B^ltelma,: Jonka Kansatjtaloiidelliseii Ykdistyksen kokonksessa , ' • • . • marrksk. g p= 1922,piti ^
• . , Maftti Movero, . • •
.'. Yli sivistyneen maailman on n y k y a a n todettaYissa'erittaki voimakasmieienMinto fcaikkeen-" Mntatilastoon, • Ne Jyrkat mimtokset, Jotka paattynyt. maailmansota on -aikenttannt kan- sojen talondellisessa. elamassa, ovat, kerattaneet yleisen t a i - peen,. vertailla nykyisia j a menneita .oloja,seka takystella tnle-
yaisnpteen tatkkaamalla - kekityssniintia. _ Btsittaessa t a r k o i -
^tnkseen soveltnvia. mittalnknja. on hnomio talloin etiipaassa kokdistnnnt n , s. Hntaindekseikin. • Ovatkan Hnnat meidan -paiviemme kansantalotid^sa ,keskeisimpia itmioita7 setiraten
lonHnlaisina eksponentteina eli ••osoittajina taloiidellista toi- mmtaa mita.erilaisimmilla aloilla., ^ .
• Sen sijaan. etta ennen maailmansotaa.kintaiadeksit oliyat varsin rajoitetttijen-piirien karrastuksen esineina, ovat,ne--iiyt . Jo,;snorastaan snnren yleison mielilnknja. Mita'fcayttaVat ky-^
vakseen yksityiset ken.kil6t J,a kofconaiset vaestorykmak alkaen^
, palkankoroitusta vaativista tyomieHsta ykteisknnnan .ktiipiila ofcviiii.. taionspoMitikkoikin Ja valtiomiekiin. Valitetaanpa sel- laisessa maassa kuin • Saksassa paasseen- valtaan taydetlisen indeksimoiiomanian, Joka on Jokapaivaiseen elamaan tnonnt.
Tiinden i^knlauseen: >>Reekne mit Ittdex;,»ja teknyt :siita talondel- lisen .elaman imperatiiyin. - • ,
^) Bdtiatd B-oseiibaiim: iHdexiiioiiomariie, Wirtscliaftsdieiist, Berlin, 1922,'N:o 42j'ss.-1006--8:
244 Martti Kovevo.'
.Hintatilaston osalle nSiii ttillnt vilkas ktiomio, on toiselta 4onolen vaikuttannt sen,, etta tata tilaston haaxaa on innok^
"kaasti r y k d y t t y kekittamaan. Maissa, joissa ennestaan on .oHnt kintatilastoa, on sita laajennettn j a sen menetelniia parannettn;
maat taas, joissa sita ei ole oUnt, ovat toinen toisensa jalkeen rnvenneet sita laatimaan.- E i Hene paljonkaan liioiteltua sanoa, etta nykyisin eri maatoikein k k v a n pyrkivat taHa alalia rikas- tuttamaan maailmaa joko nksillatai parannetnillaindekseiUa. ^)
Onpa karrastus ,.asiaan 'erailla' takoilla' niinkin snnri, ettei ole tyyd3d;ty laatimaan indekseja v a i n oman maan/oloista, vaan,.
ulotettn tntkimukset vieraisiinkin kansantalonksiin. Niinpa Pokjois-Amerikan'.-Ykdysvalloissa. on n. s. I^ederal - Reserve Board ryktyn^^t laatimaan- omaa tukknkintatilastoa mnista maista, knten Knglannista, Ranskasta, Kanadasta j a Japanista, saadakseen aikaan yktenaisilla pemsteika olevan kansainvali-
sen- tnkknkintatilaston. , •' • - ' Meika sen sijaan on. kintatilasto saannt osakseen paljon^
vakemman "knomiota knin nseissa mnissa maissa. lytikannotta- matta • Tnkikakitnksen tilastokonttorin laskemia tnonti- j a vientikintojen indekseja, on meika vain-vakittaiskinta- j a elin- knstannnstilastoa. " Niin tarkeita knin^ nama tkastot ovatkin/
ei niita-^ knitenkaan voida pitaa riittavina tyyd3d:tamaan nyky- ajan mittalukntarvetta. Vakittaiskintatilasto valaisee kinta- tason vaiktelnita paaasiaUisesti kulnttajan nakoknlmalta; .tnonti- 3 a vienti-indeksit taas, paitsi sita, etta ne kokdistnvat ekka liiaksi rajoitettnnn alaan, senraavat- liian kitaasti kekitysta, ne k u n nseissa -tapanksissa ovat jo knukansia aikaisemnkn sovittnjen kauppojen eksponentteja. Naiden tilastojen lisaksi on ekdottomasti tarpeen- ttikkukintatilasto. Bnsinnakin edns- tayat tukkukinnat paremmin knin mnnt H n n a t talondfelHsen elaman 'kokonaismitta, ne k n n kasittavat m i t a erilaisimpia' aloja j a tnotantoasteita. Jos takdotaan senrata kintatason vaihtelnita mydskin yleiskansantalondekiselta nak6_fctilmalta
— 3 a tamakan on valttamatonta—;"tarjoavatsenvttoksi silken 1) K s . esim. • Wilhelm Morgenroth: Indexziffern, Handworterbttbt der Staatswissenscliafteii, 4. Anfl. V . B . s. 396: )>]5i±ie ttngelietire F l a t der verscliie- denst'en Imdexsysteme in. fast aEen Ijandera ttlid G-rossstadteii>>,
Tukkuhintatilasfon periaatteista. 245
' tukkuMnnat. sopivimman. aineiston.- kisaksi seuraavat t u k k u - • -kinnat paljon kerkemmin knin. vakittaiskinnat, talouselaman • .kekitysta, samalla kuin; niista on saatavissa arvokasta lisava-
laistusta vakittaiskintaliikkeeseenkin, - kopuksi ovat t u k k u - kinnat enemman knin muut )>standardisoitnja» j a siis tarkem-
"min myos . tilastolksesti tavoitettavissa, Tukkiihintatilaston punttuminen maastamme on' sita kuomattavampi,- k u n t a k a i - sen tilaston ovat j d ektineet k a n k k i a itselleen sellaisetkin, maat .kuin Kiina^ja Peru. •'•) ' ' ' " -
Nyttemmin on kuitenkin toiveita'siita, etta tama epakokta lakeisessa tulevaisuudessa tulee korjatuksi. Bduskunnan pankki- valtuusmiesten esityksesta on nim. Valtioneuvosto antanut - TilastoUiseke Paatoimistoke tektavaksi sunnniteka maatamme varten tukkukintatkastoa,, daadittavaksi ensi " vuoden alusta alkaen. Seura.avassa esitettakoon senvuoksi" eraita nakokoktia, j o t k a . mielestani ovat tarkeita snunrdteltaessa vastaista tukku- kintatilastoamme. ^ •' . - • / - ' ; . •
E n s i sijassa maaraa kintatilaston kokoonpanoa se tarkoi- 'tuspera, jota sen tulee palveUa. Taman mukaan erotetaan
tukkukintaindekseja kaksi paalajia: i ) . yleisen talouselaman
• indeksit, n . s. »general-purpose index nnmkers» ek »indice mo- ' netaire du-monvement.-general des prix»," kuten'ranskalainen
•kpcien Marck niita nimittaa, j a g ) erikoisaloj en indeksit^). Onko laskettava yleisen taloaselamS.n indekseja, jotka kuvastayat koko kansantalonden kintatason-vaiktelnita, rakan ostokyvyn- mnntoksia y. m. s., vaiko erikoisalojen indekseja^ kuten kulnt- tajaitt t a i tnottajain indekseja, siita riippun oleellisesti, millaisia
1) Tnkktiliintatilastoii tatkeydesta t s . esim.: ' . . '
E d w a r d X-ipmski: • - Indeks, cen kurtowyeli w Polscej R e w e mensuelle de Statistitjuej f Office ceHttal de Statistique, Varsovie, 1922, Tome V , fasc.;
2, ss. 56—57. , ' ' . • o
•Wiltelm Motgettfotii. m. t., ss. 39/5, 401—^404.
The Statist, 1922, N:o 2330^ s, 567 j a K:o 2335, ss. 748—749=
^) Horace Secrist: A n Introdniction to Statistical MethodSj New York, 1920, ss. 298—299.
Lmcieii March.: I^es modes de mestare dn monvement gfaierale des prix^
Metron, E.oyigo, 192X5 Vol. i N . 4. ss. 58—61.
•246 Martti Kovero.
tavaroita j a miten snnren luknmaaran niita tilaston tnlee kasit- taa. Jos kysymyksessa dn ensin mainittn indeksilaji, tayt3ry sikoin tavaroiden v a l i n t a oka makdoUisimman monipnoHsta j a niiden Inynn pakostakin tuUa Snnreksi." Sikoin ei voida tjj- t y a yksipnolisesti raaka-aineisiin t a i pnolivaknisteikin, t a i etn- paassa valmiisiin kulntustavaroikin, t a i muikin lopulksiin tnot- teisiin, v a a n tulee tavaralnettelossa ,olla eri tnotantoasteet j a eri kauppa-alat edustettuina makdolksimman oikeassa sukteessa.
Katsoen, silken, etta tutkimukselle on erittain tarkeata oka selvilla myoskin kintaliikkeen yleiskekityksesta,'ja varsin- kin,- k u n ne tarkoitusperat, joikin lakinna n y t meilla t u k k n - kintatilastoa tarvitaan, edelljdtavat jos mitkaan juuri »indice monetairea», on mielestani tama nusi tilastomme snunniteltava rdin, etta siita voidaan laskea yleisen talouselaman tukkukinta- indekseja. T a m a ei'knitenkaan viela merkitse kielta^tymista tarkeista erikoisalojen indekseista. Yleisen talouselaman indek- sien, okeUa voidaan ' samasta aineistosta, jakamalla se vain' sopivasti, laskea useita-mieltakiinnittavia erikoisindeksejakin..
