Taksoitettujen tulojen kohoaminen kaupungeissa. Vuonna 1920 vuoden 1919 tulojen perasteella taksoitetut tulot olivat, kuten tassa aikakauskirjassa varemmin on osoitettu, kuomattavasti ko-konneet aikaisempiin vuosiin verrattuna, mika oli pidettava seurauk-sena siita, etta tiedot tuloista oli talloin ensi kerran saatu tidojen nauttijoiden omien ilmoitusten pernsteeUa^). Kuluvan vuoden taksoituksesta saatujen tietojen mukaan voidaan todeta, etta tulo-jen kasvua on yha edelleen jatkunut, vaikkakaan ei yktasuuressa maarin kuin aikaisemmin. Valitettavasti puuttuvat tiedot viela parista kanpungista, joten ei voida verrata tulojen kokonaissumman kasvua kaikissa kaupungeissa ykteensa vastaavaan summaan aikai-sempina vuosina, vaan on tyyd3dtava ainoastaan kiinnittamaan huomiota tulojen vaihteluihin yksityisissa kaupungeissa.
Talloin huomataan, etta tulot ovat v:sta 1919 v:een 1920 pie-nentyneet ainoastaan yhdessa kaupungissa, nim. Kemissa. Tama tulojen lasku 16.5 mUj. ihk:sta 15.7 milj. rhk:aan, eli 6.1 %, koh-distun kokonaan elihkeinosta saatuihin tuloihin, joten se lienee joh-tunut epaeduUisten puntavarakonjunktuurien aiheuttamasta sika-laisten suurten sakalaitosten toiminnan lamaantumisesta. Kaikissa muissa kaupungeissa tulot sensijaan kasvoivat. Sukteelksesti suurin oli tulojen kokoaminen pienessa Haminan kaupungissa, ollen koko-naista M-i %, eli 6.0 nulj. Eokista i i . i niUj. mk:aan. Toiseksi suurin oli tulojen kasvu Kakisalmessa, nim. 82.1 % eli 4.0 nulj. mk:sta 7.2 milj. mk:aan. Suuressa maarin ovat tulot kokonneet myos Oulussa, nim. 54.6 milj. mk:sta 94.7 milj. rhkraan eli 73.4 %, Loviisassa 9.5 milj. mkrsta 16.s nulj. nik:aan eli 73.4 % j a Hameenliitnassa 15.4 nulj. mkrsta 26.6 milj. mkaan, eli 72.7 %. Yhdeksiissa kaupungissa oli tulojen nousu 50—70 % . Naista on mainittava Kajaani (69.2 % ) , Pori (64.3 % ) , Kotka (61.9 % ) , Tampere (57.9 % ) j a Hanko (54.4 % ) -EdeUeen kymmenessa kaupungissa tulot kasvoivat 25—50 %, j a olivat naiden joukossa m. m. Helsinki (40.7 % ) , Turku (42.6 % ) , Rauma (49.3 % ) j a Pietarsaari (41.5 % ) . Pienin, eli 9.5 %, oli ko-hoaminen lisalmessa.
Rahanarvon alenemisen vaikntus tulojen kasVuun Umenee sel-vasti, jos v m 1920 tuloja viela verrataan v:n 1914, siis viimeisen saan-noUisen vuoden, tuloihin. Talloin voidaan todeta nousuja, jotka ovat jopa 1000 % suuremmat, kuten esim. Kotkassa ( i 263.7 % ) , • Kajaanissa (1110.6 % ) j a Kaskisissa ( i 009.1 % ) . Y l i 800 % oli tulojen kokoaminen Oulussa, Uudessakaupungissa, • Sortavalassa, lisalmella j a KemissH. Enemman kuin 700 % kasvoivat tulot
Hel-Ytteiskuntataloudellinea Aikakausldrja, siv. 66, 1921.
