Esitelma, j o n k a Kansantalotidellisen Y k d i s t y k s e n kokouksessa t a m m i k u n n 26 paivana 1922 piti
Laura Harmaja.
Saannokisissa oloissa totuttiin suken, etta t a v a r a i n tar-jonta oli j o t a k n i n k i n tasaista j a k i n n a t samaten pysyvia. Mikali vaikteluita esiintyi, tapaktuivat ne 3deensa kitaasti j a vermten knomaamatta. Hintojen muodostus ok, vapaamielisten peri-aatteiden v a l t a a n paastya, paaasiallisesti vapaan Idlpailun varassa, tarjonnan j a k y s y n n a n sukteesta ruppuva. M u t t a sota-ajan vaikeissa oloissa, k i m tuotanto vakeni j a tuonti su-pistui t a i lakkasi kokonaan, joutnivat t a v a r a i n valmistajat j a myyjat, k u t e n tunnettua,'tarjonnan vak3rj'-den t a k i a miltei monopolinluontoiseen asemaan. Siita joktunut tavaton k i n -t a i n kallis-tuminen oli alkuna sike epavaka,isuudelle j a niille j y r k i l l e vaikteluille, joita sittemmin on kintojen alaka esiin-t y n y esiin-t . Turvaesiin-takseen yhesiin-teisia. eesiin-tuja esiin-t a y esiin-t y i v a l esiin-t i o v a k a n jalleen pyrlda vaikuttamaan'kintojen muodostukseen — samaan tapaan j a jyrkemminkin, k u i n m i t a merkantilismin aikana oli tekty.
M u t t a noissa epanormaalisissa oloissa ei rajakinta- y. m. saan-nostelypolitiikakakaan k y e t t y saamaan aikaan t y y d y t t a v a a asiain tilaa. M i k a k sodan loputtua tuotanto j a kauppa jalleen paasivat v a u k t i i n , • on sitten jdeensa lopetettxi poikkeusaj an pakkotoimenpiteet j a niiden mukana myos kintojen viralknen maaraaminen, luottaen siiken, etta vapaa kilpailu taaskin on
Valiittdishinnat ja niiden virallinen valvonta. 41
p a r a s p a r a i m u s k e i n o selca . k o k t u u t t o m i a k i n t o j a e t t a m u i t a t a l o u s e l a m a n e p a t e r v e i t a i l m a u k s i a v a s t a a n .
I , a k e m m i n t a r k a s t e l t a e s s a n y k y i s i a i l m i S i t a k i n t o j e n ' m u o d o s t u k s e n a l a k a n a y t t a a k u i t e n k i n s i i t a , k u i n t a t a p a l a u t u -m i s t a t e r v e i s n n o l o i k i n s a a t a i s i i n k i a n k a u a n , j o p a t u r k a a n o d o t t a a , j o s jdcsin v a p a a n k i l p a i l u n v a i k u t u k s i i n l u o t e t a a n . O n n i o n t a t e k i j a a , j o t k a t a l l a a l a l i a v a i k u t t a v a t p a i n v a s t a i -seen s n u n t a a n j a s u s olevissa e p a v a k a i s i s s a oloissa r a j o i t t a v a t t u o n v a n k a n t a l o u d e l k s e n l a i n p a k d c a n s a p i t a v a i s y j r t t a .
J o t t a v a p a a k k p a i l n k y k e n i s i t a s o i t t a m a a n k i n t o j a j a ' p a i -n a m a a -n -n i i t a k o k t u u l k s i k s i , p i t a i s i e -n s i -n -n a k i -n o s t a j a i -n o k a k y k e n e v i a p i t a m a a n p u o k a a n m5ryjia v a s t a a n , a r v o s t e l e m a a n j a v e r t a i l e m a a n , »tinldmaan)> j a k a k e m a a n t a v a r a a s i e l t a , m i s t a s i t a s a a e d u l k s i m m i n . V a n k a n t e o r i a n opeissa t a l l a i s e l l a v a l p p a a s t i ' e t u j a a n v a l v o v a l l a o s t a j a k a oli k i n t o j e n m n o d o s t u m i -sessa t a r k e a sij a n s a . M u t t a t a m a n kAJvyn m e i k a l a i n e n yleiso na5ittaa a i v a n k u i n m e n e t t a n e e n s o t a - a j a n k o v a s s a k o u l u s s a , ' t o t u t t u a a n t a v a r o i s t a m a k s a m a a n k u i k e i t a k i n t o j a j a v i e l a k i i t t a m a a n onneansa, k u n edes s i l l a k a a n ekdoUa j o t a i n s a i . T u s k i n m u n t e n k u i n t a k a i s e n s i e l u k i s e n s e i k a n j o k d o s t a k e n e e s e k t e t t a v i s s a se, e t t a s a m o j e n t a i s a m a n v e r o i s t e n t a v a r a i n k i n -n o i s s a o -n - v o i t u j a t k u v a s t i 3dlapitaa -n i i -n s u u r t a epdtasaisuutta, k u i n m i t a m i e i l l a v i i m e a i k o i n a on e s i i n t y n y t . T e o r i a n m u k a a n -k a n s a n i o i l l a m a r -k -k i n o i l l a s a m o j e n t a v a r o i d e n -k i n t o j e n p i t a i s i muod-ostua y k t a l a i s i k s i , m u t t a ' s i i t a k n o k m a t t a m e i k a , n u k a k j o k a p a i v a i n e i i k o k e m u s osoittaa. j a o s i t t a i n v i r a U i s e s t a t U a s t o s t a k i n i i a k y y , o v a t y k s i n s e l l a i s t e i i k i n t a v a r a i n k u i n j a u k o -j e n -j a s o k e r i n k i n n a t olleet k u o m a t t a v a n e r i l a i s i a eri p a i k o i s s a , s a m o i n esim. s i l k n t a i m a k a r o o n i e n , k a n l c a i d e n , k a l o s s i e n , k a s i -i -i e -i d e n , r o k d o s t e n , l u -i s t -i m -i e n y . m . T -i e t y s t -i k a u p p -i a -i k e v o -i v a t ei'ilaiseen k i n n o i t t e l u u n a n t a a a i k e t t a k e i d a n ' - e r i l a i s e t osto-k u s t a i m u osto-k s e n s a y . m . m e n o n s a , m u t t a i l m e i s e s t i t a osto-k a n osto-k 3 m n m o n e s s a t a p a n k s e s s a v a i k u t t a a m y o s se, e t t a t o i n e n v a a t i i itseUeen t a v a r a s t a s u u r e m m a n v o i t o n , k u i n m i t a t o i n e n k a t s o o s o p i v a k s i , j a e d e l k n e n p e r u s t a a m e n e t t e l y n s a s i i k e n k o k e m u k s e n v a k v i s t a m a a n k a s i t y k s e e n , e t t a o s t a j a t e i v a t nyk^^aan k u i t e n -k a a n j u u r i v e r t a i l e e i v a t -k a a r v o s t e l e -k i n t o j a . J o s ^deiso -k y -k e n i s i