Niinpa amerikkalaisen, federal Reserve Boardin tukkukinta- tkastossa on yleisen talous'elaman indeksin okella^kymrnenen erikoisindeksia, nim. raaka-aineiden, tnottajain, kuluttajain, ' maanviljelystnotteiden, karjataloustuotteiden, metsatuotteiden,
mineraaken, kotimaisten tavarain, tuontitavarain j a vientitaya- rain indeksit. Takan. tapaan olisi luonnolHsesti meillakin mene^
teltava. . . • _ • . ,
Asettuessamme "siUe kannalle, .etta nndesta t u k k u k i n t a - tkastostamme tulee voida laskea yleisen talouselaman indek- seja, olemme ^amalla joktuneet vaatimukseen, etta tukkukinta- tilastpmme »tavaraluettelon» tulee oka kyllin • monipnolinen,-' - niin etta siina eri alat j a vaknistusasteet ovat oikeassa sukteessa
ednstettukia." Tavaraluettelon monipuoHsuntta ei suinkaan voida pitaa vakemman tarkeana sivuseikkana, vaittaen, etta karvempienkin tavaralajien kintaliike riittavasti kuvastaayleista kintakiketta. Todelksuudessa on nim. asian laita niin, etta raaka- aipeiden kinnat vaiktelevat< paljon jyrkemmin k u i n valmiiden ' tuotteiden, maataloustnotteiden kinnat oiknkisemmin k u i n
Tuhhuhintatiiaston periaatteista. 247
muiden tuotteiden,^ j , n. e. ^) Miten erilaisia tuloksia saadaan' kayttamalla Mntatietojen keraandsessa erilaika kokoonpantuja- tavaralnetteloita, n a k y y m. m, siita analyysista, jonka Y k d y s - valtain Bureau of. Labor Statistics o n t e k n y t Amerikanerituk- kuMntaindekseista.. S y y n a ' takan tutkimukseen ok se," etta . seitsemasta~-tukkukintaindeksista toiset osoittivat - kintatason
muntokset kaksi kertaa niin, snnriksi knin toiset. \- •
det saattdivat oka ' niinkin . suuret, etta toiset indeksit sa- mana.yuonna osoittivat nousua,'toiset laskna. lyakempi.indek- - sien tarkasteln toi kuitenkin ilmi, etta erdavaisuudet joktuivat paaasialHsesti siita, missa maarin - eri indeksit kasittivat raaka- aineita, ravinto-aineita, v a l n k i t a teoUisu-Ustnotteita-J. n..e. Ne indeksit.,-'jotka tassa sukteessa olivat samanlaisflia pemsteillaj pitivat keskenaan jotenkin k y v i n y k t a ,
Bdella esitetty seikka ansaitsee erifcoista knomiota sen vnoksi, etta se kaytannossa- niin nsein nnokdetaan. VarsinMn vankemmat tnkkukintatilastot antavat tassa kokden - toivo- muksike paljon' tilaa. Niinpa englantilaisissa Sanerbeckin j a ' Kconomistin tnkkukintaindekseissa on paapaino kokonaan raaka-aineilla J a maatalonstnotteilla, samoin Englannin v i r a k i - sessa 'Board of Traden tilastossa j a Ranskan tkastokisen keskus- yiraston tilastossa. Sen sijaan Y k d y s v a l t a i n Bureau of I^abor Sta- tistics'in vankemmassa tnkknkintatilastossa esiintyvista tava- roista on v a i n 20 % raaka-aineita j a 70 % valmiita tnotteita.
Amerilskaiaisen AnnaEstin tnkkuHntaindeksi taas pernstuu yksinomaan ravinto-aineisiin, samoin -Gibsonin. ^) .
'Sen 'sijaan on viime vnosina ollut knomattavissa selva- pyrkimys saattaa tukkuMntatilastoJen. tavaralnettelot moni-
1) Horace Secrist: m. t., ss. 361—372, . '
E.. H . Hooker: The Course .of Prices ..at Home and Abroad 1890—igiOj, Journal of the R o y a l Statistical Society, lyOfldoD., 1911, Vol. I ^ X X V , Part I , , ss.-1—36,
Marcel I^ekoir."-Etudes sur l a Formation et le Motivemetit des P r i x , Paris,.
1913, 8,146. • ^ • . .
^) Horace Secrist: -m. t., ss. 364—366.
E m i l H o f m a m i : Indexziffem i m Inland niid i m A-asland, Karlsrttke, 1921, ss. 24, 92. . ' •
pttolisemmiksi, milloiiL kysymyksessa on yleisen talouselaman indeksi. Englannin- Board of Trade on alkanut kerata kinta- "
• tietoja indeksiaan varten myos valmiista tuotteista, Ruotsissa' on kanppakollegio r y k t y n y t julkaisemaan-tnkkukintaindeksia, jonka perpstana dleva tavaraluettelo kasittaa'tuotteita raita erilaisimmilta aloilta j a eri valmistnsasteilta aina kankaita, kenkia, snkkia j a tulitikkuja myoten. Samaten Belgian nusi.
tukkukintatkasto kasittaa.raaka-aineita, puokvaknisteita j a kulutustavaroita. • ' Myos Eedetal Reserve' Boardin ' tukkn- kintatkastoissa j a Bureau of k-abor Statistics'in - uudessa tilastossa on -indeksit laskettu makdokisimman monipnoksen.
aineiston -nojaUa. Uudemrnista tukkukintatilastoista, jotka tassa sukteessa kelpaavat esimerkiksi, mainittakoon viela Unden Seelannin j a Kanadan.. Vankemmista^ on 'Bradstreetin j a Dunin tnkkukintatilastot' alnnpitaen. suunniteltu taman peri- aatteen mukaam'^} ' - - - , • ' '
Tnkkukintaindeksi ei • knitenkaan 'saa olla pelkka mate- maattinen keskimaara eri kinnoissa maaratt37na aikana tapaktn- ^, neistaimuutoksista, v a a n tulee sen, vastatakseen tarkoitustaan,.
oka »mittaluku», joka kuvastaa myoskin kinnanmnutoksien snkT teeilista kansantaloudekista'merkitysta. ^) K a i k k i ' k i n n a t eivat sen vnoksi ole y k t a tarkeita tuldbikintatilastoUe, niinkuin.niika ei ole samaa vaikutusta talondelliseen elamaankaan. T a m a n jokdosta maariteltaessa sita taloudeUisten toimintojen koko- naisnntta," jonka mittaluknna tnkkukintaindeksin tulee olla, erotetaan erilaisia kansantalondeflisia vol3rmeJa.' Pukeen ollessa yleisen - talouselaman indeksista esiintyy nalta kaytanuossa
- ^) A . W . Plus:- The Measurement of Prices CtangeSs, Journal of the R o y a l Statistical Society, London, 1921. Vol. I ^ X X X I V , P a r t I I , ss. 184, 192—197.
Horace Secrist: m.t.yss. 334—335, 356—3S9, 364-
Federal Reserve Bulletin 1922, ss. 147—igo, 801—'806, 922—926, 1052—
1059, J214.
Kommersiella Meddelanden, ntgivna ay KommerskoHegium, Stockholm.^
1922, Maj, ss. 637—645.
Malcolm Fraser:- Price-s.-An Inquiry into Prices i n New Zealand, Welling- ton, 1930, Si 145. • . • .
R.-Ziickerkandl: Die statistische Bestimmtmg des Preisniveans, H a n d - . worterMfeh der Staatswissenschaften, Jena. 1910, V I , s. i i f g .
TukkuMntaiilaston penaatteisia. 249 •
'senriaavat paatyypit: i ) - kotimaisen ttikkukatippavaikdon vo- lymi; •2) kansantalotideii-koko kanppavaikdon volymi, 3) kan- - santalotiden kulutuksen volymi, siis tnotanto + tnonti — v i e n t i , ' j a "4) kansantalouden vuotuisen-tavarankankinnan volymi, siis tnotanto -h tnonti, vakentamatta -vientia. Aina tata nako- koktaa' ei kyllakaan ole otettn tietoisesti knomioon snnnnitek taessa tukknkintatilastoa. Kieltamatta se kuitenkin on siksi tarkea, etteksita voida jattaa syrjaan. Se seikka naet, minka- lainen volymi valitaan, v a i k u t t a a ainakin jossain maarin tilas- ton tayaraluetteloon j a oleelksesti n. s. punnnksiin, joista myo- kemmin tnlee puke. . - —
Yleisimmin on kaytannossa kansantalouden knlutuksen volymi. ' Sen mukaan oli laaditttt Englannin-Board of Xraden v a n k a tnkkuHntatilasto; silken nojantun. edelleen amerikka- laisen Dimin, Anstraakan, Unden Seelannin, Etela-Afrikan, K a n a d a n j a Saksan tilastoffisen Reicksamtin ttikkukintatilasto.
Kansantalouden vnotuisen kankinnan voljntni taas on kay- tannossa Englannin Board of Traden nndessa tukkukinta- tilastossa, amerlkkalaisen Federal "Reserve Boardin kansain- valisessa tukkuMntatilastossaj, - Y k d y s v a l t a i n • kanppadeparte- mentin Julkaisemassa ;WaT. Industries'- Boardin tukkukinta- tilastossa ja, ilmeisesti itaHalaisessa' prot B a c H i i tiikkukinta- tilastossa. Kotimaisen tnkkukauppavaikdon volymin mukaan taas on laaditttt Ruotsin kanppakollegioii ttikkukintatilasto 3 a kansantalouden 'koko kauppavaikdon mnkaan ikneisesti Y k d y s v a l t a i n Bureau of I^abor Statistics'in tukkukmtatilasto. ^]
Carl Ballod: Das Problem der Preisbewegtuig tmd Verbraticlissteige- rtuig i n den letzten 40 Jaliren. I .England. Zeitschrift des IConigl. Prenssiselien -
Stat. I,andesamts, Berlin,, 1912, I I , s. 178.
Horace Secrist: ; m. t., s. 358. • \
Commonwealth, Btureau of Census and Statistics. Amstralia; Prices, Pnr- ciasing—-Power of Money ete^, Report 12, Mlbotime, 1922, ss. 75—76-
Malcolm Eraser: m . t . , 83,146—148.
Wirtschaft tmd Statistik, heransg, v. .Stat. Reictsamt, 1921, N:o.7, s. 322.
A . W. F l n x : m. t.,,s. 183. ' ' -' '
"'Federal Reserve'Bulletin: ed. m-, palkat.
Wesley C, M i t d i e l : International Prices comparisons, -Department of Commerce, WasMngton, 191.9, s. 7.
Kommersiella Meddelanden, 1922, ss. 623—624.
2SO - . • • . _ " „ - Maftti Kovero
J .• • Myoskin teoreetikot ovat. asiassa eri kannaka., Nnnpa ame- rikkalainen prof. I r v i n g Fisker, l a k t i e n , kvanttiteettiteoriaan' . pernstnvasta )>vaikdon j'^ktalostaan)), on sita mielta, etta tnkkn-
kintaindeksin tulee kasittaa kaiken. tavaranvaikdon, siis seka kotimaan etta ulkomaankanpan, mntta ei varastoja, tuotantoa;
omaa kulntusta-varten j . n. e. Katsoen silken, etta sekaisessa "
'snnressa maassa k n i n Ykdysvakoissa ulkomaankanppa on snk- _teelksesti kovin pieni, ainoastaan noin i % kotimaankanpan - arvosta, on. kanen kasityksensa mnkaan Ykdysvaltoikin nak-
den kaytannossa taysin riittava sekainenkin tnkkukintaindeksi, joka nojantun vain, kotimaan kanpan volymiin. S i t a vastoin esini. itakalainen professori Costantino Ottolengki asettaa krite-..
rioksi tavaran merki-tyksen kansan taloudekiseke elamaUe.