KatsMiksia. 343
singissa, Tampereella, Kuopiossa, Savonlinnassa j a Loviisassa. Vii-purissa, Porissa, Railmalla, Pietarsaaressa, Lakdessa, Haminassa j a Kakisalmessa oli kohoaminen y l i 600 %. Y l i 500 % oli tulojen nousu viela 8:ssa kaupungissa. Pienin, eli 306.5 % oli kohoaminen Uudessa-kaarlepyyssa. •
E. W.
Kaupunkien halkokauppa. .r Sodanaikainen yieinen tarvikkei-den puute aiheutti kunnallisen kiketoiminnan suuntantumisen uusiUe urille m. m. siina sukteessa, etta useimmat maan kaupungeista ryktyi-vat w . 1915—16 karjoittamaan halkokauppaa kunnan omia j a sen jasenten tarpeita silmalla pitaen tai keskitettya kalonkankintaa aino-astaan laitoksiaan varten. Selvyyden saamiseksi suta, missa maarin-mainitunlaista kiketoimintaa kaupungeissa on karjoitettu, on Kun-.
nallinen Keskusoimisto kesan kuluessa toimeenpannut kiertokyselyn,' jokon saatujen vastausten nojalla as.iasta voidaan esittaa seuraavia
tietoja. . ' . . .;
Halkokauppaa t a i keskitettya kalonkankintaa eivat kmoitus-tensa mukaan ole missaan muodossa karjoittaneet Hanko, Kemi jai Maarianhamina. Ainoastaan omia laitoksiaan varten OYB.t-0ulu,\
Pietarsaari, Mikkeli, Raahe,'Joensuu, Sortavala ]a. Lappeenrantayax-]
jestaneet keskitettya halonhaiikintaa seka Naantali, joka omista;
metsistaan on hakkauttanut ptdta eraita,kaupungin laitoksia varten.' Pietarsaaressa j a Mikkelissa on kuitenkin. poikkeustapauksissa v a -kassa maarin luovutettu kalkoja 'myos yksityisike, Viipurissa j a Raahessa on yksityisille myyty kalkoja vaiii w . 1913—19. Kaikki muut kaupungit sita vastoin ovat jarjestaneet kalkokaupan seka omien laitostensa etta yksityisten kuntalaisten tarpeita silmalla pitaen. ~ " • .
-Useimmat kaupungit karjoittavat halkokauppaa puktaasti kun-nallisena yrityksena. Ainoastaan Tampere, Pietarsaari j a
Hdmeen-linna ovat liitt3meet tarkoitusta varten perustettuihin osakeyhtioi-hin, joihin kunnan ohella kuuluu myos yksityisia osakkaita. Vaasa taas kuuluu eraaseen osuuskuntaan, jossa se omistaa 7 000 i-markan suuruista osuutta. Kaupunkien omistaman osakemaaran suhteesta koko osakepaaomaan on mainittava, etta Tampereen kaupunki omistaa 589 osaketta 2 5oo:sta,-Pjfito>'S«an 5500 mk 19 530 mkm osakepaaomasta ja Hdmeenlinna 151 000 mk 300 000 mk:n osakepaa-omasta. Kaksi viimemainittua kaupunkia on aikaisemnun harjoit-tanut halonhankintaa myos puhtaasti kunnallisena3'rityksena,'mutta kittjdvat V . 1920 osakeyhtioihin. . . . -- • Halkojen hankinta on yleensa sunremmissa kaupungeissa," joissa haJkokauppa on puhtaasti kunnakinen, jatetty erikoisen halkokont-torin tai -komitean huoleksi. Pienemmissa kaupungeissa taas se on
yleensa rahatoimikamarin seka mnntamissa tapauksissa rakennus-konttorin asiana. Mainittakoon viela, etta joko osaksi t a i kokonaan omista metsista saavat ilmoituksensa mukaan polttopuunsa Oulu, Kajaani, Kristiinankaupunki, Loviisa, lisalmi, Tornio, Heinola, Kaskinen, Uusikaarlepyy j a Naantali.
