K u n luo katsauksen Kansantaloudellisen Ykdistyksen tyos-kentelyyn kuluneena vuonna j a vertaa sita lakinna edeUisten vuosien toimintaan, nayttavat yleiset piirteet samanlaisilta siina sukteessa,
etta Ykdistyksen kokotdisia on pidetty samaan tapaan kuin edelli-sina vuoedelli-sina. Mutta julkaisutoiminta on tana vuonna jossain maarin entisesta muuttunut. Uusien teosten julkisuuteen saattaminen on melkein koko vuoden ajan ollut pysahdyksissa, vaiklca )>Taloustie-teellisten tutkimusten)) sarjaan onkin vuoden kiduessa kyvaksytty kaksi teosta. Sen sij aan Ykdistys on uudelleen ruvennut julkaisemaan aikakauskirjaa, ja taman yliteydessa on pantu verraten paljon tyota j a varoja aikaisempien kirjavarastojen jarjestamiseen j a
levittami-seen.
Kuluneena vuonna Kansaiitaloudellisella YkdistykseUa on ollut kokouksia vakan enemman kuin edellisena kalenterivnonna j a sama maara kuin vuonna 1919 ek ykteensa kakdeksan, tama vuosikokous mukaan luettuna. Vuoden ensimmaisessa kokouksessa kelmikuun 4 p:na piti yli-insinoori Htigo Malmi esitelman Suomen koskista j a niiden kayttamisesta, nayttaen samalla jonkon mielenkiintoisia sMoptikonkuvia. Tama esitelma julkaistiin sittemmin Ykdistyksen aikakauskirjassa.
Seuraavassa kokouksessa, joka oli maaliskuun 10 p:na, piti Ykdistyksen esimies, professori Hannes Gebhard esitelman »Kras tarkea maataloustieteellinen tutkdmushaara agraaripolitiikan palve-lukseen», kosketellen suna maatilojen kannattavaisuustutkimusta.
Tamakin esitelma julkaistiin sittemmin Ykdistyksen aikakauskirjassa.
Ykdistyksen kokouksessa syntyi asiasta vilkas keskustelu, j a sen paa-tyttya annettiin Ykdistyksen johtokunnalle tektavaksi jattaa asiasta kirjekna Valtioneuvostolle. Se toimitettiinkin sinne seuraavan kuun alussa, pjrytaen kaUitusta panemaan asiaan vakavaa kuomiota j a ryhdyttaessa sita kehittamaan siina "kayttamaan myos kansan-talous- j a yleista tilastotieteelksta asiantuntemusta seka riittavia
Kertomus Kansantaloudellisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna ig2i. 347
valtiovaroja, sikali' kuin tutkimustyon parantaminen sita vaatii.
Asia on sittemmin ollut seka vilkkaan pokdinnan alaisena Ykdistyk-sen aikakauskirjassa ja..sanomalekdissa etta viranomaisten kasitelta-vana, mutta siita annetut lausunnot eivat "viela ole joktaneet varsi-naisiin tuloksun.
Seuraavan toukokuun 4 p:na pidetyssa kokouksessa esitti pankinjoktaja limit Poldn kavaintoja Amerikan Ykdysvaltojen n y k y i -sesta taloudeUi-sesta -elamasta. Esitelman jokdosta syntyi vilkas keskustelu, jossa kosketeltiin sikalaisten olojen eri puolia. -— Samassa kokouksessa ilmoitettiin YkdistykseUe, etta joktokunta oli kuktikuun I I —1 3 pma toimeenpannut ykdessa PeUervo-seuran joktokunnan kanssa julkisia luentoja, joissa Ykdistyksen esimies, professori Hannes
Gebhard oli'pitan3rt nelja esitelmaa pienviljelyksesta j a sen edistamis-' toimenpiteista.