Sen vnoksi olisi kanen mielestaan' otettava lukuun k a i k k i tar-
•keat-tavarat, -katsornatta silken, missa.maarin ne-esiintyvat'•
kanpassa. kTiinpa tulisi 'tnkkukintaindeksin kasittaa seUaiset- k i n tavarat, joiden kauppavaikto on sukteekisen pieni, m n t t a ' n. s. fcotitarvekulutus snuri, t a i jotka ovat t i r k e i t a maan tuo- tannonkaaroifle, syysta etta ne saavat aikaan suuria tydn j a paaoman Inkkeita. Professori Ottolengki asettu.u .'taman jok- dosta skle kannaUe, etta tukkukintaindeksin tulee olla mitta- Inkuna tuotannon j a tuonnin ykteenlasketuke volymkle. ^) Saksalainen professori ,.R. Zuckerkandl vikdoin jpanee paa- painon sike seikakej m i k a merkitys tavaraUa on kansantalou- teen kuuluvien kulutustalouksien kokonaisuudeke. Sen vnoksi oKsi tukknkintatilastoa. varten vakttava ne tavarat, joiden kotimainen kulutus on siiurin. ^) Kukitusvolymia snositeltiin myoskin Pariisin tilastosenran kokouksessa kesak. i 8 p ; i 9 i 9 . ^)
1) Irving Fislier; Tlie Purcliasiiig Power of-Money, New Ytirk,• 1920,- ss. 217—218, 233, 374—37'S- . , •
2) Costentino OttolengM; Wholesale Prices in. I t a l y during t i e Great War, Journal of the R o y a l Statistical Society, I/ondon, igao.Vol. I / X X X I I I . Part I I I , ss. 464—^465, Part I V , ss. 646—647.
^) R . Znckerkandl: m t., s.-i'i60i
Journal de l a Socifete de Statistique de Paris, 1919. N . 7, $s. 244—246.
Tuhkuhmtaiilaston periaatteista. 251 Ratkaistaessa, mika naista volymikasitteista on asian-
mnkaisin, k n n on pnke ^deisen talonselaman tnkktikintaindek- sista, on kysymys itse asiassa siita, onko nlkomaankanppa,, varastot j a n. s. kotitarvekulntns otettava kikunn, v a i ek Ulko- maankanpan jattamista knomioon ottamatta pernstellaan silla, etta se mnodostaa oman erilksen alansa, Jonka kintatasofla ei ole rnttavaa ykte3d;ta kotimaankanpan kintatason kanssa, Varsittkin on nain asian laita vientiin nakden. Sen kinnatkan vaiknttavat korkeintaan vakllisesti kotimaankanpan kinta-;
tasoon. T a t a kasityskantaa "ei mielestani knitenkaan voida kyvaks3?-a. N i i n kieltamatonta k u i n onkin, etta kotimaan-- katlppa j a ulkomaankanppa ovat "kokonaan eri aloja, v a i k u t - ' tavat ne, kuitenkin. toisiinsa. Sitapaitsi qn rakan ostokyvyn sek ville saamiseksi tarkeata, etta ne kintatiedot, Joiden perusteeUa indeksi lasketaan, ovat makdokisimman erkaisilta aloilta, mak- dokisiinman vakan toisistaan riippuvaisia, jotta '»rinfluence -commune» ^) tu.lee. sita varmemmin nakyviin. erikoisvaikutuk-
sien.seasta. , .
Sita vastaan taas, etta mydskin varastot j a kotitatvekulu- tns olisi tnkknkintatilastossa otettava knomioon, voidaan vait- taa,-etta nama eivat lainkaan ole edes ,myotavaifcnttamassa tnkknkintojen muodostnmiseen. On k y k a . totta, etta . kinta- tiedot, Joikin tnkkukintaindeksi perustuu, saadaan yksinomaan tukkukaupasta,, Sen vuoksi, »mekaanisesti» katsoen,, olisi .knomioon otettava v a i n ne paljoudet,jotka fculloinkin esiinty-
vat tukkukaupassa tarjontaa edustavana tekijana kinnanmno- dostuksessa. Toiselta puolen voidaan kuitenkin kuomauttaa, etta tukkukinnat ovat-jonkinlaisia raakoja keskimaarakintoja ykjpaataan, »tkat wkolesale prices rougMj^ represent ak piices.» ^) 'Meidan paiviemme rakataloudelKsessa kansantalondessa maa-.
raavat kinnat kaikMaka. Kanpassa esiint3men kintoj en-mn- k a a n arvioidaan varastoja, -tekdaan -kannattavaisuuslaskelmia, suunnitekaan uusia tnotantoyrityksia' j a lakkautetaan vankoja J , n. e.. Maanviljelijakin koettaa niiden mukaan okjata tuotan-
l/ucien Majrcli: m. t., s- 73.
') Ir-ring Eisher: m. t., s. 228.
2$z - _ Mm-m Kovero.-',
tonsa j a kotitarvekultittiksensa. Maanviljelijan talouskan itse asiassa. jakantun tuotantotalqnteen j a kulutustalouteen. - Joko tietoisesti t a i kuomaamattaan kinnoittelee kan; tuotantotalou- destaan kulutustalouteensa luovuttamansa tuotteet. Mydskin maatyomies arvioi luontoispalkkansa yleisten kintojen mukaan.
Ajatelkaamme, etta yktena vuoima k a i k k i maatyolaiset saavat tarvitsemansa sydmaviljan luontoispalkkana,' toisena vuonna ostavat sen joko suoraan isanniltaan t a i naiden-kanp- piaike myymista varastoista. Silloin on — ceteris paribus — molemokssa tapauksissa todellinen k y s y n t a j a tarjonta sama.
Mutta jos indeksin volymiksi otetaan. v a i n kauppavaikto, on ensinmainitnssa tapauksessa viljankinnaHa paljon -keikompi vaikntus loppuindeksiin kuin" jalkimmaisessa.'Tavakaan voi- daan mydskki sanoa etta maanviljelijan" omafcin kulutus on oga yieista kysyntaa j a dmien tarpeiden tyydyttamiseen kay- . tetty tnotanto osa yieista tarjontaa. ^)' Tyyd3rttaakd k a n tar-
peensa -kasvattamaUa itse viljan t a i .ostamalla sita, riippun"
siita, miten vaUitsevat' kinnat saattavat kanet jarjestamaan tuotantonsa," Se seikka, -etta kinnat' eivat makdollisesti tnle pys3miaan entiseUaan, jos maatydvaki j a maanviljelijat jou-'.
koUa siirt3rvattyydyttamaan viljantarpeensa kauppavarastoista,' ei v a i k u t a mitaan asiaan kysymyksen okessa volymista. P aa - asia on, etta • kummassakm tapauksessa tukkukauppakinnat ovat. yktalailla •»raakoja keskiarvoj a» j a k y s y n t a seka t a i j onta
— ceteris paribus —^on sama. Ovatko kinnat vakittaiskauppa- liint(g°a, varastojendnventtoimiskintoja, luontoispalkkojen vaik- tokintoja t a i kintoja;, - joilla maanviljelijan tuotantotalous. ve- loittaa kanen kulutustalouttaan, itse asiassa ne k a i k k i kuiten-
k i n seuraavat valKtsevia tnkkukintoja, pitemman t a i lykyem- m a n vakmatkan paassa. ,
Silken nakden, etta tukkukintaindeksin t-ulee mitata kinta- muntoksia ottaen kuom.ioon mydskin niiden vaikntuksen'kan-
. i) ' K s . m. m. M . A . Beattjon: ''Sttr l a question des.»index numbers>>j Bulletin de I'Institut international de statistique, Tome 11, i:er livraison, 1887, s„ 109: »I^s prix de chaqne mardaandlse et de chaque service varie sens cesse, par I'effet de Tofffe et de l a demande, on,' pour .paries plus
correctement, de l a production .et du besoin,* ' •
Tuk-hukmtatilaston periaafieisia. 253
santalouteen, voitaneen pitaa p a r i a i t e n tarkoitttstaan vastaa- v a n a seUaista volymia, joka kasittaa koko ttiotamioii ymna- ttioiniin, vakentamatta kotitarveknlntttsta" t a i vientia. J o s volymiksi' -otetaan ainoastaan kotimainen tnkkukanppavaikto, v o i tilastosta jaada pois tarkeita knlntns-- j a vientitavaroita, knten esim. meilla sakatnotteet, joiden alafla ei meilla ole ole- massa kotimaista tnkknkanppaa. J o s volymiksi taas ote- t a a n kotimainen "knlntns, saattaa kayda, knten Etela-Afri- kassa-"^), etta-tarkein vientitavara j a a knomioon ottamatta.
Etela-Afrikan tnkknkintatilastosta on nim. taytynyt jattaa pois vika, maan paatnote, koska sen ka3rtto omassa maassa on
$ukteeflisen vakaista. * _ -
• Saatnamme itsellemme - selvitetyksi laadittavan tnkkn- iintatilaston tarkoitusperat j a sen kansantaloudekisen volymin.
voimme syventya itse tilaston- kokoonpanon yksityiskoktiin.
.I^aliinna tulee' talloin ratfcaistavaksi kysymys kyodykkeiden l u v u s t a . V a i k k a k i n on selvaS., e-fcta yleisen talouselaman indeksi
•edell3d;taa .perustakseen laajempaa tavaraluetteloa kuin j o k i n 'erlkoisindeksi, voidaan tietysti- aina snunniteka tavaraluettelo karvempia tai'useampia kyddykkeita kasittavaksi. Jos'tarkas- .'telemme ulkomaiden tukkukintatilastoja, knomaamme niiden Talika tassa kokden kyrvinkin suuria eroavaisuuksia. O n sel- laisia, joiden tavaralnettelot -kasittavat- v a i n mnutamia k y m - -menia eri kyddykkeita, knten englantilaisen Sanerbeckin' (45) j a Hconomistin (44), Ranskan tilastoffisen kesknsvixaston (45):,
Saksan tilastoffisen Reicksamtin (38), "Egyptin (23)_. Toisaalla on taas tukkpkintatilastoja, .joiden tavaralnettelot kasitta- v a t satoja kyddykkeita. M i n p a Bureau of I^abor Btatistics'in tnkknkintaindeksi ' perustuu 404 eri kyodykkeen Mntaan,
K a n a d a n tyodepartementin indeksi 271, Dunin indeksi 2 0 0 — 300 j a Etela-Afrikan 188 kyodykkeen kintaan. Y k d y s v a l t a i n katippadepartementin julkaisemassa W a r Industries Boardin tukkukintatilastossa on-kyodykkeiden l u k u kokonaista-1371.
Naiden aarimmaisyyksien vaHfla ovat sitten keskirydimana
1) L a Gazette An. Ttayail, pulbliee pat L e Departement dn TraYail, Ca- nada, Ottawa, I 9 i 9 j N:o 12, s. 1639.
Maftti Kovero.
Englaimiii'Boafd of Traden tilasto (;i5Q]^.R-notsinkanp|)akotte- gion-tilasto .(i6o),- K i i n a n •(147], Belgian (0:28)/Unden Seelan- nitt,(io6), Italian (100),, FranMnrter^Zeitnngin .(§8) laAnstraa-' Han (g-2)'tilastot.-) r.-' / . , ; _
On- selvaa, etteivat nain snnret eroavaisundet joKdn kansan- talondekisten olojen erilaisnndesta,- vaan eiilaisesta'teoriasta.
