a n voi vaittelyn kiihtyessa jbskus ampua y k maalin, — mntta sekin saattaa vaKsta olla valttamatdirtt snnrteri paam§arain saavuttamiseksi.
"Vain karvat voivat, saaytittaessaan 60 vnoden ian, katsoa taaksepain niin stinreen, koko isanmaan menestykselle niin sinnankselliseen tyokon k u i n Hannes G-ebkard. Olkoon kanelle suotu voimia viela kauan jatkaa kedelmallista tArot^an k a n - samme k j ^ a k s i i
Qien viime aikoilia, sen jalkeen kuin-rakaiirarkidnaija tita .jainnttnnnt' Vaikeal^si^ useasti ajateUnt, eiko taloiTdellisren
|;e^an meilla Bnomessa pitaisi ©Ua paiemi.pi, kuin i n i t a sc ,oni, 'V^^i*'!
%alta olemilae nanttineet nseita-vitosia liy v i a snjidanteita, ; - C^^tniktnnreja. Olcn myos i t s ^ t a n i kys^myt, oiiko .m-aamnie flpie vnosikj'mmenen kuluessa ,tullut koA^kemmaksi vai jdk-
inmaksi? -Fatcvail ja lopuHdsen vastaukse^p ^takan ^ kysj^- kseen voi tosin vasta Mstojriantutkimu^ •— seturaavan t a i k k a
|tltavasti vasta kokmannen t a i neljannep sukupolven aikana '"aaat-aa. Me, jotka •tyoskeiitelemme- keskella, 4;alpU'delfist-a-
aa, -emme vaHtettavasti voi odottaa lii^toiiaattttkimuksep "'-v-?
'tansta, vaan meidari'tayty^: kod^taa itse saada, j-otakin
^it5?sta siita, mita tapaktuu ja minnepaiu plot ovat k a a n i y -
gSSa' _ ^ ' ' ^ ^, ^''^"K f-'l^dlmistaessani tata esitelmaa tulin tosip alituiscsti kuQ-'--\'^N
^'niaan, miten vaikeata on saada selvy\d:ta na|bin Ip/sy- • i;^
s^in ,asiaa valaisevan aineiston puuttgelHsuuden vuol^i. jv„;
Bijassa on tietysti kaannyttava viralJisen -tilaston puo- mutta vaikkei taktoisikaan y l i t y a siilien ran-skalaiseen, yaitti -tilaston olevan piinkuin liuikentelevaipsen ikmincn,~-,, , f 'lltuka takansa saa mukaansa narfatulcsi,' on tilaston »
air&3_eii jo. viime vuosikymmenen aikana tapaktunetden.
x a i ^ k tavattomien vaiktekijen vuoksi vaikea. Ilmeista
*^0ia; etta vitallisen tila&toin alkutiedot tassa? erltyisesti '
/. K. Paasikivi.
kys3^m.ykseen ttilevilla maanviljelys- j a teoUisnustilaston aloilla ovat epavarmoja. Paitsi tilastoa olen kaj'-ttanyt eraiden asian- tuntijain apna. Joskaan taten hankkimani aineisto ei ole riit- taiva antamaan lopullista vastausta' edella asettamilleni k y s y - myksille, voinee olla kyodykista edes esiintnoda er.aita nako- koktia j a asettaa probleemeja.
Alnksi p^'-j'-dai esittaa eraita .tilastotietoja alalta, joUa itse toiniin/ nimittain pankkialalta, Pankeissa j a saastopan- keissa olevat-varat edustavat sita liikkuvaa paaom.aa, joka kniloinkin on kaytettavissa taloudeUisen elaman ^^Uapltamd- seksi.ja laajentamiseksi, j a sen vuoksi pankkien j a saastopank- kien lamm-otto^lieii j a bilanssien vaiktelut ovat kyvana merk- kina koko maan taloudellisen tilan niuodostumisesta. Vuonna 1913, viimeisena ennen maailmansotaa, oli pankkien j a saastt)- pankkien bilanssien loppusumnia i 231 mil], markkaa j a vuonna 1923 kesakuun lopussa 9 234 milj. markkaa. Alkaanime.antako iiaiden miljaardien pettaa itseamme. Raballa ei itsessaan ole arvoa. R a k a ei ole muuta k u i n tavaran edustaja, toiset sanovat
»jonkin tavaramaaran osoitus», vielapa toiset •»tavaran syni-
" booii». On katsottava, mita tavara-arvoja .numerot edusta- vat. Suomen Pankin " tilasto-osastossa on laskettu nai- den lukujen todelknen' tavara-arvo tnon^i- j a vientiMnta- iudeksin ' aritmeettisen keskiarvon. mukaan, joka, ottamaila vuoden 1913 indeksiksi 100, vuodelta 1923 on 1052.5^), ja - saatu tulokseksi, etta tuo suuri pankkien j a saastopankkien
bilanssien miLjaardisumma v. 1923 edusti 877.3 milj. entis^^
. • kultamarkkaa, joten naiden rakalaitosten kakus^a olevat varat todelHselta tavara-arvoltaan olrvat v:sta- I913 alentumet 28.8 %. Oikeastaan pitaisi, verrattaessa vuosia 1913 j a 1923 toisiinsa, tekda vuoden 1923 numeroista eraita valiennj^ksia, . Bi^^A, vuonna 1923 oH pankeiUa useita satoja miljoonia niark-
koja enemman lykytaikaisia tdkomaalaisia velkoja (n.-s. »loii- ') Jos sama laskelma tehdaan elintarYeindeksia. (v. 1923 1170) taikka tukTmhintaindeksiii • (y. 1933 1095) mukaan, on tnlos viela linonompi.
^^eii iivpc yahenerrunen, Oil ..yastapaiiLO'tia Mile .H'laiirs&l^ii-'., , <- • ^ k%ii, j o i a toisella taliolja pxi tapaiitiiiitit ' , /..^
J' J^pta. \,paaiMceiliiii \a sai^topankktihiii • sij-oitetut, .vafat. ^
tei "iiyvaksi. . Paaa&lailisem''syjniasiilieiT os 4qaiterifeia J:? ^^j:
''ryjipsina nieidankiii maassamme tapahtmitit >es/^4s4)^;i^^^
UUi^T" heikketipff'ii'ii^'yi'- "Viela ^paremimii . tajp^^
.£^]^l|Le Tarsinaisia tall*ttjksia kpskevilta nmiieroista. V a i l ^ a ' feim i.a.saastopankkien. talleto^ nimellisesti ovat noiis- .]gp^iii§i,j„-.maikasta ^niojma 1913, 4 875 milj. marldcaaii.
ovat lie tavara-aryoltaan (laskieii edella nia,ini-
l-Maf;i'likeanimin kcnki^'al^iiitusyktioiden toimirinassa.. ' ^/i't)*"!;^
/i9-i3 ©livat vakntttettEtjeii saastoonpanot; eri kenkr-' ''f.^i-^^
isla^JtQksiesa ynna-laitp&ten omat varat ykteensa 159' 5i#itfa'a'. 'Vnonna. 1 9 2 2y a s t a a v a Inicn, 420 injljponaa,'
^•'iimii.fe-^,ei tavara-arvoltguan ednstaiiut -Initnta dcvdii 40
' . V . - , •-PaSkkitilastO'ii mimerat ktiya&tavat edplleeai kaytettavlte^"
olevan ' liikknvan i )aao'man vakenehiista ?seka pankeiska^'^^a/
gS-astopankeissa nykyansa vallitsevaa rakan 'ptiutetta. • jfciii|a- taso oniioussut jo ¥9- t a i ii-keriaiseksi, mntta pankkieja^yaffa^t ovat kohonneet ainoastaan 7 34~kertaisiksi. • Scni-ans qn^^^^^a knn kauppias, maaiiviljelija t a i . teqilisuusmies vnonna
. tai^dtbi 100 000 markkaa varastoansa j a Bikettaap -varfeii, taxxitse-e. k a n nyt sam-anlaista varastoa • ja liiketia va-rten I 052 doo a I 100 000 markkaa, mnitta pankit voivat; amtaa hanelle v a i n y^ooco tai, laskien pois n37-k3dben satnnijifeen loinanoton, v a i n 650 oco markkaa. Jotta rahalaitokset -vbisi- vat palveHa asiakkaitaan ylita Ip^vin I m i n ^v: 1913, pit&i-si^fallla oka 3 700 milj. maikka'a enemman varoja; j a jos vaaSitta-isii pankdlta: 5'kt4 sututa likviditcettia k u i n v. i ^ i g , niin taytyis rahalaitoksissa olla 5.-oOd milj.' niarkkaa cnenpoiaii =^a'roja jotta ne voisivat tyj^d-yttaa Itiotoutafpeeli ^dota hyvin Ktyin 1913. — ilava.itaan raj'-Ss, etta pankit j a saastopankitjSpmoi k n m kenkiyaktcutuslaitokset eivkt nj'k^^aan keida snkteeH'Ises
vhta snnria vleison 'varoja knin eI^.nen^'^s0taa^ -Sk>a','=l^okdc ujiicien laitosfcfrn merkit^^s,-ainakin hetkelliststij-on vak'e>T^3nTyt
,Nama pankkitila-ston numerot osoii'tavat v i h d o i p - v o | rxru siihe^i ohimennen viitata^-— nniten pieni- yara]lpuu&l"tod€
ksuudcssa 'Suomessa on. Nuo stiuret numerot,, iluo- lni<Lf'aar(M _ pettavat-ihmisia, kun ei ajatella, mita todeJlisia. a:h^6ja-,'f
edustavat: .S-ivptsia Itaikki^n 3^ksit-yisr)an\klden hilanssien: yhtc
•summa oli vii*iie.s>"3fskuussa — minuHa ei satu'oleniaanTsasi
"'mydhempia npmeroita — 5 945 rml]. R i t d t ^ k r u u n k a - ^ a ^ ai^oltaan vastaa tama summa ucin 5500 milj. entista men kultamarkkaa. Suomen 3'kfait3dspani:feieh hilaiisslen/loj sttmnia viime vuoden lopaka oli 7 662 liiilj. markka's;^ j(
todellinen " tav'ara-arvo on noin-730 milj. eritista • kttltam^
kaa. Suom-,eii; pankkien hallussa olevat varat ovat sitdai taan n-oiai ^'g vastaavista Ruotsin panlckien vairessta; v£
Ruotsin vakiinlm ei ole k u i n kaksi k e i i a a niin sunri- k u i n
; '^'*''M?^#rf\^,' ' - - ~ ' « / ^ ^ # ^ ? w i > « ^
^^^^^^ y^M^^^f^-^^'"^^^:
^^'fe'HSkkMM^'viska'. I^ir'e^itafctie'bQlageU,' jpi^ejt, ^WsMa^M^ri^ J.'./'
KV:* '''T'aiilddtila^ton'minlei'Ot eivat ^^^^.mia;'affletta. iloisiin j-olltoy
f'.p-aatoksiiii inaan taloudellises'ta eclistyksesta,/ Lutrtefcmie Iciji- .-.^f^^^^^^
f/4'el.iidii niefflieeanme i a olemmekit} tn'enneet etc(^iiT5ai'i!,/-'''I^vsy'- '^rd^'Jil^^
(fesys on, missa maaxmf - . „ - . .