42 Laura Harmaja.
entiseen tapaan pitamaan pnoliansa, niin se liakisi tietoonsa j a kayttaisi ainoastaan kalvimpia ostopaikkoja j a pakottaisi siten kinnat tasaantnmaan. Mutta rryt painvastoin sattuu niinkin, etta tavaraa, jota tarjotaan f a v a k i s t a kalvempaan k i n -taan, yleiso ei ensinkaan nskalla ostaa, pelaten sita kuonoksi;
jos kauppias sen sijaan pyj'taa siita, esim. sillistaan, jonkun markan enemman kilolta, niin se menee k y l l a kaupaksi. A k -tuiset mulkstukset ovat turruttaneet ikmisten midet saattaen keidat toivottonuksi j a siten vaknpitamattomiksi omien etu-jensa valvomiseen nakden. E l a m a n j a t k u v a kakistuminen on myos pakottanut perkeenemantia entista paljon laajemmassa maarassa ansiotyokon ulkopuoleke kodin, joten keilla ei ole aikaa eika voimiakaan samassa maarassa k n i n ennen kaytetta-v a n a ostosten tekemiseen j a edukisimpien ostopaikkojen kake-miseen. J o s muutamilla karvoilla ostajilla viela oksikin k a l u a r y k t y a taisteluun kmeisesti liian k a l k i t a kintoja vastaan j a r y k t y a esim. ostolakkoa jarjestamaan, lamauttaa keita se tieto, etta ne perkeet, joita nykyinen asiain t i l a enimman rasittaa, ovat kaikesta tyytymattomyydestaan kuolimatta liian" tylsis-tyneita 5'rittaakseenkaan saada akcaan parannusta. Se kansan-osa-taas, jonka tulot ovat nousseet sukteellisesti kintojen mu-kana, samoinkuin poikkeusoloista rikastuneet, j oiUe on tarkeata saada naytella sunria varojaan, eivat tietenkaan p i i t t a a . k i n -tojen kakeudesta eivatka knoksi I n t t y a ykteiseen rintamaan toisten kuluttajien kanssa. Tallaisissa oloissa, k u n ostava yleiso on nain lamaantuneessa mielentilassa t a i munten valinpitama- ' ton eduistaan, ei vapaa kilpailu lainlcaan v a i k u t a sita, mita sen teorian mukaan pitaisi v a i k u t t a a .
Yleison avuttomnus m i y y j a n vastapuolena nak3ry v i e l a . selvemmin siita, etta koko hintataso ainakin erinaisika aloika on ollut luonnottoman korkea j a tavaroista on oknt pakkokaut-taaltaan maksaa sekaisia kintoja, jotka eivat ole okeet jarjelli-sessa sukteessa tukkukintoikin t a i raaka-aineiden kintoikin.
N a i n on ilmeisesti okut asian laita esim. ruisjaukoikin, k k a a n j a leipaan. nakden. Viela pitkan aikaa sen jakceen, k u i n ruis-jaukojen tuklcukinta viime syksyna ok laskenut 3 rokiaan t a i akekin kilolta, tayt^d kuluttajien paikoiteken vakittaiskaupassa
9
VaMttciishinnat ja niidan virallinen valvonta. ' ' 43 ' m a k s a a 5: k i n m k k k o l t a . l y d v a t i k i n n a t pys^dvat s a m o i n k a n a n
aikaa e n t i s e k a a n . J a y k a v i e l a k i n j o n t n u se, j o k a l e i p a n s a l e i poo k o t o n a , i k m e t t e l e m a a n , m i t e n t a v a t t o m a n p a l j o n k n o -k e a m m a -k s i l e i p a s i -k a t a v o i n t u l e e ' -k u i n l e i p u r i s t a o s t e t t u n a . ISTe - noteerankset, m i t a l i k a n t u k k u k i n n o i s t a j u l k i s u u d e s s a , M a a s e u d u n T u l e v a i s u u s - l e h d e s s a , esitetaan, p o i k k e s i v a t s y k s y n a i k a n a usein "kanimast3rttavassa m a a r a s s a s a m a n a i k a i s i s t a v a -k i t t a i s -k i n n o i s t a : e d e l -k s t e n v a i -k d e -k e s s a esim. 2 j a 8 m -k m v a - , l i k a n a u d a n k k a a u n a k d e n , o k v a k i t t a i s k a u p a s s a p a i s t i n k i n t a H e l s i n g i s s a y l e e n s a 12 m k k i l o l t a , e i k a l i e m i l i h a a k a a n liene k o s k a a n s a a n n t j u u r i 8—9 m k k a l v e m m a k a . V a k i t t a i s k a u p -p i a a t t o s i n v a i t t a v a t , e t t a k e e i v a t ole l a i n k a a n saaneet o s t a a l i h a a n o t e e r a u k s i s s a m a i n i t t u i k u i k a l v i m p u n k i n t o i k i n t a i e t t a se o n o k u t l i i a n k n o n o a o s t e t t a v a k s i . M u t t a v a i k k a o t a k s u i s i t u k k u k i n t o j a k e s k i m a a r i n 6 m k i k s i k i n k k o l t a , t u n t u n . v a k i t t a i s k i n t o j e n k o r k e u s k o k t u u t t o m a l t a . T a m a n v u o d e n ensi v i i k ' k o i n a o v a t n a u d a n k k a n v a k i t t a i s k i t m a t okeet j o t e n k i n e n t i -s e k a a n , -s a m a l l a k u i n e-sim. H e l -s i n g i n k a n p u n g i n k e -s k u -s k d t t