Y H T E I S K U N T A - T A L O U D E L L I N E N A I K A K A U S K I R J A
KANSANTALOODELLISEN YHDISTYKSEN JOLKAISEMA
T O I M I T U S :
A. E . Tudeer Niilo Karki
Paatoimittaja Toimitussihteeri
Einar Book Yrjo Harvia , 0. K. Kilpi Paavo Korpisaari 0 . W. Louhivuori j . H. Vennola
1 9 2 2 . K a h d e k s a s t o i s t a v u o s i k e r t a . 1. v i h k o .
S i s a i 1 g s : Hanms Gebhard, K a r j a H t u o t t c i d e m m e v i e n n i n l i - s S a m i n e n e l i u e h t o m a a t a l o u d e l l e m m e j a t a r k e a k a n s a n t a l o u - d e l l i n e n t e h t a v a . — Kaai-lo J . Kalliala, S u o m e n P a n k i n s e t e - l i n a n t o p e r n s t e i d e n rauuttamlnen. —/ - a z / r a Harmaja, VMhittais- h i n n a t j a n i i d e n v i r a l l i n e n v a l v o n t a . — K i r j a l l i s u u t t a : L e o H a r m a j a , F i n a n s s i t i e t e e n alkeet ( E . K — i ) . — K . K i v i a l h o , M a r k k a m m e tulevaisuu.s ( K a a r l o J . K a l l i a l a ) . — Y r j o S i r n i l a . T y o i i - antajat j a tyontekijat ( E . W . ) — B a n k of F i n l a n d Monthly B u l l e - tin ( M . K . ) — F o u s t e l de C o u l a n g e s , V a n h a n a j a n k a u p u n k i v a l t i o (I. •—• Hans Delbriick, H a l l i t u s j a k a n s a n tahto ( I . L . ) — E m i l Hofmatin, Indexziffern i m I n l a n d u n d i m Auisland ( E . W . j —• K a t - s a u k s i a : Kauppa: S u o m e n u l k o m a a n k a u p p a m a r r a s — j o u l u k u u s s a 1921. — Y l e i s k a t s a u s S u o m e n u l k o m a a n k a u p p a a n v v . 19201a 1921.
— TeoUistiiis: Y l e i s k a t s a u s m a a m m e teoUisuu.stoimintaan v . 1920.
— Rahaliike: S u o m e n v a l u u t t a i n d e k s i v. 1921. — Osuustoiminta- Hike: O s u u s m e i j e r i t v . 1920.
YMeiskuntataloudellinen Atakaaskirja 1922
ilmestyy 4-numerGisena' ja maksaa Suomessa 20 mk. Yksityis- siumerojen hinta on 6 mk. Tilaukset voidaan tehda postin, kirjakauppojen, aikakauskirjan taloudenhoitajan ja asiamiesten valityksella tai osoittamalla ne suoraan aikakauskirjan konttorille.
Aikakausiehden p a a t o i m i t t a j a : A. E. Tudeer, Pietarink.
23. Puh. 55 59.
T o i m i t u s s i h t e e r i : Niilo Karki, Kapyla, Peltolantie 14.
T a l o u d e n h o i t a j a : Armo Pyhala, Valion toimisto, V l a - dimirink. 61. Puhel. 115 01.
Aikakauskirjan k o n t t o r i : Helsingin Uuden Kirjapaino- Osakeyhtion konttori, Ludvigink. 4—6. Puh. 7 8Q.
Jakelussa sattuvat saannottomyydet pyydetaan heti ilmoit- tamaan asianomaiseen tilauspaikkaan tai Helsingin Uuden Kirjapaino-Osakeyhtion konttoriin, Ludvigink.;4—6. Puh. 7 89
Aikakauskirjan vanhoja vuosikertoja voidaan tilata Kansan- taloudellisen Yhdistyksen sihteerilta, tri Leo Harmajalta, Kasar- mink. 18 A, puh. 6197, tai Sosialihallituksen tilasto-osasto, puh. 102 17. "Vuosikerran hinta on 5 mk.
,9
Karjantuotteidemme viennin lisaaminen
elinehto maataloudellemme
j a ' .
tarkea kansantaloudeliinen lehtava^).
Esitelma, jonka KansantaloMellisen Y k d i s t y k s e n vnosi- kokouksessa jouluknnn 14 p. 1921 p i t i
Hannes Gebliard.
T a t a nA-kj-a. on meilla Suomessa yleisemmin k u i n koskaan ennen yleison kuomio kokdistunut vientimme lisaamiseen.
J v a i k k i yleisia asioita ajattelemaan pystyvat ikmiset ymmar- t a v a t nyt, etta y k s i tarkeimpia j a pysyvaisimmin v a i k u t t a v i a keinoja kansantaloutemme j a samalla ni3'-oskin valtiotalou- temme kokottamiseksi nyfcydsesta akdinkotilasta, josta jokai- nen karsii, on maamme tuotannon kokottaminen siten, etta vientimme siita tuntuvasti kasvaisi.
Tarkeimmat vientitavaramme ovat, kuten yleisesti tunne- taan, ne, j o t k a saadaan metsistamme, joko raakana t a i jalos- tettuina, niiden vienti k u n teki eimen sotaa n. 70 % j a viime vuonna 93 % maamme koko viennista. N i i k i n ei ole aikomuk- seni kuitenkaan talla kertaa kokdistaa kuomiota, v a a n lakinna tarkeimpaan vientirj'kmaamme, jonka muodostavat maatalous-
1) T a t a kirjoitettaessa ei ole p i d e t t y niielessa n y k y i s i a vaihtelevia k o n - j i u i k t u u r e j a , joiliin perustuen o a mahdotoiita minkaanlaisia suunnitteluja.
l a a t i a , v a a n oloja ennea .sotaa j a t u l e v i a normaalioloja.
3 Hannes Gebhard.
tuotteet. Niiden vienti teki ennen sotaa 15—17 % , m n t t a viime vnonna ain^jastaan 2.5 % koko viennistamme. v
Maatalonst ' jtteista ovat karjantuotteet yerrattomasti tar- keimmat vientit varana, silla ne tekivat ennen sotaa ii-—12 % j a v i i m e vnonr .'2.3 % koko viennista. Karjantnotteista taas ottavat tarkein pan sijan vientikaupassamme maitotaloustuot- teet, voi j a j n t to, joiden vienti oli ennen sotaa noin 4 % j a viime vuonna 2 . 0 % - k o k o viennista.
I . Vertaihtja Suomen ja Tanskan karjantuotteiden viennin valilla.
K u i n k a vakapatoinen Snomi on maatalousmaana, osoittaa seuraava vertailu:
I . S u o m e n j a T a n s k a n k a r j a n t u o t t e i d e n v i e n t i v . 1920.
S u o m e s t a T a n s k a s t a S m k K r u u n u a
2 926 000 000 1 5 7 4 000 000 7 2 0 0 0 000 •1197 000 000 66 000 000 530 000 000 S a m a t % ; i s s a
2,5 76
2,3 33
K u n jokainen kasittaa t a t a n y k y a , m i k a suuri merkitys viennillamme on kansamme menestymisetle, mitenka se suoras-
taan koktalokkaasti v a i k u t t a a meidan k a i k k i e n taloudelliseen toimentuloomme, niin ei v o i pitaa oikeutettuna sita' oman am- mattinsa merkityksen suurentelemista kansantaloudessamme * j a sita vikamielis3''3'tta puutavara- j a paperiteollisuutta vastaan, jota naikinkin aikoikin kuulee maatalouspiireissa. Tasapuoli- sesti j a tosioloikin perustuvasti kansamme taloutta tarkastavan t a y t y y painvastoin jktya. senaattori P a a s i k i v e n sanoikin, j o t k a askettain k u u k n eraasta kanen esitelmastaan, etta jos asian- omaiset ammattirykmat kasittaisivat toistensa merkityksen, seka maaUe kokonaisimdessaan etta knUekin keista erikseen, niin maatalousmieket ajaisivat teollisuuden etuja j a teollisuus-
KarjantuoUbidenime vimnin Usddininen elinehto maataloudellemme.
mieliet maatalouden etuja. Meidan ta^'tyy painvastoin tunnus- taa, etta Suomen maatalousmieMlla on s y y t a vaatimattomuu- teen, jopa noyryj^teen ammattinsa nykyisen tuotantokyvyn vuoksi. . ' ' -
K a s i t y k s e t vientimme kekityksesta ajautuvat kuitenkin karkaan, jos tutustumme siiken yksinomaan viennin raha-arvoja vertailemaka, jota paitsi vertailut meidan maamme j a muitten maitten vientien v a k l l a k a y v a t sita tieta n y k y i s i n vaikeiksi.
Sen vuoksi tulen senraavassa kasittelemaan vientia ^dcsinomaan tavaramddnd esittamalla. ' ,
Virallisen tilaston mukaan vietiin Suomesta j a T a n s k a s t a allamainittuina vuosina senraavat, maarat voita j a junstoa:
I I . M a i t o t u o t t e i d e n v i e n t i vv. 1881—1921 S u o m e s t a j a T a n s k a s t a . V u o s i k e s -
k i m a a r a S u o m e s t a m i l j o o n a a k g T a n s k a s t a m i l j o o n a a k g v u o s i n a V o i t a J u u s t o a j Y h t e e n s a V o i t a J u u s t o a Y h t e e n s a
1881—85 1891—95 1901—05 1911—15
V . 1920
„ 1921
4.9 10.5 11.1
' ±0.0
1.1 6.9
0.1 . 0 . 4 1.0 0.9 2.0
4.9 10.6 11.5 11.0 2.0 8.9
11.8 35.5 67.4 90.5 74.9 95.4
— 0.7
— 0.7
— 0.8
— 0.6
+ 9.7
+ 12.6 11.1 34.8 66.5 89 9 84,6 108.0
Naemme tasta, etta erotus Suomen j a T a n s k a n v a l i l l a ei ollut k o v i n suuri viela i88o-luvulla: Suomen vienti ok n. % T a n s k a n viennista. Mutta sen jalkeen erotus kasvaa k u i m a a v a a , vauktia: Suomesta ok vienti 1890-luvulla v a i n ^/s, 1900-luvun alussa sitten Vs ^- ^9^1 ainoastaan ^/n siita, mita se oli Tanskasta. B r i t y i s t a kuomiota on omansa kerattamaan ilmio, etta Suomen vienti p y s y y melkein munttumattomana lapii neljannesvuosisadan 1891—1915, eli j u n r i silla aikakau- della, joUoin Tanskassa kavaitaan suuri nousu. Toinen Kuo- m a t t a v a ilmio on se tarmo, milla tanskalaiset sodan jalkeen ovat ryktyneet junston valmistukseen.