Itse .asiassa\onkin/talonstieteen tntkijain vakfla tassa'kysy-•
n3;yksessa^3>rkkaa erimieksyytta olemassa. ^Ansainnee mainita, etta Englannissa, i88o4nvundopnka erikoinen kunluisista tiede- miekista. kokoonpantn komitea p.okti pefnsteellsesti .asiaa-ja' tnli sellaiseen .loppntnlokseen, .etta - tnkknkintaindeksi on pa-' ras,, knn se .kasittaa, vain ranutamia kymmenia eri kyodykkeita.' Koiiiitean_ - snosittelemassa maffitavarainettelossa oli kyodyfe keita ainoastaan .27 eri artikkeka rykndtettyina . knnteen ala- rykmaan. ^) Pienta • kyodykelnkna' snosivalla, snnnnaka on edelleenkin kannattajia,. kuten englantilainen professori Edge-- wartk ja:aiQ,erikkalainen professori I r v i n g Fisker/.Sensi3aan on esini. rausfcalainen taloustieteen t n t k i j a j a tilastomies I/Ucien -Marckaiyan'painvastaista mielta. Koska'kintojen vaiktelna ei aikeuta y k s i ainoa sjj, v a a n lukuisat eri vaiknttavat voimat,, joiden alaisinaeri• tavarat ovat-eri lallla, tulee kanen ktsityk-- sensa" mukaan, tukkukintaindeksin kasittaa. makdoffisimman suuren Invun j a toisistaan'makdoflisimman v a k a n riippuvaisia _ kintoj a, jotta •satunnaisuudet tulevat;.eKmindidniksi. Indeksim '••kan''tnlee olla »nne valeur approckee d'une fonction,'de'tons
les prix.)> ^) Samatta k'annaka. on professoxi Wesley M i t c k d l .fa kollantilainen tilastomies-C A . Tefxiju .Stuari-
';Snppean tavaraluettelon kyvi'a pnolia ovat .seuraavat Sei=
/ I ) Federal.Resetve Biilletin, 1922, s. 1212. • ,. ' , 'Horace Secrist; m , t , , 33.356, 358, 360, 366.
-Malooim Fraser: ra. t., s. 146, . :
®) Irvlhg Fisher: m. t.,;ss. 228—229. ' ' _ ' -
Lucien March: ro, t . , ss. 72—73, 84—-85. ' • Horace, Secrist: m, t., ss. 306—307.
C, A- YerriJxL Stuart: Meidifflg • tot de'- Beoefeiiiiig der Statistiekj, I I I , Haarlem, 1915, s. '220. - . .'
TukkuhintaUlaston peviaatieisia. 255
kat: i ) eri tavarain Hntatietoihin j a punnnksiin voidaan omis- t a a enemman tyota j a siten saada netarkemmiksi, 2) Mntatie- tojen keraaminenon kelpompaa, k u n rajoitutaan v a i n katvoihin kelposti identifioitaviin paaartikkeleikin, 3) tilasto on nopeam- . m i n ' saatavissa^valmiiksi. -Menetelman keikkona puolena "on
kuitenkin se, etta tilasto kelposti j a a Inan yksipuoliseksi, sa- mafla kuin-satunnaisuudet voivat Inaksi paasta vaikuttamaan lopputuloksiin. K t m nim. tavararykmaa edustaa vain y k s i tavaralaji j a -laatu, paasee t a t a ainoata laattia kokdannut tavararykman yleiseen 'MntaHikkeeseen nakden' polkkeukseki- nen kinnanmuntos vaikuttamaan kialksetta voimalla indek- siin. ^) . Sen vnoksi onkin y k a enemman "kaytannossa siirr3d;t3^
laajempiin tavaraluetteloikin. Bureau of Eabor Statistics'in tava- raluettelo kasitti V . 1913 252 kyodyketta, v . 1920 koroi- tettkn niiden ltifcu,.34o:ksi j a 1922 404:ka, ^) Itse Englan- missakin koroitettiin Board of Xraden tukkuHntatilastossa
kyodykkeiden l u k u viime vuonna 47:sta 150:een. T a m a n tukkokintatilaston uudistaminen ok samana vuonna Bng- lannin _ Ktminkaakisessa tkastoseurassa keskusteltm alaisena siita pidetyn yksityiskoktaisen esitelman jokdosta j a sai osak- seen tayden kannatuksen. ®) Mainitsemista. ansaitsee myos, etta mnissakin maissa, joissa viime vnosina on pantn-toimeen uudistuksia' talla alaka, on yleensa otettn ka3d;ant6dn noin 100-—^150 kyodyketta kasittava tavaraluettelo.
Meidankin uusi tukkuHntatilastomme olisi. , mielestani snunniteltava laajan tavaraluettelon pokjalle. Knitenkaan ei"
meika olisi pyrittava kovin snuriin kyodykelukuiHn, v a a n k u l - jettava keskitieta. Meidan taloudellinen elamamme j a sita esittava tilasto ei. viela ole siksi keMttynytta, etta taaka voitaisiin ajatella 'Ykdysvalt'^in esiknvaksi ottamista. Muis- tettava on sitapaitsi, etta tavaraluettelon laajentaminen
1) A . W . F l u x : m. t.^ s. 182. ' " . " , . .
^) Horace..Secrist" m. t . , ss. 333, 341.
Federal Reserve BtdletitLj 1922, ss. 1091^ 1094.
•-'3) 'Journal of the R o y a l Statistical Society 1921, Vol. L X X X I V . Part I I j ss. 199—215,
Martti Kovero.
y l i vissiri raaaran lisaa.. tyota stiliteeffisesti paljon enem- iaanr'''kuiii iii.ita';tilaston tarjskuns Hsaantyy, voipa se koitna
"tilastoke _ snoranaiseksi . vakingoksikin HsaamaUa virkemak- dolksnnksia, varsinkin pnnnitsemisessa, Meilla tultaneen tnkkukintaindeksia laskettaessa k y v i n toimeen noinioo—150 • ky6d3^ketta kasittavalla tavaralnettelolla. , " • •
k a k i n tektava taman jalkeen on itse kyodykkeiden. v a l i - kointi. Yleis ena saantona on, etta niiden tulee oka tarkoin maa- titeltavia j a kelposti identifioitavia, »standardisoituja» t a v a - roita.. Jofcaisen tavaran laatnmerkinta on, taydeUisesti ilmoi- tettava. Tarkeimpia tavaralajeja ttdee oka nseampia laatnja seka lajien j a laatnjen l u k n eri tavararykmissa oka sovitettn k u n k i n ' r y k m a n kansantalondelHsen merkityksen mnkaan. T a l -
•loin voidaan meneteka esim. siten, etta tnotantotilastojen j a tnontitkaston. avtdla ensin otetaan selville kansantalondes- samme esiintyvien paatavararyhmien vnotuisen tuotannon j a tuonnin ykteenlaskettn arvo., pitaen erillaan taaka-aineet, puoE-
valmisteet ja. lopputuotteet, sitten sen perusteella maarataan, monekako t a v a r a l a j i k a ..ja .-laadulla k u k i n paarj^kma j a naissa taas k u k i n moista kolmesta alarykmasta saa oka tukkuki.nta-, tilastossa'edttstettuna. K f i tavaralajit j a -laadut valitaan"sen jalkeen kussakin rykmassa, pitaen silmafla etupaassa vnotuisen
•kankinnan arvoa. Paarykmien jako raaka-,aineisiin, puolival- misteikiu j a lopulksiin tuotteikm on sen vnoksi tarkea, etta mita korkeammalle jalostusasteeUe tukaan, sita lukuisammiksi J a samaka ,kokonaisarvoltaan pienemmiksi yleensa muuttnvat myos tavaralajit. Pelkastaan kankinta-arvoon- perustuva -vaH- kointi joktaisi siis liian yksipuoksesti raaka-a,ineista J a puoE- valmisteista kokoonpantnun tavaraluetteloon. ^) •
K u n tavaraluettelo on. saatu vakmiksi, on ratkaistava, m i l t a , paikkakunnilta J a mista tifetolakteista kintatiedot on kerattava. K y s y m y k s e n .ensimmaiseen'. puoleen nakden voi-.^
daan'meneteka joko niin,, i ) etta tiedustelu idotetaan k a i k k i i n Malcolm Fraser: m. t., s. 146. .
^•j E-udolf Meerwarth: l^inleittaig i n ' die Wirtsctaftsstatistik, Jena, i930,.s. zio j a senr. " - ' .
Kommersiella Meddelanden, 1922, s. 624;
257
tarkeimpiin markkinapaikkoilim, t a i 2) xajotetaan snnrimpaan liike-elaman'keskukseen,. t a i 3) etta knn kin taYaralajiniinnat tiedtisteUaan t37ypilksim.niilta maxkkinoilta. Bnsiksi mainittn menettelytapa on kaytannossa esim. Ykdysvalldissa. Seka sifcalai- nen Bnrean of I^-abor Statistics -etta D u n noiidattaa sita laaties- saan tukkukintatkastoaan.^) Toiseksi mainittn menetelma on omi- naista esim'. AustraaHalle., jossa ttikknkintatiedot kerataanvain.
Melbournesta. ^) Kolmanneksi mainittua meneteknaa noudattaa esim. Ruotsin kanppakollegio j a Saksan'-tilastollinen Reicks-.
amt. ^) ' Ottaen' knomioon olojemme pienuus Voidaan meilla mielestani tukkukintatiednstelu paaasiassa -rajoittaa, Helsin- kiin; mikafi jollakin tavaralajika on mnuafla. erikoismarkki- nansa, olisi kuitenkin sen'kintatietoja tiedusteltava siita paikka- knnnalta, jokon sen fcauppa nain on paaasialHsesti keskittjmjd;.
Saman tavaran kintatietojen keraaminen usealta eri paikka- ktinnalta toisi sitapaitsi tietojen kayttelyke vaikeuksia, jotka eivat niinkaan kelposti- ole voltettavissa. B r i paikkakuntien tiedot olisi. nim. siUoin/»i3unnittava» paikalksten m.arkkinain suuxuuden mukaan, j'otta ni-ista saataisiin kunnolHset keski- k i n n a t . . Tallaisten paikalksten pnnnusten laskemiseen on tilas- tomme kuitenkin |>exin puutteeffinen. ^)
Silken nakden taas, mista lakteista tukkukintatiedot kerataan, on ulkomaika vakalla .varsin snuri MrJavuns. Y k d y s - valtain Bureau of I^abor Statistics saa tukkukintatietonsa sekasin kauppalekdista, kauppavirastoista, kauppakamareilta j a ' y k s i t y i s i l t a . Hikkeilta. ^) Samoin Federal. Reserve Board.
Bnglannin Board of Trade taas turvautuu 'jotenkin kokonaan sanomalektHn,
•••) Horace Secrist: l a . t., ss.,336, 358.
^) Common-wealti. Bm-eau of Censtis and Statistics: ed m. t.,s. 75.
Kommersiella Meddelanden, 1922,8.625.
Rndolf Meerwarti:- m. t., s. 218.
K s . tallalsesta menettelysta joht-aTia vaikeuksia esim. Note-^ de M , R i e i i l Paisant, Bulletin de rinstittit international de statistique, X I X ,
2 livr., ss. 77-—78. " •
^) Horace Secrist: m.. t., s. 336.-
^) Fedei-al Reserve Bulletin, 1922, ks. nootti i , S...248.
A, W., F l u x , ks. nootti 158.-248.
• • • • 2 5 8 . ' • ,• '-Martti Km$fQ-.\',
$aks_an tilastoUmeii -Reiclisaint saa tietonsa yksinomaan kaup- - pakamareiita. •Belgiassa ovat' tnkknkintatietojen antajina
" teolHsnnsmiestenja kanppiaiden, jarjestot. ' ^ ) ; Rnotsissa vikdoin
on ilmeisesti paapamo" yk^ityisilla • In^^^ Suken,^
ettei meilla • ole sanomdlektia, jotka jnlkaisevat. »kyvin jarjes- tettyjen kintaosastojensai keraamia tnkknkintatietdja; eika mi-"
"'"taantavar^pdrsseja, eivat meika tnkknkintatietojen antajina tnle kysymykseen mnnt knin yksityiset Hikfceet J a niiden Jarjestdt.
