1^ ATSAUKSIA.
Maatalous.
Sato V. 1919. Tassa aikakauskirjassa ou viime vuonna jul- kaistu eraita ennakkotietoja v m i g i g sadosta, mutta koska nama ovat aivan epaluotettavat — sato ilmoitetaan noin 20 a 40 % suu- remmaksi kuin lopulksten tietojen mukaan — on syyta esittaa lopul- liset tiedot niiden nyttemmin valmistuttua. Tarkeimpien viljalajien sato, kun vertauksen.vuoksi esitetaan vastaavat luvut lakinna edel- lisilta vnosilta, oli i^ooo kektolitroin seuraava:
Vuomia' Velmaa Rui.sta Ohraa . K a u r a a 1914 '69.2 3 978.9 I 521.0 6 897.2 1915 91.8 3 971 .-e I y6g.i ' 8 424.1 . 1916 87.0 3 488.5 I 721.5 7 776.2 1917 80.a 3 141.3 1 587.3 6 625.8 1918 76.7 . 3 047-6 I 617.0 6775-9 1919 92-3 3 0.50.4 I 648.3 7 148.7
' Veknan sato oli siis suurempi kuin yktenakaan edelksena vuonna, mika onkin luonnoUinen seuraus siita, etta edeUisten vuosien veknan- puute kiikoitti maanviljekjoita lisaamaan taman ky.sytyn vUjalajin pdtoalaa. Mutta kun kylvomaara on ksaantynyt kaksinkertaiseksi, tuntuu lisays epailyttavan pienelta.
.Ruissato oli pieni kuten myos'-vuosina igi8,1917 j a igi6. Tama saattaa epailemaan tietojen luotettavuutta. Onkan naet toiselta puolen tunnettua, etta ulkomaisen leipaviljan tuonnin vaikeutumisen
j a ektymisen jokdosta kokoimeet viljankinnat okvat saaneet maan- viljdijat lisaamaan myos taman tarkdmman kotimaisen viljan pdto- alaa. Toiselta puolen on ymmarrettavaa, etta saanndstdyn jokdosta satotiedot viranomaisten tarkastuksesta kuokmatta ovat toddksta
pienemmat. • ' • Okra- j a kaurasato ovat kumpikin jonkin verran runsaammat
kuin kaktena eddksena vuonna, mutta se tosiasia, etta se kaikkina niina vuosina, joina Idpavilja on okut saannostdtyna, ok melkoista pienempi kuin aikaisemmin, saattaa epaUemaan naitakin satotietoja luan alkaisiksi.
Peruna- j a juurikkaiden sato vastaavina vuosma on ollut seu- raava: - -
Perunat Juurikkaat I 000 h i . 1 000 h i . V. I914 6 602.5 2 779.5
yi 1915 " 7234.0 3 274-3
37 I 9 1 6 6 930.2 2 489.7
jj I 9 I 7 6 737.1 • I 921.5 .
I918 6 888.6 1 920.3
„ 1919 7031.3 I 989.8
Juurikkaiden sato osoittaa'kovin suurta vakennysta v:sta 1916 seuraaviin vuosiin, jota vastdn pemnasato on pysynyt verraten tasaisena. . • • . ' '
Edella esitetyi; lukusar j at osoittavat, etta maamme" maatalous ei vuonna 1919 nayta kekittyneen sellaiseen suuntaan, etta olisi toi- veita paasta vapaaksi - ulkomaisen viljan tarpeesta.
Kauppa.
Suomen ulkomaankauppa touko—kesakuussa 1921' — Ulko-'
»
maiden tavaramarkkinoilla vallitseva laskukausi on touko—^kesa- kuun aikana, dcuten taman vuoden edellisinakin • kuukausina, erit- tain epaedulksesti vaikuttanut vientiimme. Englannissa,' tarkeim- massa vientimaassamme, pitkaaikaisen Hikkaivostyolaisten lakoii jokdosta syntynyi; talouselaman lamaannus, meikalaisten viejien kaluttomuus laskea kintoja, niin kauan kuin paiikkiluoton nojaka on'voitu pitaa verraten runsaita vara.stoja, y. m. seikat ovat vaikut- taneet sen, etta etenkin puutavaraimnie vienti on pysjaiyt keikkona,, joskin se kesakuussa osoittaa'vilkastumisen merkkeja. Karjatalous- tuotteiden vienti sensijaan on kuukausi kuukaudelta kasvanut j a niiden kinnat valuuttamme knononemisen mukana nousseet. Tuonti.
taas on seka toukokuussa etta kesakuussa ollut arvoltaan suurempi kuin vuoden eddlisina kuukausina.
Kauppatilaston ennakkotietojen mukaan, jotka voivat jossain' maarassa munttua''ensitietoikin myokemmin' ehka saapuvien tay-
denuysten j a oikaisujen jokdosta, ,oli kauppavaikto toukokuussa seka kesakuussa tana j a edelksena vuoima semaava:
Tuonti Vienti ^ Tuonnin-enemmyys (-]-) 1921 1920 ^ 1921 1920 192'!- 1920 milj.mk. milj.mk. milj.mk. milj.mk. m i l j . m k . " , . milj.mk.-.' Toukokuu 340.4 205.0 .138.9 I97-S. 4-201.5 ' -f- 7.5 - K e s a k u u , 334.0 292.9 .247.5 290.8 '- ' -|- 86.5 + 2.1
Tammik.-kesdk. 1607.5 1492.8 715.6 786.8 .-1-891.9- .-f- 706.0
Katsauksia. 241
Toukokuun-tuontiarvo oli 43.8 milj. mk. edellisen knukauden tuontia suurempi. Takan vaikutti etupaassa viljan, siirtomaantava- roiden, kehmuainesten seka myos vuotien j a oljyjen tuonnin suurene- minen. Toukokuussa tuotiin \nljaa j a viljatuotteita 86.9, siirtomaan- tavaroita j a mausteita 47.9, kekruuaineksia 21.3, vuotia j a nakkoja
TI.9 seka oljyja j a rasvoja 9.5 milj. 'mkru arvosta. Snrtomaantava- roita tuotiin: paaktamatonta kakvia i 561 tonnia, vast. 848 tonnia kuktilmussa. Vastaavat arvot olivat 15.3 j a 8.5 milj. mk. Pukdista- matonta j a pukdistettua sokeria, joita kuktikuussa tuotiin 2 698 .tonnia, vast. 19.8 milj. mk, tuotiin toukokuussa 3 086 tonnia, vast.
26.2 milj, mk. ^ • ' ' Toukokuun vienti oli ainoastaan 27.7 milj. rok edellisen kuu- kauden vientia suurempi. Elaimista 'saatuja'" ruokatavaroita, joita kuktikuussa vietiin 30.8 milj. mk:n arvosta, vietiin toukokuussa 33.2 milj. mk:n arvosta. Viimeksi mainitusta summasta tuli voin osalle 23.2 milj. mk seka juuston 4.7 milj. mk. — Puutavarain j a puuteosten vienti kasvoi 18.6 milj. mk:n arvosta kuktikuussa 42.8 milj. mk:n arvoon' toukokuussa. Paperivanuke- j a paperirykman vienti vakeni samana aikana 48.6 milj. mk:sta 45.2 milj. mk:aan.
Kesakuun seka tuonti- etta vientiarvot nayttavat, kuten ylem- pana oleyasta ykdistelmasta.voidaan kavaita, melkoista eduUisem- paa kauppatasetta kuin edelliset knukaudet. Tosin on useiden kulu- tustavarain tuonti y k a pj'synyt suurena, mutta tuonnin loppusumma -on sentaan kiukan alentunut, nim.-6.4 milj. mk:lla. Viljan j a'vilja-
tuotteiden seka siirtomaantavaroiden tuontiarvot ovat kasvaneet, ollen edellisen ryhman arvo kesakuussa 91.9 seka jalkimmaisen 67.1 milj. mk. - Sita vastoin oli kekrunaineksien tuonti ainoastaan 16.5 milj. mk. Vuotien j a nakkojen tuontiarvo vakeni 5.7 milj. mk:aan, j a samoin on kuomattavissa-Vahennysta useimmissa muissakin ta- vararyhmissa,, jotka tosin sisaltavat myoskin melkoisen maaran kotimaiselle teoUisuudelle tarkeita raaka-aineita. — Siirtomaan- tavararylunan tuotteista tuotiin paahtamatonta kahvia 984 tonnia, vast. 10.B milj. mk. Puhdistamattoman ja puhdistetun sokerin tuonti ok yhteensa kokonaista 5 994 tonnia j a 49.8 milj. mk. Huomatta- koon kuitenkin, etta hinta sentaan oli aivan toinen kuin esim. kelmi- kuussa, jolloin 7.2 milj. kg pukdistamatonta sokeria maksoi 124.2
^milj. mk!
Kesakmm vienti oli 108.6 milj. mk toukokuun vientia suurempi.
Puutavaroiden'ja puuteosten vienti oli 117.4, vast. 42.8 nulj. mk toukokuussa. Paperivanuke- j a .paperirykman arvo nousi 69.2 j a -elaimista saatujen raokatavaroiden 39.3 milj. mk:aan. Puutavara-
rykman eri lajedsta olivat koylaamattomat laudat, koylaamattomat soirot j a koylaamattomat lankut tarkeimmat. Miden vientiarvot olivat vastaavasti 44.5, .35-1 - ja 13.6 milj. mk. Tammi—toukokuun
aikana vietiin mainittuja kolmea tavaralajia 20.0, 13.7 j a 4.2 nnlj mkm arvosta. — Paperirykmasta olivat, kuten eddksinakin kuu- - kausina, tarkeimmat sanomalektipaperi ja mskea kaarepaperi. Edel,-' lista tavaraa vietiin kesakuussa 5,957 tonnia, vast. 31.3 mkj. mk j a jalkimmaista 764 tonnia, vast. 4.3 milj. nik. — Voin vienti oli 688 tonnia, vast. 26.8 mkj. rok seka juuston 142 tonnia, vast 4.3 milj.mk.
E l a v i a elaimia vietiin kesakuussa 1.7 milj. mk:n arvosta. Tam- mi—^toukokuun aikana oli vastaava luku ainoastaan o.se milj. mk.
Seuraavasta ykdistelmasta nakdaan tarkeimpien tuontitavara-- rykmien cif-arvot w : n 1921 j a 1920 alkupuoliskoilta:
Tammik.—kesak. Tammik.-—keS.