V i e l a selvemmaksi k a y meidan maamme karjantuotteiden tuotaiitokyky, jos vertaamme v o i n j a juuston vientimaaria- meilta j a T a n s k a s t a k u m m a n k i n maan peltoalaan j a lehmd- lukuun., Se nakdaan seuraayasta ykdistelmasta.
4
I I I . V o i n j a j u u s t o n v i e n t i S u o m e s t a j a T a n s k a s t a v e r r a t t u n a p e l t o a l a a n j a l e h m a l u k u u n .
V 0 i n j a j u 11 s 1 0 n v i e n t i k g M a a t l i u t a k i n peltohehtaaria
k o h d e n
k u t a k i n l y p s y l e l i m a a k o h d e n
-
Y y . 1 9 1 1 — 1 5 1 9 2 0 V v . 1 9 1 1 — 1 5 | V . 1 9 2 0
S u o m i 7 . 3 1 . 0
1
9 , 1 ! 1 0
T a n s k a . . . . 34.5 33.S 7 0 . 0 7 0 . 5
. T a m a tatilnkko ei tarviime paljoa-sektysta: se on kerras-' saan meita masentava. . » . ,
I I . Vertaihija Suomen 'ja Skandinaavian maiden lehmien tuo- tantokyvyn valilla. •
Sita vastaan voidaan tosin mnistuttaa, etta Snomessa oma vaesto syo paljon enemmau maitotuotteita k u i n Tanskassa. J a tassa vaitteessakan on kylla peraa. K u n kuitenkin on niakdo- tonta selvittiia'maitottiotteiden kulutusta eri maissa, on meidan k a y t a v a toista tieta paastaksemme tassa k3'symyksessa eteen- pain, nimittain selvittamalla eri maiden lekrnien vuotuista lypsymddrdd. Onneksi on sita varten aineistoa k a i k i s t a Pok- joismaista pitkalta ajanjaksolta, niin etta voidaan seurata asian kekit^'sta kussakin maassa. S i t a valaisemaan on laadittu aka- oleva 3'kdistelma:
I V . L e h m i e n k e s k i l g p s y m a a r a t P o h j o i s m a i s s a e n n e n s o t a a .
. . . I K u t a k i n l e h m a a j a v u o t t a k o h d e n saatiin m a i t o a i
k e s k i m a a r i n kg- • i
! T a n s k a s s a R u o t s i s s a N o r j a s s a S u o m e s s a
1800-luvun alussa . i
! 250—500 500
1860-liivulla . . ' 500—1200 ? • 800
1870- „ . . ! 1300 1200 1100 500—1200
1880- ,. . . 1600 1300 1100 1000
1895—1900 . . . 2200 1600 , 1300 1300
1913—1915 . . . 2700 2200 1500 1^00
Karjantuotieidemme viennin Usddininen elinehto maataloudellemme. 5
, • Tiedot tahan tanlnklcoon on saatu T a n s k a a n nakden v a - remmilta ajoilta ddrjallisuudesta, royokemmilta' ajoilta osuus- meijereikin tuodun maid on maarasta verrattuna meijereikin kuuluvien lekmien lukuun; Ruotsiin nakden eraan askeh toimi- neen komitean mietinnosta; Norjaan nakden varemmilta ajoilta kirjaUisnudesta, m3^6kemiiiilta ajoilta viraUisesta tilastosta;
seka Snomeen nakden yaremmilta- ajoilta kirjaUisuudesta j a myokemmilta osunsmeijeritilaston perustukseka. T a m a n tilas- ton antamiin tietoikin on lisattj^ 500 k g k u t a k i n lekmaa j a vuotta kokden sina maarana, minka perkeitten arvellaan kuluttaneen, kokomaitoa kotona, niin etta on saatu lekmien koko vuotuis- lypsy. T a t a maaraa on meiUa arveltu koktuulkseksi, siUa tie- detaan, etta v a i k k a meiUa kulutetaankin paljon maitoa ko- tona, niin se yleensa ainakin ennen sotaa ei tapaktunut niissa taloissa, joista maitoa vietiin meijeriin; jdeisesti tunnettua naet on,. etta sellaisissa taloissa 'k-aytetaan enimmakseen' kuorittua - maitoa kotona ei ainoastaan karjaUe v a a n mj-oskin vaen ravin-
noksi. , J a v o i ostetaan meijerista, joten talon maito siis tarkoin .tuodaan meijeriin. Toiseksi on otettava kuomioon se tosiasia, etta meidan osuusmeijereissamme on melkoisessa' maarassa ollut tapana, etta jasenet eivat ole ilmoittaneet- k a i k k i a lek-' miaan meijerin kirjokiin, joten siis meijereikin tuotu maito- maara tulee verrattavaksi todellista pienempaan lehmalukuun • j a lekmien lypsymaara siis nayttamaan todellista snuremmalta.
lyisaksi on mnistettava. etta Suomenosuusmeijereissa ennen sotaa oli v a i n 20—25 % Suomen lekmista, k u n 'vastaava k i k u Tanskassa ok 90 % , i a etta on pidettava selviona, etta
osnusmeijereikin Hitetyt lekmat lypsavat paremmin k u i n maan lekmat keskimaarin. N a m a asiankaarat kuomioon ottaen tay- tj-nee edella saadusta Invusta vakentaa ainakin'300 kg, jotta paastaisiin ltdsuun, j o k a likimaariu osoittaisi Suomen lekmien k e s k i t y p s 3 a n a a r a a . •
Taktekaamme, n3'-t katsomaan, m i t a taulukko opettaa Jos ensin p3^sakdymme taulukon viimeiseen r i v i i n j a ver- taamme, m i k a oli eri maissa lekmien lypS3miaara sodan alussa,
niin se opettaa meille, etta k u n lypsymaara Suomessa oli ainoasT _ t a a n i 300 kg, oli se Norjassa, jonka kar j a a ei viela oltu sanot-
6 Hannes Gebliard.
tavasti jalostettti j a jonka maatalous on monessa sukteessa keikompi k u i n meidan, 200 kg suurempi, Ruotsissa 900 kg suurempi seka Tanskassa kokonaista i 400 kg suurempi eli siis enemman k u i n 2 . kertaa niin suuri k u i n meiUa. N y t tiet^^sti niin k u i n aina ennenkin meidan joktavat maatalousmiekemme kokauttavat olkapaitaan j a kieltavat k a i k e n oikeutuksen ver- tailuilta Suomen j a T a n s k a n olojen v a k l l a . Miitta ei ole s y y t a antaa keiUe palj oa peraan. Silla me naemme, etta Tanskassa 1860-luvulla ei oltu oUenkaan parempia k u i n meiUa .iB/o-luvuka j a ' e t t a Tanskassa 1870-luvulla ei viela" oltu k u i n 300 kg edella meista 1880-luvuUa. Siita kuolimatta, etta T a n s k a n ilmanala j a maanlaatu ovat pysyneet sunrin piirtein muuttumattomina, on lekmien lypsymaara siella 1870-luvulta lahtien saatu jo - ennen sotaa kaksinkertaiseksi. Samaten naemme Ruotsissa j a ' Norjassakin tapaktuneen. tasaisesti nousevan kekityksen 1880- l u v u l t a laktien: edelksessa maassa lekmien keskkyps^^maara
lisaantyi 900 kgdla, jalknnmaisessa 40o:Ua, mutta".Suomessa
„ ainoastaan 300:11a. - • « ' V a i k k a sus tiedot meidan lekmiemnie keskilypsymaarista • makdoUisesti eivat oHsi aivan oikeat, niin se ei merkitse paljoa sen paaasian rinnaka, etta meilla 40 vuoteen ei -voin viennissa enempaa k u i n lekmien lypsymaarassa ole oUnt j u n r i minkaan-
^ laista edistj^sta," k u n taas lantisissa naapurimaissa edistj-s on ollut sangen stmri.
J a tassa edistyksen puutteessa meidan maataloutemme ja samalla koko kansantaloutemme todellinen ja huolestuttava Jieik- kous juuri on. - • -
S i k a tuo voiniakas kekitys muissa Pokjoismaissa, j a etenkin Tanskassa, ei ole niin paljon eri olojen k u i n erilaisen kyvyn ja tarmoH tulos. AlkooU' tassa n y t luultako m i n u n v a a t i v a n , etta meidan olisi pitan ^'t pj^sya tanskalaisten rinnalla k e k i t y k - , sessa, silla sellainen vaatimus oksi jossain maarin koktuuton, , liiutta ei pitaisi olla liilcaa vaadittua, etta olisimme paasseet ainakin norjalaisista edeke, koska yleiset olol Norjassa j a meilla eivat ole k o v i n erilaiset j a koska meidan maataloudellamme on- .monessa sukteessa paljoa snuremmat kekitA^smahdolksuudet
k u i n Norjan.