' B n n e a -knin tnkknkintatietoja rykdytaan keraamaan, on knitenMn ensin ratkaistava, minka valitysasteen kintatietoja takdotaam missa maarin. kintojen vaiktelnfr'ekvenssi, maksn-.
ekdot, maaraaikakatipat y . m . s.. seikat, on otettava knomioon.
Siiken nakden, m i n k a vaktysasteen kintoj a' kootaan, tnlevat varsinkin,.-seuraavat 'kaksi metteteim|,a, kysymykgeen, joko ketataan i). pelkastaan ensi kaden kintoj a, t a i 2) kustakin'tava- rasta sen valitj^sasteen tukkukintatietoja, jossa vaikto on suurin.
Bdelksta menetelmaa noudattaa ,m. m . Kansainvalisen tkasto- institntitin .toimisto laatimassaan kansainviHsessa ttikknkinta- tilasto,ssa/-"3^|kimmaista • Ruotsin" kanppakollegio... Makdoki- simman snnren edustavalsuuden saavuttamiseksi olisi mieles-- t i n i meika noudatettava samaa menetelmaa knin Ruotsissa,
-' Hintplen erilaisen vaiktelufrekvenssin vnoksi kootaan itlkomaila" erinaisista tavaroista pMvittaisia t a i viifcottaisia, , toisista taas vain kuukausit-taisia tietoja, . Nai.n oHsi meikaMn tietojen keraaminen sovitettava e i i kyodykkeiden kintojen erilaisen'vaiktelnfrekvenssin mukaam Samaka tulisi kintojen- olia n. s.' paaasialksia kintoj a, kintoj a,' Joista-snurimmat paljou- det o.n,myyty. •'Ulkomaifla, Jossa tukkukinnat usein saadaan porsseista, tekdaan erotusm. s. pistospaivakintojeti J a aika- ,jaksokintojen- y a k k a . BdekisiHa tarkoitetaan .sekaisia kintoj a,' , j.otka kerataan joko maarattyna viikon paivana t a i esim. ktiu-
kanden ; I , 5," lo^ 15, ' 20,_ 25 paivana;.. jalkimmaisilla taas ymmatretaan kintoj a, jotka ovat koko viikon t a i kuukauden
1) Rudolf Meexwartli: m. t . , s, 2.18.
. Hans 'Zotel: Der Stand der Iades:zalilenj Wirtscliaftsdienst' 1922, ss.
xi,39—1141. . . „ -'
^) Federal Reserve Bulletin 1922, 's. "1213..
359
keskimaaria. / Olojemme piekumden j a .kekittymattomyyden vtioksi ei-.meilla. liene syyta.koota pistospaivatietoja, milloin paivittaisia -ei kerata. Viikpttaisten' j a ktiukausittaisten tietoj en.
t n k s i siis olla.koko viikon "ja koko knukanden keskimaaria.- uikomailla k y k a usein^. tyydytaan snken, ,etta -kuukautiset tiedot ilmoitetaan joko' knun i : l t a t a i 'i5:lta .tai ' viirueiselta paivalta. Ruotsin kauppakollegion kunkautiset, tukkuliinta-.
' tiedot esim.. kokdistnvat, kuun 15 paivaan, Ranskan j a Anstraa- k a n tilastoUisten keskusvirastojen tiedot' k u u n viimeiseen pai- v a a n . . Kieltamatonta on kuitenkin, «tta kuukauden keskimaa- rassa eivat satunnaisuudet paase nnn-paljon vaikuttamaan k n i n ykden j)aivan tiedoissa.-Kuukauden keskimaaria kayttaa- kiii, kuokmatta sikalaisten olojen suuruudesta m. m. Y k d y s v a l - tain Bureau of I^abor Statistics j a Federal Reserve Board, prof.- B a c k i I t a k a n tilastossa, Saksan tilastollinen Reicksamt, Intian tkastoki.nen keskusvirastol Belgian uudessa tnkknkintatilas- tossa ovat tiedot kuun jalMmmaisen pnoliskon keskimaaria.
Viela saattaa nousta kysymys siita, oHsiko k a y tettava 11. s.
jannityskintoja, sus y k n t a j a alinta kintaa, osoittamaanniita'ra- joja, joiden sisalla vaiktelu tapaktuu.: Tallaisia ttikkukintatie- toja kerataan kylla paikoitellen. Nnnpa Preussin viralk- nen ttikkukintatilasto ^) kkakaupan alalta on rakennettu ko- konaan jannityskintojen varaan, samoin meilla Maatalousttiot- t a j a i n KeskusHiton julkaisemainaataloustuotteidentukkukinta- tilasto. T a m a menetelma on kuitenkin Meltam-atta Hian »raaka»
kelvatakseen ttikktikintaindeksien laskemisen pemstaksi. Jos valttamatta takdotaan saada tilastoa myos kintojen vaiktelui- den rajoista, olisf silloin kesknnaarakinnan lisaksi pyydettava tietoja myos. alimmasta j a ylimmasta kinnasta,
Tnkkukintatilastoa, koskevassa tilkomaalaisessa kirjalli- suudessa esiintyy sellaisiakid. vaatimuksia, etta kintatietojen tulisi aina perustua todellisMn kauppoikin, vielapa riittavan snuriin, ^} T a m a n mukaan ei sns oHsi kerattava pelkastaan
1) Federal Reserve B-alletin 1922, s. 1212.
2) Rlidol Meer-warth: ta. t., ss, 226—227^
®) Sama, s. 224. , 2 •
26o Marifi Kovero.
noteerattuja Mntoja, joilla ei ole kamppoja3yntynyt,;vaaii naissa tapauksissa oltava kokonaan k m a n tietoja. E o s k a kuitenkin -pelkka noteerattukin kinta ilmaisee, mista kinnasta tavara .on ollut-saatavissa, on'seldn mielestani otettava l u k u u n , m i k a k todeUisiin-kauppoikin perustuvia'tietoja-ei-ole saatavissa.'"
'. . kuonnolHsesti on kinta,tietoja ketattaessa.tarkoin pidettavd erikaan eri'maksuekdoiUa tektyjen kauppojen kinnat, samoin lokokauppojen j a leveranssikanppojen kinnat; ~ , ' ' -
. Kdella • on kasitelty . kysymyksia, j o t k a koskevat tukkii-^
kintatilaston "alkuaineiston sisaltoa 'ja. keraamista. , Viela on kuitenkin syyta kosketella"myoskin eraita aineiston' kaytte- lyssa noudatettavia periaatteita.. Bnsinna on talloin ratkaistava, • miten keskikinnat on laskettava keraantyneen aineiston perus- t a k a : "onko otettava aritmeettinen, keskiarvo, geometriuen keskiarvo, m.odi, mediam j . n'. e. Keskiarvojakan itse asiassa voidaan laskea lukemattomika eri tavokla. Aritmeettiselia keski- ar v o k a o n- s e etu, etta se on yleistajuinen j a kelposti lasketta- vissa.. Siina • paasevat kuitenkin aarimmaisyydet k i a n paljon vaikuttainaan, varsinkin jos kajaantuminen ei ole symmetrista.
Geometrinen keskiarvo taas. tasoittaa aarimmaisyyksia. ' O t t ^ malla modi saadaan keskiarvo, joka ekka on vakeminan »fingee- rattu», siis lakempana jokapaivaista'elamaa oleva luku' k u i n aritmeettinen 'keskiarvo. Mediarn'vikdoin" on erittain kelppo laskea, samaka kiiin aarimmaisyydet eivat paase siina yaarista- maan lopputulosta, j a kayttaen kvattileita saadaan samalla fcuva dispersiosta. Kaytannossa on kuitenkin yleensa afit-' meettinen keskiarvo. Viimeaikoina onkeskikintojenlaskemisessa.
ainakin vakittaiskintatilastossa k^dla entista enemman ruvettu kayttamaan modia, t. s. useimniin esiintyvaa kintaa. Mj^dskin.
on - aania kokdtettu s'en kaytantoon' ottamiseksi' tukkukinta- tilastossa. Xukkukintatilastossa on snuri osa Hnnoista kuiten- k i n jo keratessa valmiita v i i k o n t a i knukanden keskimaaria, joten modin kayttamiseen eisen piirissa ole y k t a l a i l l a tilaisnutta kuin vaMttaiskintatilastossa. MikaH paivittaisia ki'ntoja kera- taan, on sen sijaan k y l l a paikaUaan laskea niista modi knukan- den keskikinnaksi." -Sita'vastoin, on-yieista, etta vnoden keski-
- hmtaia.'meiiettelya. .Edellsessa .tapa-uksessa indeksi saadaan
• siten,, etta k n n k i n taYaran k i n t a lasketaan %-:ssa k,asis-vnoden . yastaavasta- . kinnasta-:' j a - snkdelnviiista . dtetaan kesH-arpo;..
Jalkiminaiseii nienettel3rtavan : mnkaan taas k n n k i n -tavaran ,"keskiMnta- ,, kerrotaan tavaran--fcansantalondellista »vdlymia-»
i7astaavalla, pmnnnkseka, nain saadnt tnl'ot lasketaan" yk-.
teen. ja.,vasta fiiiden snmma lasketaan prosenteissa basis-aian
• vastaavasta,, snmmasta, ¥iimek§i maioittna menetelmaa noii- dattavat esim. _ Ykdysvaltain" • Bnrean of -Xabor. Statistics, Federal Reserve .Board -j"a W a r .Industrie Board seka Aiist- . raalian .- j a , IJnden • .Seelannin-' tilastolliset kesknsvirastot,. ^)
Sen etuja- on varsinkin kelpp'ous v a i k t a a basista, miten k n n -
•kka. tutMj.an tatve vaatii, knn.,taasen/snkteelkstenkintoj en menetelmaa, ka3d:t-aen basiksen vaiktaminen' vaatM t y o l t i t a laskntoita. • Ykteenlaskettnjen aktnaksten kintain.,menetelm-a vaatii kiiitenMn aina ekdottomasti punnnksia. E n i t e n o n ' kayt,annossa snkteekisten kintojen ,;menetelma, nnn esim.
- S-potsin, - Englannin" j a yleensa • Enroopan tnkknkint-atllas- toissa. -Mdllakin Henee.-patasta ainakin toistaiseksi noudat- t a a sitt-. .Makdoflisesti voidaan- ajateka 'rinn-an' moleffipia menetelmia, toistensa kontrolloimiseJtei.,
K u n on saatu selville kesHkintojen laskemistapa j a ratkaistn, noudatetaa.nko "gukteellisten; kintojen vaiko ykteenlaskettnjen
; afctualisten kintojen .menetelmaa, ,on viela jaljella kolme tarkeata "
kysymysta, nim. basis-aika, pnnnit-seminen ja, indeksiadasket- taessa otettava keskimaaralajk Basis-aikaan nakden exotetaan k a k s i eri menetelmaa, nim. pysyvan basiksen j a siirtyvan basik- sen '.kayttd, .Eiisinmainittua "menetelmaa, noudatettaessa .ver- • rataan k a i k k i vnodet-aina-ykteen j a samaan basis-aikaan. .J"al- -kimm.aisefle menetelmS-ke taas ••on - ondnaista, etta- basikseksi-- otetaan aina. lakinna edellinen" vuosi:." siti, nimitetaan myos-•
.ketjumenetelmafcsi,• iadelsit kun '-ovat' aina l a k i n n a , edelHsen indeksin varassa, kuten renkaat-ketjussa."