1921 1920 - - ' milj. mk. milj. mk. - Blaimista saadut ruokatavarat 39.2 , 10.6 V i l j a j a viljatuotteet '.. . . 306.1 _ 213.2 Siirtomaantavarat j a mausteet 357.6 . 193.5 Hedelmat, keittiokasvit y . m 29.8 48.3 Kekruuainekset 86.8., . 158.5 Tangat j a punontateokset 26.8 - 54.6
K a n k a a t '.' 114.0 111.2 Sekalaiset"kutomateoJlisuustavarat 55.6 . 36.0
Vuodat, nakat, turkikset y. m 34.7 76.0 Metallit j a metalHteokset 171.2 -" . 186.7 Koneet j a laitteet » 144.2 ' • . 89.9
K i v i - j a maalajit ynna teokset .' 27.8 45.3 - Asfaltti, kautsu y . m . '25.1 "'45.0
Oljyt, rasvat y . m '37.6 47.8 • . ' Varit j a varjaysaineet ^ ^ 15.9 .17.1
• Kemialliset raaka-aineet, kemikaaliot, laakkeet y.m. 24.2 . 57.6
Vieimin fob-arvon muodostivat suurimmaksi osaksi seuraavat tavararykmat:
-
Tammik.;— T a m m i k . — kesak. 1921 kesak. 1920milj. mk. milj. mk.
Blaimista saadut ruokatavarat 26.2 '
198.7 286.9 Paperivanuke, pakvi, paperi y. m 324.9 ' 410.S
16.7 - 33.6 4.6 ' .• 1-8 •
Tulitikut ; 6.9 * 2.2
Katsauksia. 243
Tarkeimpien tuonti- j a vientimaiden kesken jakaantui Suomen kauppavaikto aikana tammikuu—kesakuu w m a 1921 j a 1920 seu-
raavasti: . . . - - . - 1/1—30/61921 1/1—30/61920
Tuonti Vienti Tuonti Vienti milj.mk milj.mk. milj.mk. milj.mk.
83.S. 205.7 . 52.1 37I..8 279.7. 458.8 353-5
74-4 327.3 38.0 167.7 95.S ^ 164.7 77-6 142.4 36.9 98.0 32.7
•• 73-0 46.6 • 15.6 63.1 33-6 — 71.6 , 0.1
0.1 19.7 6.1 . . - r . : . . 16.6 4.1 • 39.0 18.8 17.0 . 15.4 58.6 . ' 22.1 11.4 30.1 '8.8 I l . O - 10.8' 8.3
• Tuontitavarain kinnat ovat suurin piirtein katsottuna maalis-, knkti- j a toukokuussa laskeneet valuuttamme arvon samanaikai- sesta alenemisesta kuolimatta, ollen mainittu ilmio luonnokisena seurauksena ulkomaiden markkinoika tapaktuneesta Mntainlaskusta seka arvatenkin myos kaupan vapanttamisesta, jolloin vapaa k i l - pailu on paassjrt oikeuksiinsa. Kesakuussa on kuitenkin tapaktunut sellainen kaanne, etta tuonnin kinta-indeksi on kuomattavasti nous- sut. — Useimpain vientitavarain kinta-indeksit ovat rakakurssin mukana koko puolivuotiskauden nousseet, mutta tama ei koske tar- keimpia vientitavaroitamme. Selluloosarykman indeksi on kesakuun loppuun saakka kuukausi kuukaudelta laskenut j a paperirykman samoin tammikuusta toukokuun alkuun. Sakattu puutavara tosin nousi kinnassa vuoden alusta toukokuun alkuun, mutta taman tava- ralajin vienti ok vuoden alkupuokskoka vakainen. Kesakuussa tosin puutavaraa vietiin jo verraten paljon j a sen kintakin nousi, mutta se seikka, etta taman tavaran indeksi on vielakin tuntuvasti alempi kuin muiden tarkeimpain vientitavaraimme, vaikuttaa »punnittumi)>
yleisindeksiin siten, etta se laskee, jos mainittu tavara saa asian- mukaisen »painon» viennissa. Viennin kinta-indeksi onkin koko puoli- vuotiskauden kuukausi kuukaudelta laskenut.
K u n v : n 1913 kinnat merkitaan ioo:lla, olivat tuonnin j a vien- nin kinta-indeksit allamainittuina ajankoktina seuraavat. {Kaikki indeksit ko,skevat tuontia j a vientia laskettuna vuoden alusta). ,
Tuonti-indeksi Vienti-indeksi - 31/12 1920 I 387 i'053
31/1 1921 1 475 I 626
28/2" ,, I 681 I 606
31/3 „ • • • • 1432 1468
30/4 « ••' I 336 , . 1 430
31/5 • ' I 251 I 373
30/6 „ • i'300 I 336 V-.n 1920 seka touko- j a kesakuun lopussa tana vuonna olivat allamainitulla tavalla rykmiin jaetun tuonnin osaisindeksit seuraa- vat:
3/1—31/12 i/i—31/5 1/1—30/6 1920 1921 1921 Elintarvikkeet ~. ; i 75i i 57i 1591 Vaatetustavarat 1 108 920 962 jVtaatdloustarvikkeet 934 819 856 Muut tavarat i 268 - ^ 978 1006
Edekisesta ykdistelmasta nakdaan, etta tuonti-indeksit koko ^ puolivuotiskaudelta tana vuonna olivat v:n 1920 loppuindeksej a alkaisemmat. Huomattava on kumminkin niiden kaikkien nousu kesakuussa.
• Muutamien tarkeimpien vientitavarain kinta-indeksit ovat muut- tuneet seuraavasti:
» i/i—31/12 i/i—31/s 1/1—30/6 1920 1921 1921
Vol • '. 9'i6 1307. 1336
Puutavarat j a puuteokset 903 • i 183- i 165 Selluloosa , 1816 2055 i 841 Paperi 1 185 1418 ' 1 454 Vuodat 705 926 944 Maanviljelys.' j a meijerikoneet ' . . , . 608 ' 932 950
Erityista kuomiota maamme tuonnissa on omansa kerattamaan yleisimpien nautintoaineiden, nim. kakvin j a tupakan seka kansan- taloudelliselta j a finanssipoliittiselta kannalta mikin jossain maarin verrattavien veknan, etenkin veknajaukojen j a sokerin tuonti. Seu- raavassa esitetaan mainittujen tavarain tuontia selvittava ykdis- telma w : n 1921 j a 1920 alkupuoliskoilta: - <
1 . Katsauksia. «45
i / i --30/6 i / i --30/6 _ 1921 1920 • 1921 1920
Paljous Aivo
• milj. kg •mil] ..mk. •
6.8 3-9 66.1 67. s 0.9 21.8 40.4 9.2 264.1 76.2
Velmaiauhot 23-5 - 10.1 128.9 46.9
Samoinkuin yllaolevat tavarat, jotka ovat erikoisasemassa sen- kin .vuoksi, etta eduskunta niille" taman vuoden kelmikuun 28 p.
tekemallaan paatoksella asetti kiinteat tullit ()>finanssitullit») useim- pain muiden tavarain saadessa maaraprosenttisen tuUinkoroituksen, ansaitsevat kuomiota myos n. s. ylellisyystavarat, joiden tuUimaarat valtioneuvosto maaliskuun 15 p. eduskunnan maaraamien valtnuk- sien nojaUa koroitti. Naiden tavarain tuonnin arvo oli maalis—^kesa-
^kuussa 53.2 milj. mk tekden 4.7 % koko tuonnista mainittuna aikana.
Koroituksen kautta kerfcynyt lisatulH teki noin 20.6 mUj. mk, rasittaen tama koroitus siis naiden tavaroiden kintaa siten, etta ksatulk oli noin 39 % tavaroiden ykteisarvosta.
Tavarain tarkoituksen j a valmistusasteen mukaan jakaantuivat tuontitavarain arvot tammi—kesakuulla 1921 j a v.. 1920 prosenteissa seuraavasti. Vertauksen vuoksi asetetaan rinnalle myos vastaava keskiarvo vvdta 1911—1913.
Tammi—kesak. '1921 v. 1920 vv. 1911—1913 Elintarvikkeet "45-8% 32-3% 39.8%
Raaka-aineet ja puolivalfflisteet.. 19.0 „ • 34.5 „ 32.1 , Koneet, kuljetuSneuvot y . m 15-4). iS-4 .. 9.3 » Munt valmiit teoUisuustuotteet 19.8 „ 17.8 „ 18.8 „
EdeUisista snkdeluvuista kuomataan, kuinka vm 1921 alkupuo- kskon tuonnissa kulutustavarat, jos arvoa pidetaan silmalla, edelli- .siin vttosiin verraten ovat saaneet etusijan, teollisuuden raaka-ainei- den osuuden samalla pienentyessa-' Kuimninkin, ktm otetaan kuo- 'mioon, etta elintarvikkeiden kintainddcsi v:sta 1920 kesakuun lop- puun tana vuonna on alentunut vain noin 9 % ja.valnuiden teoki- suustuotteiden noussut n. 21 % samalla kuin raaka-aineet ovat kuo- jistuneet lakes 30 %, joten raaka-aineiden tuontimaara on sukteelli- . sesti suurempi j a valmiiden teoUisuustuotteiden pienempi, kuin arvo- jen mukaan ilmaistut sukdeluyut osoittavat, on y m 1921 kuuden ensimmaisen kuukauden tuontia arvostdtava kansantaloudellisdta kannalta melkoista InonnoUisemmaksi kuin ylla olevat arvosukteet osoittavat. ' ' E . K-
Pankkiliike.
Yksityispankit tammi—elokuussa 1921. Yksityispanlddemme toiminnaUe kuluvana vuonna on edelleen ollut tunnusmerkillista suuri epastdide kotimaisen lainanoton j a lainanannon valiUa. E r i kuukausina viime vnoden lopusta saakka on lainanotto (talletus- saastokassa-, juokseva- jakotim. kirjeenvaiktajain tilit) j a lainananto
(vekselit, lainat, kassakreditiivit j a kotim. kirjeenvaiktajat) okut seuraava: - •
Taiuanotto - Lainananto
Milj. m k I/isays (4-) 'tai Mil], mlc. Lisays (-|-)tai vahennys (—) vakennys (—) 1920 •
Jouluk. 31 3 <5i3-2^ - 1 7 - 7 S53-6 • —• 14-4 1921
Tammik. 31 3682.3 - -f-69.1 S 609-9 + 56.S
Hekuik. 28 3 689.2 + 6.9 5 633-6 -1- 23.7 • Maalisk. 31 •3 771.0 + 8i.8 5 641.3 - -1- 7-7 Hiiktik. 30 3 8o7..,o + 36.0 " . s 78.5.3 +• 144-0 Toukok. 31 3 836.2 -1- 29-2 S 920.5 ' + I3S-2 Kesak. 30 3 912.6 + 76.4. 6026.3 - + I0?.8 Heinak. 31 3 934-1 + 21-6 6 109.5- + 83.2
Elok. 31 3 861.4 — 72.7 6245.8 -f- 136.3 Kuten yllaolevista numeroista kay Umi, on talletusten kerty- minen ollnt varsin epatasaista •— kelmikuuUa oli ksays mitaton j a elokuuUa talletukset taas suuresti vahenivat — j a edekeen verraten hidasta. Eisays vuoden alusta elokuun loppuun ok 248.2 mUj. mk.