' " Kansaii varallisuudep Hsays-,voi kolidisttia erilai-siin omiai- / ' "
l:^&anl ttiotanjoa %ia j d i i i n "meMaikin ma-assamike^dp^yTi^ -T
"•miobikyminenena melkeisesti yai'oja sijoitettn IJcT^laeu on^
. ^ k e m p t t n asnntoja, yksmaan Helskigissa eraan arld'dn 4 B ^ ^ a i n " \ _ f 5 ^ j fvnosmu 1922 ia 102 s S=\ mili m_arkan edesta. ^otka v a i a t tl"v«S feitit'^AasiQaksi
rtoattbiJQ.aati, ^amaan rykmaan op,^5np.relta osaka'^ltsettava * ' } - ^ ! ^ ^ ^ ''pQpaid maat a pcrust-ettit %,akk6iaitokset (valaifttns,).^ joikin'-'pn-; :'X''^"*='^
^ket-fo. viime vnosina kaytetjm noin 400 'milj. nia^kkaa." -Knln-
Ssftea, josta k e k i t y k s e n makdollisnns riippuii,^ ^
TalondeUiselta kamialta onkin tarkeirsla, t^nko^nmsia toudelksla arvoja Inova tnotannolknen tgiminta tmftm^%
^^a^pi^mMimms Haaantynyt. Tassa sn'Meessa .cm ^eosiksi ' lottava se tnottavan bmaisnnden lisays,, mika. on.'.s^'lLty-
Bnt valtion sijoitnkset, foiden' yaikntus suurimmalta osalfa
^ F .
s^v-*"'^, 68q milj, marXcap. maaraa, joka-©.n kaylelly\c).aaas-i^^^'
Wry?:
jivi kutmil^e j a laitoksille).
Enemman ktiin 'v-altio ovat yksityiset sijqitt^neet ,yaF^^"c taloudellisen tHotantoelajaiaii palyclukseeai,. j?. , t a s ^ a ^ . ^ i u ^ ' I taloudelli^elta kamialta k'atsoen Adiiue^ vuosikyinmofLen pQ'^;.
aslaiknen edistys. Waikea on, ilman vai&inaista laa^iaa tiec^^^.^
lua (enquete'ia),numeroilla nayttaa, miten-suuii t a m a ^ - i ^ ^ ^ ^ on_ dliut. Minim on maanviljelykseen nakdcn .okut rald?:b •ttttfv, vautua viraJiiseeii tilastoon, vaikka. eiityisesti '&at0til'a^^e^9 joka tassa sukteessa on erikoinen merkitys; alktitieta|etl/^fa^
varmuuden vuoksi on- snureka Varov^suudeila JraytetC41i%^
Vientiteollisuud^n kekitykseen -nakden olen •pQtititsdxsi^y^^
' kelma^jk Puunjalostu-steollisuuden Kcskiiskitoii ^ taiaaisCo^^
saamiini jotcnldri taxkkbikin' tietoihjn, osittaiEtrn^yoG tuntijain minulle amamiin iknoitulisiiii ja-lauspntoikirL;
filaston mukaan o-k Mamwiljelyks'&r . ^ a l l a " kekit37s ytXo- desta 1913 'ollut sangen- iMidtittaya. Pelt6ala on v v . i g i o ' - ^ o Iisaant3''n3d 8 % : f i a —'td^P-^-ei paljoa- eaempaa k u i n v ^ J ^ k ^ u
—• ta vilja;'' tuoati ok viiar.^ vupnna ynoteen 3l^z3''xj6Xi;a^"f|ia -j valientyPTt 100 mill. kkoa. ,T©tta Iq^-ka, ettk voiii vieniiribli i V, 1923 v a i n puolet giifa, mita se'oli vronna 1913, mwtta as|aii- tuntijain laskelniien mukpan ei ma^doiituotg-nto o^c 'yuoftSka 1913 vakent3'nyt, vaan ok runsaampikin knin-i^. I^i3,pn4'~5fe karjan luicumaar^ jdu 113^:; suurempi kuin V . 1913, Kotim.ai<pcn ' voin' ja maidoii kidrfitus pn-vaki Iisaant3nn3rf'.^ SaiotilaSto'li iaui-
kaan velmati, rukiin ja-ohtan Sato-on -vuodesta 1913 ytii&Jjpenl 1922 lisaant3'nyt noin 16 %, kauran- sato ^ % ja k3rlV0Jici-J natf sato' ei vahepiman'ktiiii 71 80- S o k o sadoii irakafarfd oli vu-onna 1913 315.^3 milij. enlist a kultamaxMtaa, loka.^'H^kyti se£i kintatason muJtaan laslcettuna v'astaisi 3 4^8 .milj. p|i|)eii|
markkaa. 'Kum v. 19^-2 sadon arvo ©li tilaston miik'a:aa,;''fi;'p^5f milj.'markka^s,, olisi s,ad©p. -lisay's naina'k3?'mnlcnen'a''~ yttoi siis noin i 100 milj. rsaposlmarkkaa, m i k a on'-ilielkoista tau
7'^ ^
itilos ei esatd olla c0tea^. silLa" jiioiret imiut mcLLkit d^:)tt7':':"'^4
" ' ^ i i t teollistradessa _ lapalitutieeli erailla- aloilla InipniatTavaa-r tysta.'
^nf'^aadakserd jotakin selvyytta .iiaikin kysymykS^in • ol^.. " - " ^ J kastar-nt erikseen Uiojatixeolli^utLtta j a erikseen vielitileQllf-_, >r" •'^'-'•^
k|t^n- Keskusliitoii toimessa oleva iiisiuoori W-cdfe ^tcknyt'
;;Si«ia laskclmia Ja diagfamifeja, jotka k a u lij^^antaktoiScstl 1 . ^ ! ^ 'imLylie nayttanyt. H m on muuttaiiut tTiontitcolks-ui^^emp/
ptajlnon krtitio-arvon amerildcalaigeii ^ Bureau ol karbor'iii . ^ r i ' / ykp'kintaitidefein fa ^dollarin kurssin mukaan Suomen kuitar^
TMksi. "-In>kiopri Waireentlaskelnnen mukaan on tuonti->
'ma&.Til;)^ykeen. kaaa^antaloji^^ 1913 oneapr^^^^il^.
'^1922 4800 roll) maikkaa, jdka laskeltaa fctuteoLm qji luan ^a®.^tt|l^- ^^'^^^
' ktfeka sen diralsaan mx-taan -taota.^n.-oii lisliyst^ ei oBsi o3ijtt,^'Mla ^Socr " ,
'%apeiiai^k!?:aa v. 1922 ei Vastaa, €aieirt,J>aa into 440 sai'^._iy:^agfi&x^^& ''^•^^^
•S3*'; - ' ^vVS^
1922. 'Siis-T^.j^%\ni;^aheiiW^^- " H a n maiiiitsi tilcmtitecSliVflrfe- nneslen kesknndessa sen -ajatnksen"olevan "vallalla, etlei'/inai- nittissa teollisnndessa ©llisi kavaittavissa edisiysta, Vaakp^ikena:-- min taantuninsta.' Oniasta' p^oleslani oleu siina kasityksessa, etta joskin- metalJi- j a -koncteollisnus, nama vankastaan t.eolli- snntemme siirttiilapset,. ovat taaiituneet, on kndomatcollfetm-- dessa j a kenkateoUisiiwdessa menty j on k i n vekrajti "-eteen|)ain.
]\lita4n sunrempa'a edistysta ei tnontiteollisnnden' alalia k n i - tenkaan ole viiiiie vnosikynlnaenena ollnt, vno-nna 1916" hilipj>n- kolidan saavuttaimtta ohimenevaa sotakoiajfonktuuria I'ukuim^
ottamatta. Utisia j^rityksia t a i laajeimnksia on vain "v j)aialn toimeen, Sita vastoin on vankojen tuontiteolli-s?nnslai
tosten asema vakvistnnnt -sen jokdosta',: etta nekin ovat ralia arvon' alenemiscn }ohdo^?i snureksi osaksi^ vapantnneet en sista veloistaan, eika niiden ole tarvinnnt-sanottavasti-tek ntisia. ^) — 'Jotten olisi liian pessimistiken, .oletan" tmyri teolksnnden ole-^Tan samalla''tasoUa krdn v. -1913.
Hakiessa vastanSta kys^'mykseen, m i t a taloudelHat^;
t y ^ t a ' c n viimcisen vuosikym,meiien arkama tapalitupnt, vieniiteollisutis'AvLOsAiteoilistmtta. tarkeampi. Tilastoo-il k a mattakin tiedkmme, .etta viime vtiOsikynMnenenaL ]a ^.^ei^itt k i n maailmaiisod,au jalkeen tassa teqllisnndessd on villcas'.
minta yallinnut j a knoniattava kekitys tapaktniutt. K t i n v i teolksnnstavaVoiden kotimainen kukitn-s .on jot^ii'fcm antavat jo tnkitilaston Adentinumerot-"kyvan kasityksen
•tannon <.kekityksesta. "Olen ksaksi ,neuvotelkit a^siantnn' kanssa, j a eritfisesti on Suomen Puunjalostusteolksu-uden *
* ^) Bsitefiaiaii, jdJifesta syntycee^a keskustelu^sa, liuomautti tc' fofilaja LOvmftim iiisiix55rf 'WaireeQ. laskeimissa meto'dia olevan sikali etta kan ei die oft^mit iniotnioqn Snomen maxkd^n akaEvitaiitia Tiime JtfkA egim. v . jota vtiotta kra W:n laskelnBat kosfcifvat', Ho^^sr aina Taina vi'rk€elltiien"''m,eiodi peittaa ks-a Xavaninksen-mielestM, koko (13.7 %], 'jokon kSn on ttiontiteolEstniiden tuotantqofl. nakden tmllut.- mnistutns on'nahdakseni otkea. lyiskttava kqitenkin ,©n, etta'joskin tTientiteoUi&m'^;ea..-.vioden 1.932 Ijfa-ttotilatanaon aivon'22 % shut iplasemme tnskin Tafcihr?-aa kasvna vastaavaain teotaanon liaaytesej
\V'ahassa maarassa lisaaaty oli viejati .QO^'dSTo-.