Toukokuun 25 pma pidetyssa kokouksessa maisteri EemilHynni-nen kasitteli tyoajan saannostelya maataloudessa. Tama esitelma, j o k a sitten julkaistiin »Sosiaksessa Aikakauskirjassa*, kokdistui
etu-paassa kotimaan oloikin, j a se antoi aiketta erittain -vUkkaaseen kes-kusteluun, jossa suurin osa puhujia asettni kysymyksessa olevaa saannostelya vastaan.
Syyskauden ensimmaisessa kokouksessa, syyskuun 20 pma, lausui Ykdistyksen esimies, professori Hannes Gebhard muistosanoja Ykdis-tyksen jasenesta, kauppaneuvos Jalmari Sahlbomista, kuvaten kantii osuustoimintamiekena j a ikmisena. Esitelman »Onko rautatietariffe-jamme alennettava?)) piti allekirjoittanut, ja se julkaistiin sittemmin Ykdistyksen aikakauskirjassa. Esitelman jokdosta syntyneessa keskustelussa asetuttiin yleista tariffin alentamista vastaan.
Seuraavassa kokouksessa, joka pidettiin lokakuun 18 p:na, kasitteli professori Carl Tigerstedt saannostelyj arj estelmaa ravinto-kysymyksen kannalta. Sen jokdosta syntyneessa keskustelussa lau-suttiin toivomus, etta Ykdistys saattaisi esitelman sisallyksen maan kakituksen tietoon. X u n saannostelykysymys on sittemmin siirty-nyt pois paivajarjestyksesta, ei asia ole joktokunnaUe antanut aiketta toimenpiteisiin..
Marraskuun 30 p:na pidetyssa kokouksessa lausui Yhdistyksen esimies, .professori Hannes Gebhard muistosanoja Yhdistyksen enti-sesta esimiehesta, esittelijasihteeri Akseli Listosta, kuomanttaen erityisesti k.anen osottamastaan karrastuksesta maaseudmi vaka-vakisten olosukteiden tutkimiseen. Samalla Umoitettiin, etta Yhdis-tyksen puolesta oli laskettu seppele vainajan haudalle. — Senaattori 0. W. Louhivuori piti sitten muistopuheen itavaltalaisesta kansan-taloustieteilijasta Carl Mengerista, j a valtioneuvos / . R. Danielson-Kalmari esitti laajan katsauksen ykteiskunnallisiin aatevirtauksiin Suomessa i8mnella vuosisadalla. . .
-Taman vuosikokoiiksen okjelmassa on Yhdistyksen esimiehen, professori Hannes Gebhardin esitelma »Karjatuotaimon lisaamis-mahdollisnuksista meilla.))
Osanotto Yhdistyksen kokouksiin on ollut verraten epatasaista.
Useimmiten on kokouksissa ollut saapuvilla vain 20—30 jasenta, mutta muntamiin tilaisuuksiin on saapimut melkoista enemman jasenia ja sitapaitsi muuta yleisoa, jota eraisiin tilaisuuksiin on eri-koisesti kutsuttu. Ykdistyksen kokouksissa on siten taman vuoden aikana, ennen tata vuosikokousta, ollut keskimaarin 29 kenkea saa-puvilla. - - - •
.Vuoden alussa julkaistiia ))Ykteiskuntataloudellisten kirjoitusten>>
sarjassa maisteri Laura Harmajan kirjanen »Nykyajan kulutuspoli-tukan tektavia,)), j a se jaettiin Ykdistyksen jasenille. )^Taloustieteellis-ten tutkimus)^Taloustieteellis-ten)) sarjaan on kyvaksytty otettavaksi professori Hannes Gebhardin teos »Pien-viljelysolot j a pienviljelyspolitiikka Skandina-vian maissa)) j a toktori E. Nevanlinnan teos »Suomen valtion tulo-ja menoarvio.)) Naista on tulo-jalkimaisen painatus jo loppuunsuoritettu, joten teos voidaan ennen pitkaa toimittaa Ykdistyksen jaseniUe.