Vastaavana aikana v . 1920 oli lisays 243.4 milj. mk. Euotonanto taas on lisaantyn3^ entista vauktia. Helmi- j a maaliskuuUa kavait- tava pysakdys joktui arvattavasti vain siita, etta yksityispankkien ok kateisesti suoritett-ava skandinaavisen lainan vuoksi valtioUe snrtyneita ulkomaalaisten markkasaatavia. Eainanannon ksays vuoden kakdeksana ensimmaisena kuukautena ok 692.2 milj. mk.
Vastaava luku edelHsena vuonna oli 738.1 milj.mk. Kuten tunnet-1 tua, on taman runsaan lainanannon teknyt makdoUiseksi paaasiassa.
ulkomaalaisten markkatalletukset, jotka ovat syntyneet valuutan , ostamisesta Suomen rakalla.
Tama nakjry myoskin yksityispankkien ulkomaisen velan kasvussa.
Pankkien ulkomaiset saatavat (ulkcm. vekselit j a ulkom. kirjeenvaik-.
tajat) j a velat (velat ulkcm. kirjeenvaihtajille) ovat viime vuoden lopusta saakka osoittaneet seuraavaa kehitysta:
1) _ E i 5 566.2 milj. kuten erekdyksesta aikakauskirjan i . numerossa mai- nitsimme.
Katsauksia. 247
Saatavat Velat Nettovelka Tisays (4-) 1920 a c i j . mk. Milj. mk. Milj. mk. vakennys Jotiluk. 31 54-6 793-9 741-3 — iS-9
1921
Tammik. 31 43-1 823.6 780.5 " 4- 39-2 Helmik. 28 49-4 . 678.8 629.4 — 151-1 Maalisk. 31 56.3 738-2 681.9 4- 52-5 H u k t i k . 30 88.9 880.7 791.8 4- I09-9 Toukok. 31 73-5 987-0 913-5 . 4- 121.7 Kesak. 30 114-7 I 094.4 - 979-7 4- 66.2 Heinak. 31 131-1 I 164.8 1 033.7 4- 54-0 Elok. 31 132.2 I 236.7 I 104.5 4- 70.8 Ulkomaisessa velassa kelmikuuka kavaittava vakennys joktui, _kuten edella on viitattn, siita, etta valtio lainasiulkomaalaisilta osan
naiden saatavia meikalaisissa pankeissa. Tama vakennys merkitsi kuitenkin ainoastaan vahaista pysakdysta pankkien ulkomaisen velan nopeassa kasvussa, jonka lakinna tietenkin on aikeuttanut vienti- tavaraimme kuono menekki. I/isays vuoden alusta elokuun loppuun oli 363.2 miij. mk.' Vastaava lisays edellisena vuonna oli ainoastaan 114.3 ;mlj. mk. V d a n lisays on tiettavasti m d k d n yksinomaan mark- kamaaraista. ElokUun lopussa oli ulkomaisia markkatalletuksia em- ten Pohjoismaiden YkdyspanKUa 789.6 milj. mk. seka KansaUis- Osake-Pankilla, 236.1 milj. mk.
Pukeena olevalta ajalta on myos maimttava Helsingin Diskont- topankin S3ysk. 12 p. tapaktunut maksujen lakkautus. Talla Jtapauk- sella ei ollut kuitenkaan suurempaa vaikutusta rahamarkkinoihin, silla pankki oli pieni j a sen osake-enemmisto ulkomaalaisten kallussa. ' I/akin syy pankin akdinkoon oli takaus eraan liikkeen ulkomaisesta vdasta. Tama osoittaa tavalla, joka ei voi oka lierat- tamatta kuomiota, etta pankkien likviditeettiin on vaikuttaniassa syita, jotka eivat mitenkaan nay pankkien bilanssdsta, j a jotka siis ovat kokonaan tallettavan yleison kontrolkn ulkopuolella.
K. J . K.
Liikenne.
Suomen kauppalaivasto. v:n 1919 lopussa. Kauppalaivas- tomme kokoonpano laivojen laadun j a rakennusaineen mukaan oli 'vm 1919 lopussa "seuraava:
R a u t a - ja teraslaivoja Puulaivoja Ykteensa I/uku R e k . tonnia L u k u Rek. tonnia L u k u R e k . tonnia Hoyrylaivoja . . 553 66 512 256 26040 809 92 552 Moottorialiiksia 9 812 101 I I 499 110/ 12 311 Purjealuksia . . 35 47 503 I 082 " 92 659. 1 117 140 162 Proomuja . . . . 66 7 306 3 255 285 962 3 321 293 268
Ykteensa 663 122 133 4 694 416 160 5 3S7 538 293
Nama luvut antavat hyvan kasityksen siita, miten keikko kaup- palaivastomme on katsoen laivojen seka lukuun, etta kantavuuteen
ja laatuun. Laivojen seka luvusta etta kantavnudesta ttdi paaosa proomujen osalle, joita monen maan tilastossa ei edes lueta laivas- toon. Ilman niita kuului maamme kauppalaivostoon vain 2 036 alusta, joiden ykteinen kantavnus oli 245 025 rek. tonnia. E i k a tatakaan pienta laivastoa voi pitaa kokoonpanoltaan muiden maiden kanssa kilpailnkykjdsena. Hitaammat purjelaivat ovat sen paa- osana j a sitapaitsi suurin osa laivoja on sangen pienia. Rauta- j a teraslaivat ovat keskimaarin alnn toistasataa rekisteritonnia, munt laivat keskimaarin vielakin pienempia.
Suomen yksityisrautatiet v. 1919. T i e - j a vesirakennusten y l i - kallituksen tkasto-osaston antamien tietojen mukaan oli valtakun- nan yksit3dsrautateiden raidepitnus v:n 1919 lopussa ykteensa 375.5 km j a paaratojen liikennepituus 296.0 km. K u n vastaavat luvut vdta 1918 ovat 376.7 j a 296.5 km, on siis yksityisrautateiden raide- pitnus v m I9i9__kuluessa lykentjmyt 1.2 kmdla.
Euljetettujen junien luku oli keskimaarin 8.3 paivaa kokden ja suoritettu matka y^kteensa 601174 junakkometria. V . 1918 olivat vastaavat luvut kiukan alkaisemmat, nim.-6.3 j a 506479. ^
Yksityisrautateiden tuloja j a menoja seka saastoa tukansin markoin vv. 1914—1919 osoittaa seuraava asetelma:
Vuosi Tulot JXenot Saasto 1914 2 217.2 I 719.S 497.i 191S 2 238.? I 646.0 S9I.8 1916 2 894.8 I 977.7 917.' 1917 3 389-? 3 T-79-0 209.8 1918 4 368.1 3 776.S '• '591.3 1919 9 267.9 7318.1 I 949-8
Kuten nakyy, ovat yksityisrautateiden tulot v:.sta 1914 saan- nokisesti lisaantyneet, samoin menot v:sta 1915. Saasto sita vastoin on melkoisesti vaikdellut ollen aUmmiUaan v . 1917 ja-korkeimmil- laan v. 1919. Viimemainitun vuoden tulosta taytyy myos edeUiseen vuoteen verrattuna pitaa edullisena, saasto-kun v. 1919 oli 1.4 nnlj.
mk, siis 230 % suurempi kuin v. 1918. Oksi kuitenkin vaarin edella- olevaa taulukkoa tarkastaessa kiintya ikailemaan tuloja osoittavan numerosarjan saannokista j a lopuksi myos varsin rokkeata kasvua.
On epailematta oikeampaa nakda tassakin vain luonnolknen ilmaus rakamme arvon alenemisesta.
Tulojen lisaantyminen v. 1919 johtui suurimmaksi osaksi tavara- liikenteesta saatujen tulojen nopeasta noususta v:een 1918 verrat- tuna, kuten ilmenee seuraavista luvuista:
Katsauksia. 249
Vuosi Tulot matkustaja- Kokonais- Tulot tavaraliiken- Kokouais- liikenteesta lOOO m k tuloista % teesta 1000 m k tuloista % 1914 633.0 - 28.6 I 424.0 64.2 191S 535-6 23.9 I 506.2 67. s 1916 584.3 20.2 I 994.3 68.9 •
1917 890.9 26.3 2309.9 68.1 1918 I 450.6 33-2 2 657.3 6o.s' 1919 2411.0 - 26.0 6 652 8 71.8
Muut tulot alenivat 260 20b mkrsta v. 1918 204100 mk:aau v . 1919 ek 6 %:sta 2.2 % : i m yksityisrautateiden kokouaistuloista.
Menojen jakautuminen eri tarkoituksiin k a y ilnn seuraavasta taulukosta:
Vuosi Hallinto I/iikemieosasto Rataosasto Koneosasto T u k a n s i u m a r k 0 i n 1914 116.3 - 528.7 344-0 557-3 1915 / 141.1 525.S 298.5 491.4 1916 204.5 668.0 404.1 - 700.S 1917 316.1 1 152.8 548.9 I 162.T 1918 304.0 I 414.4 795.1 1 262.4 1919 766.9 2 659.8 1447. V ' 2 443.7
Vnosilta 1914 j a 1915 puuttuvat kuitenkin tiedot Hyvinkaan—
Pykajarven radasta.
V. 1919 olivat sus menot eri rykmissa jotenkin tasaisesti kas- vaneet kaksinkertaisiksi v:sta igi8. Absoluuttisesti suurin oli lisays liikenne- j a koneosastojen menoissa, kummassakin 1.2 milj. mk.