Vt,anc!arttia"(4,2i9 oooni^) j a yjllA^-'vupiina,s''eJoH .jotc^jkia ylaia i C'-"^
HtitLslaitosten laajentamsesta 3 a uudistaini«esta, ole lisuamf y?'' . mji-, oleTan 8-tlintiseii t5?'opaiyaiT voiniaampaiiemisen, mista ' \L
"^"em'aukseiia on ollut, etta salaat, jotka ylipaansa kayvat'lcaV- '^^'"^
^^lella vuorolla, sahaavat vnorokaudessa 16 tuntia, sen sijaan
^.e-Jta n e ' ^ n i e n k a v i v a t 2, _ -tuntia _ kauemmim Tt\gtajjjagfla ^
^-vellaan t a n ^ vuonna nbusevaii noin lO'o/)00 standaittia,--/>" "^t jpj£a raliassa vastaisi (a,2 200 p5k stand.) noin 2^oLmilj._-|)apei;i-.^ "^-/-^
vmkrkkaa ^) - " ^ *ir -'j'Suonieli Puup:jalostu,steo|ysutiden KgskusMiton'toiTiiistost^^
%aamieni. tietojen mtjkaan oli'^pafcrin nettqtuotanto v . ipi.3"' ' 46'000 toni;ia suurempi kuin v., 1913. Laskien 2 §po jn.atkkaa ^ ^ likesMhinnaksi tonnilta vastaa lisays 128 miLj'. pa'peii^ifiaikkaa,^!)
^•^ . JK-tmiaMisen sellulosan nettotuotanto pli v.'~i923-;i96^,6>o^V'- , tcfe^ia^r v : n 1913 nettotu-otantaa suurempi, yakentaen Ita-std'"'^*^-"*^
feattyyn paperintuotantoon kaytet\dM2 000 tonnia j'aa 184 qoo ' ^- lirfia 3.2400 markkaa =- 441 fmilj. tnarkkaa.-^).
Saliatavaran vieimiii arvo ' ©li V. 192^ 2014.8 BaHj.'maykkaaT
.qYo koko^vietmia atvpsta, joka pM 4^384 mil]." jyfatkkaa;.^' • ^ ' •, ' ' '"•^.)|, •^ullitiiasCon mtikaaii tul'i slandartiii Tses&'kinnaksi v- 1922 2 ' dikfca^lJja "T, 1923 223s markkaa, joikin maatiia kaitenkjn ^i^^altyy osa
'^tt^fpsasioita, joita Raikki laivaajat^ eivat Vakenna, ibioitrftksistaan^ , ' it&M^'astmL mtikaan oli paperinvienti v, igsfj 1^3 300- tonnia -ja * a . x ^ a ^ a r r o =573 ^ milj ink, ^joten kesklkinta tonnilta'ok '3 310 m k " / '
^Qti^Ma-gtykselta saatoasii"^edoSK m n t a a n on''taSsa''eirek%'s, iRapetm kesM- ^ f''V,?.1|Q23 oli, agenttipravi^lot'v&keim,ettyitt-a,^^2 800 %Dk laanHta.' ' •
~*)"'!d||Mtlla3ton mukaan ok kemiallisen sdlulosan vien4i v . ' i g z j ' . i g ^ 00b ^ '
^ fa £en 'arvo 484.5 lailj. sik, fiikU antaa keskihiniiaksi 3 447^nxkton|^ta»> - tadn ":^^altyy, ilmoituksen mukaan, agenttiprovi-siot, mtnka vuoksi olen ;
ifittanui-'kliman 2 400 mafkaksi. - . . - , •"
' lama maaia meui paperia -lisattyyii valmlsitT^seen, j^Jka^ 'i^©*M
^ ailieuiti .vienniQ ,v£ih^iLemisen -vrtoteen'1953 v^&iisilcp.'^iZQoo tonnilla/Simieritinuit^paperinliiotatLio pdttaa sii^ "ptttLii4g,s!^|n irotamioi] lisa^'-kgen, •• ' , ' , /
Fanecivn 'tiaotaJ'mon"-lisays yv. 1913—63 <jli^jvieiititilaji^
mtLkaan) 18 oco tcotmia jia sen aryo- (a 2 zt^o n ^ ) i\^^ks&\.^ps^^
Icaa. ' " ^ - * - ' ^ ' ,1'
• YicntiLeollisnnden tnolanaioja lisa^'"^ viio'tcen[,i9i3 rertaton on si^en: - ' ^ ' -, . -
• Saitatavaaran . . . , . , . . , - . . . , . . . . „ . . . • . . . ; . . ,:-.-»-iv- 220
^ Kemiallisen selLulosarL ^ 4 4 1 ' ' > „
•^anaetxa. __44
eli p3^6rein Invnin §50 milj. mariikaa„ )
. Ot^aen Iniomioon eddla csitct^/n tilaston osoittaman m&a,n->
viljelystuotannon lisayksen - yoimme jneikita^ ikalickittava talofideliison edi"^ykfi,eu^ koko-/jo,ttkon stiuTemiiifWa kiiixi m k i - kivun lisaysta'vastaa-yati./. Paljon mieifi-a l^miiieiakin^'viQl^ o tekemista. Sakatetillistmden 'alalia emma ol@\/aava:n-' p-aljo jc^jessa Rnotsista, jonka sakatnn tavaian ,-\deiiti' oli v./192 925 000 stasdasTttia^ y : 1922 1 027 coo ' jrsL v , 1913 -^l (^96 0 standarttia. Si:|;a*yastoin olemme sellnloaa^ jia |!ape:iite©lten den alalia paliasti j-aljessa. E.tiotsin SeHulosaykdist^drse 'kiuiltivien tektaiden sellidosan tnotanto oli'-vtipiMa 1925 ka^
ki'aan &. valienmiam kuin 980 Ood tonnia j a kaj3idtie3.> tektaid tiiLotanto ladies 1 100 000. tomiia. ,Meidan maanime. kaiklc'
^^edkolosatektaideii - tuotakto o i l ' ^ainoastaan . ^319 t^o© * "ton
^) Xfisakst tulee ttdatikfaiteollasmideik taotaiaon fisays, 'tttlitilds:
^letmm aryo v . 1933 oft. 34 m i l k m i : *• ' ' . ' , VTioSen kpuD» aofcer^tHt, TOodea tulaessa Im-Qig^attaYasfci aleMtDaeet In -Gikeiata kititeajsia lisaee p^iakta ias-Wjjea pera-Steek»-stiime''v.Uoaea %eskiht
.kutea ylla-olea. t e l i a 3 ' t . . a . • •
TaloitdeUinen asema. 113 Ruotsin mekaanisen puuniassan vienti oli v. 1923 304 000 tonnia, meidan 63 000 tonnia. Ruotsin paperin vienti oli v.
1923 292 000 tonnia, meidan 173 000 tonnia, (v. .1922 'oli mei- dan vientimme kuitenkin oUut 192 ooo tonnia). K u n maamme metsien pinta-ala, 20 milj. k a (viimeisen arvion mukaan 25 milj. ka), on jotenkin y k t a suuri kuin Ruotsin, 21 milj. k a (viimeisen arvion mukaan 24' m i l j . . k a ) , pitaisi korkeammalla jmunjalostusteoUisuudeUa- (paperi- j a sellulosateoUisuudella) meilla viela olla paljon kehittymisen varaa.
Xarkoituksessa, joka. in^'okenimin ka^^ selville, olen tek- nyt vientiteollisuudesta tolsen laskelman. Olen koettanut laskea, miten paljon tuoitavaa -paaomaa vientiteolksuuden l a a - jentaminen j a tuotannon lisaaminen viime vuosik\-mmenen aikana on sitonnt seka laitosten perustamiskustannuksina etta kikepaaomana. Painostan erityisesti »tuottavaa paabmaa», ei sita, mita laitokset makdollisesti ovat maksaneet, vaan sita paaomaa, minka voi katsoa • seka kansantaloudellisesti etta
\-ksityistaloudekisesti olevan kannattavaa. Insinoori" Solitan-•
derilta olen saanut tietoja sellulosa-, puumassa- j a paperitek- taiden •kwfantokyvystd "(tuotantokapasiteetista) seka vuonna- 1913 etta nykyaan, s. 0. siita^ miten snureksi tektaiden tnotanto olisi voinut v.. 1913 j a voisi nykyisilla laitteilla nousta, jos ne olisivat ka3meet t a i kavisivat'koko vuoden taydella voimaka.
•\''eitaamalla tuotantok3^k3^a \monna 1923 vuoteen 1913 saadaan tietaa, suuriko vientiteolksuuden hiotaniokyvyn lisays on vas- taamassa "suoritettuja laajennttksia j a parannuksia. Taman tuotantQk3'V3ai lisa3dcsen perustalla olen laskenut, k u i n k a suuita" kminattavaa- pemspddGmaa teollisuuslaitosten laajenntis- ten voidaan katsoa vastaavan, arviolden, neuvoteltuani asian- tuntijain kanssa, sekulosa- j a paperitektaan peruspaaoman •'- 2 500 markaksi kutakin tuotantok3'-v3ai tonnia kokden • seka puumassatektaaii 2 000 - markaksi tonnilta. Saliateollisuuden tiiotantok3'vysta ei ole tarkkoja tietoja, vaan olen arvioinut sen 200 000 standartiksi j a laitoksiin sijoitetun kannattavaii paa- onian i 000 markaksi standarttia kokden.- kaneeriteoHisuuden tnotantokyvim ksayksen"olen arvioinut. 25 000 tonniksi (vien- nin lisa3^s w . 1913-—23 oli 18 000 tomiia). TulitikkuteoHisuu-
'fell^pienempi meiHlyS-i.-/-^- lidelleetL deii .^fefplJ^^mideii'v^ie - YtlotiSen 7zs//oi'^^o^<3;n;'iQ^.< .perustalla Mskett&,i^"palfoM<o '
^ '-UkkepMomaa on p-al-eenak-isessa teqllisuud^^a .kiimntetfeyPa ar-vioiden saliatepliisuuctek j a keinMlisen,-Bellulosa|ebllism^ici liikepaaoman tarpeens 2 ao^ majkaksi JQkaMa ,nettotu©tamjor . . , ^ sstahdarttia t a i tomka kokden "ja paperi^ gejka puumassakeplli *
stmden liikepaaonoan tariieen Tooo mai kaksi j n n a faixeeri t&okisuuden 2 500 mapkaksi toakilt4-
kaskehna on seuraav-a-: . . 1 ^
Bafeateoliisatis, tuotastokyv^-iisays-soo'oca stand, a i-©oa''T^
"Paperiteollisnns, tuot3ntok3r^7nr Tisays 73 ocio t. a 2,500: — . . . EemiaHiaett seEulosafecdlisTaiif, .imatatLtokyvyn lisays, ©d4 000,t.