Alussa jo mainittiin, etta Ykdistys on uudelleen ruvennut jul-kaisemaan. aikakauskirjaa. Asia pantiin vireiUe tammikuun 4 p:na pidetyssa joktokunnan kokouksessa, jossa Ykdistyksen uusi esimies otti asian pukeeksi. Sittenkuin siita ok neuvoteltn useiden joktokun-nan ulkopuolella olevien Ykdistyksen jasenten kanssa, rykdyttiin neuvotteluikin professori / . H. Vennolan kanssa Ykteiskuntataloudel-lisen Aikakauskirjan luovuttamisesta takaisin Yhdistyksen kaltuun.
Niita ektoja, joika professori Vennola ilmoitti tahan suostuvansa, ei johtokunta katsonut voivansa puoltaa, mutta neuvottelut pantiin sittemmin uudelleen vireiUe, j a niiden tuloksena oli sopimus, josta Yhdistys teki paatoksensa kelmikuun 4 p:na pidetyssa kokouksessa.
Julkaisun paatoimittajaksi tuli taUoin Ykdistyksen johtokunnan jasen, toktori A. E. Tudeer ja muiksi toimituskunnan jaseniksi ent.
paatoimittaja, professori / . H. Vennola, ylitirektoori Einar Book^
professori 0. K. Kilpi, joktaja Yrjo Harvia seka johtokuiman jasenet senaattori 0. W. Louhivuori j a tohtori Paavo Korpisaari. Samalla kuin aikakauskirja taten siirtyi Yhdistyksen haltuun, luOvutti pro-fessori FewMO^ia; myos sen aikaisemmanvaraston, joka kasitti ykteensa vakan y l i 7,000 vuosikertaa.
K u n Ykdistyksen haltuun on vuoden kuluessa myos hankittu se ))YhteiskuntataloudeUisten kirjoitusten)) varasto, y l i 2,200 kirjasta, jonka Ykdistys' aikaisemmin on professori Vennolalta ostannt, on Yhdistyksenkirj avarasto karttunut verraten suureksi. vSe on k u i -tenkin voitu toistaiseksi sailyttaa Sosialikallituksen Tilasto-osaston huoneistossa, jonka kaytavaan on -vmoden kuluessa Yhdistyksen varoilla hankittu uusi kirjahylly. Kirj avarasto, jota edelleenkin on
Kertomus Kansantaloudellisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna ig2i. 349
hoitanut maisteri Tyy.ne Tyrni, on vuoden kuluessa saatu taydelHsesti
jarjestetyksi, ja sen jokdosta on myos voitu entista enemman ruveta ' harjoittamaan julkaisujen m3ryntia. Vuoden alussa johtokunta
maarasi nidle uudet hinnat, jotka yleensa ovat noin kaksi kertaa
korkeammat kuin alkuperaiset; Aikakauskirjan aikaisempien vuosi- * kertojen hinta on kuitenkin pysytetty edelleen 5 mk:na. Kirjojen
j a aikakauskirjojen myynnista on tahan-saakka. ollut tuloja Smk.
3,165: 98, josta Smk 1,302: — on saatu maisteri Laura Harmajan
»Nykyajan kulutuspolitiikan tektavista» julkaiseman kirjasen myyn-nista Valtion Kotitaloustoimikmmalle j a kakdelle naisjarjestoUe.
. Edistaakseen Ykdistyksen julkaisujen levenennsta j a tunnetuksi tulemista entista laajemnnssa piireissa Ykdistys joktokunnan teke-man ekdotuksen mukaisesti paatti viime lokakuussa pitamassaan kokouksessa jakaa Aikakauskirjan aikaisempia seka kuluvan j a ensi vuoden vuosikertoja ilmaiseksi maatalous-, teolksuus- j a kauppa-oppilaitoksille seka kansanopistorUe. Taman kirjalahjoituksen joh-dosta on Yhdistykselle saapunut suuri maara kiitoskirjeita, joissa lausutaan parhain tunnustus tasta toimenpiteesta.
Yhdistyksen kirjastoa on edekeen hoitanut maisteri Tyyne Tyrni.