I!
v
Karjantuotteidemme viennin lisddminen elinehto maataloudellemme. • 7\a v a s t a a n v a i t t a v a t n i e i k a l a i s e t m a a t i a i s i n t o i l i j a t , e t t a e i h a n l e h m i e n a n t a m a m a i t o m a a r a y k s i h s e l v i t a a s i a a r i i t t a - v a s t i , v a a n e t t a o h o t e t t a v a h u o m i o o n m y o s k i n m a i d o n rasva-r pifoistms j a se voimddrd, m i n k a l e h m a t k y k e n e v a t t n o t t a m a a n ;
T e k d a a n n3'-t s i i s h e l d a n t o i v e i t t e n s a m u k a a n . O l e n l a a - t i n u t 3 t i l a s t o l l i s t a t a u l ' u k k o a , . j o i s t a k a y esike e r i m a i s s a t o i - m i n e i d e n tarkastusyhdistysten tuloksct s o d a n a l u s s a . T a m a o n e k d o t t o m a s t i p a r a s aineisto, m i k a o n s a a t a v a n a , v a i k k e i se v o i k u v a t a m a i d e n k o k o k a r j a k a n n a n t u o t a n t o a , v a a n a i n o a s - t a a n e r i t a r k a s t u s y k d i s t y k s i i n k u u l u v i e n k a r j o j e n k e s k i m a a r a i s i a s a a v u t u k s i a . ~ • • , - ~
B n s i m m a i n e n n a i s t a
V . T a r k a s t u s k a r j o j e a k e s k i l i j p s g P o h j o i s m a i s s a e n n e n . s o t a a .
1 r S i i t a sellaisia, j o i d e n k e s k i l j ' p s } ' l e l i m a a j a v u o t t a k o h d e n o l i k g
iUaat
S EL 1 to L bO 1 1 CO
1 C K 0 [ 1 0
0 0 c n o j o o l c n o
§ 1 § 1 i § 1 l § 1 1 CO
1 C n if> 0 0 0 0 0
1 0 1 C A fJ> 0 ; C A 0
cn 0 i 0 0 0 1 , 0 0 1 i 0
cn
°^
0 1 T a n s k a . . . .
E . - R u o t s i . . P . - R u o t s i . . N o r j a
S u o m i . . . . 3029 1728 503 1580 665
10
188 121
- ! 26
— i 7 156 1 230 640 j 574 394 ! .135
284 72- 78 152 14
321 989 27 23 1
1148 559 2 3
470 496 92
187 20 68
e s i t t a a t a r k a s t u s k a r j o j e n k e s k i l y p s y m a a r i a P o k j o i s m a i s s a e n n e n s o t a a ( w . 1913—14—15). N n m e r o t e i v a t t o s i n o s o i t a k a i k k i e n t a r k a s t u s k a r j o j e n k e s k d y p s y m a a r i a , v a a n T a n s k a s t a o n ' o t e t t n F y e n i n t a r k a s t u s k a r j a t , E t e i a - R u o t s i s t a • M a l m o h u s - l a a n i n a l a n - k o m a a r o t u i s e t k a r j a t , P o h j o i s - R u o t s i s t a J a m t l a n n i n - l a a n i n m a a t i a i s r o t u i s e t , k a r j a t , N o r j a s t a k a i k k i t a r k a s t u s k a r j a t j a S u o m e s t a K u o p i o n l a a n i n m a a n v i l j e l y s s e u r a n a l u e e l l a t o i m i - v i e n t a r k a s t u s j ^ k d i s t y s t e n k a r j a t ,
T a u l u k k o e i k a i p a a s e l v i t y k s i a .
S i i t a n a k d a a n , e t t a P o k j o i s - S a v o n l e k m i e n k e s k i l y p s y - m a a r a t o v a t k a i k i s t a v e r r a t u i s t a p i e n i m m a t .
K u t e n j o edelksessa m a i n i t s i n , k a l n a v a t s u o m a l a i s e t k a r j a - n i i e k e t m u i d e n m a i d e n s n u r i s t a typsymaarista. p u h n t t a e s s a
8 Hannes Gebhard.
v e t a a e s i i n e r i l a r j o j e n r a s v a p r o s e n t i t . J a s i i h e n h e i l l a o n k i n t a y s i s y y , k u t e n a l i a o l e v a t a u l u k k o osoittaa:
V I . T a r k a s t u s k a r j o j e n k e s k i r a s v a p r o s e n t t i P o h j o i s m a i s s a e n n e n s o t a a .
i ] • ~ - ]
] ' i S . ' i S i i t a s e l l a i s i a , j o i d e n k e s k i r a s v a p r o s e n t t i o l i i M a a t
g. ;ialle3.oo
i
3 . 0 0 — ^
— 3 . 2 5 j
3 . « —
— 3 . J 0 3 . 5 0 —
- 3 75
^ 3 . 7 6 —
— 4 . 0 0 4 , 0 0 - —
— 4.25 - ^ • " - y l i 4.50
4.50,
T a n s k a . . 3029 i 1 •59 894 1541 461 74
_ ; _
E . - R t i o t s i 1728 104 1074 505 42 3 —
P . - E u o t s i 503 2 5 40 168 296 75 12 ; 5 N o r j a . . 910 I 1 12 156 445 225 71 — ' •—,
S u o m i . . 665 — — • — 15 145 309 148 48 S i i t a n a e t k a y i k n i , e t t a P o k j o i s - S a v o n l e k m a t m a i d o n r a s v a j j i t o i s n u d e s s a l o i s t a v a s t i v o i t t a v a t k a i k k i e n m u i d e n v e r - r a t t u j e n ' k a r j o j e n l e k m a t . ' -
M u t t a t a m a i l o m m e e i "voi o l l a p i t k a - a i k a i u e n , s i l l a k u n l a s k e t a a n s a m o j e n k a r j o j e n k e s k i v o i m a a r a t , n i i n n a k d a a n , e t t a t u o k o r k e a m p i • r a s v a p r o s e n t t i P o k j o i s - S a v o n l e h m i s s a e i v o i l a h i m a i n k a a n k o r v a t a i k i d e n p i e n t a l y p s y m a a r a a . S e n o s o i t t a a ~ v a k u u t t a v a s t i s e u r a a v a t a u l u k k o :
Y I I . T a r k a s t u s k a r j o j e n k e s k i v o i m a a r a P o h j o i s m a i s s a e n n e n s o t a a .
M a a t
S i i t a sellaisia, joiden k e s k i v o i m a a r a o l i k g M a a t
s. a l l e 7 5 , 1 0 0 - : - 1 0 0 — 1 2 5
1 2 5 - : 1 5 0 — 1 7 5 - ; y l i
— 1 5 0 : - 1 7 5 i —200| 200
T a n s k a . . . . E . - R u o t s i . . . P . - R u o t s i . . . S u o m i . . . .
3029 1728 503 665
•
— ' 40 ' 5 1 1
— 42 : 432 62 277 133 342 • 294 27
1334' 896 , 210 798 358 86
24 6 : 1
38 12
-
T a s t a n a e m m e l o p u l l i s e n t u o m i o n P o k j o i s - S a v o n l e k m i e n t u o t a n t o k y v j ^ s t a e n n e n s o t a a , v e r r a t t u n a m u i d e n m a i d e n k a r - j o i k i n . S i U a e n i m m a t T a n s k a n k a r j a t a n t o i v a t v o i t a k e s k i - m a a r i n l e k m a a k o k d e n vuodes'==a 125—175 k g , e n i m m a t E t e l a -
Kai'janiuoiteidemme viannin lisdaminen elinehto maataloudellemme. g R u o t s i n 100—150 k g , e n i m m a t P o k j o i s - R u o t s i n 75—125, m u t t a e n i m m a t P o k j o i s - S a v o n aUe 75 k g . J a k u n ' u s e a t T a n s k a n j a P o k j o i s - R u o t s i n I c a r j o i s t a p a a s e v a t j o y l i 200 k i l o n j a j o k u P o k j o i s - R u o t s i n m a a t i a i s k a r j o i s t a k i n y l i I75.'n, m i n k a k s i p a - r a s t a k i n P o k j o i s - S a v o n k a r j o i s t a j a a ' a l l e J 5 o:n.
, M e n a e m m e siis, e t t a m e t a l l a a l a l i a olemme j a a n e e t n a a - p u r i m a i s t a k u o l e s t u t t a v a s t i j a l j ^ k e , v a i k k a m e t a a l l a k i n olemme k o e t t a n e e t t o u k u t a s e k a o s u u s m e i j e r e i U a ' e t t a k a r j a n j a l o s t u k - seUa. ' • ' / , .
• . O l e n v a r e m m i n v a i t t a n y t , e t t a tata.' s u n r t a k e i k k o u t t a k a r j a t a l o u d e s s a m m e ei o l l a o i k e u t e t t u j a p a n e m a a n m u k a e p a - edullisten^ olojemme, v a a n p a a a s i a U i s e s t i k j ^ k e f l e m a t t o m y y - t e m m e t i l i l l e . J a s i i n a m e i l l a o n sjj k a p e a a n , m u t t a s a m a l l a m^'os l o k d u t u k s e n M k d e . ' ' ' - ,
I I I . Syitd Suomen lehmien antamiin Jieikkoihin tuloksiin.
T a k d o n " s e n r a a v a s s a e s i t t a a p a a a s i a U i s i m m a t ' -syyt^ t a k a n k e i k k o u t e e m m e j a s a m a k a n e k e k i t y s m a k d o l k s u u d e t , m i t k a k a r j a t a l o u d e l l a m m e o v a t .