• a 2. S^io •^^...
Pnmnassateollisims, txtotantokyryn lisays 49- ood t. oofis — ..
Faneerite611isnns/tuQ''£sntokyvyn lisays- 25 0001. a 3 oop-r —r", ^ . .
2GO milTi
Ykteensa i 040
Sakateollisnos-^ nettottiotannon .lisays 100 o©o stand, .a 2 000: — ,PajxefiteoUisnns, nettotuotajinon'Esays 46'qoo t, a iJJoo: -r- .'w..
^ ,'Kefiiiallinen seUni^,afe©ffi:gaa9,'nettotnotannon ^ksa^ i9_§oQp_t.
k 2 ooot-7- 1 i . ; .> J . . . .. . J •.... « f V .
PumftassateoffisutEsJtiettattt-otannorfliaays 25 Bop t. a^i 000: -r---' ..
Fan-eeriteoUistms, nettotnotaknon Hsiy.s "r S oob i: ^jg'jdo-: ..
200 ' 4 6
.41 yTiteTn^a"* 70^) Tulen siten siiken tulokseen, ottavientitebllisuu-den ' desta 1913~.taspai1t1m.ut laajennus vastaa iioin - i 750 milj kan, vuoden lopuUa liikepaadman tarpeen yakeneraisen -vt j onkin verran ^ k k a 200 a 250 milj. markkaa) yakempaa
^missmttedoud^dUsesU ' eUa ' y-hsityistdouAeUis&&ii imttmaa QmMoi. ' Nama numerot eivat tietenkajin ole elidottpman koja, nmtta ne. antavat kuitenkin Jonkinlaisen kasityks miten suuria arvoja ^viime-. vp-osilnmimenena on sijoitet beena olevaan-iedllismiteen. '.
Pukun tiAotlmmta •'fdaomasta.^ Epailematta mama set oyat maksaneet enemman, koska suuri osa on rab
Taloude-lUnm asema.
-.alliina aikana. Mntta liika paaoma on nienetettyna y k s i - .(i-isten kikkeiden seka koko maan »bilanssista)> pois p y y k i t - ava. Se on sotakonjnnktunrien tnottamaa 3rksityis- .ja k a n -
^ ..ntaloudelksta tappiota, joka on vakentan5d:„l?:ansalksvaxaki-.
jiinttamme. ' . . - • ,' Asken sanoi minulle eras -vientiteollisuutemme joktomiekia:,
.fos sinun numeroihisi jaa jonkun sadan miljoonan markan
^*vi, vajaus, niin mina tiedan, mikin'se raka on mennyt.» -—
;Vleilla on ollut» •— kan j a t k o i — >mela yksi suuri meno,- jota
• aina kuomata. Venajan aikana nautimme tuUietua paperin fiennissa Venajalle, mutta k u n se e t u o n poistunut, on enti- et laitokset ollut uudistettava kilpakukj'-kyisiksi lansimaiden fiarkkinoiUa. Siina on okut meno, joka m.j'-os on kuulunut isenaisj^ytemme perustamiskuluikin.» — T a m a vientiteoki- suutemme uusiin oloikin mukautuminen on ollut vaikea tek- tava, joka on suoritettu verraten kj^vin, ilman.etta valtiovalta olisi siina antanut tukea j a kannatusta, pikemnkn osoittanut kjdniyytta. Ma^os tyovaenrakennulsiin ja • muikin sentapai- siin uudistuksiin vientiteokisuus on viime vuosina sitonnt paljon varoja. .
Jos tuotannon ksays j a uudet laitokset seka vankojen laajenntikset olisi pantu toimeen maan omika varoilla, olisi tilanne loistava. Valitettavasti on naiden ilakduttavien tosi-
asioiden okeUa toisia, jotka painavat vaakaa vastakkaiseen suuntaan. TeoUisten tuotantolaitosten laajentaminen .on paa- asiallisesti suoritettu- ulkomaisilla ^ veloika. Viime aikoina on kuultu valituksia, etta ulkomaista paaomaa on tullut liian vakan maakan.. Tosin pitkdaikaisina lainoina _ t a i jdipaansa fysyvdssd muodossa ei'ole saatu ulkomaista.paaomaa niin pal- jon, kuin olisi tarvittu, mutta siinakaan muodossa. ei sita ole
•yirrannut erikoisen vakan. ^Viimeisen wosikymmenen, aikana ennen maailmansotaa, -w. 1901—1913. saatiin ulkomaista paa-.
oniaa maakan noin 20 miljoonaa skloista kultamarkkaa vuo- sittain. Sodan aikana ei ulkomaisia lainoja otettu, mutta sil- loin ansaittiin ky v i n . R a k a a ok ninsaasti, eika maa kaivan- nut ulkomaista paaomaa. Sodan jalkeen vuodesta. 1919 alkaen on valtio ottanut ulkomaisia lainoja k a i k k i a a n - i 063 milj.>
2
j a viela Vailemieta£Lfl>, -^cfuta kiiita-on bstol^V;^liaSii alefptC..- iiiin kavalLaan-SttomeiL viiitie Ttiosiiia baanecj? X-^itka-aAk:a|^ma vaitiolairLoiiia tilkoiuaista paao-tuaa n.iin"'|)ialjlfn etia se^tay^a-
a-rvoiltaaiL .vostaa s o l a I 1 5 miljoonaa enUsta IzxAi elu j;aettuna kttudelte vtiQ-ddle, 1918—3:9!^; ]^m^M verran ^moila kokden^ k n i n maailmansodaia^ cdellise^ 'vlts^d- kyMimckena Sil?ipaitsi on rfieUcoisesti Mltonigistav paac tu-llttt maakan mntila ticta. Eiityis'esti fientiteoliiisnti^ ja5 4sit tain, vaikka pieiienmiassa .maaragsa, "fetaM imlutkiii ki^
OYKt tdkomailta ^ottaneet l y k y t a i k a i s t a kixittoa (etttf^a^^j ja lainoja) pankkiek t a k s i i s i k a , jollaista luottqa e-anen: 'siaai
mansotaa lienoe k a j tetty sangen vakan. Taman lykytaika-ise Inoton liiaara nousi viime imoden loptdla takauksien ja- sik sen kurssm mukaan laskettuna 5 kteensa i 711 milj.
Tasta maarasta-^k menUUilzkeiden ottanaia ttttmak&uj^%ja*l-a noja jnilj. ' j a rfiuidea kikkeiden v^tkasitcfumkk^'a, 3 mil], markkaa. ^) Minulle ei ole okut makd&ffista talKfeiim.
t u t k i a , miten tam^ m i m r ^ on kokoom^paiitu^'". Joket jna"
" vientiteoUisuudeUc a n e r k i l y i s t a luotoista voi •yuoi.ejs:/Idp olla maksettu, vaikkei. t;al?;aussitpumuksia oliut toiitate pankeiQe takaisin eika-takauksien voirn^sadLoaika-\d:d.a- ol loppuuikiulunut. Toiselta puolen on yientiteollisuitddlki j i^in' veiran sellatetakin luottoa, joka on otettu "iknan pa kien takau^ta j a joka ei sisaky 3^k-a oleyiin, mimeroikin, paitsi mmiden kuin vienlitcollismtden ktotirqjen joukossa'^on j maara sekaisia, jotka oikeastaan kuukivat vientiteeilKsuud'
!Edeka mainittuj6n muiden kuin- vie:rtiteOllisttuden ykt^
35!) milj.-markaA suuruisten sitou'musten jopkossa'lienee -nempi'maai a. sekaisia, ^otiia civat tiedd, velkaanttmista
maaile, vaan ovat ^'vakuktena erinaisista Jkattppatoint^a.
joMuu siita,' ej;ta StLoonen Pankm tat.atii.set.Qli mmti^a tiedoSsa ^xssiia ..mmbaan, 3 a iagfen Midea maataS., vttDdeo.! loptdla doilarm •kofssax lao j alia
x€vmii3x Diefl Biaom'tefl P a u k m ttlastdlfJsesta osastosta saajitrt "niista eri toieSL todeHistee.ktffis^'eii.jijitfcaaii iasfce-ttm maaias.; . tHeii •m';^QS"-saaimt- etta Sitomen, Panjaaifcintafea-amteas luottojen jonkossa .oHj tosm piigne tnuttta ktLin YientiteoBisutidert luottoa..
tn, 700^ rtnlj. iaaife^aa enenm^n 1:11111 vuodea i9ti7-vlopiiS§a..
ildd iiatna 'erat telcevat yliteen&a 3 450 a 3 550 ,milj. yapeiii-;
;ikkaa. : ' , I ' Vaikea^ oa*-.tiety§iti naiden yknialkaisten nnmerojen pd'iCv.
a tekda mitaan >>Wlans&ia» siiia, miterL^maanJtalotLdeHinen - on viiodesta .1913 mimttnniit. .^itarpi pitrtem katsoen - aa on vaiojen, aktiivan, piiolella valtion i a vientiteolkBitpden'"
qttavat sijoitukset, investeefaukset, ykteensa 2 450- a ® 650 J . markkaa ynna lisaksi mita maaiwiljel3d?:seen on tuoita- • Vpaaomaa sijoitetlu. Toisella piuoleii-, taas on idkomais'sa ; aji ksa3v-s'noki 3 500 milj.^ma:rkkaa. ^ Huomattsiva^on tassa
eydessa se yarallisuudep v^lieneminen, jonka' pankki^:^- ^.a o|;%mnfekiGii talletfajat j a lieiikivakuutubteneltaj'at q y a ^ r a - .