Jos sitten tarkastellaan yksityisrautateidemme kannattavai- suutta, taytyy ensinnakin ruiden kirjanpitoa vastaan tekda sama muistutus, kuin taman numeron ensimmaisessa kirjoituksessa (siv.
184) on tekty valtionrautateiden kirjanpitoon nakden. Rautatei- demme paaoma-arvona "pidetaan nimittain yka entista kirjanpitoon otettua summaa, joka suurimmaksi osaksi ednstaa entisajan taysi- arvoista rakaa. Tulot sita vastoin saadaan j a lasketaan tietenkin nykjdsissa paperimarkoissa. On senvuoksi kerrassaan- virkeekista verrata keskenaan nain inkonunensurabeleita suureita, joskin toi- selta puolen on myonnettava, etta rautateiden paaoman luotettava uudelleen arviointi on talla ketkella varsin vaikea tektava.
Yksityisrautateiden tuottama korko paaomaUe on kuitenkin pysynyt verraten alkaisena, lukuunottamatta v . 1919, joka muodos- taa loistavan poikkeuksen. Kirjanpidon mukaan oli korko paaomaUe:
vuoima 1914 2.26 0/
)) 191S 2.62 it /o
3> 1916 4.33 ))
t> 1917 0.95 3i }i 1918 3-11 ti
ii 1919 10.12 „
E r i linjojen tuottaraa voitto tahi tappio v . 1919 nakyy seuraa- vasta taulukosta.
Kaytto voitto ( + ) Korko raken- tai -tappio (—) ' nu.spaaomalle
I 006 m k %
Rauma—^Peipokja -1- 869 Raake—^Lappi ' • + 219 Jokioinea—Porssa , - f 206, Aanel!:oski—Suolakti . . • + 46.
Loviisa—Vesi] arvi -f- 398 Hyvinkaa—-Pykaiiirvi + 431 Lokjan .sakkorautatie + o
Laskela ~ Mantta—Vilppula —• 134
Juankoski—Karjalankoslu — 2 Ykteensa -|- 1 949
7 -|- 21.65 7
+
12.307
+
17.236 • -j- 13.08 0 4- S-co 7 4-. 18.85 5. 4- 0.24 0 —28.67
2 —- 29.14
• I.S8 -1-10.12 Kuten luonnollista, on eri ratojen kannattavaisuus suuresti v a i t - dellut, tuottaen seka loistavaa voittoa (Rauma—Peipokja) etta'vida loistavampaa tappiota (Mantta—^Vilppula). Huoniattavaa kuitenkin
on, etta kaikkia ratoja ei pida arvosteUa itsenaisina kikeyrityksina, ne kun ovatvain osia suuremmasta liikkeesta, jonka tarpeita palve- lemaan- ne alkuaan on perastettu. Nunpa Karkulan—Kymiii j a Riikimaen-^Eopen rautateiden kannattavaisuutta ei ole tasta syysta oUenkaan voitu laskea.
K u n yksityisrautateiden raidepituus ei ole kuin n. 6.5 % valtion- rautateiden raidepituudesta, on edeUisten rnerkitys jalkimmaisten :riimalla varsin vahaiDatoinen, mika on sitakin luonnoUisempaa, kun
kaikki paalinjat maassamme ovat valtion kallussa.
Kunnallistalous ja -politiikka.
Maalaiskuntien kunnallistoimisto. Kuntien valinen ykteistoi- minta d ole' eilisen paivan lapsi. Viittaamme tassa vain Saksan kaupunkikuntien Hansa-liittoon, joka aikanaan vallitsi pokjoisten merien kauppaa Bergenista Nowgorodiin. Mutta nykyaikaisessa midessa on kunnaUista ykteenliittymista kavaittavissa vasta verraten myokaan j a ensinna kaupunkien kesken, aikaisimmin Englannissa, jonka kaupunkien liitto »Tke association of municipal corporations* on toiminut vuodesta 1873. Sitten seuraa aikajarjes- tyksessa Tanska, jossa v. 1889 perustettiin »Den danske kobstads- f6rening.» Saksan kaupunkien vastaava liitto »Der deutscke stadtetag» sai alkunsa v . 1904 j a ruotsin »Svenska stadsforbun- det» V . 1907. Svdtsin kaupunii-kitto on kolmea vuotta nnorempi
Katsauksia.
ja Alankomaiden vastaavaa jarjeston syiitymavnosi on 1912. I / i i - tot yllapitavat kunnallistoimistoja ' kaupnnkien yMeisetnjen ja kunnallispolitiikan ajamista varten. Sita vastoin eivat Italian j a Unkarin kaupunMliitot pnutu kunnallispolitiikkaan, vaan on niilla erikoistektavana vain kaupunkien kunnallistilaston keraaminen j a yktenaisena julkaiseminen. Meika Suomessa on kekitys kaynyt kitaammin. Useita kaupunkipaivia pidettiin taman* vuosisadan toisella vuosilrj'-mmenella. j a ne joktivat v. 1917 erikoisen kaupunki- liiton'syntymiseen, sita ennen, v. 1913, ok jo edelksen vuoden kau- punkipaivien toimeksiannosta " Helsinkiin perustettu .kaupunkien ykteisia etuja valvomaan Suomen kaupunkien kunnallinen keskus-
toimisio.
Maalaiskuntien ykteistoiminta on meilla kauan ollut luonteel- taan tilapaista. Vasta 1890-luvulta on kuomattavammin alettu pitaa kunnaUispaivia, joiUa -on kasitelty tarkeita periaattedksia kysymyksia. I/isaksi on tietenkin krmnallislakien'puitteissa pidetty ykteisia kuntakokouksia. Alun toistakymmenta vuotta sitten alet- tiin milloin suurempia, milloin suppeampia aineita kasittavia kun- naUispaivia pitaa ahkerammin.
Vasta taman vuoden helmikuun i — 2 p. Hdsingissa pidetyilla koko maata kasittavilla kunnallispaivilla saatiin kauan kyiienyt ajatjis maalaiskuntien liiton perustamisesta meilla toteutetuksi. ^) Aloite oli PeUervo-Seuran. Siina kiertokirjeessa, jonka eri valtiol- lisiin" puolueisiin kuuluvat eduskunnan jasenet P. V. Heikkinen,- Edv. Helle, Arttufi Hiidenheimo, Rieti Itkonen, J . Kaskinen, A. Koi- visto, A. Manner ja, Juho Torfpa allekirjoittivat lokak. 30 p. 1920 j a esittivat • asian maalaiskuntien valtuustoille, esitetaan kysymyk- sen tarkeys ja esilletuleminen seuraavasti:
Tuskinpa milloinkaan ennen ovat .kunnalkskaUinto j a kunnal- lispolitiikka maassamme olleet niin suuren kehityksen ja niin suuren uudistuksen alaisina kuin viime vuosina j a tn,skinpa miUoinkaan on kimnalliskallinnoUe asetettu niin suuria vaatimuksia kuin nykyisin.
Ne monet uudet lait j a asetukset, jotka ovat antaneet kunniUe yha uusia tektavia ja joiden kautta myos kunnalliskaUinnon muodot
\ovat perinpokjin muuttuneet, ovat y k a lisaimeet kuntien j a niiden viranomaisten ty-6taakkaa j a vastuuta. Pukumattakaan nusta tek-' tavista, jotka'ovat olleet ykteydessa sota-ajan aikeuttamien poik-
•*•) Ruotsissa perustettiin Svenska landskonainunernas forbund v. 1 9 I 9 . Salcsan valtalcunnan eri valtioissa vastaavia liittoja on ollut v:sta 1905 alkaen useimmissa; ' kuomattavimmat ovat P_reus,sin j a Baierin. Ne ovat j'ktyneet valtakunnan Uittoon, j a on niiden'kaikkien merkitys maidensa kunnallispolitiikan alalia varsin kuomattava. '
keuksellisten olojen kanssa, ovat kunnat jatkuvasti saaneet asettaa yka uusia kunnalKsia lautakuntia, jotapaitsi kuntien suoranainen rakatalouskin on niin laajentunut, etta suurempien maalaiskuntien rakamenot nykyisin nousevat miljooniin markkoikin vuodessa. J a tama kekitys j a undistus jatkuu yka. Suurta kunnallisverouudistusta ei enaa voitane kauenunin lykata, kuntaa suurempien itsekalknto- alueiden aikaansaaminen on paivajarjestyksessa ja monet entisista- .kin kunnallisista,kysymyksista, kuten koykainkoito j a kansakoulu-
laitos, kaipaavat kekittamista.
Sita mukaan kuin kuntien tektavat j a talons nain ovat laajen- tuneet, kaipaa myoskin kuntien kallinnon j a taloudenkoidon kaytan- noUinen jarjestaminen kekittamista ja yktenaistyttamista. Kaikille asioita seuranneille on tunnettua, miten kirjavat olot maamme maa- laiskunnissa ovat j a miten paljon on tilaa uudistuksille. Esimerk- kina voi mainita, etta ei ole olemassa edes ykdenmukaista j a ylei- sesti tunnustettua kunnaUista kirjanpitojarjestelmaa j a etta monissa kumiissa kirjanpito j a kuniiaUistilien tarkastus antavat paljon toivo- miselle sijaa. Niinikaan kunnallisverotuksessa noudatetaaii mita eiilaisimpia menettelytapoja, j a sama on asian laita moniin muikin kunnallisun tektiiviin nakden. Aivan yieinen kavainto maalais- kunnissa lienee, etta kuntien talou denkoito kaipaa entista suurempaa keskittamista j a etta ainakin sunremmissa kumiissa olisi juoksevain asiain koitamista varten jarjestettava erityinen toimi, joka vaatii oman miehensa j a jokon pystyvia kenkiloita olisi kasvatettava j a kekitettava. Nykyisin ei enaa voida vaatia, etta kuntien juoksevia asioita koitavat kunnaUislautakuntien tai muiden lautaknntien esi- miehet tai-jasenet joko kokonaan tai osittain ilmaiseksi, eika sellai- nen jarjestelma enaa ole lopulta kunniUe taloudeUisestikaan eduksi.