o l a n t u k k u o s t o k s i s s a k i n t a . e i ole^noussnt 5di'6 m k m ; j a k e s k u s k e i t -t o l a n os-taessa s i a n l i k a a n u n k i n k a l v a l l a k u i n . S n r k d l a 11: 75 s a i v a t p e r k e e n e m a n n a t t o r i k a m a k s a a k i n k u s t a 2 0 — 2 2 m k . N a y t t a a s i t e n s i i t a , k u i n yleiso e i l a i n k a a n t a i v a i n a i v a n v a k a n p a a s i s i k y o t y m a a n k k a n t u k k u l u n n o i s s a s a t t u v i s t a k a l p e n e m i s i s t a . M a a l a i s e t s a a v a t t u o t t a m i s t a a n t a v a r o i s t a t a t e n v e r r a -t e n , a U i a i s e n k i n n a n , m u -t -t a ' k u l n -t -t a j a -t ' m a k s a v a -t y k -t a p a l j o n - k u i n - e n n e n , j a erotus menee v a k k a u p p i a i d e n k y v a k s i , j o i d e n ,
p a l v e l u s s i t e n tulee y k t e i s k u n n a l l e k o v i n k a l k k c s i .
S a m a n t a p a i s i a e p a k o k t i a o n k a i k e s t a p a a t t a e n o l l u t j a l k i -n e i d e -n j a k a t t u j e -n mj^y-n-nissa, k a k v i l a l u k k e e s s a , p a p e r i - j a k i r j a k a u p a s s a , r o k d o s k a u p a s s a , s a k k o t a r v i k k e i d e n m y y n n i s s a y . m . ' K n n esim. k e k k u l a m p u i s t a o t e t a a n k a k s i n k e r t a i n e n k i n t a t a i k a t u i s t a v a k i t t a i n m3ryden u s e i t a s a t o j a p r o s e n t t e j a v o i t t o a t e k t a a n , k i n t a a n v e r r a t e n , d m e n e t t e l y t u n n u k o k t u u l l i s e l t a . T u o t t e e n k i n n a n s u k t e e t t o m n n s r a a k a a i n e i d e n k i n t o i k i n v e r r a t e n o n e r i t y i s e s t i i l m e n n y t m r a r g a r i i n i , m a k e i s j a k u t o m a t e o k i s u u d e n a l o i k a . N a i d e n k a y t t a m i e n . r a a k a a i n e i d e n k a l -l e u d e s t a ei y -l e i s o k a t o s i n o-le o m a k o k t a i s t a t i e t o a m u u s t a k u i n
\
4 4 Laura Harmaja.
sokerista. Mtitta kattppatilasto esittaa maakanttiojien anta-main ilmoittisten mtikaan myoskin sen, m i k a raka-avo tuoduilla tavaramaarilla on okut. K u n jukdsuudessa on kauppatilaston mukaan vertailtu esim. kookosoljyny. m. kysymykseen tulevien - oliyjen arvoa margariinin kintoikin, on tilaston ntimeroita tosin tektailijain takolta vaitetty vaariksi j a sanottu todellisia k i n -toja k a l k i m m i k s i , k u i n m i t a tilasto osoittaa. Taytynee kuiten-k i n olettaa, etta maakuiten-kantuojat eivat yleisesti ole tulkuiten-kssa'ilmoit- tulkssa'ilmoit-taneet tavaroilleen alempaa arvoa,- k u i n m i k a ruika todelksuu-dessa on kauppaa tektaessa ' okut. M a r k a n arvon vaiktelttt on tietenkin tassa otettava kuomioon, m u t t a k u n on kj'sjnnA'S-pitempien ajanjaksojen keskimaarista, pitaisi epatasaisuuksien jossain maarin tasoittaa toisensa. Jos-ilmoituksissa on virkeel-lisyyksia, kenevat ne yleensa samanmukaisia eri aikoina, joten kanppatilastosta saatujen arvojen pitaisi sentaan voida osoittaa raaka-aineiden kintojen kekityksen todellista sunntaa. E l l e i nain ole laita, tayt5' y kysya, m i t a arvoa ensinkaan on virakisen kauppatilaston tavaranarvbtietojen julkaisemisella?
Jos kauppatilaston valossa tarkastelee esim. raa'an pun-v i l l a n kintoja, knomaa, etta pun-vuoden 1921 alussa niissa tapaktui
a k k i a lasku, niin etta n e o l t u a a n k^-van joukon y l i 30 m k m ale-nivat alle 20 nikm. Tammi—elokunn-keskimaara oli siten 18.?
mk. T a m a raaka-aineiden kalpeneminen noin 40 % : l l a v a i k u t t i
• tamnukunn alussa 25 % m alennuksen kankaiden kinnoissa,.
joi-£a kuitenkin jo kesakuussa taas nostettiin noin 15 % j a syys-kuussa noin 25 % . Talloin-oli punvikan-kinta noin 12 kertai-nen raukan ajan kintaan verraten, tama k u n vuoden 1913 kaup-patilastossa ok' arvioitu 2 mk:ksi. K a n k a i d e n kinnat olivat sen sijaan jopa 20-kertaiset. "Vnoden lopuka on raaka-aineiden kalkstuminen j a joulukuun viime paivina tapaktunut k a n k a i -den k i n n a n alentaminen vien^^: naita sukdelukuja lakemmas toisiaan. Tuontitilaston arvot olivat syjj-s—joulukuussa 24.*
mk, 27.7 mk, 34.3 m k j a 28.4 mk, lopuksi siis 14-kertaiset rau-k a n ajan rau-k i n t a a n verraten, rau-kanrau-kaiden rau-k i n t a i n ollessa noin 17-kertaiset.