arvon alenemisen jokdosta -kajsiiieet ja joka-veU^ojen pai- ; . Vastaavan-^vakenenksen kautta on osaksi tuCtut^niaanvil- dcsefi j a teokisuudenk3^vaksi. Siis kokose maara, miUa k a n - '
isyaiallisuus oil maanviljelydssen 3 a tepkisuudeii y. li]. »ti:ioi- ' j|en'eknkeinojen» alaka noussut, e i tieda koko'niaag, v a r ^ l i -
n ksaantymista, koska oSaa siita vastaa toi-sella ta aktbnut varalksuuden vakeneminen.
aar ^ ole makdollista naita tosia-sioita maariteka. ^) - xNunxeroilla ei k u i -
Asfaiu selvittaimsetsi otasi setas.avoA teoyeeihsan esitaerkui; JpSaMa.
sl^-aSa t a i teaMlsmidieiiharjoitt^a^a dh, emieii'Sotaa'- roo eao -m&i-
^ ^ a - , jOsta liaai-matfoi 6 % korkoa. Jos kaaen ttTlonsa-oMvat 10000
^ merd siita katkoon 6000 matkkaa ja,"rximhin. xaekoikm k^ytetta^,
^^sf 000 maiikaa.^ Jos kintataso ok-kQkQi3pmfcj"sanokaa3iii|te.\©--ke^^
p ^ t HSiLoii tufensa nousseet (teoreettisesti ka.tsoen) 100 otfo fnai|ka|:si,'"
metLOD^a T i e f a t 40 000 m a i l i a a ]Sti:p. koi;koikiii rQ-enee edelleen^
jn^rkfeEa taijjsorkokaanan -aiotiseaiiiseB. jdkdoSfaj sanokaamme i d 00a/
-•^^^a&ejie ylimaaraisia r a i o j a takyatepsa paiati-tasBaseerL kiytpttair-' Sf^d' a 54 ooo.m.askkaa'" Sita irastoin, on Te-laaantajafiL ko±koinito vakeB.-^; ~
•fed:ell$dt"a (tavala )aTcvoItaa:a amo&staan maxto osaksi siita, mita se'o"]i •
J . K. Paasikivi.
B n tiskalla naista osittain arvioon perastuvista numeroista telida sita jolitopaatosta, etta maa olisi tullut viime vuosilij-m- menena koyiiemmaksi. Mutta kun ottaa lukuun vaeston lisaj'-k- sen ( w . 1913—^23 noin 7 % ) , nayttaa minusta, etta tuottava kansallisyarallisuutemme tuskin- on tana aikana sanottavasti noussutkaan, — Laskusta' olen j a t t a n y t ' pois sen, mita on sijoitettu mmihvm k u i n (valtion t a i yksitjdsten)' tuottaviin y r i - tyksiin. — K u t e n edella olen knomauttanut, on viime vuosina kiinnitetty melkoisia varoja erilaisiin nykyaikaisen kekitj^ksen vaatimiin laitoksiin (kouluikin, sairaskuoneisiin y. m.,s.) ja edelleen asuntorakennuksiin, sakkolaitoksiin maaseudulla y..m.
Suurin osa naista-laitoksista palvelee kulntusta — joskin v a l t - tamatonta t a i korkeamman sivistyksen aiheuttamaa. Toiset taas samalla edistavat tuotantoa (sabkolaito-kset voivat, samalla kuin ne palvelevat asuntojen valaisttistarkoittiksia, paremman voiman kanlddmisen kautta kelpottaa tuotantoa; asuntoraken- nuksillakin kaupungeissa voi - olla " kakdenlainen merkitys).
kisaksi seilaiset laitokset kuin satamarakennukset, tiet y. m. s.
kuuiuvat taloudellisen elaman valineisiin,- mutta nekin on jatetty pois edeUisesta laskelmasta. K a i k k i nama lisaavat
^kansallisvarakisuutta, joskaan ei .valittomdsti tuottavaa siina merkityksessa, kuin edeka olen tarkoittanut.
K u n muistetaan, etta maailma viime vuosina on elanj't
•3?-kta, kistorian tuntemista suurimmista taloiidelksista pula- ajoista, on mielestani sekin tulos, etta tuottava kansalksvaralli-
•1) Eeskustelussa toimitusjohtaja Lavonius luuli, etta kun otetaan lukuun maaii-viljelykseen vv. 1913—23 sijoitettu tuottava paaoma, jonka kan arveli olevan ainakki 2000 milj. markkaa,' maan »loppubilanssi>> osoittaisi vuoteeii 1913 vertaten y l i lisaytyneiden velkojen valittomdsti tmttavatikm. paaomaB ylijaamaa, joka voisi nousta ekka ykteen iniljaardiin. — Omasta puolestarei en kieka, etta maanviljelykseen sijoitettu paaoma lisattyna valtion j a teolli- suuden tuottaviia sijoituksiin kayttamiin yaroikin voi nostaa maan tuotta- van varailisuuden »kilanssin» lisaantyneet varat ()>aktiivat») velkoja suureiu- miksi. Painvastoin luulen asian niin olevan.- Jos kuitenkin otetaan kuomioo|
vakiluvun lisays pukeenalaisena aikana, 7 %, niin ykden, vielapa kakdenkaa|
miljaardin paperimarkan tuottavan kansaUisvaraUisuuden lisays tuskin vas- taa muuta kuin vaeston .Hsaysta. ' . -
Taloudellinen asema. 119
stiiitemme ei olisi notisstit sanottavasti enempaa, knin mita vakUtikn on kasvanut, katsottava tyydyttavaksi. T a s t a kuoli- matta t a y t y y k y s y a , mika on ollnt syyna siiken, ettemme ole , paasseet pitemmalle? Olemmekan viime vuodet nanttineet jotenkin lij'via snkdanteita- (konjnnktnureja). Viime vuoden osittaista katoa lukutinottamatta on taloudekinen elama k u l - kennt menestykselHsesti j a niiltei kairioitta.-
Meilla on kuitenkin ollut onnettomuutemme.ja vauriomme, jofcka ..ovat talou.dekista edistystamme' kidastuttaneet, vielapa kansallisvarallisuuttam.m.e vakentaneet. Ensiksd on mainittava.
vuoden 1918 sota *ja kapina, joka k a v i t t i ' j)aijon varoja; j6 vuonna 1917 vakankumouksellinen^ sekasorto lamautti tuotaur toa. Y k s i n valtion menojen suorittamiseksi otettiik vuonna 1918 kotimaisia lainoja '50Q milj. markkaa, jotka "kaytettiin sodan tuottamien kulujen niaksamiseen. kdelleen kavisimme
^''enajan vakankumouksessa useita satoja miljoon^ia saamisia, joita Suomen valtioka t a i yksityisiHa oli Venajalta. Naiden
\-astapainona oii kuitenkin eraita aktiivaposteja. Y k s i sellai- nen ok se voitto, jonka Su.omen P a n k k i sai VenajanValtiolta V. 1917 ostamistaan dokareista j a punnista, joiden takaisin-"
luovuttamisvelyolksuudesta pankki Tarton raukansopimuksen nojalla paasi vapaaksi. T a m a voitto nousee tekem.ani arvion mukaan noin 9^milj. dokariin. Tarton raukansopimuksessa saatiin m5^6s paitsi sotilasomaistratta — arvokasta tuotta- vaa om^aisuutta (Annantektaan nietsat).
^) Kestestelussa latisui toittiittisjolitaja Lavonius, ettei tasta doUari- - kaupasta maa mitaan voittannt, koska Snomen Pankki osti dollarit j a pnnnat T. 1917 silloiseen knrssiin, eivatka valnntat tnlleet tanne pimtina- j a doUareina, ' 'vaan tavaroina kevaalla 1919 maailmak kintatason oUessa korkeampi kuin V. 1917. Samoin senaattori Stenrolhiu mielesta Suonien Pankki naiden valuuttojen kautta ainoastaan sai pienen osan suuria tappioitaan korvatuksi, mutta varsiiiaista voittoa maaile niista ei ollut. — Takan on kuqmautettava, ' etta Suomen Pankki sai dollarit j a pumiat v. 1917 kaixssista, joka oli 10 % yli ktiltapariteetin (dollar! 5:70 j a punta 27: 74), siis kuomattavasti alemmasta kuin silloia kay vasta kurssista, Snomen Pankin j a maan voitto oli juuri tama _ kurssiero, jonka voinee laskea ainakin Smk:ksi 1: 30 doUarilta j a va&taavasti pumialta. K u n koko valuuttamaara vastasi 50 milj. doUaria, oli voitto siis
1/
I 2 0 /. K. Paasikivi
l i s a k s i olemme, kuten 30 huomatitin, menettaiieet omai- siititta htionoissa, epatalondellisissa sijoituksissa. T a k a n k n n - Ititi myos se jo edella mainittu. paaoman ka-vio, jonka teollisuus-
jmiA muiden laitosten perustaminen 3a laajentaminen viime vuosien kalliiden rakennuskustanmtsten aikana on aikeuttanut.
•I/aitokset ovat useinkin tuUeet kalliimmiksi, k u i n n k t a ne kykenevat tuotannollaan taloudellisesti kannattamaan. Sinne ' ovat sotavoitot korkojen kanssa menneet!
Vikdoin on kplutm- ainakin nmutamina vuosina 3 a erit3d- sesti vuosina 1919—1921 ollut tuotantoa suurempi. Muistamme,,..
etta tuonti tavaraniaaraltaan vuonna 1919 oli 78 % vuoden 1913 tuoniiista, mutta vienti ainoastaan ,42 a 4 3 % . Samalla oli tuontitavaroiden kinta sukteellisesti paljon korkeampi kuin vientitavaroiden kinta, niin etta, \-ksinkertaisesti sanoen, vuonna 1919 esim. saimme luoviittaa 755 standarttia saadaksemme ulko-' mailta saman tavaran, minka vuonna 1913 oHmme saaneet 441 standartika. V . 1920 oli tuontitavarain kintaindeksi, vuo- teen 1913 verrattuna, 1387, mutta vientitavarain. indeksi ainoastaan i 053, j a v. 1921 edelHnen indeksi i 329 j a jalkim- mainen 1-213. V . 1922 . tapaktui • kaanne: tuontikintaindeksi oil I 072, mutta vientikintaindeksi i 180 j a v. 1923 ok edeki- nen,9i5 j a jalkimmainen 1145. N y t ' s i i s saamme vientitava- roistamme sukteelksesti suuremman kinnan, k u i n mita meidan ta3d;yy maksaa tuontitavaroista. Viime vuonna meidan tar- yitsi lakettaa ainoastaan 915 standarttia saadaksemme ulko^
maalta sen tavaran, mita varten vuonna 1913 ta3'tyi lakettaa 1145 standarttia. Taman seikan merkit3-s ei ole niinkaan pieni.
n. 65 milj. silloista Suomen markkaa, joka vuoden. 1917 kurssiea mukaan vas-:
tasi noin 9 inilj. dollar ia, Suomen Pankki maksoi v". 1917 venalaisille naista valuutoista 285 milj. Suomen markkaa sen sijaan, etta sikoisen kurssin mu- kaan niiden arvo oli noin" 350 milj. mk. Tama finaassitoimi -oli oikeastaan laina Suomen Pankista doUari- j a puntapanttia vastaan, jonka venalaisdt ok vat oikeutetut 5 vuoden kuluessa samalla niiiar alia Snomen markkoja takai- -sin lunastamaan. ' SaaimoUisen pankkimenetteljoi mukaan luonnoUisesti Suo- men Pankin ei olisi pitanyt naita valuuttoja ennen maaraajan, 5 TOoden, kulumi.sta realiseerata,"mutta kata ei lakia lue! Asiaan ei mielestani vaikuta,
i3iina tavalla nama valmitat lopulta kaytettiin.