Mdkeinpa valttamattomana edellytyksena tarkeiden kunnallis- poliittisten kysymysten pokdinnalle j a maalaiskuntien kallinnon j a taloudenkoidon kekittamiseUe nykyisia oloja vastaavaUe kannaUe ja entista ykdenmukaisemmaksi on, etta maalaiskunnat rylit3rva.t ykteistoimintaan j a vuorovaikutukseen keskenaan. • Tama ykteis- toiminta taas, jonka luonnollisesti tulee rakentua oman avun j a itse- kallinnon periaatteille, kay parkaiten painsa silloin, jos on'olemassa sita varten erityinen keskusjarjesto, maalaiskuntien liitto, joka kay kekitysta joktamaan j a joka aika-ajoittain jarjestaa kuntien edusta- jien kesken ykteisia neuvottelutilaisuuksia, kunnaUispaivia, joika' ykteisia asioita pokditaan, seka yllapitaa kunnaUista keskustoimi.stoa, joka seuraa kunnallisten asiain kehitysta seka meilla etta muualla, antaa kunniUe tietoja kunnaUisista kysymyksista seka on niiUe apuna kunnalliskaUinnon j a taloudenkoidon jarjestamisessa seka tUintarkas- tuksissa. TaUainen keskusjarjesto on jo vuosikausia ollut maamme kaupunkikunnilla j a useissa muissa maissa myos maalaiskunnUla.
\
Katsauksia, 253
Ruotsiin sellainen perustettiin v. 1919. Meilla Sudmessakin ovat maalaiskuimat joitakin kertoja viettaneet ykteisia kunnaUispaivia, mutta ps'syvaista keskus j arj estoa on maalaiskunniltamme takan asti puuttimut.
" K u n useilta takoilta maaseudulta oli viime vuosina kuulunut aania, jotka olivat pitaneet kunnalksen keskustoimiston aikaansaa- mista maalaiskuntia varten toivottavana, j a kun muun muassa PeZ- hrvo-Seuratta vakan valia on pyydetty neuvoja j a okjeita kunnallis- kaUinnon alalta, kuntien kirjanpidon jarjestamisessa y. m. seka ken- kiloa kunnallistileja paattamaan tai tarkastamaan, asetti Pellervo- Seura viime kevaana ykdessa Maataloustuottajain Keskusliiton kanssa pienemman komitean karkitsemaan kysymysta, eiko olisi rj'-kdyt- tava toimenpiteisiin maalaiskuntien liiton j a maalaiskuntien kun- nalkstoimiston aikaansaamiseksi. Komitea, joka alusta alkaen tay- densi itseaan eri eduskuntarykmista, oli yksimieknen siita, ettii maa- laiskuntien liitto oli meilla tarpeen vaatima ja laati alustavan saanto- ekdotuksen* liittoa varten. Mutta kun asia ei suoranaisesti kuulunut PeUervo-Seuran eika Maataloustuottajain Keskusliiton tektaviin, katsoi komitea asianmukaisemmaksi, etta aloite kiton perastami- seksi laktisi maaseudulta kotoisin olevien, kunnalksasioita karras- tavien kenkiloiden takolta j a esitti senvuoksi asian .Eduskunnan maalaisjasenten karkittavaksi. Jouduttuaan talla tavoin kysy- mysta poktimaan ovat suomenkieliset eri eduskuntarykmat yktyneet taydellisesti komitean kasitykseen siita, etta maalaiskuntien liitto olisi ketimiten aikaansaatava, j a kj^vaksyneet myoskin periaatteessa komitean laatiman saantoekdotuksen.
Taman kutsun jokdosta kuntien ednstajat helmik. i,p. 1921 Helsingissa pidetyilla kunnaUispaiviUa paattivat pemstaa Maalais- kuntien Eiiton ja k37vaksyivat sille saannot, mitka saman kuun 18 p. merkittiin ykdistysrekisteriin. Nama saaimot sisaltavat lyk3'esti seuraavaa:
Eiiton nimena on Maalaiskmitien Eiitto j a kotipaikkana Helsin- gin kaupunki. Eiiton tarkoituksena on valvoa maalaiskuntien y k - teisia etuja, edistaa niiden taloudenkoitoa j a keskinaista ykteistoi- mintaa seka levittaa tietoja kunnaUispoliittisista asioista, etenkin sellaisista, jotka suoranaisesti koskevat maaseudun kunnalkslaitosta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto pitaa yUa Helsingissa maalais- kuntien kunnallistoimisto a, harjoittaa neuvontatyota seka voi jtd- kaista sanomalehtea j a aikakausldrjoja ynna karjoittaa muuta kus'- tannusliiketta. Eiiton jaseneksi ovat oikeutettuja paasemaan Suo- men maalaiskunnat. Jasen on velvoUinen suorittamaan liitoUe vuosi- maksun, jonka suuruus maarataan kunnan asukasluvun'perasteeUa viimeisen kenkikiijoituksen mukaan. Maksun maaraa liittovaltuusto kutakin kalenterivuotta varten ennen edellisen vuoden joulukuun
I paivaa, ottamalla huomioon, etta maksu ei saa olla kahtakymmenta markkaa suurempi kutakin sataa asukasta kohti kuitenkin siten, etta korkein vuosimaksu on kolmetukatta markkaa.
I/iiton asioita koitavat:
1) kallitus ja sen alaisena luton yllapitama maalaiskuntien kun- nallistoimisto;
2) liittovaltuusto; seka
3) liiton jasenten valitsemain edustajain pitamat kunnallis- paivat.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja j a kolme muuta jasenta seka kolme varajasenta, jotka kaikki luttovaltuusto valitsee varsinaisten kunnallispaivien loppuun.
Hallituksen tektavana on lahinna hoitaa kiton ykteisia asioita ja taloutta. Tassa tarkoituksessa tulee kaUituksen erittain:
1) Helsingin kaupungissa yllapitaa maalaiskuntien ktmnallis- toimistoa seka valvoa j a okjata sen toimintaa;
2) seurata lainsaadantotyota j a hallitusvaUan toimenpiteita sellaisiin kj^symyksiin ja asioikin nakden,'joUla on merkitysta kun- naUiseUe elamalle, seka ryktya tasta aikeutuviin toimenpiteisiin;
3) valita liitoUe sihteeri, joka samalla on kunnallistoimiston joktaja, j a muut toimihenkilot, jotka otetaan liiton j a sen yllapita- man kunnallistoimiston palvelukseen;
4) panna ta3rtanto6n liittovaltiraston j a kunnallispaivien teke- mat paatokset j a tassa suhteessa erittainldn saattaa hallituksen j a viranomaisten tietoon seUaiset paatokset, jotka tarkoittavat toimen- piteisiin ryktymista heidan puoleltaan;
5) vuosittain liittovaltuustoUe antaa kertomus kiton toimin- nasta viimeksikuluneena vnaotena; seka
6) valmistella liittovaltuustossa kasiteltavat asiat.
lyiiton yUapitaman maalaiskuntien kimnallistoimiston tekta- vana on:
1) seurata kunnaUista kehitysta seka Suomessa etta muissa maissa;
2) jatkuvasti kerata kunnallisten kysymysten tutkimiseen tar- peellista aineistoa seka toimittaa sellaisia tutkimuksia j a selvityksia, joista voi olla kimnalliskallinnoUe kyotya;
4) avustaa liittoon kuuluvia kimtia niiden taloudenkoidon j a kirjanpidon jarjestamisessa seka tilientarkastuksessa;
5) toimittaa liiton julkaisut, seka
6) koitaa luton kirjanpito j a muut juoksevat asiat.
I/iittovaltuustoon kuuluu kuusitoista jasenta j a yhta monta varamiesta, j a jaetaan jasenpaikat eri laanien kesken kustakin laa- nista luttoon liittjmeiden kuntien asukasluvmi perasteeka. l i i t t o - valtuusto valitsee keskuudestaan pukeenjoktajan j a varapukeenjok-
Katsauksia. 255
tajan. I,iittovaltiiustoii tehtavana on sen lisaksi, mita edella on sa- nottn:
i ) maarata kakituksen jasenille suoiitettavat palkkiot;
. 2) maarata ne yleiset ekdot, joilla kallitus ottaa sikteerin j a muut tarvittavat toimikenkilot;
3) kutakin vuotta varten vakvistaa liiton tulo- ja menoarvio seka toimintasuunnitelma;
4) kaUituksen ekdotuksesta vakvistaa okjesaanto kunnallistoi- misto a varten; seka
5) valmistaa knnnallispai^dka kasiteltavat asiat, mikak val- tuusto ei jata sita kaUituksen tektavaksi. '
I/iittovaltuusto kokoontun varsinaiseen kokoukseen kerran vuo- dessa, loka- tai marraskuussa, aikana j a paikassa, jotka kallitus maaraa. Sitapaitsi kokoontun valtuusto varsinaiseen kokoukseen
•varsinaisten kunnaUispaivien jalkeen vaktsemaan puheenjoktajaa ja varapukeenjoktajaa seka liiton kallitusta. Ykmaarainen liitto- valtuuston kokous pidetaan, kun kallitus katsoo sen tarpeelliseksi taki kun vakintaan viisi valtuuston jasenta sita jotakin asiaa varten kallitukselta pyytaa. Eiiton tUit paatetaan kalenterivuodelta.
Jasenten edustajat kunnaUispaiville valitsee asianomaisen kun- nan valtuusto siten, etta kunta, jossa ei ole 6 000 asukasta, valitsee 1 edustajan, kunta, jossa on 6 000 asukasta, mutta ei 12 000 asu- kasta, valitsee 2 edustajaa; j a kunta, jossa on 12 000 asukasta tai enemman, valitsee 3 edustajaa. Vakiluku-lasketaan viimeksitoimi- tetun kenkikirjoituksen mukaan.
Oikeus ottaa osaa" kunnallispaivien keskustduilun, mutta ei pajitoksiin, on lisaksi kuntien makdoUisesti valitsemiUa lisiiedusta- jiUa, Inttovaltuuston j a kaUituksen jasenilla, luton sikteeriUa seka liittovaltuuston j a kaUituksen kutsumilla kutsuvieraiUa. ,
Varsinaiset kunnallispaivat pidetaan ainakin joka kolmas vuosi, aikana j a paikassa, jotka liittovaltuusto maaraa. Ylimaaraiset kun-
• nalkspaivat pidetaan, kun kittovaltnusto katsoo erittain tarkeiden asiain sita vaativan tai kim vakintaan kolmasosa liiton jase:ilnvusta sita kallitukselta pyytaa.
Asken mainituika kunnaUispaiviUa valittiin liittovaltuustoon
• kunnanvaltuuston pukeenjoktajat Juko RutUa Artjarvelta, E d v . HeUe Vikdista, kerrat Antti Penttilii Perniosta, R. HoreU ICoke- maeltii, joktaja J . J . Rintala Tammelasta, insinoori M. Tulenheimo Kangasalta,. kunnanvaltuuston pukeenjohtaja J . Eaakso Viipurista, taloustirektoori Viktor Gunnar Kj^iiusta, kansanedustajat J . Niukka- nen Kirvusta j a P. V. Heikkinen Muumveddta, kaupankoitaja A.