Margariinin j a sen raaka-aineiden kinnoika on vuoden kuluessa ollut viela j y r k e m m i n toisistaan eroava kekitj-s.
X-j-Vdhiitdishinnat •fa^miden virallinen valvonta. 45
s y m y k s e e n t u l e v a t o l j y t , j o i s t a k o o k o s o l j y on t a r k e i n , ok v . 1920 k e s k i m a a r i n i l m o i t e t t u 13.3 m k m a r v o i s i k s i k i l o l t a . T a n a v n o n -n a t a m m i — e l o k -n -n s s a -n i i d e -n k i -n -n a t v a i k t e l i v a t 8:-n j a 15 m k m v a k l l a , o l l e n k e s k i m a a r i n 12.7 m k . T a s t a k n o k m a t t a n o u s i v a t m a r g a r i i n i n k i n n a t —'• v o i n k e s a l l a k a k i s t n e s s a — aUe 20 m k : s t a 30 m k : a a n j a y k k i n , sus 50 % . K u n a s i a t u k j u l k i s u u d e s s a p u k e e k s i , s e l i t e l t i i n t e k t a i l i j a i n t a k o l t a m a k d o t t o m a k s i a l e n t a a k i n t o j a , j o t k a t u o t t i v a t v a i n m i t a t t o m a n v o i t o n . M u t t a ' v i r a n o m a i s t e n v a a d i t t u a t i e t o j a k i n n o i t t e l u s t a j a u l k o m a i s e n k i l p a i l u n u k a t e s s a k y e t t u n , t e k t a i l i j a i n a l u k s i e s i t t a m i s t a v a i t t e i s t a k n o k m a t t a , m a r g a r i i n i n k i n t o j a k u i t e n k i n s y k s y n k u l u e s s a k o l m e e n eri otteeseen a l e n t a m a a n y k t e e n s a k o l m a n n e k -s e l l a eli 20 m k m p a i k k e i l l e , j a t a m a t a p a k t u i -s i i t a k u o l i m a t t a , e t t a r a a k a - a i n e e t S 3 r j ' s — m a r r a s k u u s s a i l m o i t e t t u n a r v o l t a a n k e s k i m a a r i n 17.3, 16.c' j a 16.1 m k : k s i , siis k u o m a t t a v a s t i k a l -k i m m i -k s i -k u i n -k e s a -k a . J o u l u -k u u s s a oli -k e s -k i m a a r a v a -k a n 3'li 14 mlc:n. : •
S e n s i j a a n , e t t a k a n k a i d e n j a m a r g a r i i n i n l u n n a t l o p u k a v u o t t a t u l i v a t p a r e m m i n s u k t e e k i s i k s i r a a k a - a i n e i d e n k i n t o i k i n v e r r a t e n , o v a t m a k e i s e t j a m u u t k o n d i t o r i a t a v a r a t p y s y n e e t y k a s a m a k a t a s q k a , j o k a ^deisesti, j o p a o s i t t a i n a s i a n o m a i s t e n i t s e n s a k i n t a k o l t a , on m y o n n e t t y k o k t u u t t o m a n k o r k e a k s i . R a u -k a n a i -k a n a , -k i m s o -k e r i -k -k o m a -k s o i m a r -k a n t a i a -k e -k i n , oli e s i m . p a p e r i p a a l t y k s i s t e n k a r a m e l l i e n k i n t a 2: 4 0 — 2 : 60. N y k y a a n s o k e r i ' o n o k u t n o i n 7-kertaisessa k i n n a s s a , m u t t a k a r a m e l k t s e n s i j a a n o v a t y l e e n s a m a k s a n e e t 37—^48 m k e k 15—20 k e r t a a e n e m m a n k u i n r a u k a n a i k a n a . M u i k i n m a k e i s u n j a konditoria-^
t a v a r o i k i n n a k d e n on ollut k u o m a t t a v i s s a s a m a n t a p a i s t a r a i -k e a a epasu-kdetta.-')
• V a k i t t a i s k i n t o j e n k a l l e u t t a v e r r a t t u n a k u k o i n k i u v a l k t s e v i i n t u k k u l u n t o i k i n t a i r a a k a a i n e i d e n k i n t o i k i n p u o l u s t e -t a a n -t i e -t y s -t i s i k a , e -t -t a asiaUomaisiUa ori o l l u -t a i k a i s e m m i n o s t e t t u j a k a k i i m p i a v a r a s t o j a . M u t t a t u n t u n v e r r a t e n k o k t u u t t o m a l t a v a a t i a y l e i s o a a i n a . m a k s a m a a n l i i k e m i e s t e n k o n
•') T a m m i k u u n viime p a i v i n a tapalitimut 3 m a r k a n alennus k a r a m e l l i -k i l o a -kohden ei tieten-kaan j u u r i t a t a epasuhdetta paranna.
46 Lmira Harmaja.
juiiktuuritappioita, k u n ' e i yleensa myoskaan tnle k y s y m y k -seen, etta yleiso paasisi osakiseksi kike-elaman yleisten tapak-tnmien aikenttamiin konjnnlrtnnrivoittoikin, jotka tavallisesti, knten sota-aikakin niin raikeasti osoitti, menevat liikemiesten t a s k n i k i n .