Tcdo^idellinen asema. 1 2 1
Jos tuontitavaroidemme hinta" olisi ollut suhteeUisesti vhta korkea kuin vientitavaroidenune, olisi se v. 1923 tietanyt tuon- nin kallistumista y l i miljaardilla niarkalla. '
Kuluttajain joukossa on valtio ensi sijalla. Valtion kulutus on kasvanut kuomattavaksi. B n tahdo tassa uudistaa niita nunieroita, jotka asken eraassa toisessa esitelmassa olen esiin- tuonut. H u v i n vuoksi mainitsen, etta jos verrataan verojen maaraa sadon j a teoUisuuden tuotannon ykteissummaan, vakentaen teolHsuuden kayttamien raaka-aineiden arvon, saa- daan tulokseksi; etta v. 1922 sainmie tekda valtion hyvaksi tyota I \/3' paivaa viikossa ja valtiolle seka kunnalle ykteisesti runsaasti i y.y paivaa pakcatta joka .viikko. Niin paljon valtio ja kunta nykyaikaisessa elamassa maksavat.'
Huolestuttavin kohta nykyisessa taloudekisessa asemassa on, paitsi simrta paaoman puutetta, teokisuutenime velk'aan- tuminen seka kotimaassa etta'ulkomaake. Bdeka maiiiitusta uikoniaisesta velasta -on kikkeiden suorastaan ulkomaalta otta- inaa lykytaikaista, Su-omen Pankin t a i yksityispankkien takaa- maa luottoa i 711 milj. markkaa, siita vientiteokisuuden osuutta noin I 361 milj. markkaa. Ulkomaaiaisten vaadittaessa mak- settavista pankkitileista (loritiieista) taytynee mi^os stmrim- man osan katsoa olevan sijoitettu vientiteolksuuden palveluk- seen, joskin vastaava, viime vuosina Hsaantynyt teolksuuden velka on otettu stiomalaisista pankeista j a Suomen rahassa.
Mikali ulkonmalaiset ottavat pois varojaan loritkeilta, on se vientiteolksuuden kankkimalla valuutaka suoritettava. Vienti- teolksuuden pukeena olevat velat nousevat siten ykteensa tuskin paljon ake 2000 milj. markan, T a t a vastaamassa ovat edella mainitut .vientiteokisiraden tuottavat sijoitukset. V a i k k a alentaisittime velkaa osoittavaa numeroa j a nostaisimme omai- suuden arviota, nayttaa jaavan vajaus, joka merkitsee sita, etta viime vtiosikymmenena on vientiteokisuus joutunut vel- k a a n / j o k a ei ainoastaan vastaa uusien j a laajennettujen l a i - tosten perustamiskukija j a lukepaaomaa, vaan josta joku osa voi jaada entisten laitosten kannettavaksi. Nama numerot osoittavat myos, etta teolksuuden j a erityisesti \dentiteolli-
' f i n a olfet JaGili:o; ^) T-^^'Olea oras^ta-pudlcs|k'^^^^
aikana'tilati toivonnt, -ttta -vientitdqUisnils' oli^S^ Vmn;tit"'fcy^Qp kjonjunktuniien aikainaj ttflittivasli lykentaa" velkgjansa, iiintta se toivo ei ole toteMnnut. v / C' '"5';.
TeoUisuuden velkaantmnainen •• on-'-'jbtli^le^sliitta-va seikka, Tosiasiallisesti on tkaiine seU-ainen, etta tatoud'efiista t o i p i i i i a a vuodesta \'t!Oteen pidetaa^ii -kiioinactaValta qsalta y k a dia^y- v a k a lykytaikaiseka utkom^isella luotolla^. ~Jos. tpiee pys-ak^s, jo^- nienekki katkeaa-, jofcsilia.' ajaksi, ,voi s^ntya. va|kes&si'a.
S-en vuoksi katsqisin laMnimaii aj^n tektayaksi taloudefi^en elamanime ja_ erit3dsesti teqUisuuden aseman, vakanttani4sen, konsokdoinksen, )>hilanssien>> tekemisen kkviideiksi. A^elkoja, varsinkin ulkomaisia, oksi lykeniicttava tai' ne ^'qlisi kouvertat- t a v a pitkaaikaigiksi. tJusien 3?ritysten jpernstamdata oli^i'^xaki- .tulevaisuudessa valfettava, kuimes-kaytettavisSa.' oleva''fclain
paaoma maassa ksaantj'-y, Tosin taloudelksessa elantass' kauenmian aikaa kcstava paikaUaan^pys^'iik-ugn- tietati ta^ntu
mista, mutta se ei ble -valtettavissa.'. Vieiititeollismitem' _on viime aikoina sudritettujen uudistuslen nojalla tukut Id
pailukyd^5'iseksi. Paperitcqllisuudella on kuitefikiii edcssa ra
' .—-—- ' ' ' i[
^) In^madri So&iander on eE.iassS-kaasfatteTas^a'CS.afnpp'aleJi^
tseasmmt, etta p-atmjal<5siiisteolliSxrB<ieii Mitjvait ^oLsA iogafS ^j;-a^|JHi'aio
• S'ej, Biiffi. suTCeett--SttfiEEaajiti: ktsia. Jbakteen mffjaardJiH^3H^1^s!aj5 ;ja attei ;ai kaan vaTsitnttmeeiH-pi osa Tientiteoffis-uudesta, ole" s^in."s&a.-nsta yel^aialioi
•vast-aussa "Myonnat^, -etta mpxakin. valiaa laitais&stjiii t-q.o-t-a '&am.tB, ^ i k a s niaa Edella o^evasta liailj yastS -ulkomaisesta -vellkai^-Siastl di^ 1s;^eamsmi.
I 36"! rmlj ttiaxkkaa -^ientitepnis-Ltadeil stioiauatsiai etutfcaksuja fal lain l(0-ftp-nmaaaa on "ioJinr sanoaJcseni "^ieflstiteollisttad^ •^aUHiftS*' nlkomai
•v^eltaia Bft'en, etta J;epSisund§n vel-Ka -Sno-sjen -mailsoissa ©n Jis^afliynyt sno laa^e" panfceilie, .j.pfta taa$ p u o l ^ a a n ovat jo],-bttui&fet vagta^^an^Saltyv reliagi!, nllcQni'a,g|le •— SutCm o^a vienti-teollSg-miden y^ l^ t a on sah^alh dsn jo ^ i t a syj^ta, etta sak-atacSlisnnsVientlmai&aaiiti'&a^fen oD.s-nnjin (sa tavatoidfen vienfti l923"oIi 2,014 milj., in-frtta ^ap'eiin, seltalosan^ ptmana j a pakvin vienti yMacnsa vain i 207 milj. msfikkaa}': V^gasaisesta ulfco sesta kSilyvast^ vela-sta niyttaar su-ht&&llisest%ktiit mwim osa ttlle-van. salt llstraden osaksi, joks etfen3mau"ktTin iriimt pai sesonkilejiilisnatt^, ^sta v paperi- |a sellnlosateollisnika ty5skeB.televat-&&annd|las.eS.& katttnaisella p
• ktotoUa. . .• " • - • : \ . ' •
a i _ arvogrsa. Taitia' tietaisi', etta' iiyln-iiieii lj;ir?Latasd m kolmannelssella, nM& stmren yelfeakitorijian r^asittae^a
'^^ief^cllista clamaa saattais,! Itibd^ palioja vaikcitksia. ' T o i - , * sQwasti ktiltiu "ktiiteniiti pltRa aike, enneti^tiin, takaii Cil&Ji- ^ . n
eseea joU'd^titaan mutta vafEaika^ '-l^iisaasti'^aytefegava: , / / ' ' y e l k ^ " on" kuiteukin aina "veksaa, j,oka ok''takaism mak--'-'"k>
I^^putksestj. fiippuu: qloXemme, YakyisfTjnmren ^ i t a .
•'"^t-ffliaafin pSmwt&n muoioshmia^ omassSi maassa^^'tap'aktmt.. -' t ^ ^ l ^ ''"jojx ktiomia kaamiettava m sita on irakionkin, mx'ds
fetg^ssa, "pidettava sikcrialla. ' . _ 7, * ' --^'^ .