'Akola VartsUasta, kansanedustaja, kunnaUisneuvos Juko Torppa- Kalvialta, maanviljelija J . Koivisto Kurikasta, kovioikeuden ases- sori E . V . Sopanen Kangaslammilta, eduskunnan pukemies Kyosti
Kallio Nivalasta ja kunnallislautakunnan esimies A . Suvaiito Oulun- joelta seka keidan varamiekikseen konttoripaallikko Vilko Hedlmid Eyhajarvelta, maanviljelija Oskari Eaine Mantsalasta, J . Pilppula lyaitilasta, K . ' V . Huktala Ulvilasta, Valfrid Eskola Jamsasta, kirk- kokerra K . R . Kares Asikkalasta, kansanedustaja J . Eeppala Sorta- valasta, E - Tukia Eappeelta, palstatilalknen T . Hiekkaranta Maa- ningalta, kansanedustaja Antti Kukkonen Kontiolakdelta, M. Aijo Kaukajoelta, August Koskinen Eaukaasta, maanviljelija J . Mau- nula Joutsasta, kunnallislautakunnan esimies K . J . Kosonen Saa- mingista, kansaenedustaja K . Arffman Sotkamosta j a kunnanval- tuuston pukeenjohtaja K . Veijola Etista. Enttovaltuusto on pukeen- joktajakseen valinnut eduskunnan pukemieken Kyosti KalUbn j a varapuheenjohtajakseen kumiallisneuvos Juho Torpan seka samalla Eiiton kaUituksen pukeenjoktajaksi kansanedustaja maanvkjelija Artiuri Hiidenheimon, varapuheenjohtajaksi lakit. kand. • Onni Kar- husen j a jaseniksi maanviljelyslyseon johtaja Jalo Lahdensuon, joh- taja R. Itkosen ja kunnallislautakunnan esimies A. Kilpidisen seka varajaseniksi tuomarit Lauri af Heurlinin j a J . T . Hyvdsen seka kerra
Viktor Kuuselan.
— Maalaiskuntien Eiiton sihteeriksi j a kunnalUstoimiston jok- tajaksi on valittu ent. ylitarkastaja, maisteri Vaino Juusela j a kanen apulaisekseen, erikoisalanaan kirjanpitokysymykset, maisteri Ossi
Vahtera.
Maalaiskuntien kunnaUistoimiston osoite on Helsinki, Simonkatu 6 j a pukelin 119 76. Sen toiminta on jo taydessa kaynnissa, j a se.
antaa kunnike j a niiden \dranomaisille neuvoja, okjeita ja selvityksia kunnallislainsdaddnnon alaan kuuluvissa y. m. lakikysymyksissa, kuolektii kuntien puolesta asiakirjain jdUdmisestd keskusvirastoihin seka ottaa nhkali makdoUista laatiakseen kuntien puolesta - asiakir- joja, myoskin ottaa kunnallistoimisto laatiakseen ja perille jdttddk- seen lainahakemuksia kuntien puolesta. EainopiUisen nenvonanto- tyon koidosta on tekty toistaiseksi sopimus PeUervo-Seuran lain- opillisen Neuvontatoimiston j a sen koitajan, senaattori B. Annebergin kanssa. ' ,
Kuntien taloudenhoitoon ja kirjanpitoon nahden pyrkii kmmaUis- toimisto vahiteUen kehittamaan yhdenmukaisen sopivan kirjanpito- jarjestelman maalaiskunnille seka tyoskentelemaan sen kajrtantoon- ottamiseksi j a vakiinnuttamiseksi avustamalla kuntia kirjanpidon jarjestamisessa, tilinpaatoksissa, tUinsdvittdyissa j a tUintarkastus- tektavissa. Eisaksi kunnallistoimiston tektavana tulee olemaan oman aikakauskirjan julkaiseminen j a Eiiton muun' julkaisutoiminna;n hoito; paitsi koko maata kasittavien, myos eri seuduilla tarpeen mukaan pidettavien kunnallispaivien toimeenpano; kurssien jarjesta- minen kunnallismiesten opastamista ja kasvattamista varten, seka pai-
Katsauksia. 257
notuotteiden y. m. kuntien viranomaisten tarvitsemien valineiden toi- mittaminen ja valittaminen kunniUe. Viela Kunnallistoinusto seura- ten lainsaadannon kehitysta j a kunnallispoliittisia idrtauksia omassa maassa j a ulkomailla antaa kuntien viranomaisitle ja toimihenkiloille tietoja kunnallisia laitoksia ja muita kunnallisia oloja koskevista kysy- myksista.
Maalaiskuntien Eiittoon kuuluvat kunnat ovat oikeutetut kor- vauksetta saamaan kunnallistoimistolta yleisluontoisia neuvoja j a okjeita. Asiakirjain laatimisesta j a sisaanjattamisesta keskusviras- toihin j a muusta suoranaisesta asianajosta kunnallistoiirusto on oikeu- tettu kantamaan kor\'austa kaUituksen erikseen sita varten vakvis-"
taman koktimllisen .taksan mukaan.
Maalaiskuntien I/iittoon yktyi perustamistilaisuudessa pyordn luvuin 150 Snomen maalaiskuirtaa j a siiken knukm nyt jo noin 45 % maamme suomenkielisista kunnista. Tama seikka osoittaa, etta maa- laiskuntien joktohenkilot itse ovat tata uutta yritysta pitaneet tar- keana j a odottavat siita paljon.
Vaino Juusela.
Suomen kaupunkien liikelaitokset. Sita sosiaksta merkitysta lukuunottamatta, mika kunnallisilla liikelaitoksilla on kaupunkien
asujamistoUe, on niilla kaupunkien taloudessa kuomattava talou- dellinen sijansa. Maaomaisuuden rinnalla ne ovat kaupungeille tar-- keana ansiotulojen liikteena, jos niita koidetaan' jarkevaa tariffi- politiikkaa noudattaen. Esim. v . igi6 olivat kaikkien liikdaitosten tulot, 15.1 milj. mk, 20.2 % kaupunkien kokonaistuloista (73.1 milj.
mk), ja liikdaitosten menot taas, 11.2 milj. mk, olivat 18.5 % kau- punkien kokonaismenoista (60.3 milj. mk). Tulot olivat sus 3.9 milj.
mk suuremmat kuin menot. Mita liikdaitosten sukteeseen kaupim- kien varoikin j a velkoikin tulee, olivat kaupunkien varat samana vuonna 428.8 milj. mk, joten liikelaitosten varat, ykteensa 60.3 milj.
mk, olivat niista 14.1 % , ja kaupunkien kokonaisvdkamaarasta, 168.7 milj. mk:sta ok taas kikelaitoksiin kokdistuva velka, j'kteensa 47.8 milj. mk, 28.0 % . . -
Kaupungit ovatkin vume aikoina sangen suuressa maarin perus-- taneet kunnallisia liikdaitoksia. Sota-ajan aikeuttama taloudellinen tilanne on kylla osaksi vaikuttanut pysakdj^ttavasti kekitykseen, mutta-toiselta puolen on kuomattava, etta sota-aikaisen elintarvike- saannostelyn j a kaikkien tarveaindden puutteen jokdosta kunnalli- nen liiketoiminta'snuntautui uuskle urille siina suhteessa, etta useim- mat kaupungit olivat pemstaneet omia elintarvikekauppoja ja rykty- neet karjoittamaan ke.skitettya halonhankintaa seka kunnan ettii sen jasenten tarpdta silmalla pitiien. - Ekntarvikekauppa on kuitenkin nyttemmin saannostelyn tultua poistetuksi lakaimut, mutta kalko-
kauppaa useimmat kaupungit tulevat yha jatkuvasti karjoittamaan sen osoittauduttua tarkeaksi tekijaksi kalkojen kintojen pysytta- misessa koktuullisella tasoUa ja sen tuotettua kaupungeille 'osittain kyviakin taloudekisia tuloksia.
Iviikelaitosten levenemisesta Suomen kaupunkeikin voidaan kay- tettavissa olevien tietojen perusteeUa esittaa seuraavia numeroita.
Oma sdhkolaitos oli kaikissa muissa kaupungeissa paitsi 'Viipurissa, Vaasassa, Kotkassa, Kristiinankauptangissa, Kemissa, Heinolassa ja Maariankaminassa eli sns 3i:lla kaikista 38 kanpungista. Kunnal- liset sakkolaitokset saattavat itse tuottamansa sakkovirran lisaksi.
myos ostaa sita yksityisilta laitoksilta jaettavaksi kuntalaisille; taten on laita Hdsingissa, Porissa, Raumalla, Knopio^psa, Joensuussa, K a - jaanissa j a Naantalissa, Oma vesijohtolaitos on Helsingissa, Turussa, Tampereella, Viipurissa, Vaasassa, Oulussaj Kuopiossa, Kotkassa, Eakdessa, Hameenknnassa, Jyvaskylassa, Porvoossa, Mikkelissa, Kokkolassa, Hangossa ja Sortayalassa d i sus 16 kaupungissa. K u n - nalksia kaastdaitoksia on ainoastaan Hdsingissa j a Turussa seka faitioteitd vain Turussa. Hdsingin raitiotiet ovat, kuten tunnettua, osakeyktion kallussa, jossa kunnalla on osake-enemmisto. Teumsta- moita on kailckiaan 14 kaupungissa, nim. Tampereella, Viipurissa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Porissa, Kotkassa, Eakdessa, Hameen- linnassa, Mikkdissa, Tammisaaressa, Uudessalcaupungissa, lisal- messa j a Kakisalmessa. Kmtppahalleja on 15 kaupungissa nim. Hel- singissa, Turussa, Tampereella, Viipurissa, Oulussa, Kuopiossa, K o t - kassa, Joensuussa, Mikkdissa, Kokkolassa, Savonlinnassa, Kemissa, Kakisalmessa, Maariankaminassa j a Uudessakaarlepjyssa. 'Pesu- laitoksia j a huuldomoita on 12 kaupungissa nim. Hdsingissa, Tampe- reeUa, Oulussa, Kuopiossa, Eakdessa, Jyvaskylassa, Joensuussa, Mikkelissa, Uudessakaupungissa, Kajaanissa," lisalmessa j a K a l d - salmessa. Kylpyloitd tai saunoja on seuraavissa 12 kaupungissa: Hel- singissa, Kuopiossa, Pietarsaaressa, Plameenlinnassa, Kokkolassa, Kajaanissa Eappeenraimassa, Hdnolassa, Kakisalmessa, Kaskl- v sissa, Uudessakaarlepyyssa j a Naantalissa. Edelleen on 12 kaupun- gilla hotelUja j a ravintoloita: Helsingissa, Turussa, Tampereella, Po- rissa, Kotkassa, Hameenlimiassa, Jyva.skylassa, Savonlinnassa, E o - vusassa, Kakisalmessa, Hdnolassa ja Naantalissa. Viela on useissa . kaupungeissa n. s. »vuokralle amrettuja rakennuksia»; naihin osa kaupunkeja laskee myos tenrastamot, kauppahallit, pesulaitokset, kylpylaitokset y. m. s., jotka tassa kuitaikin on niista erotettu.