1) . H o ace Secrist.: an. t . , ' s : . 317, 327—330,
•Federal Resetve E-ulletiii. 1922., ed» in. p. • , • , •
•'CoBamonwealtli B a r earn of Census and Statistics, Australia: m. t.,-3S. 23-, 75.
2) Wesley C. Mitchell: ni."t.-,-.s. 4. .
TukhuM-ntatilaston pefiaatteista. 263
P y S 5 w a n basiksen kaytdsta on se etn, etta sen avnUa kis- toriaffinen kekitys tnlee paremmin nakyviin. Tndeksisarjat ' tnlevat skloin .ydeiskatsankseUisemmiksi 3 a pitempienkin ajan-
jaksojen erottamien -vnosien vaHton vertaikt makdolHseksi, Sen keikkona puolena "on varsinkin vaikeus pitaa kintatiedot . verrannoUisina, mita kauemmaksi basis-ajasta loitonnutaan.
Sitapaitsi ei talloin v o i senrata'kyllin.tarkasti taloudelHsessa elamassa tapaktuneita mimtoksia: nudet tarkeat kyodykkeet jaavat tilastosta pois, samaUa kuin toiselta puolen siina voi olla mukana »painolastina» axvonsa menettaneita, Joiden kintatietoja ei edes enaa ole' saatavissa, kisaksi saattaa. basis-ajan etai- 'syys aikenttaa senkin/ etta indeksit eivat enaa osoita oikein
nykyista kintakiketta. On sattunut kaytettaessa kaukana ole- vaa basis-aikaa, etta kakden tavaran kinnat,. jotka viime aikoina ovat yktasuuntaisesti nousseet -tai laskeneet, ovat indeksien mukaan kekittyneet vastakkaisesti^ j a painvastoin. " T a m a on joktunut siita etta aikojen kulnessa on kintojen keskinainen sukde mnuttunut kokonaan painvastaiseksi siita, m i t a se ok basis-aikana.
Eopuksi on pysywan basiksen kaytosta senrauksena, etta basis-ajan .valitsemise^sa tilaston laatijan mieskoktaisen katsan- . tokannan okessa ratkaisevanasubjektiivinen arvioiminen paasee
liiaksi vaikuttamaan indeksien laskemiseen. B r i basis-aikojen peiustalla saadaan nim. erilaisia indeksisarjoja.-Siinakin ta- pauksessa, etta toinen indeksisarja lasketaan basiksena alku- - vuosi-ja, toinen basiksena loppuvuosi, osoittavat ne tavalHsesti
kintalnkkeen erilaiseksi. "Jos esim. Sanerbeckin Mntatilastosta laskemme indeksin vuodelle 1919 basiksena vuodet 1904—13, saamme siksi 270. "Jos taas otamme basikseksi v : n 1919, saamme indeksiksi .ajanjaksolle 1904—13 40 eika 37. Siis edekisessa tapauksessa k u v a a 270, jalkimmaisessa 250 vuLoden.1919 kinto-- jen sukdetta vuosien 1904—13 kintoikiu. K n n mitkaan j a r k i - sy yt eivat puoka enemman alkupuolen kuin loppupuolenkaan
^) Horace Secrist: m, t,, s, 316.
A , W . FitEs: HI. t.j s, 180.
R . I J . Hooker: m. t,, .ss, 45—46.
2) A . W. F l u x : m. t., s. 173. ' " '
-MavlM Komro.
;ottamista .basikseksi, 'jaamme .^epavannuuteen, 'kumpi'" m
-teliiiadn-pafas. ,Itse asiassa-basis'-^aianmikettamitientaomu^ ';.
'iiaanuTadet pttMttk^et, j a sep-mpkaisesti myos indeksit osoitta- yat Hktakikkeek erilaiseksk mikak mdeksit ovat" stikteekistea •
",kintojen.-•atitmeettisia- keskiarvoj.a/ ovatpa- ne sitten lasketnt,
•pnnnuksin-tai ilman niita"; AsettamaSa nim." ba"sis-aj.ankinnat
^ iOO:j tnlevat lasktin-p.erastaksi'ne.paljondet, j.otkabasis-^aikana ,-maksoivafr 1 0 0 •rakayksikkoa.'•'") - --• •"•;••.-
Edella esitettyjen pysyvan' ..basiksen kaytosta joktnvien • epakoktiea"poistamiseksi "on-keksitty -snrtyvan. basiksen ..efi- ketj.nmenetekna.- E M t a m a t o n t a onkin,. .etta ketjumenetelmaa.' nondatettaessa ensiksikin kintatietojen •veKannotHskns on-'snn- jempi,-ne" knn'-pemstnvat -aivan .lakekkain olevina•ajankoktina tdi-mitettnikin- -tiednstelnikin.. • •Samasta .syysta; .'on • .kelponipa'a .;"
panna toimeen .parannnksia'-ja.'-nndistuksia- itse -kintatilaston tavaralnettelossa, -ni-in ettei.-s©.' -aikenta.kairidita-.indeksien las- kemiseke. '-:I4saksi on.-ketjnmenetelniaka se etn, etta pnnptikset ' v o i d a a n m n k a v a n i m i n mnnttaa nnsia olotkoja ; vastaaviksi. -
Myoskin .kaytanndlksen elaman'. taryetta tyydytt-avaf ketju- menetelman mnkaan-lasketnt--indeksit--nsein-paremmin -"knin • pysyvl'a = basista ••-kayttaen lasketnt. TavalEsestikan--liike-ela- • massa asiat-jarjestetaan vaodesta vnoteen, ei'ka-pitemmin'ajan- .laksoino- • Eetl'nindeksit =. tarjokvat .talloin ,-.keti..ka5^tt6vaimi-it
mittalttvnt | a samalla tarkemmat mittalnvnt,-:sika vdlitoa ver- t a k n on'fct3d;ann&ssa aina" tarkempi,-.knin mnunneslasfcnikin, pe-r-' . rnstnva, varsinkin -kintaindeksieii^,ollessa,kysymyksessa... Xoi- S'elta puolen. on ketjumenetelm.akt'Mk varjopuolensa. - Milloin -
€Sim. .on-vdrrattava-kintoja etaammafla .toisistaan olevina ajan- .koktina, .ei ketj-nmenetelma'vastaa tarkoitufta. . • • ' - ,
^•'•-- -
'Tam'an-.vnoksi on.'ekdotettumyo.skin'sellaista:-naiden mene- .telmien valimkotoa, • etta kajdjetaan.kylla-pysyv-aa basis-aikaa,,mntta vaikettaen se uuteen aina maaratyn .ajanj-akson kuluttua^
•esim'/joka;kymmenes-.vuosi.' Onpa t e k t y sellainenkin ekdotus,.
1) A.. •W.'Mux: m . ' i . , . s s . 1,73—1>6.
^) Horace Secrist: m. t-., ss. 317--3.18.
• A . W . F l u x : m : t.-, s. 173. - ^ . W i l h e M 'Morgenrotk". -m. .t., 4, 394,
TukkuMntatilmston. periaatteista.
—.•sell on-tehnyt.Xanskalainen tilastomies Eucien Marck etta basikseksi' ei otettaisi mitaan-m-aarattya vnotta-'tai ajanjaksoa,:
v a a n kintojen aritmeettinen keskiarvo koko* siita,kandelta,
"j.ojta tietoja. on.'?-) Jos esim*-j onkin tavaran perattaiset .Hnnat
- ovat 3, 4, 5, 6,/7,.. saadaan indekseiksk' ^/s, * / 5, - i, : ® / 5 , ek"*
•6..gVo.8,-i, .1.2, TA'i .Taman aynka.valtetaanse, etta basis nmpi-^
. -makkaan. "sidotaan 'jokonkin- maarattyyn ajankoktaan, sns v-ekminoidaan «rappreciation .arbitraire de robservatenr,^ knten
.,oa- vaadittava-taysin, patevasta, objdfctiivisesta mitasta kay- v a a n . indeksiin n a k d e n . . S a m a l l a s a i l 3 ^ yleiskatsankselHsnns pitemminkin ajanjaksoin; - : - p
; .Kdella esitetyista menetelmista on yleisimmin-kaytannossa pysyvan basis-ajan kayttaminen. Ketjnmenetelmaa nondatetaaii
€sim.;-Bnglannin B o a r d of Traden uudessa tu-kkukintatilastossa, professori. B a c H n uudessa Italian--tukkuHntatilasto.ssa, j a T u o - lan tkastokisen keskusviraston-tukkukintatilastossa. ^) Sita vas- toip Belgian nndessa tukkuHntatilastossa- on ketjnmenetelmasta ,s-iirrytty.'takaisin"pysyvan basiksen menetelmaan. ^) • Y k d y s v a l - t a i n Bureau of k-abor Statist!cs'in- tukkukintatilastossa nondate- t a a n .jonkinlaista-naiden kakden menetelman-vakmuotoa-*) Itse agiassa erlmenetelmat t-aydentavat toinen toisiaan, joten niiden kayttd .rinnan on taysin. p.e.rusteltua., l^iinpaniissa'maissa/ joissa ketjumenetelm.a on kaytannossa, ketjuindeksien okeka lasketaan indeksejamyqs pysyvanbasis-.ajan-perustaka.. Pys3^vanbasiksen k-a3rtdsta-.. joktnvi.a kaittoja voidaan sitapaitsi lieventaa noudat- tamalla maardttya .keskiarvon:- laskemi-stapaa .indeksien-' mm- d.ostamisessa, -knten myo-keinmin t u k a a n kuomaam-aan.' N a i n
mnpdoin ofisi'-uuteen tukkukintatilastoom-rne- sovellutettava
^)I/iicien Marcli: m,,t.,j f. 77. .
2y F l u x : m.'t,, ss. 184, 207, 213. [
• i e a g u e ' o f Nations:.'Int'ema-tiolial t-'abo-at Review,' Oene-?a-" 1921-. Vol.' lY, N . I , ss. 61, 63. - , ^_ ;- . .