S ^ T n a s i i k e n , e t t a l e k m i e m m e keskilypsA'^maara e i ole s a - n o t t a v a s t i k o k o n n u t n i i n a v i i m e k s i k u l u n e i n a 40 v u o t e n a , j o i n a m u i s s a P o k j o i s m a i s s a o n k a v a i t t a v i s s a , n i i n k a u n i s n o u s u , o n ollut o s a k s i se, e t t a k a r j a n o m i s t a j a m m e e i v a t ole saaneet m a i - d o s t a a n k a n n a t t a v i a k i n t o j a . M e l u u k m m e , - e t t a k u n k a n m e s a i s i m m e t a n n e osuusmeijereita, k u t e n T a n s k a s s a y . m . , n i i n a s i a olisi- s i k a a n t e t t u . M u t t a s i i n a m e olemme e r e k t y n e e t . vSika v q i k a , j o t a o s u u s m e i j e r i m m e a l u s s a y k s i n o m a a n t u o t t i v a t , ei s a a t u s e l l a i s i a k i n t o j a , e t t a m e -o l i s i v a t m a a n v i l j e l i j o i t a m m e k i i k o i t t a n e e t t u o t a n t o a l i s a a m a a n . V a s t a n e osuusmeijerit, j o t k a s v e i t s i l a i s e e n t a p a a n o v a t r u v e n n e e t v a l m l s t a m a a n j u u s - t o a , j o k o n V a l i o n s y s t e m a a t t i s e n j a t a r m o k k a a n tyon a v u l l a r y h d y t t i i n o i k e a s t a a n v a s t a m a a i l m a n s o d a n a i k a n a , o v a t v o i - neet m a k s a a m a i d o s t a ty^^^dyttavia k i n t o j a . T o i n e n k e i n o , Tanskassa.• k a y t e t t ^ ^ j o k a osuusmeijerien t o i m i n t a v o i t u k a k a n n a t t a v a k s i ; --on se, "etta v o i n v a l m i s t u k s e s t a j a t t e e n a s a a t u k u o r i t t u m a i t o s y o t e t a a n sioille j a n a m a t e u r a s t e t a a n t d k o -
l O
m a i l l e v i e t a v a k s i , o t t a e n v i s u s t i t a l t e e n k a i k k i t e u r a s t n s j a t t e e t , n e k i n a s i a n m n k a i s e s t i j a l o s t e t t n i n a n i y 3 ' t a v i k s i ullcomaike. K o k m a s t e k o k a s k e i n o p a r e m p i e n m a i d o n k i n t o j e n k a n k k i m i s e k s i k a r j a n o m i s t a j i U e on m n u a k a o l l n t se, e t t a r n v e t t i i n v a l m l s t a - m a a n t i i v i s t e t t y a m a i t o a , j o k a k e s t a a p i t e m p i a i k a i s t a s a i l y t t a - m i s t a s e k a k a n n a t t a a p i t e m p i m a t k a i s i a r a k t e j a , t e k d e n - s i t e n m a i d o n mj^^mnin n l k o m a i k e k i n m a k d o l k s e k s i . • T a k a n k e i n o o n on V a k o . m e i k a r y k t y n 3 d : , a l t i k s i v a k a i s e s s a m a a r a s s a k o k e i l - ' l e n , m n t t a n y t t e m m i n jo s u n r e m m a s s a m a a r a s s a .
V a s t a k n n t a t e n S n o n i e n m e i j e i i k i k e on t e k t y monip.uoli- seksi j a joustavaksi, n i i n e t t a se p y s t y y u l k o m a i d e n m a r l d c i - noille l a k e t t S m a a n k n l l o i n k i n s i t a t a v a r a a , m i t a m i s s a k i n e n i m - m i n - k y s j i t a a n , on m a h d o U i s t a , etta" S u o m e n m a a n v i l j e l i j - a t v o i - v a t s a a v u t t a a m a i t o t u o t t e i s t a a n ne k i n n a t , j o t k a m a a i l m a n - m a r k k i n a t t a r j o o v a t . N a m a p e r s p e k t i i v i t e d e s s a m m e l u u l i s i o l e v a n kelppioa l a k i v n o s i n a s a a d a S u o m e e n s y n t y m a a n v i e l a s u u r i m a a r a u n s i a o s u u s m e i j e r e i t a j a s a m a l l a osuusmeijerei- k i m m e l i i t e t t y j e n l e k m i e n p r o s e n t t i l u k u v e r r a t e n p i a n k o - k o a m a a n n y k y i s e s t a 3o:sta, ellei j u u r i 95:eeii, n i i n k u i n T a n s - k a s s a , n i i n a i n a k i n 75:een.-
M a a m m e m a a t a l o u s k a l l i n n o n j a k a i k l d e n m a a t a l o u d e k i s - t e n j a r j e s t o j e n t e k t a v a olisi sen v u o k s i k a r k i n m a k d o l l i s i n k e i - n o i n y k s i m i e l i s e s t i t o i m i a l a k i v n o s i n a e t u p a a s s a t a m a n p a a - m a a r a n s a a v u t t a m i s e k s i , j o p a s y r j a 3 d ; t a m a k a t o i s t a i s e k s i u s e i t a m u i t a t e k t a v i a . M . m . olisi v a l t i o n s i t a v a r t e n v a r a t t a v a r i i t - t a v a s t i p a a o m a a o s n u s m e i j e r i l a i n o j a v a r t e n u u s i e n o s u u s m e i - j e r i e n p e r u s t a m i s e k s i k a i k k i a k e , m i s s a s e k a i s i a ei- v i e l a ole, m u t t a edellytyksid s e l l a i s t e n menestji-miselle. M u t t a t a s s a l a i - n a n a n n o s s a olisi v a l t t a m a t o n t a k a r j o i t t a a s e k a i s t a p o l i t i i k k a a , e t t a l a i n o j a ei a n n e t t a i s i sekaisiUe j ' r i t y k s i k e , j o t k a p e r u s t e t a a n l a a j a s t a m a a k u n n a s t a k o o t t u j e n s n u r t i l a l l i s t e n v a r a a n , s i l l a sen k a u t t a j a a v a t p i e n v i l j e l i j a t s j ' r j a a n . J a se olisi s u u r i s e k a k a n - s a n t a l o u d e k i n e n e t t a v a r s i n k i n y k t e i s k u i m a l l i n e n v a k i n k o .
V o i m m e p i t a a j o k s e e n k i n u s k o t t a v a n a , e t t a m e i k a l e k m i e n k e s k i l y p s j m r a a r a r u p e a a j o t a m a n k a u t t a a u t o m a a t t i s e s t i k o k o a m a a n , s i t a m u k a a k u i n o s u u s m e i j e r e i t a s j m t y y .
Karjantuotteidemme viennin lisddminen elinehto maataloudellemme. i i
Mtitta, nama toinienpiteet karjantuotteiden kintojen kohot-
• iamiseksi eivat snirikaan ole ainoat, missa ine olemme jaaneet jaljelle j a missa maatalondellamme on kehitj'-smalidollisunksia.
JVIeilla on y k t a tarkea reformitektava'ja 3-kta sunria kekitj^s- makdokisunksia toisellakin takolla; tarkoitan tj^ota maidon, iuotantokustahnusten vdhentdmiseksi.
• Maidon tuotantoknstannuksiksi mpnet ammattimiekis- tamme laskevat ainoastaan karj an rnoan arvon. J a k n n ke
•ovat tallaisilla lasknika tuUeet siiken tulokseen, etta esim. Pok- jois-Savon keinaruokinnalla pidetyt, v a k a n , m u t t a Inonnostaan . rasvaista maitoa antavat lekmat tuottavat ruokaansa verraten snkteelksesti enemman voita k u i n T a n s k a n j a E t e l a - R u o t s i n TnnsaslypS3dset lehmat, niin k e ovat t y y t 5 r v a i s i a . J a sikoinkan meilla ei ole voinut tapaktua mitaan huomattavampaa keki- t y s t a .
T a s t a mimiUa on. tuore kokemus. K u n olin s y k s y k a pita- n y t maatalousammattimiekike esitelmia, joissa olin- esittamd;
Suomen maitotuotannon mitattomyyden muiden Pohjoismai-
•den rinnalla, niin toivat ke esiin j u u r i tuokon laskutapaan pe- Tustuvan kasit5^ksensa savolaisen karjatalouden m u k a parem- masta kannattavaisuudesta tanskalaiseen verrattuna." SiUoin
•en k e t i k y e n n y t kuomauttamaan sen virkeelksyj'tta, v a i t i n vain,, etta se oli varmasti virkeeUinen, koska Tanskassa j a E t e l a - . Ruotsissa karjanomistajat ovat kovasti, ksanneet maidontuo-
tantoa, meilla eivat, koska Tanskassa 1 karjanomistajat ovat karjastaan kyvihvoipia, meika k o y k i a j a kpska T a n s k a n k a n -
" santalous jtturi karjantuotteitten myynnista ,011 rjkas, meidan pj'^syessa pj^styssa v a i n puutavarainviennin varassa.
, Sittemmin asiaa ajatellen paasin . selville ammattimies- temme laskutavan virkeellis5?ydesta j a k u n viela olin suta neu- voteUnt eraiden valistuneitten maanviljelijain kanssa j a saa- n u t keita tekemaan jarjellisille perusteille pokjautuvia maidon todellisten tuotantokustannusten laskeknia, v o i n n^'t esittaa t a u l u k o n maidon tuotantokustannuksista.^)
-•-) Taulukon. a)-osa on s y n t y n y t seuraavalla t a v a l l a . I^eliman t i n i i a k s i o n p a n t u v . 1914 200 j a y . 1921 2000 m a r k k a a . N a v e t a n h i n i i a k s i on a r v i o i t u 350 m k V . 1914 j a n y t 2500 m k l e h m a a k o l i d e n . E l a t i i s r e h u n arvo o n l a s k e t t u
Hannes Gebhard.