Kaupunkien ostamat j a mggmat halkomaarat v . 1920 s e k a h a l k o -varastot 31/12 1920 metrisissa sglissa.
Kaupunld
kalko-maara kunnalle yksityisille
40 sm:n pituisia. ^) Kaiklci 35—^40 sm:n pituisia. *) 268V2 syita 40 sm:n 34-36 syita 35 sm:n . pituisia.- °) 34S^/i syita-40'.sm:n pituisia. ^) 296
syita 40 sm:n pituisia. '^) 192 syita 40 sm:n pituisia.
Katsauksia. 345
Eiertokysdyssa pyydettiin myos tietoja kalkokaupan kaupun-gike tuottamasta voitpsta tai tappiosta niina vuosina, joina halko-kauppaa on karjoitettu. Takan kysymykseen ei kuitenkaan ole voitu saada t3ryd3rttavaa vastausta kaikista kaupungeista syysta, etta etenkin ne kaupungit, jotka ovat karjoittaneet kalkokauppaa met-sankoidon ykteydessa j a saaneet kalkoja omista metsistaan, eivat' ole pitaneet erikoisia kalkokaupan taloudekisia tuloksia valaisevia tileja, vaan-ovat ykdistaneet kalkokaupan metsatdeikinsa. Taten oli laita esim. Oulussa, Kajaanissa, Krisiiinankauj:ungissa j a Lovii-sassa. Eraat toiset kaupungit, 'kuten'Kuopio, Rauma j a Kokkola, ovat taas ilmoittaneet niyyneensa kalot" kanldntakustannuksista.' Turusta ilmoitetaan, etta kalkokauppa ei ole tuottanut tappiota.
'Yleensa on kalkokauppa okut taloudellisesti kannattavaa niissa kaupungeissa, joista tata seikkaa koskevia tietoja on saatu.. Ainoas-taan Porissa, Haminassa j a Torniossa on koko toiminta-ajalta kuo-mattavissa pienempi tappio j a samoin ykdelta vuadelta Helsingissa ja Viipurissa. . _ , .
Kaupunkien kalkokaupan laajuuden osoittamiseksi on allaole-vaan tanlukkoon koottn saadut tiedot v. 1920 ostetuista j a myydyista halkomaarista seka kalkovarastoista sanotim vuoden lopussa.
Halonkankinnan jatkamiseen tai lopettamiseen nakden naytta-vat useimmat kaupungit pitavan kunnaUista kalkokauppaa tarkoi-tustaan vastaavana j a kalkojen kinnan luallistakokoamistaestavana seka aikovan jatkaa sita. Nunpa esim. Helsingissa on kysymys kalko-kaupan lopettamisesta ollut karkinnan alaisena", mutta on asiaa kasi-teUyt komitea tullut siiken tulokseen, etta sita olisi toistaiseksi jat-kettava. Nyttemmin on kuitenldn paatetty, etta uusiin ostoikin ei
enaa rykdyta. Turuss.a on tekty esitys kalkojen myynnin lopettami-sesta kaupungin vakavaraisille, mutta on valtuusto paattanyt jatkaa kauppaa entiseen tapaan. Eraissa muissa kaupungeissa on kysymys toistaiseksi avoinna. Raumalla. sensijaan ei kalkokauppaa aiota jat-kaa, silla vakavaraiset saavat nyttemmin kalkoja muutenkin, j a kaupungin tarvetta varten riittavat omat metsat. Porvoossa katso-taan ininikaan voitavan kauppa lopettaa yksityisen tuonnin lisaan-nyttya j a syysta, etta kaupunki ei kalua sitoa paaomiaan. Myos Haminassa aiotaan kalkokauppa lopettaa, koska se on tuottanut tappiota kaupungille. Jatkamista ei kioin suunnitella Lakdessa j a
Raahessa. - "
Savonlinnasta^ Tammisaaresia j a Kdkisalmesta ei ole saatu lain-kaan tietoja.
• . • . ' E. W.