Muista eri kaupungdssa olevista kunnaUisista liikdaitoksista on mai- nittava viela Porin, Joensuun ja Kristiinankaupungin puhelinlaitok- set, Eahden j a Kakisalmen tiilitehtaat, Viipurin polttoturvetehdas, K a - jaanin sahalaitos, Oulun entinen tervahovi, Kuopion ja Kakisalmen riihet seka Kakisalmen sdhkdmylly.
'Katsauksia. 259
Mainittakoon viela, etta vanMn Suonien varsinaisista kunnaki- ' sista liikelaitoksista on Helsingin vesijoktolaitos, joka perustettiin
V . 1875.'Toinen jarjestyksessa oli Tainpereen vanka vesijoktolaitos, perustettu v . 1884, j a kolmas Tampereen v. 1889 perastettu sakko- laitos, joka kuitenkin vasta v:sta 1894 on m3rynyt sakkovirtaa yksi- tyisille, aikaisemmin aimettu aan virtaa ainoastaan kaupungin katu- valaistukseen. liikelaitosten vaiikemmasta kistoriasta ei ole tar- kempia tietoja koottn, mutta on kuitenkin tunnettua, etta erailla kaupungeilla jo keskiajalla oli ensin tiilitektaita j a myokemmin 1600- j a 1700-luvuilla myllyja, kauppakojuja j a ravintoloita.
E. W.
Maalaiskuntien maanhankinta. Joulukuussa 1920 vietetylla . »maatalousviikolla)> piti-ylitarkastaj a, maist. Mauno Pekkala mielen-
kiintoisen esitelman »Maalaiskuntien maiden kankintakikkeesta
• tilaston valossa.» Esitelma perustui PeUervo-Seuran toimesta kerat- tyyn tkastoon, joka osoittaa kuntien maiden ostot tammikuun i p. 1917. K u n tilastoa kerattaessa oli saatu tietoja kaikkiaan 471 kunnasta, joten siis tietoja puuttui vain 24 kunnasta j a niistakin useimmilla ei ensinkaan ollut maaomaisuutta, .on'tulosta pidettava,' jotenkin kyvana ja tilaston antamaa kuvaa jotensakin tarkoin todel- lisia oloja vastaavana.
Yleiskuvan pukeenaolevan tilaston tuloksista antaa seuraava taulukko. . ' - '
Maaomaisuutta Kuntien omistamat Maiden htnta Lajini omistavia kuntia. maat ha Yliteensa ha kohden
, Luku °/o kunnista 1000 mk. Smk.
TJudeamaaii i8 52.9 • 7 189 - 3 2S3 262 Turun—Porin .". 80 67.2 22100 4483 204 Hameen 36 . 72..0 13 584 3 082 225 Viipurin 31 58.5 13 i90 2303 181
MikkeKn 2 1 ' 80.8 16544 2103 134
Kuopion 34 91.9 • 27986 2358 84
"Vaasan 43 S0.6 15 048 i 746 119 Oulun 36 53.7 23,175 660 29 Yliteensa 299 63.5 138 816 19 988 140
Tilastosta kay-siis ensiksikin sdvkle,' etta vuoden 1917 alussa"
oli enemmalla kuin puoldla maalaiskunnistamme maaomaisuutta, joUoin d tietenkaan ole »maaomaisuudella» tarkoitettu sekaisia aivan pienia maapalstoja kuin esim. kansakoulutontit, joita on yleensa joka kunnalla. Maata omistavien kuntien suuri luku Kuopion j a Mikkekn laandssa joktunee suureksi osaksi suta, etta naiden laanien maalaiskumiissa koykaintalojen tarve on ollut suurempi kuin muuaka maassa. V . 1916 oli nimittain koykainkoidon dattamien j a avusta-
-mien iienkiloiden luku koko vaestosta naissa laaxieissa 44.8—49.9 *'/oo,
kun vastaava luku muissa laaneissa ok vain 22.2^32.9 "/oo. - Kuntien omistaman maa-alueen maara oli 138 816 ka j a kuntien kaltuun joutuneita tiloja j a tilanosia ykteensa 820. Ostettujen tilo- jen luku oli suurin Turun—Porin (170) j a Kuopion laanissa (i55) seka pienin Undenmaan laanissa (38). Sita vastoin oli kuntien omis- tamia tiloja keskimaarin kuntaa kokden eniten Kuopion laanissa
(4.2), sitten Mikkekn (2.8) ja, Viipurin (2.1) laanissa.
Esitettakoon lopuksi muutamia numeroita kuntien maatakan- kinnan kekityksesta v:sta i860, jolloin ensimmaiset ostot toimitettiin.
Keskimaarin ostettiin vuosittain tkoja tai tilanosia:
vv. 1 8 6 1 — 1 8 7 0
„ 1 8 7 1—1 8 8 0
„ i 8 8 i—1 8 9 0
„ 1 8 9 1 — 1 9 0 0
• . „ 1 9 0 1 — 1 9 1 0
„ 1 9 H — 1 9 1 6 .
Kuntien maiden kankintaliike on siis viime vuosik3mimeiiina ripeasti edistynyt, j a samaa kekitysta na3rttavat osoittavan asntus- kallituksen vv:lta 1917—1920 keraamat tilastotiedot, joiden mukaan maalaiskuntiemme nykyinen maaomaisuus on arvioitu n. 170 000—•
180 000 kektaariksi.
Toimitukselle saapunutta kirjallisuutta.
Eppich, Erich, Geld. Eine sozialpsychologische Studie. M i i a c l i e n 1 9 2 1 . Handmorterhiich der Staatswissenschapen. 4. Auflage. Herausgegeben von Jj. Elster, A d . Weber, F r . Wieser. 1 . I/ieferung. Jena 1 9 3 1 .
Helfferich, E., Die Wirtschaft Niederldndisch-Indiens im Weltkriege und heute. Hamburg 1 9 2 1 .
Kasper, Fritz, Der Arheitsfriede durch Arbeiterkapitalisten. Berlin 1 9 2 1 . Darin, I . und Kritzmann, L . , Wirtschaftslehen und wirtschaftliche Aufbau in Sowjet-Russland igiy—ig20. Autorisierte tjbersetzung von Spectator. Berlin 1 9 2 1 .
Lehrfreund, Ludwig, Die Entwicklung der deutsch-russischen Handels-
beziehungen. Leipzig 1 9 2 1 . * Litinsky, L . , Die Nebenproduktenkokerei in Sudrussland. Leipzig und
Berlin 1 9 2 1 .
Luxemburg, Rosa, Die Akkumulation des Kapitals. Ein Beitrag zur okono- mischen Erkldrung des Imperialismus. Leipzig 1 9 2 1 .
Schmidt, Ernst Wilhelm, Die agrarische Exportwirtschaft Argeniiniens.
Ihre Entwicklung und Bedeutung. (Probleme der Weltwirtscliafi 33.) Jena 1920.
Staaff, Karl, Kansanvaliainen valtiomuoto. V osa. Helsinki 1 9 2 1 . Valtiotieteiden kasikirja. I osa. Aateli-Ejrjastot. Helsinki 1 9 2 1 .
0.6 tilaa
2.4 6.9 I I .1 21.0 66.0
Kansantaloudellisen Yhdistyksen julkaisemia
Taloustieteellisia tutkimuksia
I . J . H, Vennola, Viljan ja leivan hintasuhteista Suo»
men kaupungeissa Smk. 7: — I I . H. Paavilainen, Kruununtilojen veroUeostosta ja
sen taloudellisista vaikutuksista Suomessa . . . . » 3: — I I I . E d v a r d GHlling, Maanviljelystyovaen taloudellisista
oloista Ikaalisten pitajassa v. 1902 » 6: — IV. Leo Harmaja, Gooteporin jarjestelma Suomessa .. » 7: 50
V. E . Nevanlinna, Suomen rahasasiat vuosina 1863—
1904 •. » 12: —
^ V I . J . E . Sunila y.m., Tutkimuksia vuokraoloista . . . . » 6: — V I I . Yrjo Jahnsson, Kuopion laanin asutuskysymys ja
sen ratkaisuyritykset yksityisoikeudellisen maan
asuttamisella '.". » 3: — V I I I . J. H. Vennola, Luontais? ja rahataloudellinen aste»
taistelu kansantaloudessa ja valtionfinanssit.... » 10:
IX. E d v a r d ' GjjUing, Suomen torpparilaitoksen kehi=
tyksen paapiirteet Ruotsinvallan aikana » 10: —
• X . JttEirtti Kovero, Valtion uutisasutus RuotsinsSuos
messa jalkeen IsonsVihan ^. ^ » 10: — X I . Topi Kallio, Palvelijapolitiikasta Suomessa 18. vuosia
sadalla .' '. » 7: — X I I . O. K. Kilpi, Suomen ammatissatoimiva vaesto ja sen
yhteiskunnalliset luokat vuosina 1815/75. I .