Tnotteiden kintojen arvostelemiseksi ei tietenkaan r i i t a , etta tarkasteUaan ainoastaan niiden sukdetta raaka-aineiden kintaan, v a a n knomioon on otettava "myos tyopalkat j a mnut kustannukset. Palkkojen nousu elinkustannusten kalkstumisen takia, kakdeksan tuntisen tyopaivan sovekuttaminen, koneiden kalleus, verojen kasvaminen y. m. s. seikat v a i k u t t a v a t tietysti myos kintojen kokoamiseen. M u t t a naidenkin kustannusten nousuun verraten, m i k a k niista on ollut saatavissa tietoja, ovat t a v a r a i n kinnat ilmeisesti pitkien aikojen kuluessa eri aloika olleet a i v a n sukteettoman korkeat. T a k a n v i i t t a a myos se seikka, etta iiiin kntoma- k u i n margariiniteolksnudessakin askettain on v o i t u asettaa kinnat snkteelksesti paljon lakemmas raaka-aineiden tasoa, k u i n mita ne aikaisemmin ovat olleet.
Erikoisesti makeisteolksunden kintojen korkeana pysymi-seen on kmeisesti yktena syyna makeisten korkea tulk, j o k a viime vuonna oli 25 m k kilolta j a n y t 20 mk. K a l k t u k s e n tar-koituksena asettaessaan »taktijarjestelman» nojalla taman tuUin nain korkeaksi on tietysti oknt tuUin a v u k a estaa ulkomaista ylekisyystavaraa. maakan tulemasta, m u t t a kaytaimossa tama.
on muodostunut tnntuvaksi suojelustukiksi, jonka t u r v i n omat makeistektaikjamme ovat voineet pitaa kintojaan vastaayasti korkeampina. Valtio ei liene tukista jjaljoakaan kyotynyt, koska taalla enimmakseen syodaan kotimaisia makeisia. Y l e i -sen menestyk-sen kannalta makeisten korkeika kinnoilla ei tie-tenkaan ole-suurta merkitj^sta. Mutta,jos valtio nimenomaan taktoo verotukseUa rajoittaa tata t u r k a n ylelksyysknlntnksen muotoa, olisi oikeamiDaa siirtaa nuo voittorakat tektailijokta valtioUe itseUeen,'ja sita varten tietysti tarvittaisiin tuUin rin-naUe kotimaisen tuotannon aksiisiverotus. Munssa tapanksessa t u n t u v a tuontitulU v a i n rikastuttaa asianomaisia teolksuuslai-toksia tuottamatta k y o t y a ykteiskunnaUe.
VahittdisMnnat ja niiden virallinen valvonta. 4 7
K u n t a v a r a i n tuottajat t a i myyjat, Icayttaen hyvakseen yleison avuttomuutta t a i muita heiUe eduUisia asianliaaroja, niinkuin edella on esitetty, yksitnumaisesti t a i varsinaisten sopimusten nojaka pitavat asianomaisten t a v a r a i n kintoja korkeaka, ei keidan keskuudessaan ole olemassa .vapaata k i l -pailua, eika se rdin oken taltakaan takolta pysty kintoja alen-tamaan. K y s y m y s on'silloin sama, k u i n mikoin varsinaiset yrittdjdyktymat, trustit j a kartekit ovat paasseet markkinoika yksinvaltiaiksi j a voivat miekn maarin kintoja koroittaa. • Y k -teiskunnan suktautumista tallaisun ilmioikin on erityisesti Amerikan Ykdysvakoissa jo vuosikymmenia pokdittu. Mutta v a r s i n k i n sodan jalkeen ovat nama kysymykset tukeet poltta-v i k s i muissakin maissa. Meika Suomessa on poltta-vume poltta- vuosikym-menina, etenkin sodan aikana j a sen jalkeen okut naktavissa y k a laajenevaa y k t y m i e n muodostumista, y k a enemman keski-t y s keski-t a elinkeinoelaman eri aloilla; sanomalekdekeski-t kerkeski-tovakeski-t keski-tuon tuostakin uusista tamantapaisista ilmioista. Huomattava on myos, etta muntamat y k t y m a t meillakin jo ovat tiukentuneet varsinaisiksi trusteiksi, oltuaan aikaisemmin enimmakseen .kar-tellin luontoisia. "Sama kekitys on ilmeisesti okut kavaittavissa myos esim. naapurimaissamme Norjassa j a Ruotsissa.
Sukteettoman k a k n t a kintoja vastaan yleensa j a samoin erityisesti yrittajayktymien kialksta v a l t a a vastaan on toivottu j a vaitetty, etta kuluttajat paraiten voisivat .pitaa puokaan osuustoimiiman avuka. Osuuskauppojen merkitys onkin mo-nessa sukteessa okut kuomattava, eritoten mikoin ne omien tuotantolaitostensa a v u k a (nunkuin meika esim.
tuktkcku-alaka t a i leivan valmistuksessa) kykenevat vaikuttamaan myos' tuottajien kintojen maaraamiseen. Mutta k u n osuuskaupat j a ' niiden keskusliikkeet tavallisesti asettavat itselleen mtutakin j a yleisempia paamaaria k u i n ostovoiton siirtamisen kulutta-jille j a k u n ne, leviteUen toimintaansa monelle alake, pitavat valttamattomana edekeen v a k v i s t a a rakastojaan, ei niista tois-taiseksi, ainakaan nyk3dsten poikkeusolojen vakitessa, ole ol-lut riittavasti .apua taistelussa .kintojen kalleutta vastaan.
EdeUytyksena osuustoiminnan suuremmake vaikutukselle tassa sukteessa oksi myos laajempi k i t t y m i n e n r u i k i n yleison puolelta.