Useat virastot,- liikelaitokset j a seurat ovat edeUeen lakettaneet julkaisujaan YkdistykseUe, joten kiijavarasto on vnoden^kuluessa melkoisesti ksaantynyt. ^
Ykdistyksen raka-asiat ovat vuoden kuluessa kekittyneet edul-liseen suuntaan. Tama on joktunut etupaassa niista lahjoituksista,
joita muutamat liikelaitokset ovat tekneet. Aikakauskirjaansa var-ten on Ykdistys saanut Kansallis-Osake-Pankilta 20,000 mk. Pohjois-maiden YMyspankki on lahjoittanut YkdistykseUe 15,-poo mk j a
Vakuuiusosakeyhtio Pohjola 10,000 mk. Valtionapua on Ykdistys saanut edelleen 10,000 mk, j a sitapaitsi on YkdistykseUe myonnetty 4,000 mk. niista varoista, jotka valtion tulo- j a menoarvioon on otettu tieteellisten seurojen kanUattamista varten. YhteiskuntataloudeUi-nen Aikakauskirja on saanut edelleen nauttia 8,000 markan valtion- • apua. Taman rinnalla ovat muut tulot, kuten jasenmaksuista saadut yli 4,600 mk j a julkaisujen myynnista saadut y l i 3,000 mk., verra-ten vahaisena erana. Yhdistyksen menot ovat supistuneet pie-niksi, kun julkaisutoiminnan kustannuksia on takan mennessa suori-tettu vain vahainen osa. Yksityiskohtainen selonteko menoista voitaneen lykata vuositilin yhteyteen. — K u n Yhdistyksen haltuun on kertyn3d; melkoinen maara rahavaroja, on kuluneena kesana mer-kitty 50 osaketta Werner Soderstrom Oy:ssa, joka on luovuttanut niita YhdistykseUe nimellisldnnasta, yhteensa 25,000 markasta, mihin tuli lisaksi leimavero, 1,000 mk.
Yhdistyksen jasenisto on kuluneena vuonna tuntuvasti ksaanty-nyt, kun Yhdistykseen on tahan saakka valittu 55 henkUoa. Kuoleman
I
kautta on Ylidistyksesta eronnut kaksi jasenta, kauppaneuvos Jal-mari SaMbom j a esittelijasihteeri Akseli Listo. Taten Yhdistyksen jasenluiu nousee jo melkoisesti y l i 30o:n, mutta joukossa on useita, jotka paikkaknnnalta poismuuttaneina eivat voi ottaa osaa Ykdis-tyksen toimintaan.
Vuoden knluessa on Ykdistys ollut edustettuna Societas Pro Panna & Flora Fennica-seuran loo-vuotisjuklassa, jossa Ykdistyk-sen tervekdykYkdistyk-sen esitti allekirjoittanut, seka Suomen I/Ukemies-ykdistyksen 25-vuotisjuhlassa, jossa Ykdistyksen puolesta pukui esimies, professori Hannes Gebhard.. Jalkimaiselta ykdistykselta saa-pui vakan aikaisemmin kutsu siiken esitelmatilaisuuteen, jossa tans-"
kalaisen Pinanstidenden paatoimitt&,ja Carl Thalbitzer esitti Saksan valuuttaoloja.
' Ykdistys on edelleeiikin ollut edustettuna Suomalaisen K i r j alii- • suuden edistiimisrahaston toimikunnan Ykteiskuntataloudellisessa , osastossa j a Alfred Kordelinin yleisen edistysrakaston toimikunnan tieteeUisessa jaostossa.
Joktokunnan jasenina ovat kuluneena vuonna olleet prof. Hannes Gebhard, esimiekena, senaattori 0. W. Lduhivuori varaesimiehena, \ tohtorit Paavo Korpisaari j a A. E. r*&erseka allekirjoittanut, joka on koitanut-myos ykdistyksensikteeriiijarakastonkoitajantektavia.
Tkintarkastuksen edeUiselta vuodelta toimittivat aktuari Eino Waronen ja. maisteri Br. Suviranta. - -~
Helsingissa joulukuun 14 pma 1921.
1 L . Harmaja.