V I I I . M a i d o n t u o t a n n o a k u s t a n n u k s e t S u o m e s s a v v , 1914 j a 1921.
a) P e r u s k u s t a n n u k s e t V . 1914 V . 1921 a) P e r u s k u s t a n n u k s e t
S m k S m k
L e h m a n a r v o n k u o l e t u s j a
18 220
L e h m a n h i n k a l o v u o k r a . . 18 212
65 650
E l a t u s r e h u n a r v o 92 1 337
Y h t e e n s a 193 j 2 419 S i i t a v a h e n n e t t a v a l a n n a n j a
v a s i k a n a r v o . . . 40 600 J a a siis peru.skustannuksia . 153 1 819
P e n n i a P e n n i a b) K o k o k u s t a n n u k s e t k u t a - '
CD 0!
k i n m a i t o k i l o a Itohden l y p s y - ^ CD 0! o g m a a r a n ollessa : §• "-i
vi. ^ B.
fD tn 2'
•
a S i
2- ^ '
r j P o w P
1300 k g 11.7 5.0 ; 16.7 i 140 60 200
1700 „ 9.0 .5.5 ; 14.6 107 62 169
' • 2000 „ 7.7 5.5 13.2 91 64 154
2500 „ 6.1 5.5 i l l . G 73 66 139 3600 „ 4.2 6.0 ' 10 2 , 50 70 120
T a t i l u k o s t a k a y sus i k u i , e t t a l e k m i e n p y s y t t a m i n e n v a k a l y p s y i s i n a o n o l l u t m a a n v i l j e k j o i l l e t n m e e r i n o m a i s e n m a M o l l i s i m m a i i aUiaiseksi, o t t a m a l l a Imomioon, etta lehmg, k e s a k u u k a u s i n a s a a p a a a s i a l l i s i m m a n elatuksensa l a i t u m e l t a , jolle ei-ole m i t a a n a r v o a l a s k e t t u . N a i n saatujen perusknstannusten sttmniasta on sitten vahennetty v a s i k a u j a lannan arvot, o t t a m a l l a Imomioon^ e t t a maataloutemme ei v o i tosiasiassa h y - vakseen k a y t t a a koko sita arvoa, m i k a lannalle teoreettisesti on t a p a l a s k e a .
J a k a m a l l a n a i n saadnt peruskustanniisten sumniat erisuuruisilla l y p s y - maarflla on s a a t u t a u l u k o n b)-osau peruskustannukset k u t a k i n m a i t o l i t r a a kohden penneissa.
. I/ieuee s y y t a huomauttaa, etta t a l l a t a u l u k o l l a ei s u i n k a a n ole t a h d o t t u esittaa m i t a a n ahsoluuttisia totuuksia', silla sita telidessa on luonnollisesti oltu selvilla siita, e t t a sellainen on mahdotonta, v a a n on se esitetty v a i n l i a - vainnollisesti osoittamaan, k u i n k a samoissa oloissa eldvdn lypsykykyisen leh-
KarjanHiotteidemme viennin lisdaminen elinelito maataloudellemme. ' 13
epaedtilHsta. T a m a taulukko selittaa meike. silminnaktavasti, miksi karjanomistajamme taman vnosisadan alussa lakkasivat perustamasta imsia osuusmeijereita j a tuoniasta lisaa maitoa v a n k o i k i n j a miksi karjanhoitomme "parantaminen j a karjan- jalostustyo ei ole saanut karjaiiomistajiamme -innostumaan.
T o i s i n oli Tanskassa. E i v a t osuusmeijerit siellakaan kyenneet maksaniaan . karjanomistajille. sanottax^asti parempia kintoja k u i n meillakaan, m u t t a sieka osattiin ottaa kuoritusta mai- dosta enemman, syottamalla se sioille, j a siella saatiin, lisaa- iiialla lekmien maitomaaraa, maidon. tuotantokustannukset -vuosi vuodelta iiopeasti aleneniaaii. J a se innosti karjanomis-
t a j a t seka rnokkimaan lelimiaan paremmin ettii myos jalosta- maan karjaansa.
Edellyttaen, etta niaitotuotteilla saadaan tyydyttavia-kin- toj a, osoittaa t a m a taulukko siis, ettci maidontuotanto tulee sita kannattavammaksl, kuta suuremfia inddnd lehmat saadaan lyp- sdmddn — tietj^sti maaratt}-yn rajaan saakka.
IV. Kcinot Suomen lehmien lyfsymddydn lisddmiseksi.
Nyt nonsce siis kysymys, milla tavalla saataisiin^ Suomen . lehmat lypsdmddn enemman?
man maidon tnotantokiistanmikset vdhenevdt sita mnhaa, kuta encmnidn se jdrki- perdisen ruohinnan avulla saadaan lypsdmddn.
E u m a l t a olla tahan p a n e m a t t a v i e l a s e u t a a v a a tatiltikkoa, j o n k a eras B t e l a - S t t o m e n niaanviljelija, j o l l a on lehmat lansi-suomalaista rottia, on t e l m y t eraista lelimistaan v . n 1921 tarkastnslaskujen m u k a a n .
L e h m i e n P e r u s - j a ;
e l a t u s k u s t a n - M a i d o n tuotantokust. ; a o ' » S- ^ ^
^ : 2
Z
5"- B ^ ! m m i"\- m a a r a
n u k s e t pennia
D o r a ' 1250 B e t t y 2047 A i r i • 2468 B l e n d a • 2874
• D i s a 3362 Mea 42.57
i' 129 79 66 56 48 38
992 1094 1530 1564 1842 2354
79 53 62 54 55 55
208 132 128 110 103
93
14 Hannss Gebhard.
Se tapahtmi kolmea tieta, nimittain karj an jalostamisen, paremman koidon j a jarldperaisemman rnokinnan• Icautta.
-Karjanjalostus on naista Icaikkein vaikeinta: se v a a t i i ammattitaitoa seka pitka-aikaista, snunnitelmaUista, Icarsi- vallista j a knolellista tjota. Se ei siis voi vailcnttaa keti j a se tulee snkteelksesti kakiiksi. vSen vuoksi ei'Tanskassakaan siiken rykdytty, ennenkuin osuusmeijerit okvat jo vakcuttaneet p i - temman aikaa j a saaneet maanviljelijat innostumaan parem- paan karj an koitoon j a ruokintaan.
Parempi koito ei maksa paljoa j a siiken jokainen k a r j a n - omistaja v o i keti r3rktya: sekan on v a i n k y v a i l m a j a valo nave- tassa, lekmien puktaanapito, saannolksj^/'S j a kuolekisuns k o i - , dossa seka ystavallinen koktelu.
Jarkiperaisempi ruokinta on myos toimenpide, jokon k a r - janomistaja voi keti r y k t y a j a j o k a v a i k u t t a a mj^os pian j a sangen tuntuvasti. Silla va.listuneet maanviljelijat meillakin tietavat, etta on aivan kelppoa saada k y v i l l a ulkonaisiUa lypsj^- merkeilla varustettu torpan lekma ykdessakin vuodessa parem- malla raokinnaka lisaamaan lypsymaaransa 400—600-—800—
1000 _kg. Korkeampun lypsymaariin pyrkiessa menee tietysti pitempi aika, m u t t a tunnen meika tapauksen, jokoin o n l a n s i - suomalaiseka maatiaiskarjalla 8 vuodessa paasty valinnalla j a paremmaUa ruokinnalla 2 700 kilon keskilypsy3ai. Pitemman ajan kuluessa ovat yksityiset karjanomistajat meika jo paas- seet 4ooo:nkin keskilypsyyn, m u t t a Ruotsissa j a Tanskassa on, kuten nahtiin, jo paasty paljoa snurempiin maarnn.
On siis , saatava selville, mita lekmike sy5tetaan_ T a n s - kassa j a Etela-Ruotsissa, k u n ne sieUa antavat nun paljon m a i - toa, j a mita ne saavat meilla, k u n ne ovat nun niukkamaitoisia',.
seka tutkittava, pnko tuossa naapurimaiden ruokinnassa m i t a a n sellaista, j o k a olisi teknyt sen jo aikoja.sitten meika kaytantoon ottamisen makdottomaksi. T a m a onkin kelposti selville saa- tavissa niiden karjojen ruokintaan nakden, j o t k a k u n l u v a t kontrolliykdistyksun. Silla naille karjoike annettu r a v i n t a punnitaan j a lasketaan, n i i n etta tiedetaan, m i n k a verran k u k i n lekma vuodessa syo k u t a k i n rekulajia. N a m a eri rekumaarat lasketaan sitten n. s. rekuyksikoiksi eraan asteikon m u k a a n .
Karjantuoiteidemma viennin lisddminen elinehto maataloudellemme j o n k a t a n s k a l a i s e t a m n i a t t i m i e k e t o v a t l a a t i n e e t e r i r e k n j e n r a v i n t o a r v o s t a . K n n o n n a i n s a a t u s e l v i l l e , k u i n k a n i o n t a r e k u - yksildco'a k u k i n l e k m a o n k u t a l d n r e k u l a j i a v u o d e s s a s y o n y t , o n s i t t e n l a s k e t t u n a m a m a a r a t % : e i s s a s y o t e t t y j e n r e k u y k s i k - k o j e n k o k o I n v u s t a , j o t t a s i t e n p a a s t a i s i i n v e r t a i l e m a a n eri e l a i m i a , e r i k a r j o j a , e r i y k d i s t j d c s i a , eri m a i t a t o i s i i n s a .
• N a i s t a t i l a s t o t i e d o i s t a o n l a a d i t t u s e u r a a v a t a u l u k k o : I X . T a r k a s t u s k a r j o j e n r u o k i n t a P o h j o i s m a i s s a e n n e n s o t a a (pro-
senteissa k o k o s y o t e t y s t a r e h u y k s i k k o m a a r a s t a ) .