48 Laura Harmaja.
Toinen keino monopolinlnontoisia' kintoja vastaan on asianomaisten tavarain iuonti ulkomailta, missa k i n n a t ovat kalvempia; takan menettelyyn nimenomaan osuusliikkeet meika viime syksyna k^^^aka menestykseka turvautuivat tuargariinin sukteen. M u t t a takoin joudutaan i k a v a a n xistiriitaan koti-maisen tuotannon etujen kanssa,. j o t k a myos ovat koko kansan-taloudelle mita tarkeimpia, v a r s i n k i n sellaisessa maassa k n i n Suomessa, jonka valuuttasukteet ovat niin epaedulkset. Mei-kalaisten teolksnudenkarjoittajain takolta oikdn esitetty sel-laisia vaatimuksia, etta kalktuksen oksi sen valtnutuksen no-j a k a , no-jonka eduskunta antoi untta tukitariffia kyvaksyessaan, leimattava »dnmpingiksi» j a estettava sellainen maakantuonti, .joka tapaktun ostajamaan tuotantokustannuksia kalvempiin kintoikin. Jos tallaista menettelya noudatetaan, vapautuu kotimainen tuotanto kokonaan tdkomaisesta kilpailusta. Sa-maan kkpailua estavaan snuntaan vaikutetaan, kuten tunnet-tua, myos korkeika valnnsteiden tukekla, v a r s i n k i n mikoin raaka-aineen t u l k on k y v i n paljon alempi k u i n v a l m i i n tuotteen, niinkuin esim. meilla on ollut laita sokerin j a kaakaopapujen verrattuina makeisiin j a siiklaateoksiin. J o s samaan aikaan kotimainen kilpailu asianomaisilta aloilta on ykteisin .sopimuk-sin poistettu, ei v o i olla i^ukettakaan siita, etta kaupan »vapans»
olisi takeena liintain koktuulksuudesta.
N3''k3'aan esitetaan tuontiteokisunksissa j a muutamilla kaupan aloika valktsevaa tilaa'erittain vaikeaksi j a vaitetaan sen todistavan, etta valitukset liian korkeiden kintojen otta-misesta ovat aivan turkia. Mutta tama vaite ei suiiikaan sinansa pida paikkaansa, silla mainitut tosiseikat eivat valttamatta sulje pois toisiansa. T a k a i n e n asiain t k a v o i painvastoin olla v a i n osoituksena j-kteiskunnan talouselaman" organisatsionissa valktsevasta \dasta, puutteellisuudesta. Onkan selvaa, etta jos joUekin alake on perustettu tarjona olevaan menekkiin ver-raten l u a n paljon 3'rit3dcsia, niinkuin meikakin nayttaa munta-missa sukteissa olevan asian- laita," niin yrittajien toimeentulo voi liian vakaisen kikevaikdon t a k i a oka vaikea, v a i k k a ke pitavatkin kintoja korkeina. T a k a i n e n menettely on ykteis-k u n n a n etujen vastaista, ykteis-kosykteis-ka se merykteis-kitsee sita, etta ykteis-
keino-VShitidishinnat ja niiden virallinen valvonta. 49
tekoisesti eraika aloilla ikaankuin »loisina» elatetaan ykteisin varoin joukko ikinisia, jotka toisilla aloilla voisivat tekda kyo-dykista j a todella tuottavaa tybts.. Jos takaista epatervetta liike-elamaa viela liiaksi varjekaan idkomaan kkpailulta, j o k a ekka pakottaisi kumoon tarpeettomia yrit^-ksia, ei sekaan ole omansa edistamaan talouselaman tasaantumista j a tervekty-mista.
K u n tarkastelee, miten tavattoman paljon uusia kenka- j a kattukauppoja, k a k v k o i t a y. m. kiklceita esim. Helsinkiin on ilniestjmjd; viime vuosina, ei v o i torjua sita ajatusta, etta sota-ajan Inalliset voitot ovat naike aloike koukutekeet meidan oloi-kimme nakden tarpeettoman snuren joukon ikmisia. S a m a voi olla laita erinaiskla tuotannon aloika, joiden vaikeita oloja n3't valitekaan. Wayttas. myoskin siita, k n i n joissakin suuryrity^k-sissa, tavaroiden jakeluverkon sukteeton laajentaminen saat-' taisi oka yktena s j ^ n a suken, etta kintoja ei ole osuusliiklceidenkaan takolta katsottu voitavan enemman alentaa. T a m a i i -luontoisten kysymysten selvittetya varten olisi erinomaisen
mielenknntoista, jos meilla voitaisiin saada aikaan luotettava liiketilasto (Betriebsstatistik) j o k a osoittaisi yritj'-sten j a liik-keiden -lukumaaran, kenkilokunnan j a eklca liikevaikdonkin
erityisesti nikla aloilla, joissa on syyta olettaa yritj^ksia olevan liikaa. Vertailemalla naita tietoja normaakaikojen oloikin,
mikak se enaa k a y pginsa, terveelta nax'ttavien elinkeinoalojen v a s t a a v i i n numeroikin j a ulkomaiden tilastoon, pitaisi
voitahian saada erittain kyddykinen aineisto olojemme j a niissa v a l -litsevien epakoktien arvostelemiseksi pukeenalaisessa sukteessa.
Mainitunlaisten tietojen julkaiseminen varmaan jo sinansa vaikuttaisi jaakd3d;tavasti ainakin uusien 3'ritysten suunnitte-l u u n j a osuunnitte-lisi esim. snurike suunnitte-luottosuunnitte-laitoksisuunnitte-lsuunnitte-le pokjana sen kysy-m^'ksen arvostelemiseksi, mike liike-elaman aloille paaomia kannattaa sijoittaa, mike ei. T a k a tavoin voitaisun osaltaan m^'oskin v a i k u t t a a luonnollisemman kintatason akcaansaami-selcsi.