iVlaaseutu . » 7: 50 X I I I . Kijosti Haataja, Maanvuokra= ja maakysymyksen
vaiheita ulkomailla » 4: — XIV. Toivo T . Kaila, Europan Venajan vaestonsiirroista
XIX. vuosisadan lopulla » 6: — X V . Eino Kuusi, Talvityottomyys, sen esiintyminen, syyt
"ja ehkaisytoimenpiteet Suomen suurimmissa kau=
pungeissa ' » 12: — XVI. R. E . Tudeer, Hameen laanin vaeston lisaantymi= ~ ,
nen vuosina 1811—1910 » 10: — X V I I . Otto Sarvi, Isojaonjafjestely Laihialla j a jurvassa
vuosina 1890—1909 ., » 6:50 X V I I I . O. W. Louhivuori, Kunnallinen k6yhainhoitorasi;=
tus Suomen suurimmissa kaupungeissa ennen
nykyista kunnallishallitusta » 10: — X I X . Paavo Korpisaari, Talletuspankkien likviditeetti^
periaate' » 10: —
II. Kaupungit. Hi. K o k o maa Smk. 5: — X X I . Topi Kallio, K o y h i e n lasten huolto Tukholmassa
18. vuosisadalla » 5 : — X X I I . O. K . K i l p i , Suomen siirtolaisuus ja 19. vuosisadan
kansantalous » 6:50 X X I I I . J . H . Vennola, Maakysymys talouspolitiikassamme » 12: — X X I V . L e o Harmaja, Suomen tullipolitiikka V e n a j a n
vallan aikana. I » .40: — ' X X V . Paavo Korpisaari, Suomen.pankit. N i i d e n kehi=
tys, rakenne ja toimintamuodot » 20: — X X V I . J . H . Vennola, Yhteiskunta ja tieteellinen kasvaa
tuksemme » 3: —
Yhteiskuntataloudellisia kirjoituksia
I . J . H. Vennola, Tyovaensuojeluskysymys agraaripoli^^
tiikassamme Smk. 2: — I I . E . G. Palmen, V e n a j a n n y k y i n e n taloudellinen asema » 1:50 I I I . Onni Hallsten, Tyokyvyttomyyss j a vanhuusvakuns
tuksen jarjestamisesta Suomessa » 1:50 I V . Kyosti Jarvinen, Kauppakorkeakoulukysymys ja sen
ratkaisu Suomessa » , 2 : 50 V . E i n a r . Book, V a l t i o n toimista tyovaenasuntojen
rakentamisen'edistamiseksi , . » 1:50 V I . Otto Stenroth j a E i n a r Book, Asuntokysymyksia » 3: — V I I . J . H . Vennola, V e n a j a n asema Suomen viljantuons
nissa ,' » 2: — V I I I . K . V. Hoppn, Viljatulli, miten arvosfeltava » 1: 50
I X . O s k a r i Hutere, Katsaus Suomen kunnallisverotuksen.
kehitykseen » . 2: — X . 'Yrjo Harvia, Tonttiayrikysymys kaupungeissamme » • 2: — X I . K . V . H o p p U j S u o m e n r a h a m a r k k i n a t vuosina 1903-1912 » 3: — X I I . Y r j o Harvia, K a u p u n k i e n yleisen kunnalhsverotuksen
uudistamisesta » 2: — X I I I . Hugo Rautapaa, Tuulaakimaksun kehityksesta j a
oikeudellisesta luonteesta \ 1:50
X I V . Paavo Korpisaari, Suomen rahan arvon aleneminen » 2:
X V . Paavo Korpisaari, Rahaolojemme uudistaminen, » 2: — X V I . Y . O. Ruuth, Valtiotieteellisista opinnoista Suomessa » 1:50 X V i l . Y r j o Harvia, Kunnallisverotuksen uudistuksen suun^
taviivoja , -. » 2:25 X V I I I . Laura Harmaja, N y k y a j a n kulutuspolitiikan tehtavia » 2 : —
Yllaolevat julkaisut saadaan Kansantaloudellisen Yhdistyksen sihteerilta, tti L . Haifmajalta.
Carl Menger f .
Toinen toisensa jalkeen siirtyvat iaiseen lepoon ne mieket, joiden elamantyo on pannut perustan sike tietamykseke, minka me suomalaisen kansantaloudellisen tutkimuksen'karrastaj at, okmmepa sitten varsinaisia . tutkijoita t a i dilettantteja, omaamme. Texis, Bokm-Bawerk, Comad, • Sckmoller, Wagner, ja monet muut — kuinka kakis onkaan okut tuonen sato v i i - meisten kymmenen vuoden kuluessa saksaksi kirjoittaneiden kansantalousmiesten joukosta! On tukut nyt Carl Mengerin vuoro. 8i-vuotiaana on k a n poistunut, j a niin on jakeen sam- munut elama, jota ei ole' k u k k a a n eletty.
Carl Menger oli syntynyt kelmik. 23 p. 1840 Neu-Sandez'issa Galiziassa. H a n opiskeli l a k i - j a valtiotieteita Wienissa j a P r a - gissa, tyoskentek jonkun verran sanomalektimiekena, nimitet- tiin V . 1873 kansantaloustieteen professoriksi "Wienin yliopiston l a k i - j a valtiotieteelkseen tiedekunt'aan j a v . ,1876 I t a v a k a n kruu- nunprinssin, arkkikerttua Rudokin opettajaksi. Menger seurasi oppilastaan w . 1877—78 taman opintomatkoika Sveitsissa, Englannissa j a Ranskassa. Sen jalkeen k a n jakeen toimi kan- santaloustieteen professorina j a kansantaloustieteekisen finanssi- opiUisen seminaarin joktajana Wienin ykopistossa. "V. 1903 k a n
otti eron opettajantoimestaan antautuakseen kunniaprofessorina tutkimuksiaan karrastamaan. J o v . 1900 ok kanet v a k t t u I t a - v a k a n kerrainkuoneen ekidsantiseksi jaseneksi.
K t m Menger 1870-lnvnn kaanteessa esiintyi kansantalons- tieteen tntkijana, valktsi jonkmmoinen seisakdnstila kansan- talousteoreettisen tutkimuksen alaka. Klassilknen koulukunta . oli menettan3^ maineensa j a Roscker oli kistoriallisen koulu- kunnan tunnustettuna joktajana saattanut epailyksen alaiseksi kaiken teoreettisen kansantaloustieteen merkityksen. Mikak tasta aikeesta kirjoitettiin, ok se paaasiakisesti entisten oppien kritikoimista, ilman etta asetettiin mitaan uutta sijaan.
Sikoin julkaisi Carl Menger v. 1871 teoksensa »Grundsatze ,der Volkswirtsckaftslekre. Akgemeiner Teil)> j a esitti siina n . s.
rajakyoty-oppinsa. K u n klassiUinen koulukunta oli rajoittanut arvotutkimnksensa paaasiaUisesti vaikto-arvon kasitteeseen ' j a p3T:ki maaraamaan sen sumuuden tnotantokustannuksiUa, - J a n . s. tyoarvoteoreetikot, lakiima Marx, joktivat arvon tuotta-
miseen kaytetyn tyon maarasta, laksi Menger arvonmaaraami- sessa pokjasta saakka, siita subjektuvisesta kaytettavissa ole- v i e n kyodykkeiden maaran mnkaan alenevasta arvosta, m i k a kyodykkeeUa on yksiloke, j a kekitti tasta laktien n. s. rajakyoty- - j a raja-arvoteoriansa. T a m a teoria, etenkin siina muodossa, minka sike antoi Bokm-Ba-werk, muodostui keskeiseksi okjelma- kokdaksi n . s. itavaltalaiselle koulukuimaUe. Niiden dykyiden mnistosanojen puitteisun, joista nyt on kysymys,"ei makdu laa- jempi esitys raja-arvo-opista. Siita loytyva kirjaUisnns on n i i n laaja j a o p p i sinansa niin ttmnettu, ettei ole tarpeenkaan tassa sen esittamiseen kayda. Y k t a v a k a n saattaa tulla kysymykseen taman opin arvostelu t a i k k a tutkimus siita, tniUa tavoin t a m a oppi on vaikuttanut kedelmoittavasti myokempaan kansanta- ' loustieteeUiseen tutkimukseen. Mainittakoon vain, etta niin k y v a "
takto k u i n etenkin saksalaisika kansantalousmiekilla olikinpitka- aikaisella vaitioloUa kieltaa k a i k k i arvo Mengerin nerokkaalta keksinnolta, tama kieltaminen, sen jalkeen kuin Mengerin ympa- rille. rykmittjmyt joukko nerokkaita tutkijoita oli Mengerin
\ ' • "
I
Carl Menger f. 3 6 3
raja-arvo-oppia edelleen kehittanyt, ei enaa ole ollut maMollista, v a a n ovat siita taktoen t a i tahtomattaan ottaneet vastaan v a i - kutuksia k a i k k i knomattavammat kansantaloudeUiset kirjaikjat Mengerin jalkeen. • .
Psykologisten tutkimusten tulosten soveltajana kansanta- ,loustieteekiseen tutkimukseen on Menger snorittanut saman- laisen' sunrtyon kuin myokemmin Wundt soveltaessaan fysikan tuloksia psykologian tutkimukseen.
On merkilksta, miten useinkin, k u n aika on kypsynyt, samat ajatukset keraavat y k t a i k a a usealla takoka, j a riippuu siita, miten ne esitetaan, k u k a tulee varsinaiseksi isaksi uudeke tulokkaake kengenluomusten joukkoon.
Samaan suuntaan kaypia ajatuksia k u i n Mengerin oli v a r - sinkin Gossen jo aikaisemmin esittanyt. Haneen ei kuitenkaan oltu sanottavaa kuomiota pantu. Mutta samaan • aikaan kuin Menger esitti sa'manlaisen teorian englantkainen Jevons, v. 1871, ja'sveitsilainen Walras, v. 1874. N i i n paljon-selvempi j a k i r k - kaampi ok kuitenkin Mengerin esitys,- etta nama kaksi muuta o.yat jaaneet toisarvoiseen'asemaan kanen rinnakaan arvo-opin kasittelyssa. - • , .
Paateoksen rinnalla ovat Mengerin muut teokset vakem- manarvoisia, v a i k k a niista kyllakin k a y selvike, m i k a laajakat- seinen j a kuoleUinen t u t k i j a Menger ok. E t e n k i n kanen teoksensa
»Die Irrtiimer des Historismus i n der deutscken Nationalokono- m i e i ^ v l t a 1884, joka ok takdatty lakinna Sckmokeria, vastaan, on saanut suuren merkityksen kansantaloustieteen kekitykseke saksaa piukuvissa njaissa. Paitsi naitS. teoksia j a aikakauskirja- julkaisuja on mainittava nerokkaasti esitetty »Untersuckungen iiber die Metode der Sozialwissensckaften und der poktiscken Oekonomie.insbesondere,)> v. 1883, »Beitrage zur Walirtmgsfrage i n Oesterreick-Ungam», v. 1892, j a »Der Uebergang zur Gold-