V a k i r e h u j a M a a t
: ^^^^ I k a k - j k i a a n | t ^ j a M u i t a
J u u r i - k a s - v e j a
K u i v a a k o r s i r e l i u a K a i l c -
k i a a n ' H e i n i a O l k i a re p s p - p
p->5
ilTanska . . i
E . - R u o t s i i S u o m i . .
25—30 28 12
20—30 0—10 19 i 9
2 ; 10 25—30
28 3
6—12 21
0 - 4 10 51 40(?)
6—8 11 11(?)
30—35j 3460 23 ;| 3914 34 1769 V e r r a t e s s a t a n s k a l a i s t a , e t e l a - r u o t s a l a i s t a j a s u o m a l a i s t a typsylekmien r u o k i n t a a t o i s i i n s a n i i d e n n u m e r o j e n perusteeUa,- j o t k a on s a a t u t a k a n t a u l u k k o o n , k a v a i t s e m m e , e t t a 3='ktalai- s y y d e t t a n s k a l a i s e n j a e t e l a - r u o t s a l a i s e n r u o k i n n a n v a l i l l a o v a t e r i n o m a i s e n s u u r e t , j o t a v a s t o i n e r o a v a i s u u d e t ' n a i d e n j a t o i - s e l t a p u o l e n • s u o m a l a i s e n r u o k i n n a n v a l i l l a o v a t r a i k e a s t i s i l - m i i n p i s t a v a t .
N a e m m e , e t t a t a n s k a l a i s e t j a r i r o t s a l a i s e t s y o t t a v a t l e k - m i l l e e n v a k i r e k u j a k u t a k u i n k i n ^^-kta p a l j o n , n o i n 28 % , n m t t a s u o m a l a i s e t a i n o a s t a a n n o i n 12 % — s n s ei edes p u o l t a s i i t a m i t a toiset. M u t t a e r o a v a i s u n s ' t u l e e v i e l a k i n s u u r e m m a k s i , k i m k a t s o m m e , m i n k a v e r r a n e r i m a i s s a on sj^otetty oljykak- kuja, m i k a v a k i r e k u l a j i o n t a r k e i n m a i d o n t u o t a n n o n l i s a a - m i s e k s i . K u n n a e t T a n s k a s s a a n n e t a a n 20—^30 % o l j y k a k k u j a j a R u o t s i s s a k i n 19 % , n i i n S u o m e s s a on a n n e t t u a i n o a s t a a n 2 % .
V o i m m e siis t a s t a p a n n a m e r k i l l e , e t t a y k s i syj, m i k s i l e k - m a t n a a p u r i m a i s s a l y p s a v a t p a l j o n e n e m m a n k u i n m e i l l a , .on
16 Hannes Gebliard.
. se, etta ne siella saavat xnnsaasti j a meilla k o v i n ninkasti oljy- kaldsuja.
Verratkaamme taman jalkeen jimrikasvien syottoa eri maissa. Havaitsemme, etta Tanskassa j a Ruotsissa annetaan 25—^30 % juurikasveja koko rekuyksikkomaarasta, toiset jon- k i n verran vakemman, m u t t a toiset melkoista enemmankin, jopa 40 % : i i n j a siitakin sita vastoin savolaisetlekmat ovat saaneet t y j ' t y a 3 % : i i n . T a s t a me voim.me ottaa sen opin, etta toinen 'syA", m i k s i lekmat naapurimaissa lypsavat niin runsaasti j a meiUa niin ninkasti, on se, etta niille siella syo- tetaan paljon juurikas\'eja, meilla v a i n nimeksi. V i e l a suurempi
on eroavaisirus k u i v a n korsirekun maarissa: Sen sijaan, etta tans- kalaiset niita antavat yleensa v a i n 6—12 % koko rekuyksikkcJ- maarasta (useinkin noin 2—6 kg elainta j a paivaa kokden) j a ruotsalaiset 21 % , syottavat suomalaiset niita 5 1 % . K u n laske- taan k u i v a t j a tuoreet korsirekuannokset ykteen, niin nakdaan, etta tanskalaiset lekmat saavat niita ykteensa noin 3 6 — 4 7
% j a ruotsalaiset 44 % , m u t t a suomalaiset noin 85 % koko reknj'ksikkomaarasta. Mutta lisaksi on knomattava, etta kuiA-an keinan ruokinta on jatetty Tanskassa j a Ruotsissakin verraten vakiin: tanskalaiset lekmat saavat naet ainoastaan 0-^3 % k u i v i a keinia, koko rekuyksikkomaarasta j a ruotsa- laiset 10, m u t t a suomalaiset arviolta noin 40 % .
B r i t y i s t a kuomiota on omansa kerattamaan se, etta suuri osa tanskalaisia lekmia ei enaa talvella saa y k t a a n keinan korttakaan, v a a n ainoastaan olkia, vielapa suurelta osalta ru- kiinolkia, jotka Suomessa tavallisesti »paremmissa» taloissa jaavat kokonaan karjalle syottamatta. K u i i i k a yleiseksi tama
^ olkiruokinta Tanskassa jo on tuUut, osoittaa se, etta 3 029 B y e - riin kontrokiykdistysten karjoista oli v . 1914 i 523, ek y l i 50 % , sellaisia, j o t k a eivat enaa saaneet keinia oUenkaan., j a l i s a k s i 764 eli 25 % sellaisia, joiUe oli syotetty v a i n I—^3 % keinia
koko rekuyksikkomaarasta.
K u n t a m a tieto T a n s k a n lekmien ruokki misesta ilman k u i v i a keinia meika on ollnt vaikea sulattaa j a sen vuoksi ke- rattanj't epailyksia, olen lasketuttanut, millaiset vuosi-keski-
w
3 o I o I .
Si H
a a
a a (a a
1^
I
CO o o o
o o o o o
o o I o o vn O
. 1 o O o o o l O CO
o o I o
O l O O TO CO
o o o CO
K a i k k i a a n o l j i l l a r u o k i t -
t u j a k a r j o j a 00
to
CO
05
"5;
9 !=i c3
s
I ^
o
o ^ '
cd
18 Hannes Gebhard.
tuodaan ne sinne, samoinkuin Suomeenkin, iiUsomailta. B a i v a - r a k t i ei tnle tanne paljoa kakiinimaksi.kuin-sinnekaan; meilla on satamia y m p a r i stinita osaa maata samaten k u i n siellakin.
Maatakdit tulevat meilla tosin suta kuolimatta j o n k i n ' v e r r a n kalkimmiksi sen vuoksi, etta meilla'on maa karvemmin asuttua, mutta ka3d;ann6Uisten maanviljelijain lausuntojen mukaan eivat nama rakdit paljoa merkitse.' Oljykakkujen runsaampi sj'otto meilla tulee siis k i u k a n kakiimmaksi k u i n naapurimaissa, mutta ei niin paljoa, etta sen taivitseisi mitenkaan estaa niiden i w - k\dsta runsaampaa kayttoa, maidon j a kakkujen kintojen okessa normaaleja. M u t t a lisaksi me ojmnme Tanskasta, etta siella on. Tuvettu kotona viljelemaan sellaista sekulia, jossa on ker- netta j a kauraa. T a k a n vaitettaneen, etta meidan maatiais- lekmiemme ruoansulattimet eivat kykene olj^'kakkuja mai- doksi t a i , maitorasvaksi mnnttamaan nunkuin tanskalaisten j a ruotsalaisten. J a tama k y k a on totta, mutta v a i n sikoin, k u n oljykakkuja kayrtetaan kuivien keinien kanssa, kuten meilla.
Jos oljykakkuja sitavastoin syotetaanriittavien juurikasvim.aa- rien kanssa, niin kykenevat lekmat niita paljoa snuremmassa maarassa taloudelksesti kayttamaan kyvakseen.
T a s t a jokdumme siis kysj^m^'kseen jum'ikasvien kdyttami- sestd meilla. N u t a k i n saavat T a n s k a n j a E t e l a - R u o t s i n lekmat kymmenen kertaa luin paljon k u i n Pokjois-Savon. Jos junrikas- veilla tarkoitetaan jk.shi rekujuurikasveja, niin voitaneen vait- taa, etta suurin osa Suomen lekmia ei t a t a nykj^a saa niita oUen- kaan,, k u n taas T a n s k a n j a Etela-Ruotsin lekmat saavat.noin 1/4—i/sm osan koko rekuj-'ksikkomaarasta eli n. 30—-40—^45 kg lekmaa j a - p a i v a a kokden talviruokinnan aikana.