]Sd-ward I,ipinski:- •3ii<."t., s.' 6^: - • • . • • 2) Federal Reserve Bulletin I92i27's.'12x3.= • ' ' ' / ,
*) Bureau of Dabor Statistics: Wholesale Briees, "'1899—1920, 'Was- liiiigton,. 1922, ss. 2—3. - ' - "• "" ' "•
Horace Secrist: m.'t., s. 3-39!- ••/-' • '" - ' • ' • ' " ' .' ' Bulletin de l a Statistique generale d'e l a F r a i c e , Paris,' 1917, Tome V I , Fascicule I I I , s. 284., . , - •
•2,66 • : . Martti Kovero.
seka p y s w a n basiksen etta ketjumenetelmaa. P y s y v a a basista .kaytett.aessa on Inonnolksestikin basis-ajan valinta tektava mak-
dolHsimman snnrella knoleka. ? - ) - . • ' _. • _ - . -
• • Bnnen indeksien laskemista on mydskin ratkaistava kysy- mys. kintatietojen^ keskinaisesta punnitsemisesta. Itse asiassa' 'ovat kaikld kintaindeksit pnnnittnja, sika pelkastaan jo^vaktse-
maka-eri kyddykelajit annetaan-eri-tavararykmkle oma »pai- nonsa.»\, jota edustaa kaksi kyodyketta, vaikuttaa kaksi
kertaa niin suureka painoka lopputulokseen kuin-r^J-kma, j o t a - edustaa- vain yksi kyodyke j . n. e., vaikkei varsinaisia punnnksia
'olekaan. K y s y m y s on siis etupaassa-snta^ jatetaankotamapun- nitsemmen sattuman . mnkaan tapakttivaksi,., v a i pyritaanko
•tassakin sukteessa jarjestelmakisyyteen.'^" .- ^
Bnsinna on takoin ratkaistava, onko kaikike Mntatiedoille'
• annettava sama punnus, v a i onko- kuMn niista^ punnittava eajkseen. yastaavan kyodykkeen kansantaloudekisen' merki- tyksen mukaan. Mikak kysymys on pelkastaan kinnoissa keskimaarin tapakturieen muutoksen toteamisesta, siis sen selvit- tamisesta, missa maarin rakan.ostokykysekaisenaan on mnuttu- nut, on jokainen kintatieto'ykta painava. »Takaisen indeksin tulee rnppua.vaHttomasti kinnoista, ilman minkaan ymimm v a i k - t u v a n valiintuloa», sanoo m. m. kucien Marck. Pippurin j a indi- gon kintatiedot ovat sike y k t a tarkeita k u i n y e k n a n t a i k i v i k i i - len. • -On "naet erekdysta luulla,'etta mita sunfempia paljouksia jotain ta^^raa on markkinoiUa, sitaluotettavampi onsen kiuta- tieto;..paittvastoin on.kelpompaa saadatarkoin selville sekaisen tavaran kinta,'jonka markkinat ovat rajoitetut j a valikadet k a r - vat, k u i n seUaisen, jonka markkinat ovat laaj at j a kajaUaan. Paa- -asia on, et-ta kiutatiedot ovat luotettavat j a etta niita on mak- - doUisimman lukuisista j a toisistaan" riippumattomista tavaroista-
Samaa mielta on na. m. saksalainen professori.R., Zuckerkandl.
1) K s . esim; Verrijn Stuart: m . t.,, ss.. 220—-2.21., -
^) Horace Secrist; m. t., ss, .323—324.
..A ."W". F l u x ; m.-t.j s. 173,.. ". •.
^) I(Ucien March: m, t.,, ss. 72, 81, go.
E., Zuckerkandl: m. t.,- ss. 1159, 1161..
• .Ks-. mjfos V e r r i j n Stiiart:.- m. t;, ss. 219-^-220.
TukkuMntatilaston peviaatieisia. 267'
. TtLkkuMntaindeksin tulee kuitenkin k u v a s t a a kinnanmuu- toksia m y o s k i n knomioon ottaen niiden kansantaloudelHnen merkitys, n i i n sanoakseni r a k a n sukteelksta ostokykj'-a, sellai- sena ' k u i n se .esiintjiy kansantalouden t a i • siiken k u u -
"luvan osan (tuotannonkaaran, ktdnttajarj^kman j . n'. e.) talou- delHsen elaman ektona. T a l l o i n on k u k i n kintatieto punnittava erikseen aina sen mukaan, m i k a merkitys. sita v a s t a a v a l l a k y d - dykkeeka on knUoinkin kyseessa olevalle taloudekisten toimin- tojen" kokonaisuudelle. -
Hintojen punnitseminen v o i • t a p a k t u a joko . valiUisesti tavaraluettelon avuUa t a i k a y t t a m a l l a varsinaisia punnnksia, BdelHsessa tapauksessa laadittaessa tavaraluettelo pidetaan k u o l i siita; etta k u k i n k y o d y k e r y k m a saa edustajakseen-niin monta kyodykelajia, kuin" vastaa sen merkitysta. J a l k i m m a i - sessa tapatdcsessa k u k i n kintatieto kerrotaan dmaUa kertoimel- l a a n , j o k a saattaa olla sukdeluku t a i arvoluku, k u n noudatetaan sukteekisten kintojen inenetelmaa, t a i paljonsluku, k u n nouda- t e t a a n ykteenlaskettnjen aktnaksten kintojen "menetelmaa.
Teoreettisesti katsoen on varsinaisten punnuksien kayttaminen, kyka tarkempaa k u i n punnitseminen tavaraluettelon avuUa.
K a y t a n n o s s a ei asiaU'laita knitenkaan ole .niin selval Tilaston puutteelksuuden v n o k s i t u o t t a a punnuksien laskeminen - suuria.
vaikeuksia, n i i n etta tarkeissakin kokdissa, o.n pakko t u r v a u t u a aina enemman tai vakemman k a t a r i i n arvioimisiin. Sen vnoksi.
on vaara tar j olla, etta saadaan virkeelHsia punnnksia j a siten tilasto ekka suorastaan karkaanjoktavaksi.' Sitapaitsi lisaa.
punnuksien k a y t t o suuresti t y o t a indeksien laskemisessa. ^) Pnnnnkset s a a t t a v a t olla joko k i i a t e i t a tai Hukuvia. E d e k i - set ovat samoja j o k a vuodelle, jalkimm.aiset taasen muuttnvat.
vuosien , m u k a n a . lyiukuvien punnuksien k a y t t d a puoltaa. se seikka^ etta - talotidelHsten olojen. j a elintapojen muuttuessa pnnnnkset. p l a n v a n k e n t u v a t . V a r s i n k i n sellaisena aikana, jolloin
1)'Artlitu:-I/.^Bo-wley: Blements of Statistics, I^ondon, rgO/, ss. iii—-118- A . W . Flias;: m, t . , ss. 177, 182.
Horace Secrist: m. t.,-ss. 323—326. • . • .
Edward, Ivipiaski: m. t,^ s. 58. — '
-'3,68. - • - ' ' , - , , Martti Kovero. -
talQiidellmeii - elama on'-jotitimtit ^'taydelliseen,miirroskauteen, kutenmaailmansodan jalkeen on kaynyt^ on. v a a r a tarjoUa, etta kertaka,ikkiaan .maaratjrfe punnu.kset saattavat indeksit-.vakem-- min,tarkasti osoittamaan sukteekisen kintatason mnntoksia. . T a l - loin ei ainoastaan tnle kysymykseen,. etta punnukset eivat vastaa- aina kunnokisesti. eri kyodykkeiden .kansantalondelksta- m e r k i -
• t y s t a , v a a n myos etta poikkeukselliset k i n n a t paaseyat v a i k u t - t a m a a n . lopputulokseen. ..linkuvien .punnuksien k a y t t a m i n e n aikenttaa Inonnolksestikin v i e l a • enemman I t y o t a ' k u i n ^ k n n t e i - den., B i n k u v i e n punnuksien k a y t t a m i s t a puoltaa m . m . V e r r i j n Stuapt j a Ottolengki. ^) . „ . , . k - , ,
Useat tilastpmieket p i t a v a t k i n taman- v n o k s i punnuksien k a y t t d a v a k e m m a n tarkeana, jopa k y l a t t a v a n a k i n . - N i i n p a eng- lantilainen tilastomies, professori A.. Bowley suktautuu niihin varr sin p i d a t t y v a s t i . H a n e n maanmiekensa professori- G, U d n y Y u l e , R , H . Hooker j a.Englannin B o a r d of T r a d e n tilastojoktaj a A . W'.
k l u x samoin k u i n m . -m. xanskalaiset tilastomieket Mickel H u k e r ja.Marcel k e n o i r suorastaan vastustavat punnuksien k a y t t o a . ^) Merkike p a n t a v a on.-myos, etta us.eat, uusimmista t u k k u k i n t a - tilastoista ovat - tavaraluettelon,avulla t a p a k t u v a n punnitsemi- sen kannalla, kuten,Englannin B o a r d of T r a d e n liusi t u k k u k i n t a - tjlasto, .itakalainen professori B a c k i n u u s i . tukkukintatilasto,
"Tuotsalainen S k a n d i n a v i s k a Kreditaktiebolagetkn, morjalaiset 0 k o n o m i s k a R e v u e ' n .ja_ E a r m a n d i n . j a . P u o l a n tilastoffisen keskusviraston tnkkukintatilastot. *)' E s g l a n n i n B o a r d of T r a d e n tukkukintatilastossa 'ka3d:ettiin aikaisemmin , punnnksia, .,kun- nes .tilasto, v . t()zj. kokonaan uusittiin. I l m a n punnnksia
^.) Costantino OttolengM: m/t.j ss..470—471.
Horace Secrist: m. t;, s. 327.. , * Verrijn-Stuart:, "m. t , ss. 224—^225.''
^) ArtiLtir Bow-ley: ed.'m. p.- ' • " ' - ' ' , ' A;-.W. .Fl-ux;,m, t.,, s; 2DI.-. •
R . H . Hooker: m. t.> s. 2, ks. myos s. 38.
Journal de l a Society de Statistique de Paris, 1919, ss. 244-—^246.;.
-Marcel l/enbir: m. -fe., ss. 143-—144. . • • ,
®) Ivcague of Nations: International.-I,al»our Revi.ew, ss. 74—^75. •, Ed-ward I,ipinski; m. t . , s.''69. \ .