?:^tei4;^i'^(#^/'^ Bernstein bn sanonttt" jo,Ssalda,kifj'oituk-l * a ^ / j l^ l r , s'opi^ismi on I f ^ u l t a tuotantokysymys. ^ S q s i a i f e - , -
^ tu|ek voi^a* ksata tuotantoa. j K k e i se kykeiie siikek, ei
" 'o^e'^makclplHsttutta eika oikeuttakaan p y r k i a m^arakyakbi ' ?ffikassa. Mina; joka- 'esu oie sbsiaHsti, en u$ko ' B p i n ^ e i -
iikseen, etta sosialisnai kykeaisi tuotantoa E^aamaan;
^ - " ^ / k / . ^^yc,^ ,etta JiyedykWcl-en mahdoMsimma^;eUuii''t<^^^
liassa laiaassa knin fiieidaij, on paskiioE ^aada'^feoliSfen^'ne^'^ta^^
xEpputL «ld|)ptijen ' l a p t i s i tt^otannosta, '^iL^yE^jthmi^^ ja^
lisaamisest^.. ' J ' "
< f •
4 "
3 V
' ' ' W w w
ir-aafi -toigiaan.' Valtitrt?tal<;tii-ssit; -.jptka os<0iji^5Jat^TaltW{^^o- maista ostovoiniaa,,^ niaai aa laiJn" ntuodoki- ^^a^asiallisesti _^it|laaii lcotdraaii'ii^_ atvq, |ffta kmlat^so t)st>iitaa;;":^^ei^aa,lim^^
liiiitatasoa cxsoixtaV-ia dinkiistaiMiti&mdel?sc;|a^edtia^stcn '"i'm%(feii 'maiden indek&eiJbin -ja.kertoiaj^lia osamaaia^|cjseeUisCTi'-(4^^
maan- valtnd'an knitapaxileettisuliteelJa oi'tlailrettul >7ie:faijle iraJtMtoille ^tecareettSen ktiisii^, ^ota" onff ^ ^ t y &o^eana»^ s.
sina faJianime nll:6naaisefi; aiin>n Psaitta|aKa"']dka'y^staa^ sei kotimaist?. ariroa, - Taten ^askettn t^ffeettmen dpEaiiix
oli esim. niaatektxtfs&a 1923^ Smk. 34: 40. "faille'laskelipille oi meilla annetlu niin-gimii, aiv«i, etta-Snomen .Far±H_^laJ.i^s puoB
tiettavasti aifciikesasta p y r k i tepxeettiseen dokarinkurssiin. J i tknn todeHinoiL doUatitdaiissi ei -faskeptitkaan teoxeetcisen Sptssii tasallc, qnmciiiayiaallisissa asialdxjoissakifl. (J^di^L^lmmia^.^ Fe kivaltimsmiesten fce3?tpmns, -Siicimen Paii|in Vnosiki^faJ pt 'kntttt markan »'aliarvipimiscsta»' u-fkcnxiailla.
Oslovoim§,pa,xlteettite6rialla on-'siis nieidtCn. xafiapokFtiikal aamme "\dim4'»-vnoiBia olLut kesfcetnen 'S5ietk^i?ye/''j^fefi|e s€
takia yarsinkin nyt,. knn- Suometi P a n k k i olosukt;ei(lQ«x.]:>3kosl on saamit Inopna keyaSfl'a .yalitsenfastaaii vaSmmfittamisp
^ettu rncilla kaytantodn toisen .^sisirltoisefto, 'l?,ii4it.;^eiL'*-yarsii ncii ke'kittaja Cal'sel Xm tarkoittantit. "X^iilnekst iimgstyne-c teoksessaaji ^PenxiagVasenclfet' v ^iS:_ . i^/^y>' han ' ^fii^itt€
ostovoimapariteettiteoxiansa..seitraaTasti: i ) x>aperivaTL.ntan!
timainen o^oTpts$a x%)pt[n''rakap^lx^'iikasta j;a"maan ma|
tavoista melsaanisen kvantiLfcettitcorian. oij^jien'' rirakaisc '2) paperivalmitan nlkomainen ostovoima xiipx^ttii paaavsiaJli yerrattavien valimttain relatiiv^estd ost'ovoinxasta Vsiaiioi sissa miaissa, 3) tasapaiuotxiaii yaffitessa on pa^pe'rivaln kotimainen j a nlkomainen osto-voima gailia, eHei yerratts i-iiaiden taloiidefljxien t-ila, fahti- ja tiilH<srLkteet, -nlkoftLaa^
pan rajoittikset y.'m. siita aiketita inntitosta, 4^ -valnnttal
OstovoimapaviteeUi.
sien tasapainotila, johon ne tilapaisista lieilaliduksista liiioii- matta pyrMvat, on ostovoimapariteetti, joka saadaan kcrto- flialla asianomaisten vakmttain ktiltapariteetti kyseellisten mai- den liintatasojen veitaamisen nojalla saadtilla stikdeltiviilla.
K n t e n edeffisesta selviaa, on Casselin ostovoimapariteetti- teoiia ekdoUinen, s. o. pitaa pakdiansa »ceteris paribus*. Maini- tiissa teoksfissa kirjoittaa Cassel itse siv. 159: . . »kmina olik- lieter i de kad-a landernas ekonomiska lage, sarskilt i deras frakt- ock tullfdrkallanden, foranleda, att den iiormala vaxelkursen i viss man a w i k e r fran kvoten mellan valutomas inre kopkraft.
A t t teoretiskt berakna denna vaxelkurs ar ^pa grund av prob- iemetS' komplikation Icke m6jkgt.» K n t e n tasta laiiseesta sel- Yiaa, suosittelee Cassel itse i a i k k e a makdokista varovaisuutta teoriansa soveltamisessa. Rakapolitkkka p y r k i i sen sijaan j a t - tamaan »ceteiis paribus)) kokoiiaan kuomioon ottamatta j a viela paaile paatteeksi koettaa kirjaimellisesti seuxata laskettua osto-
•troimapariteettia. Kuten monessa muussakin kyvassa teoriassa on ostovoimapariteettiteoriassa »ceteris paribus*) paaasia, j a itse teoria sivuasia, kuten seuraavassa koetamme osoittaa.
Ostovoimapariteettiteoria lahtee s k t a edekytj'ksesta, etta rakan kotimainen j a nlkomainen o^tovoim_a ennen maailman- sotaa yleensa vastasivat toisiaan.'Y'Kokemus osoittaa toista.
Kullan ostovoima saattoi sam.assakin maassa eri paikkakun- iiika vaikdeka nielkoisesti. Viela. enemman. se vaikteli eri maissa. Yleisesti tunnettua on, etta Saksan markan kotimai- nen ostovoima ok melkoisesti suurempi k u i n sen nlkomainen ostovoima esim. dollariin verrattuna. ^) Suomalainen matkai- lijakin' kttomasi, etta Huroopassa oli »kalpo3a$ maita (Saksa) ja »kalHita>> maita (Englanti). Ktdlan keskimaaraisen osto- voiman erilaisuus eri maissa ennen maailmansotaa ei sninkaan ole teoriassa tuntematon ilmio (jo Ricardo sen totesi). Se riippui osittain 34eisesta ekntasosta eri maissa, kansan luonteesta, saastavaisy3''desta, rakayksikdn suumudesta y. m., mutta v a r - sin suuressa maarin myosMn siita, missa maarin eri maat okvat maaiimantalouteen kietoutuneet. Missa maissa, jotka olivat
Elster: Die Seeh d-ss Geldes, s. 333.
•Jokaisen liyod3^>klveen^taytyy^^y^^^ &Jla"^fblikii{::^
kalliimpi siind cJaassa; j-okon se'oii tiiatu-^^klti^
titlee, sajioo ^Miik-\a kafcem-ttksen taygJjitDtea^aja-^i^^e y . m j n o s t a W 'Jkintai^.7. -Siiken s i s a l t y y Igknsairiy'^l^^
kauppavadkdOn ydinajatus. ' e f i a .kanpan tidee^tt^ottaa^^^^^
O k t t a e n , etta Irallan ostokyky kotimaassa j a ijlkomaika f a s - tai^^i-toisiaan, ei seila-istenlman kavaraiii kkata^ jotka b v a l - k a n - samvalisen Icanpan eskieita, _ y o i tarkakcen. olla sania. k a i t s i kuljetnsknstannnksia y. m. tsy tyy tuontimaassa-^^kintaan^'sf'^al- tvci >niy6sldn kauppavoitto, mista joktun, elta-kintain siella t a y t y y olla korkeammat k n i n ' vientirnaassa., ; Eanppavoiton^
snuixnxs ta.as vaiktelee mekcoisesti' eri m^aissa j'a ecci/aik,olna.
Se on yleonsa snntenrpi sekaisissa maissa,^ jotka ovat kapita,1as' tls^sti kekittymatfoisSa ja" sa,maten stmtenapi nbiis^va^Cfebn . jnnktnnrki-'knin laskevai^' konjtniktnuiln aik4ka; /\
^''aikka siis olettai-simme, etta'tnlkcn, ^ktkjetLiaknstaiamste y. m. vail-sntukpet jatettaiskn kkomioon ottamatta,, taj^t-y^ ks sainvaksen kaupan esineinakin olcvien tav^rain innkkan dask tnn kintatason eri maiden kesken jonkin ^ve^-^aJi poiketat^.tods' taan. T a m a seikka'j a knkau erilainen o^tokyky^ vaiktittaTv .sen, etta Casselin eSittama yaite, etta kintatas^oj'a verlaama ' voidaan laskea i-akan lalkomainen ostovoima; ei' ole tasmallin
•kiiltakannanksan yakitessa.
Ostovoimapariteettiteorian tarkeimpia edellytyksia as-, et eii maiden talondelk&iss^ snkteissa j a kansaisyalisessa kaiipa vaJlitseej?ama_te (e^tiationjokexekan^e) ktdA g_nr maailmansotaa. k k t a iiiin ei ole asian tila/selviaa jo iimta.pn sestakifl- taikastcklsta. K i i maiden, talon detlisesSa rakeiitee
on tapMitimnt mi.ilIistavia-mttiitoksia. I&tist^t velkejavak kuten Saksa, Ranska, .Belgia y. m,, ovat muuttuiieet vel:
siksi, sanioin ^ klki^. velakisvakat, kuten 'Ykdysvallat, velfc;
vakoiksi. Aluemmttosten t a k i a ovat eraat maat; kuten S ja Itavalta-tJnkari, mencttaneet melkoison osan taloudek' voimalakteistaan. Tyonteko j a -tekniildva on-okut pexusf
Ostovoiniaparit&etti. 129
listen mnntosten alaisena. Knlutns on mmittannt mnptoaan;
onpa seUaisia tapanksia, joissa jonkin maan erikoistiiote on siiurimmaksi osaksi menettanyt vientimarkkinansa. K a i k k i nama seikat vaikuttavat sen, etta ostovoimapariteettiteorian laktokohta, etta • kanppavaikto nlkomaiden kanssa. mnodostaa iiiaksntaseessa eri maiden valilla saman tekiian knin ennen sotaa, ei jdeensa pi da paikkaansa. _ • •'
Toinen Casselin mainitsema edellytj^s on, etta tnlli- j a rakti- sukteet ovat_pysyneet osapnikeeii samoina. Tassakin stikteessa o n ' melkoisia miiutoksia tapaktnnnt, Tiillimaarat ovat eri maissa kokonneet, missa enem.man, missa vakemman. k a k d i t ovat noiisseet jotenkin tasastiktaisesti, mutta niiden vaikutus jonkin maan kintatasoon saattaa olla kuitenkin a i v a n toinen kuin toisen maan kintatasoon sen jokdosta, etta kaupan suunta on vaiktunut. Ottakaamme- esim. Suomi. Rakdeilla j a kulje- tusmaksuika ok v. 1913. paljon pienempi vaikutus kintatasoon kuin nyt. Silloinkan tuotiin viljamme paaasiakisesti Venajalta, jonne myoskin paperi- j a selkilosatuotantomme paaasiallisesti meni. Ny-t, ainakin viime vuoteen saakka, tuli vkjamme Y k d y s - valloista, jonne myoskin melkoinen osa viennistamme meni.