Hintatason keinotekoinen korkeaka pitaminen on tieten-k i n monetieten-ka tavoin tieten-kaitatieten-ksi ytieten-kteistieten-kunnalle. Britjdsesti on mnis-tettava kintatason vaikutus elinkustannusten korkeuteen. K u n
4
50 Laura Harmaja.
t y o p a l k l c o j e i i s u t i r u u t t a e r i ' a l o i l l a y l i a e n e m m a n o n k o e t e t t u s o v i t e k a e k n k u s t a n n u s i n d e k s i n m u k a a n , o n k o r k e i s t a k i n n o i s t a s i t e n a u t o m a a t t i s e s t i s e n r a u k s e n a palkl?:amenojen k o r k e u s . N a m a t a a s o v a t t u o t a n t o k u s t a n n u s t e n m u o d o s s a o m a n s a puol e s t a a n j a k e e n k s a a m a a n k i n t o j a , n i i n e t t a t a puol puol a t a v o i n t a p a k -t u n s a n g e n -t u r m i o l k s -t a k i e r -t o k u l k u a . K u n s u n r i m p a n a p a l - ^ k a n m a k s a j a n a o n v a l t i o , ' o n t a m a sille e r i k o i s e n t a r k e a k y s y -m y s , v a r s i n l d n k o s k a e l i n l c u s t a n n u s i n d e k s i l a s k e t a a n j u u r i v a l t i o n v i r a n o m a i s t e n t o i m e s t a n i m e n o m a a n s e n s o v i t t a m i -seksi p a l k k o j e n m a k s a m i s e e n .
K u t e n edella o n k o e t e t t u osoittaa, ei yleiso v a r s i n k a a n n y k y i s i s s a epasaannokisissa oloissa k y k e n e p i t a m a a n p u o k a a n l i i a n k o r k e i t a k i n t o j a v a s t a a n . T u o t t a j i e n j a m y y j i e n k e s k u u dessa ei v a l l i t s e s e k a i s t a »vapaata kilpailua)>, j o k a t a k a i s i k i n -t o j e n p a i n u m i s e n k o k -t u u l k s i k s i ; y r i -t -t a j a y k -t y m a -t p a i n v a s -t o i n o v a t o m a n s a k i n t o j a k o k o t t a m a a n . O s u n s t o i m i n n a l t a y k s i n a a n ei t a s s a s u k t e e s s a v o i d a v i e l a o d o t t a a riittavasti a p u a . U l k o -m a i s e e n k i l p a i l u u n ei, i s a n -m a a l k s i s t a s y i s t a , v o i d a l a a j e -m -m a l t i t u r v a u t u a . O n k o s i t t e n t a m a k i n t o j e n k e k i t y s j a t e t t a v a k o k o -n a a -n o m a -n o -n -n e -n s a -n o j a a -n , k -n o k m a t t a s i i t a , m i k i -n e p a k o k t u i i j a k o k o k a n s a l l e k a i t a l k s i i n s e u r a u k s i i n se o n j o k t a n u t j a edel-leen v o i j o k t a a ?
V a l t i o v a l t a k a t s o i s o t a a j a n pok<:keusoloissa v e l v o l k s u u d e k s e e n m o n e k a t a v o i n t u r v a t a y l e i s i a e t u j a y k s i t y i s t e n v o i t o n k i m o a v a s t a a n . Na3d;taa s i i t a , ' e t t a t a s t a t o i m i n n a s t a ei v i e l a -k a a n s a i s i l a -k a t a , v a a n v a l t i o n o -k s i p u o l e s t a a n s o p i v a l l a t a v a U a v a l v o t t a v a , e t t a t e r v e e t olot j a k e e n m a k d o l k s i m m a n n o p e a s t i n a i s s a s u k t e i s s a p a l a u t u i s i v a t . T a k a n k a s i t y k s e e n o n i l m e i s e s t i u l k o m a i k a k i n j o u d u t t u , k u o l i m a t t a s i i t a , e t t a y l e e n s a o n v o i m a k k a a s t i p y r i t t y i r t i _sodanaikaisesta t a l o u s e l a m a n k o l k o u k -sesta. T a m a e s i i n t y y ' e r i t y i s e s t i t a i s t e l u s s a ^ y r i t t a j a y k t y m i e n k i a l k s t a v a l t a a v a s t a a n . M u t t a s a n o m a l e k t i u u t i s t e n m u k a a n on e s i m . Amerikan YJidysvalloissa r y k d y t t y y l e i s e m p i i n k i n t o i m u n k i n t a i n ' k a l l e u t t a v a s t a a n , k o s k a a s k e t t a i n y l e i s o n k i s k o -m i s v a k t u s t e n j o k d o s t a on p a a t e t t y p a n n a t o i -m e e n t u t k i -m u s elintarvildseiden, p o l t t o a i n e i d e n , ' j a l k i n e i d e n j a v a a t e t u s t a v a
-Vdhiitdishinnat ja niiden virallinen valvonta. 51
rain vakittaiskanppaliinnoista. Ruotsissa on, mikali sen taaka oleva lakettilas, Rnotsin entinen saannostelyn paalkkko, on ilmoittanut, sota-ajan valvonnasta jaljeka v a i n kintojen kisko-mislaki (pris-ockerlag), jonka nojaka tosin k n u l n u k y v i n kar-voin ketaan pantavan sy3rtteeseen j a viela karvemmin rangais-tavan. Mutta siekakan-eivat kinnat yleensa ole k o v i n korkeaka okeetkaan. Erit3dsta kuomiota on Ruotsissa kuitenkiir kiinni-tetty yrittajayktymien vaikutukseen kintojen alaka. E a u a n toiminut valtion komitea on asken ekdottanut erikoisen viran-omaisen, trustikomissionin, asettamista tutkimaan yktymien toimintaa j a ekdottamaan tarpeen vaatimia lainsaadantotoi-menpiteita asiassa. Takaisen kontrokin tarpeelksuutta perus-tekaan m. m. sika, etta esim. kalossrkartekun kunluvat yktiot ovat vuosina 1914—20 j a k a m a k a ilmaisia osakkeita koroit-taneet- paaomansa moninkertaisiksi j a sitten k i n viela saaneet jopa 100—150 % nettovoittoa. ICysymyksen yleista merki-tysta osoittaa komitean laskelma, jonka mukaan tukkolmalai-sen perkeen ekntarvikemenoista noin puolet k u l u u seUaisiin tavaroikin, joiden in37ynti on y k t y m i e n kasissa.