Tuhhuhintatiiaston -peviaatteista.
o v a t 'myos v a n h a t englantilaiset Sanerbeckin j a Bconomistin t n k k n k i n t a t i l a s t o t , - s a m o i n k a n s k a n j a HoUannin tilastoUisten
kesknsvirastojentnkknkintatpastot. Pnnnnksien k a y t t o t n k k n - .kintaindeksej a - laskettaessa on etnpaassa k e k i t t y n y t - m n d e s s a
•maailmassa.-» --Niiden'avnlla t a p a k t n n ptinnitseminen Y k d y s v a l - t a i n •Bnrean of T^abor-Statistics'in,' W a r Industries Boardin, -Federal Reserve"^Boardin,' D u n k i , Annalistin, K a n a d a n , A u - ' :straalian, - Unden Seelannin j a E t e l a - A f r i k a n t u k k u k i n t a t i l a s -
•toissa/ - Y k d y s v a l t a i n B u r e a u of I^abor Statistics'in. t u k k u - kintatilastossa nudistetaan pnnnnkset Joka kymmenes vnosi,
E t e l a - A f r i k a n j o k a vuosk • Enrooppalaisista • t n k k u k i n t a - -tilastoistap j o t k a "kaydtavat punnnksia,- mainittakoon, Saksan
•tkastokisen Reicksamtin, R u o t s i n kauppakollegion. j a ' -sveitsi'- l a i s e n toktori korenzin tilastot. ^) . '
O m a . punmtsemistapansa on Bradstreetilla. , T a s s a tilas-
•tossa o n ' k j d l a tavaraluetteloa laadittaessa snoritettu punnitse^
• ininen, m u t t a -sen^ksaksi o n k a i k k i k i n n a t redusoitn samaan pal- jousmittaarfs naulaan. Seuraufcsena tasta on, etta korkeakintai- :set -tavarat^ paas-evat -vaikuttamaan a i v a n sukteettomasti loppu- -tulokseen. • Sen sijaan kun'-Mvikulen k i n t a naulalta-oE v . 1897 tilastossa o.ooos, oH esim. eldkopean- 0.52 j a k a u t s u k i n oiss-
K a k s i vnipeksi- tuainittua tavaralajia on k y k a sittemmin j a - - t e t t y p o i s / m u t t a - jalella on alkokok j a eraita: mnita-,kalHskin-
•taisia tavaroita, Joiden- k i n t a naulaa k o k d e n on 40D—600 kertaa
•niin p u u r i k u i n kiviMilen. Bradstreetin meneteknaa sanookin -professori-Mtckek ratsionalisen j'a irratsionaksen punnitsemisen
^) Bturea-tt of -I^abor Statistics; Montliiy Iratjor Review, 1922^ V o l X V . - I . , ss. 59-7-60. ' ' ' . ,/
Federal Reserve Btilletin. 1922. ed. m. p.' . • • ' • " • - :• - Horace Secrist: .m. t., ss. 341-, 359,-360.' , . ' - .. • Commbnwealtli B-uxeao. etc.,, m, t., gs.. 75—76.- . •
Malcolra Fraser: m,,t,,, ss.- 146—148. _ . , , .Wesley G. Mitchell: i n . t., s. 7. • , . ' '
I/a Gazet-te d u ' T r a v a i l etc, 1919, si 1-639. • - • • ° • '2) Wirtschaft tind 'Statistic, m. t:, s. 322, '
Kommersiella Meddelanden 1922, ss. 625^ 637—640.. , Xeague of Nations;' m. t . , ss. 70'—71.' '" ' '-' \^
^'omituiseksi yhdistelmaksi." • Myokemmki .kenee" Bradstreet- jossakin maarin korjaimiit nS,it.a e p a k o k t i a / ) .
K n m p i menetelma meidan oloissamme on'katsottava'pa- remmaksi, pnnnitseminenko tavaralnettelok avnlla, vaiko pnn- nnksien. kaytto? Edeflisen pnolesta. pnknn tilastomme pnutteel- Hsnns, joka tekee " piinnnksien laskeniisen erittain--vaikeaksi^'.- jattaen lisaksi tulokset epavatmoiksi. Hnomioon on myos-.
- otettava pnnnnksien aikenttama tydnlisaysj a seva-ara, etta "niita.
kayttaen eri kyodykkeet voivat .saada tpdelksnntta vastaamatto-
• man paiaon ja- siten 'indeksi tnUa- karkaanvievaksi-. Itse asiassa.
antaa sit'apaitsi tavaralnettelon -avolla pnnnittn indeksi joten- kin y k t a Inotettavan k n y a n kintaliikkeesta k u i n ilmeisesti Ino- tettai?ia punnnksia k a 3 t t d e n laskettu. Kieltamatta on-Englan- nift Beard.-of - TradeUa ollut .vakuuttavat syynsa silrtyessa-an.
- punnuksien kayttamisesta . tavaraluettelon .avulla tapaktuvaan.
- p.unnitfemiseen, - Monet sei-kat viitt.aavat siiS''siiken/-etta mei- dankin tulisi seurat-a Englannin esimerkkia, • Toiselta puolen.
olisi kuitenkin syyta yrittaa t a a l l i k i n laskea .punnnksia, sika- v a i n niiden avulla on m-akdokista sovelluttaa tukkulrintatilas- tcom.me n. s. ykteenlaskettujen aktualisten "kkitojen, mene-- -telmaa. Jog meilla on.seka punnittu tavaraluettelo etta eri- - koiset" kintappnnukset, voimme _ sillotn 'laskea tokkukinta-
indeks'ejamme useamman-eri menetelman' mnkaan, k u i n ' j o s nieika olisi .vain jompikum.pi niista. %mi kysymys on siksi tar- - keasta j a samalla kuitenkin .«iksi monelle vkkemakdolksuudelle alttiista m.ittalnvusta, kuin kintaindeksi on, on taysin perustel- tua laskea se rinnan.-useamman'-eri" menetelman-mukaan.
Punnuksien t a y t y y Inonnolksestikin vastata sita kansan--
•taloudelksta volymia, jonka mittalnvttksiindeksi on.snunniteltu..
Yleisen'talo.uselaman indeksin volymiksi'on edella ekdotettn tuotannon- | a tuonnin ykteenlaskettua yolymia. Tasta. siis.
joktun., etta "yleisen talonselaman kideksia varten on laskettava.
pnnnnkset. siten, etta -knnkin' kyodykkeen. tuotantoon lisataan.- vastaava tuonti, Samaka on ktdtenkin n. s. kakdenkertais- laskut saatava pois elim.inoiduiksi. Tnonnista'on vakennettava
1) Horace Secrist: m, t., ,ss. 356—357.
A . , W . F l u x : m. t „ s. ifz.
TukkuMntatilaston periaatteista.
:se osa, m i k a jo tuotannon puolella esiintyy^- v a l m i s t u k s e e n k a y - ' -td;t3dna raaka-aineina j a puoHvalniisteina. "Bdelleen'on tnotan-
nosta v a k e n n e t t a v a ne raaka-aineet j a puokvalmisteet,. j o t k a s i s a l t y v a t toisaaka- jalostettuikin- tuotteisiin. Erikoisalojen indekseja laskettaessa dn tietenkin k a y t e t t a v a ' n i i d e n volymeja
•vastaavia punnnksia. 'Toisissa tapauksissa me' v o i d a a n laskea diman- suurempia vaikenksia, toisissa .taasma3d:tavat vastuk- -set miltei . ylipaasemattomilta. - ISliinpa • ei meika ole tilas-
•toa • .sisaisten markkinaimme kauppavailidosta. Myoskin
•eri tavarain kotimainen kulutus tulisi monessa sukteessa jaa- m a a n epatarkfcojen, arvioimisien varaan. Meilla on k y k a tkas-
•toa esim. tektaittemme koko tnotannosta, mntta ei siita, miten :suuri osa vuotuisesta tnotannosta on myyntia Vaiten. Ruot--' :sissakin, jossa tilastosta on tassa sukteessa saatavissa paljon -tarkempaa valaisua, ovat kotimaisten markkinain kauppavaik-
•toa koskevat tiedot jaaneet varsin umpimakkaisiksi sikalaisten ilansuntojen mukaan. Tallaisessa tapauksessa on mielestani parasta tufla. toimeen ilman. punnnksia kuin llsata virkelakde- makdolksunksia, - tyktymalla epavarmojen arvioiden turvin yksitjdskdktaisempiin selvittelyikin.
Snkteelksten kintojen menettelya nondatettaessa jokdu- daan nudeUeen fcys3niiiykseen, miten keskimaara on laskettava, m'm.,,.. onko indeksin saamiseksi" otettava sukteelksista kinnoista a.ritmeettinen, geometrinen keskiarvo, modi, vaiko median! j . n . e . ' Aritmeettisen keskiarvon kayttamista indeksin laskemisessa vas-
•tustetaan varsinkin sika,. etta nykyisissa • poikkeukselksissa.
•oloissa kintojen nousu on okut siksi j y r k k a a , etta snkteekisten kintojen aritmeettinen keskiarvo antaa snorastaan vaarankuvan.
Aritmeettisessa keskiarvossa paasevat naet takoin vaikuttamaan .suuret nousut paljon/enemman kuin snnret laskut. Jos esim.
oletamme, etta y k s i t a v a r a on kalventunut niin, etta sen suk- teelknen kinta on 50, toinen'ja kolmas kaliistuneet niin, etta niiden su-kteelliset .kinnat ovat 200 j a 1000, on silloin naiden .aritmeettinen keskiarvo (50 -j- 200 - f 1000): 3 = 417. S i t a vas- toin geometrinen keskiarvo on F^So X 206 , X . 1000 =-='215.5
•ja mediani 200. Indeksi, joka on snkteekisten .kintoj en aritmeetti-
272 ^ MaHti Kovero.
. nen keskiarvo, tulee siis;pakostakiu k i a n korkeaksi, • kuvastaa-
"siis 'yakemnian.tarkasti-keskiraaaraista kekitysta.
Ceometrisen kesldarvon puolesta rpukuu, - paitsi sen t a r k - kuus, myoskin se seikka, etta sita kayttaen basis-vuodenya;iket- taminen on varsin kelppoa, siUa sikoin kakden vuoden- keskiar- von sukde on riippumaton snta, m i k a vnosi on basiksena. S i k o i n
•ei basis-ajan^ vaikettaminen aikeuta -punnitsemisen- munttu-, mista, vaan .on kideksien keskinainen sukde samei,- kaytetaanpa.
• sitten basiksena ensimmaista . t a i viimeista vnotta • tai j o t a i n vaKvuotta: . • .
• 'Geometriseka keskiarvollakni on,kuitenkin vastustajansa;
j o t k a sen kylkaavat ei.ainoastaan sen vnoksi, etta se on k a n k a - lamp! laskea, v a a n myos periaatteekisista S3dsta. -Jo Jevonsia-
• vastaan esitti. professori kaspeyres vaitteen, etta juuri geo- . metrinen.keskiarvo antaa vaaran knyan. .Kasitystaan -perusteli
k a n ' m . m. seuraavaka esimerkika, Olettakaam-me kaksi t a v a - raa, joiden kummankin kinta o n ' i ; — . Jos n y t toisen nousee''
^"100 % j a toisen laskee 50 %;, ovat kinnat kesidmaarin nous- seet 25 % , jos kaytetaan aritmeettista keskiarvoa. Sita vastoin^
jos otetaan geometrinen keskiarvo, ei kintataso osoita mitaan muutosta,'sika F ' i ' x 1 = 1 j a Vz x' o.so == i.. - " 'I/aspeyresin kasityksen mukaan :on kintataso todeilisuudessa noussnt 25 %,.
kuten arimeettinen • keskiarvo osoittaa, sika se, mika ennen maksoi 2: — m a k s a a nyt 2; 50. Sanialla kannaka on nykyisin esim. Verrijn .Stuart^). Itse asiassa on asian.laita kuitenkin niin, etta ge.ometiinen keskiarvo soveltuu paremmin sukdelu- vuike, aritmeettinen keskiarvo taas absoluuttisille, ek k u t e n U d n y 'Yule- sanoo: •»Tke geometric m'euan is tke form of average
- - • ' • ) Wesley C ' MitcieU: Intemational- Piricls Comparisons, Department of Commerce, Washington, 1919, s. 4;- • ' ' - ' '
.Mnita esimerkfceja ks. Edward Pipinski; m.-1., s. 59 j a A . .Bowley: m. t s. 128 j a setir. . ,
• Peague of Nations.: International Pabonr Review, ss. 62, 65,
^) l i n d e n ^Mareh: m. t., ss. 74, 75. ' - .= "
G. U d n y Ytile: A n Introduction to the Theory of Slatistics, Pondonj, 1911, ss. 126—128. . • "
^) C. A. Verrijn Stuart: m. t., ss. 218—21-9,