Eolmas ostovoimapariteettiteorian edellytyksista on^ etta kauppa on vapaata, s.„q. ettei sita rajoiteta vientikiekoilla j a -tulleiiia, lisenssijarjestelmkla, tuontildekokla j a prokibitiivisika tukeilla y. m. Nama edekytykset ovat toistaiseksi karvassa maassa toteutetut. Mita erikoisesti Suomeen tulee, on meika yientitukeja j a -maksuja, prokibitiivisia tuontitukeja j a ennen kaikkea: koko tuontimme on tavakaan saannostelty sen jok- dosta, etta luotto on saannosteltj''.
Neljanteen rykmaan edekytjd'jsia lukee Cassel, etta inilat- sioniii jokdosta tapaktunut kintatason. nousu on kokdannut kaikkia tavaralajeja samanlaisesti. T a m a edellytj^s sisaltaa sen, etta Mntataso j a eri tavarain kinnat oKsivat kehittyneet vain rakapuolelta joktuneiden sadden vaikutiiksesta. Niin ei ole asian laita, Huoiiiautettakooii vain ydeismaailmallisesta viljaii j a maataloustuotteideii depressionista, joka on.painaniit nama kinna/c- paljon ake ^deisen kintatason.
Maissa, joiden vienti tai tuonti kasittaa suhteekisesti rajoi-
130 - • Paam -Kofpisaayi.
tetim niaaram tavaroita, voi tama Mntain epatasaisuus aiheut- taa melkoisia vaikutuksia kintatasoon.
Mainitut nelja edellytysta'ostovoiniapariteettiteorialle eivat
niin oken yleensa ole olemassa, . ' • T a m a n lisaksi kuomautettakoon, etta Cassel mainitsee
joukon syita, jotka tilaxoaisesti jst lykyeksi ajaksi voivat, aikeut- taa -valuutaii ulkomaisen arvon poikkeamisen ostovoiniapari- teetin osoittamasta, tasapainotilasta.- Naiden s\dden joukossa on kuitenkin eraita, joiden vaikutus ilmeisesti ei ole tila- painen. Cassel esittaa -m. m., etta valuuttaspekulatsioni, cri-- koisesti eraissa maissa tavalknen menetteiy m j' j T l a akkintaan omaa yaluuttaa ulkomaisen kankkimista varten, p y r k i i paina- maairalas kyseekisen valuutan'alle ostovoimapariteetin. Maini- tussa tapauksessa ei vaikutusta kuitenkaan voi pitaa tilapaisena eika lyk3d:aikaiseiia, sika, talla tavalla ulkoniaille tiiyyty oma valuutta jaa sinne • enemman t a i vakemman i)3^S5^vaisesti • ja vaikuttaa' valuuttakursseikin pitkahkon 'ajan. Suomen pank- kien _ ulkomaaiaisten 'onkstamat avistatalietukset ovat 'tasta ' li^-vana todistuksena. • ' - • •
Edella olemme pj-rkineet osoittamaan, etta niita edelly- tyksia, joikin Cassek perustaa teoriansa,-ei ole ydeensa m-ky-
oloissa. olemassa, ^) "
. . Viela oil tarkastettava, voidaanko ostovoimapariteetti- teoriasta saada .okjetta kaydannokiselle rakapolitiikalle siina tapauksessa, etta edell5-tykset olisivat olemassa.
Talloin on ensinnakin kuomautettava, etta valuutan koti- maisen ostovoiman maaraaminen on, - kuten C asselkin' monasti kuomauttaa,' varsin vaikeata siita syysta, etta indeksilaskel-
"mat antavat vakknaisen k u v a n Mntatasosta. Toinen vaikeiis ,on se, etta indekskaskelmat eri maissa toimitetaan__eri pe-
rusteiden mukaan, joten niiden vertailu on vaikeata. Puuttti- matta tarkemmiii iiaikin yleisesti tunnettuikin seikkoikin mai- -nittakoon sen sijaan eraasta vaiketidesta, joka koskee itse
teorian ^'•dinajatusta. ' -•
1) Lehfeldt: Restoration of ths worlds currencies, s. 47 j a sem:
^) Heckscher': Suomen rahalaitoksen. mt-distus, as. 23—24.
Ostovoimupanteetti. 131
R a i a n •alkemaisen arvon maaraa, opettaa n, s. maksntase- teoria, sen k y s y n t a j a tarjonta, Se ei siis ensi kadessa riipn ostovoimasta, vaan yleensa niista seikoista, jotka markkinoilla vaiknttavat valntitan kysyntaan • ja-tarjontaan. Niiden jou- kossa on epailematta ulkomaisen kauppavaiiidoii vaikntus tarkein, koska itlkomaaJikatippa^ yleensa on maksntaseen t a r - kein tekija; Ulkomaankanppaan taas vaikuttaa kintataso kotimaassa j a nlkomaiUa seka erikoisesti ne poikketikset ylei- sesta Mntatasosta, jotka synnyttavat tavaran vaikdoneri mai- den valilla. T a m a n nojalla sopentun ostovbimapariteettiteo- lian pernsajattis- varsin kyvinmakstitaseteoriaan, kuitenkin sika rajoitnksellaj etta se mnodostaa vain ykden osatekijan
maksntaseteoriasta. ^) . ' -
On itsestaan selvaa, etta ptinvillan, k a k v i n , sokerin, knpa- l i n y. m. maailmankaiipan paaaxtikkeEen Mnta ei voi-sanotta- vasti j a ajatt pitkaan erota toisistaan eri maissa, jos ttikien, ktkjetnsktistanmisten, kauppavoiton y. m. samantapaisten seik- kain vaiktitns ^ poistetaan. J a jos kintatason mnodostaisivat vain takaiset maailmankaiipan standarditavarat, olisi CasseHn teoriassa, oikea ydinajattis. Mntta koko teorian keikkotis on jiitiri se, etta tiseimmissa maissa miiodosttiii Hntataso niin kyvin kansainvaksen kanpan -esineena -olevien tavarain k i a - nasta k n i n snnresta: maarasta sekaisten tavarain kiiffcoja, joita tuotetaan kotimaassa. ^) • Sama jako on ktiomattavissa indeksi- laskelmiin otetttdMti tavaroikin nakden. Stiomea tmdessa ttikfcukatippaijideksissa on esim. otetttt Itikiitin m i n k y v i n tnonti- tavarat kiiin vientitavarat j a kotimaassa valmistetnt j a sieka kttlntettit tavarat,' Ostovoimapariteettiteoria seisoo "tai kaattitt sen mukaan, seuxaavatko sellaisten tavarain H i m a t , jotka eivat ole kansainvalisen kaupan esineita, maailmankaupan standardi- tavarain kintoja. -Tassa kokden on s j y t a keti tekda eto sellais-.
ten maiden valilla, jotka tavakaan ovat maailmankaupan kes- fcuksessa, j a syrjaisten maiden vafflla. Bnglannissa on ilmei- sesti maailmanmarkktnakintain vaikutus kaikissa tavararyk-
•) Kerchagt: Theorie des Geldes und der Geldwirtschaft, a, 21.
') Keynes:' Tract on monetary problems, s. 90 j a sent..
vakaakaail ^siita, onktf-'esim. silakka -lifeiila igl^iea' vaif ^Mlis J a ikpitekkin Mie-rkitsee tamaii tavaran- MiotaA^afsin'pM'j^t"^
kiistarnkgin-deksissa.. - T-oisaatta on joi&ko''/t^%'--acoit:a •^^foidei kinHanmuodostiis • ei "ole itsenai$ta.r E l o i i m d l S ^ . r d ^ ^ g p a t l setiT-aa rkkiin-- maailmanmarkkinakinto-Ja/ pysytMlen 1;saaBLn61|
\ f S \ ' \ ' dis^sti'jonkin v,era?an sen ylapnolella, (trdlik^-rajleki:;^^
'"^^'^ " imettmiiia)., Pnntayara, .paperi ja"" SpHjilosal--fiip|))iyat7^k^
mn'oddstnksessaan" - yksinomaan ." maailmaninatkkinakinnasti V" ^[iideii .-kinta. ,'voi'.laskeJitn'a/ tnotaBtokltstanntf^
• Mit^a-n.itsenaista-^kinnannlnodosttasta tam-M -ra^'an^%«iS^kolc ei voi tapaktn.a. Ja'vikdoinr ydentitnottg^
d o s t i i k s e e n J ^ J ^ t ^ ^ '^"TaMiamdis^^ksi loli atettava kjtiomio.oifL,,'etta nykya|g|a talo-|
elania *asettaa ,erMtai--faj^oi1:tik:sia ''kai4ppava!ihdbEe//|5^|^J^^e^^
endnkaafa-riipn='Vakti©V'a;kast.a. - Jonkin tavar^^ |itntd.,v:c^i-j)iti;
aja-|- pyrsya paljpn kpAfeampana^ knin mita-^sakjai ^ _
maikeii tavar^a-it^ljetiislnistaBiitirkset, kan^^&k&i%^<i:^^t^p-. i
ka'ankietttiina, tmiisi mak^amaan/.eil^a4ir<^t£|ia^ ' .•Tama seikka joktiut sij-far- etta kotimaisen tm'!otanifi:diivStioi;
minen'on jo-siiii^'maarin jnnijtttnkt yl§|^#ii tietqisismt^eii, S^' ,orL totttmtit jaiaksamaan , kotim5.isesta tliotteQsia.
eaemmaii' knipi ^atp^nlaisesta Atlkomg^i^est^,' > Kkn:.t.al»^Bdii"i viela tektaiden .^a kanp'piaiden k^skeisia g o p i A i s i a k^iEim?
.tiSdtannon men>ek-in tkrvaamiseksi, ybif^p;4\]^'aasi'^-,sellai tialoikseen, kuin, --^.siia-i. niekla nyt sem^-Mi^sa: kQtimaisen ' teen kinta on iiQiii so % korkeampi ^kt;^^ ik^-™-^®?'^^^
tiiontia ei tapakdn.. . K k m 'taniaiitapaii^n^'afqesl^^^^li^
laajake alalle ja. kun valtiovalta onia^ta.. p'a.oJeila§i;CV<>|