Tanskalaiset j a ruotsalaiset ovatkin kekittaneet juuri- kasviviljeh-ksensa kj-vin pitkalle. Meilla Suomessa yritettiin 1890-luvnlla tekda innokasta valistustyota rekujuurikasvivkje- Ij^-ksen k y v a k s i j a sen k a u t t a saatiinkin tama viljelys kyvalle alulle melkoisessa osassa maatamme, mutta viime vuosikym- nienella se on siina maarassa taantunut, etta se j o monelta paik- kakunnalta on kokonaan kavinm't, j a jdeensakin on se nyt v a - ~ k i i n sup)istnnut, lukuunottamatta valistuneimxjia maanviljeli- j o i t a E t e l a - j a Lansi-Suomessa. T a s t a ovat monet agronoo-
Karjantuotteidemme viennin lisddminen elinehto maataloudellemme. 19
mililmekiii vetaiieet sen rohkean j a ennenaikaisen joktopaa- toksen, etta reknjnnrikasviviljelys meika Snomessa mulca olisi kannattamaton. K n i n k a pitkalle 'tassa jo meidan j o k t a v a t ammattimiekemme ovat joutuneet, siita olen askettain saannt nseita_kokemnksia, joita en ole voinut kjdliksi ikmetella. Y k s i naista on seuraava: j o k u aika sitten osoitettun minuUe viime vuoden keinaknun numero maataloutemme puolivirallista am- miattiaikakanskirjaa', ))Maataloutta», jossa joktavassa kirjoituk- sessa maisteri B k i l a kirjoittaa rukiinviljetyksen ksaamisen puo- lesta j a antaa siina3uurikasviviljelykselle seuraavan korvapuus- tin: »Maataloudellisessa neuvontatyossa (ennen sotaa) sivtmtet- t i i n m i s melkein kokonaan. K u v a a v a a kylla, pidettiin sen sij aan suurta • toukua turnipsiii, iuon verrattain mitdttoman viljelys- kasvin {!) kyvaksi.» On pantava merkille, etta maisteri E U i l a on opettajana yliopistossa, )>Maatalous»-lekden toimittaja j a ennen kaikkea Suomen maatalouden kannattavaisuustutkimus- tyon j oktaj a maatalouskakittiksessa j a taten siis asemissa, joika pitaisi olla auktoriteettia maatalousalaka. • -
K n n meika ,tallaista sus tallaiselta takolta opetetaan, niin ei ole oUenkaan kummaa, etta lekmien lypsymaara pys^-y silla tasoUa, m i l l a se muissa Pokjoismaissa oli 40 vuotta sitten. S i k a tuo lause sisaltaa moninkertaisen erekdyksen:' B n s i k s i k i n oli uskallettua menna viime keinakuussa kirjoittamaan siUoisten luonnottomien kintasukteiden vallitessa, joita ei k u k a a n jar- k e v a ikminen voinut p)itaa muina k u i n ketkekisina, tuoUaisia A-leispateviksi aiottuja snuntavuvoja maataloutemme kekitta- miseksi. S i k a keinakuussa saivat maanviljelijat maidostaan Btela-Suomessa ainoastaan i : 25 pennia litralta, mutta marras- kunssa 2: 35, j a keinakuussa ke saivat ruiskilolta 5 mk, m n t t a marraskuussa 2: 75. .Heinaknun kinnoilla oli tietj^sti rukiin- vUjetys erinomaisen edukista, mutta marrasknun kinnoiUa v a i t t i v a t ka3rtann6lliset niaanviljelijat, j o i k a on kaksinlcertai- nen kirjanpito, etta rukiinvUjelys ei enaa kannattanut, mutta etta sensijaan maitotalous kannatti. J a ke v a i t t i v a t ksaksi sita, etta keidan maitotalontensa kannattaisi vielakin paremmin, jos keilla olisi ollut enemman juurikasveja viljelyksessa.
20 Hannes Gebliard.
Toinen suuri v i r h e tuossa lainaamassani lausunnossa.oli se, etta siina pantiin v a s t a k k a i n rukiinviljelys j a jtmrilcasviviljelys, i k a a n k u i n niiden pitaisi sulkea pois toisensa, v a i k k a T a n s k a n esimerkki osoittaa, etta siella viljantuotanto ksaantyi j u u r i sarnaan aikaan k u i n juurikasviviljetys kavinopeasti voittokul- r k u a a n y l i T a n s k a n peltovainioiden.^) S i k a viljanviljelys tulee
kannattavaksi j u u r i sen nojaka, etta j u u r i k a s v i t tekevat mak- dolkseksi olkien edulksen kayton karjanrekuna. J a kolmas suu.ri v i r k e tuossa vaitteessa ok se, etta turnipsi siina tuomi- t a a n »mitatt6maksi viljelyskasviksi», v a i k k a tosiasia on, etta se j u u r i antaa erinomaisen j a kuokean maidonksaajarekun, j o k a meikakin menestyy k y v i n . " ) T u o tuomio on lausuttu
naktavasti sen perustukseka, etta meilla takavuosina yleensa, k u t e n sanottu, Inovuttiin turnipsinviljelyksesta. ' •
O n siis S3r7ta koettaa vastata kysymykseen, minkatakden meika sunressa osassa maata tirmipsinviljetyksesta Inovuttiin?
S y y n a siiken oli toiselta puolen puirtteeUinen vakstustyo, toiselta puolen levaperaisyys j a kuokmattomuus maanviljeli- joissamme. Tuokon vakstustyon puutteellisuuteen k u n l u i m. m.
se, etta tiirnipsia luultun rekuksi, j o k a k m a n m u u t a lisaisitun- t u v a s t i maidontuloa, varklca se tekee sita ainoastaan ykdessa oljykakkujen kanssa. Ne, j o t k a meilla ovat jatkaneet turnipsin viljelysta j a tekneet sita kuolelksesti, ovat korjanneet suta 6 0—8d 000 jopa 100 000 k g kektaarilta, k u n Tanskassa korja- taan 40 000 k g keskimaarin. J a ke ovat laskeneet, etta ke gaa-
^) T a m a esitelma on osa eraasta l a a i e m m a s t a teoksesta, j o k a t a n a k e v a a n a i l m e s t y y j a jossa n i . m . pnlieenalai.sta a s i a a on selvitetty.
2) H e r r a E U i l a a r v a t e n k i a koettaa paasta t a s t a hanelle i k a v a s t a asiasta silla, ettii h a n on m u k a ttiominnut v a i n turnipsin eika parempia j u u r i k a s v e j a
>miitatt6maksi>>. M u t t a siina lian ei onnistu, silla kokeneet maatalousmiehet puolustavat v a k a v a s t i meilla ainakin toistaiseksi j u u r i turnipsin viljelya, ensik- sikin sen vuoksi, etta se on vaatimattomamp'i kxiin muut j a etta siita s y y s t a v a s t a - a l k a j a i n on ednUisinta ensin viljella s i t a , m u t t a toiseksi sen vuoksi, etta turnipsi meaestyjf erinomaisesti meidan suomaillamme apiilantojen varassa, j o t a vastoin m u u t j u u r i k a s v i t eivat s i t a tee. — T a s s a a r v a s i n oikein, H e r r a E . on »lxaatalous>>-lehden Joulukuun numerossa k i i r u h t a n u t pole- misoimaan kuuleniaansa esitehnaani vastaan, m a l t t a m a t t a odottaa sen painattamista, esittamalla puolustuksekseen j u u r i y l l a a r v a a m a n i v a i t t e e n .
Karjaniiiolti'idemine viennin lisddminen elinehto maataloudellemme. 21
v a t juurikasvimaistaaii helataaria k o M e n paljon snuriarvoi- semnian tnlon k u i n ruismaistaan j a v a r s i n k i n keinamaistaan.
T a m a keidan kokenmksensa k a y taydelleen ykteen sen kanssa, mita T a n s k a n tilasto osoittaa. Sen mukaan korjaavat T a n s k a n maanviljelijat keskimaarin kektaaria kokden keina- maistaan ainoastaan i 500 j a viljamaistaan 2 500 rekuyksikkoa, m u t t a junrikasvimaista'an 4 goo-rekuyksikkoa. T a m a n nojaka vaittavat tanskalaiset, e t t a . k u i v a keina on kaikkein kallein reku j a j u u r i k a s v i t 3'kdessa olkien kanssa knokein.
T a t e n maidon tuotantokustannukset saadaan kuokeammiksi ei ainoastaan valiUisesti, sen k a u t t a etta maidontuotanto saa- daan nousemaan j a tuotannon peruskustannukset siten jakair- tumaan suuremmalle kilomaaralle, v a a n mj'dskin sen k a u t t a ,
• etta rekujuurikasvit j a oljet rekuna tulevat kalvemmiksi k u i n k u i v a n a k o r j a t t u kylvokeina. ' •
Mutta juurikasviviljetykseka 0V3± sitapaitsi monet k y v i n suuret valilliset ansiot maatalouden kokottamiseksi: se tekee makdolkseksi typsylekmien ksaamisen j a nuoren karj an, kas- vattamisen ennen aavistamattoinassa maarassa; .sen k a u t t a tulevat pellot muokatuiksi j a sen k a u t t a k a v i a v a t rikkaruokot paljoa paremmin k u i n mitaan muuta k a s v i a viljekessa; sen k a u t t a saavat pellot enemman karjanlantaa k u i n ermen.' J a tasta kaikesta on senrauksena, etta pellot rupeavat antamaan entista paljoa parempia satoja k a i k i s t a viljoista. Sen on Tans- k a n esimerkki, verrattuna Norjaan, jossa juurikasveja ei ole viljelty, selvasti todistanut. .
Tallainen on siis se kasvi, jota maatalouskakinnon takolta meilla joktavaksi aiotussa maatalousaikakauskirjassa kutsu- t a a n )>vakapat6iseksi.»
T a s t a selonteosta, jossa minun on ollut jjakko menna
"kovin paljon tekniUisiin yksitjdskoktun, on sus k a y u i ' t ilmi, etta siirtymista karjanruokinnassa meikalaisesta mukkuudesta, knivundesta j a yksipuolisuudesta, jota jatkettaessa ei voida saada lekmien lypsj^maaria nousemaan, sensuuntaiseeu moni- puolisunteen, yltakj^kaisjT'teen j a tuoreuteen, k u i n Tanskassa j a Etela-Ruotsissa, m i k a siella on nostanut lypsj-maarat ennen aavistamattoman- korkealle, ei meidan luontomme eivatka m u u t
Hannes Gebhard.
o l o m m e s a n o t t a v a s t i v a s t u s t a . S e n o v a t t a h a n s a a k k a t e h n e e t m a h d o t t o m a k s i |)aaasiakisesti tietamdttomyys ja tarmotfommis.
V. Loppiisanoja.
M i t a t a m a t i e t a m a t t o m y y s j a t a r m o t t o m n n s on m e i l l e m a k s a n n t , ei a i n o a s t a a n m a a n v i l j e l i j o i l l e itselleen, v a a n k o k o k a n s a n t a l o n d e U e m m e , s i t a v a l a i s e m a a n olen l a a t i n n t v i i m e i s e n t a u l n k k o n i , , j o k a e s i t t a a , k u i n k a s t i u r i v i e n t i m m e v u m e v u o n n a olisi v o i n u t olla, jos l e k m i e m m e k e s k i l y p s y m a a r a olisi o k u t edes I 500, I 700 t a i 2 000 k g , s e n s i j a a n e t t a se ok v a i n i 300.
O l e n edell3d;tan3.i;, e t t a k o k o l i s a y s olisi v i e t y ulos V o i n a j a e t t a k i n n a k s i o k s i s a a t u v i i m e v u o d e n k e s k i k i n t a .
X I . L e h m i e m m e I g p s i j m a a r a n U s a a m i s e n k a n s a n t a l o u d e l i i n e n . m e r k i t B S .
Lisa5'kset
L e h m i e n v u o t u i n e n k e s k i l y p s y Lisa5'kset
1500 k g 1700 k g f 2000 k g
Lehmdhtku i loo ooo Maitomaaran lisays . . . k g V o i m a a r a n „
R a h a m a a r a n „ . . . S m k
220 000 000 8 100 000 372 600 000
440 000 000 770 000 000 17 600 000 1 30 800 000 809 600 000 11 416 800 000 N a m a v a l t a a v a t l u v u t o s o i t t a v a t s e l v a a s e l v e m m i n m e i k e , m i t a a a r e t t o m a n s u u r t a vakiirlcoa m a a n v i l j e k j a m m e , k o k o k a n s a m m e t a l o u s j a s e n r a u k s e n a s i i t a v a l t i o m m e k i n k a r s i i s i i t a , e t t a m a a t a l o u t e m m e k n l k e e nA-k^dsta' u r a a n s a . S e v a a t i i s i i s p i k a i s t a , m u u t o s t a . . ' , '
K u i n k a se on s a a t a v a a i k a a n ?
V a l i s t u n e e t k a y t a n n o l l i s e t m a a n v i l j e l i j a t v a k u n t t a v a t , e t t a m e i d a i i uykA'iset l e k m a m m e o v a t , j a l o s t a m a t t a l d n . s i i k e n v a l - m i i t , k u n k a n ne saaA^at-jarkii)eraista raAuntoa. J a k a y t a n n o l - - liset v a k s t u n e e t m a a n v i l j e l i j a t v a k i m t t a v a t n i i n i k a a n , e t t a m e i d a n n y k j d s e t p e l t o m m e , i l m a i i u u t i s v i l j e l y k s i a , o v a t s i i k e n m y o s k i n v a l m i i t k u n k a n ne s a a v a t r n t t a v a s t i r a v i n t o a .
Karjantuotteidemme viennin lisddminen elinehto maataloudellemme. 23
.•• Karjationiistajat on siis v a i n saatava ottamaan n y k y i - sista lekmistaan j a nykyisista "pelloistaan nuo sadat, nuo t u - kannet miljoonat ja,tekemaan maamme-varakkaaksi.
Mutta-kninlca?
, i : k s i siten, etta maidonjalostusta kekitetaan niita uusia uria pitkin, j o t k a V a k o on- avannut, seka perustamalla imsia osuusmeijereita, kuten eraassa esitelmassa v : n 1921 maatalous- viikoUakin esitettiin; ,
2:ksi siten, etta tekdaan entista parenlpaa j a voimakkaam- paa valistustj'-ota, jotta saataisiin maanviljekjat kasittamaan, etta jarkiperainen karjanruokinta on asetettava ajassa en- si mmaiselle j a . karj an jalostus toiselle sijalle;- seka etta j u u r i kasviviljelys on elinekto ei ainoastaan maidontuotannon k - saamiseksi, v a a n myoskin koko peltoviljelyksenime elvytta- miseksi.
E n t a rukunviljelyksemme seka uutisviljelA'savut, valtion taattavat mirumikinnat, suojelustullit j a kuokeakorkoiset v a l - tiolainat sita varten, j o t k a okvat paakoktia suna o k j e l m a - ' esitelmassa, j o k a pidettiin viimeisten maatalouspaivien ava- jaisissa?
M i t a erityisesti viljatukeikin tulee, niin lie eivat suinkaan' ole kuluttajille niin vaarallisia, k u i n keidan etujensa puolesta 'agiteraavat -askottelevat, im;Ltta toiselta: puolen ne eivat myds-
k a a n ole maanviljekjoille niin tarkeita, k u i n keidan etujensa.
puolesta agiteeraavat koettavat uskotella. Erikoisina aikoina' j a erikoisissa oloissa ne voivat oka kansantaloudeii j a valtio- talouden kaiinalta joksikin aikaa tarpeekisia.
M u t t a yleensa on sanottava, etta keskikokoisten j a snu- rempien maanviljelijain- keinotekoinen yllyttaminen lisaamaan maitaan v a r s i n k i n E t e l a - j a kansi-vSuoniessa leipavkjan kasvat- tamista varten on yleensa n3^kyoloissa jpidettava kansantalou- dellisesti vaarana, silla se viepi r^^ostoviljelykseen, k u n sita- vastoin meidan maataloutemme luontaiset edellytykset pain-- vastoin v i i t t a a v a t karjankoitoon j a sen vuoksi j a sen avulla voimaperaiseeii -\dljelykseen. Samaten on pidettava vaarana politiikkana nykj'oloissa veronmaksajain kustaimuksella sudsia
24 Hannes Gebhard.
kesikikokoisia j a smirempia maaiiviljekjoita valtion takaamilla' minimikinnoiUa j a knokeakorkoisika lainoilla.
_ Maanviljekjoita ei ole lekiteltava, v a a n painvastoin jok- dettava itse ponnistaniaaii oikeita suuntia j a snnremmalla tar- moUa. T a m a esitelma on oknt omansa osoittamaan, etta j u n r i naissa kokdin meidan takaiiastinen maatalouspolitukkamme jokto,. meidan maatalouskakintomme j a meidan maatalons- opetuksemme ei ole okut tektavansa tasaka j a etta t a m a on t u k u t maanviljelijoillenime j a koko maake- k y v i n kakiiksi.
N a i t a . p)uutteelksuuksiaan ovat maatalouspolitukkamme jokto j a maatalouskakintomme viime aikoina yrittaneet k o r v a t a asettamalla jhsL. suurempia vaatimuksia valtionapujen myon- tamisesta maatalouden turvaamiseksi. N a i h i n vaatimuksiin . on B d u s k u n t a xdime vuonna osijttain suktautunut kylmanlai- sesti, j a sika on ollut siiken taysi syy. V a s t a sitten k u n maatalouspoktiikkanime j oktaj a,t j a • maatalouskalkntomme voivat esittaa jarkiperaisen suunnitelman maataloustuotan- - tomme kokottamiseksi seka tarjota takeita siita, etta maa- talouskallintornme k a i k k i ekmet j a k a i k k i sen alaiset jarjestot - jokdonmukaisesti j a tarmoUa tulevat taman suunnitelman toteuttamiseksi tyoskentelemaan, v a s t a silloin ovat sen ek- dotukset valtioiivarojen myontamisesta oikeutettuja. J a olen v a r m a , etta silloin niita ei voida eika takdotakaan kieltaa. •
Suomen Pankin setelinantoperusteiden muuttaminen.
K t i n kysymj'-s Suomen P a n k i n setelinantoperusteiden munt- tamisesta viime syksyna t u l i esille, katsottun asiaa seka tarkeaksk etta kiireelliseksi, v a r s i n k i n siksi, etta »maksuvalineideiLJDUu- tetta» pidettiin erittain kuntavana. Pankkivaltuusmieket laa- t i v a t k i n pian i^erusteellisesti k a r k i t u u esityksen, joka valmistui lokakuun 12 p:na j a jatettiin valtioneuvostoon. Mtrtta sen jal- keen ok asiaka erittainlevokinen j a ^^ksinkertainen juoksu. H a l k - tuksen esitys asiasta valmistui v a s t a joulukuun 3 p:na. Sen jalkeen kasitteli sita eduskunnan pankkivaliokimta, j o k a antoi asiasta 25 sanaa sisaltavan mietiirnon. T a m a n mietinnon perus- teeUa eduskunta kj^vaksyi kalktulcsen jjankkivaltuusmiesten ekdotuksesta poikkeavan esit5^ksen — ilman keskustelua. Sano- malekdisto t e k i samoin. I^ukuunottamatta erasta ruotsinkie- lista vukkolektea, ei uudistusta sen enempaa kasitelty. •
On oikeastaan ukkamielista k a y d a rikkomaan sita karrasta kiljaisuutta, joka taten on Suomen viime seteknantoreformin melkein sen s^mtymasta saakka verkonnut. Erinaiset syyt kekoittavat kuitenkin viela kasittelemaan t a t a kysymysta.
Onkan naet kieltamatonta, etta setelinantoperusteiden' suu- rempi m u u t o s a i n a koskee taloudekisen toiminnan perus- ed ell3d:yksia, joten asiaka on laajaa kantavuntta. Pukeena olevalla l a i n muntokseka on sitapaitsi erikoinen. mielenkiinto sen vuoksi, etta se on sodan syttj'-misen jalkeen oikeastaan ensini- mainen kuomattavampi rakapoliittinen nudistus, jokon on voitu rA^ktya, i l m a n etta asiankaarain palcko on etnkateen maaranm^t ratkaisun, siis ensimmainen vajpaan rakapolitiikan kmaus.