Norjassa nayttaa naikin asti ykg,pidetyn sota-ajan jarjes-telmaa siina sukteessa, etta siella edelleenkin toimii erikoinen elintarvedepartementin alainen hintavirasto (Prisdirektorat), neuvoja antavan komissionin, valtion kintanenvoston (Statens prisraad) yktej'-dessa. Naiden tektavat ovat tietysti olojen munttnessa j a kaupan'vapautuessa m3'6s muuttuneet. H i n t a -virasto on ainakin viime vuoden loppuun asti julkaissut viikko-lektea Norsk Pristidende, jossa samoinkuin sen vuosikertomuksissakin • on tietoja pukeena olevasta toiminnasta Norjassa. S i -k a l i -k u i n ma-ksimi-kintoja on poistettu, on -kintavirasto rajoittunut seuraamaan j a valvomaan kintojen kekitysta. B r i -naiset aiotut kinnankoroitukset on taten viranomaisten toi-mesta estetty j a kinnanalennuksia on aikeutettu t a i joudntettu k a a n t y m a k a yrittajien puoleen kuomauttaen, etta esim. kulje-tuskustannusten t a i raaka-aineiden kalpeneminen t. m. s. oikeut-taa vaatimaan kintojeiikin kalventamista. Siten on vaikutettu esim. kivikiilen j a koksin, tekstiiktavarain y . m. kintoikin.
Muutamilla aloika on viela aivan askettain suorastaan
maa-52
I
Lauva Harmaja.
r a t t y voiton 34araia, niinknin esim. sementin myyjille viime vnoden alussa j a xaatalinammatin yrittajille lokak. 4 p:na.
Samaan aikaan on makeiskle maaratty nudet rajakinnat, v a i k k a takaiset maaraykset useimmilta mnilta aloilta jo on poistettu.
»Pristidende» julkaisee- myoskin kintanoteerauksia erilaisike tavaroike, joiden kinnat muodostuvat vapaasti. T a t e n takdo-t a a n antakdo-taa yleisoUekin takdo-tilaisuutakdo-ttakdo-ta seuratakdo-ta kintakdo-tojen kekitakdo-t3-stakdo-ta.
Hintaviraston maaraj'ksien rikkomisesta on asianomaisia t e t t n sy3d;teeseen. Viime vuonna on esim. j o k u kikemies saa-imt 200 kruunun sakon sen jokdosta, etta on kammaskarjoista ottanut l u a n suurta voittoa, t a i toinen 500 kr. sakkoa korkkien luan kaknden kintojen takia. H i n t o j a koskevien maaraysten valvonta on okut erityisten tarkastajien tektavana, joiden paal-k paal-k paal-k o on samapaal-ka oipaal-keusdepartementin tarpaal-kastaja j a paal-konsulentti IDoliisiasioita varten. N a k l a ' o n oikeus kontrolka varten paasta tutkimaan liikkeiden kirjoja, faktuuroita y. m. asiakirjoja.
Kontrollooreja asetettaessa on pidetty silmaka liike-elaman eri alojen tuntemusta.^) • *
Suuri osa kintojen valvontatA^ota Norjassa nak3r^' kokdis-t u v a n yrikokdis-tkokdis-tajaykkokdis-tymien kokdis-toiminnan seuraamiseen. V i i m e loka-knussa tulivat voimaan nudet, tarkat maaraykset Idlpailua rajoittavien ykteenkittj^mien, monopok- j a snurliikkeiden ilmoi-tusvelvokisuudesta j a rekisteroimisesta, jota*kintavirasto koi-taa. N i i n k u i n Ruotsissa on Norjassakin pitkan aikaa tyosken-nellyt erityinen trustikomissioni, joka s y k s y k a julkaisi ekdo-tuksensa, - paaasiassa amerikkalaista esimerkkia noudattaen.
S e n ' m u k a a n olisi »Prisdirektorat» muntettava 5-jaseniseksi koUegiakseksi virastoksi, trustien j a kartekien tarkastusneu-vostoksi, jonka olisi j a t k u v a s t i seurattava j a t u t k i t t a v a kintojen
muodostumista . j a lukkeiden toimintaa. Siten olisi tarkoitus estaa lualksten kintojen ottanusta, kilpailevien liikkeiden'ku-kistamista'epalojaalisin keinoiii j a muita yktymienaikenttanua•
kaittoja. °) • '
^) V r t . Statens Prisdirehforat, Bcretniiig I—-VII, K r i s t i a i i i a 1 9 1 8 — ' 9 2 1 , j a Norsk Pristidende 1920 j a 1921.
2) V r t . norjalaisen aikakauskirjan nSoeiale Meddelelsen numeroa 10 v : l t a 192T.
VdhittdisMnnai ja niiden virallinen valvonta. -53
Meilla Suomessa, jossa niin monesta S 3 T s t a A'liteiskimta on ollnt• paljon keikompi j a valtiovalta voimattomampi k n i n naapurimaissamme, ei sodanaikainenkaan kintojen valvonta ilmeisesti ollut lakeskaan niin tekokasta k u i n esim. Skandina-v i a n maissa. Epatarkoituksenmukainen toimeenpano okkin epailematta 3ditena tarkeana sy3?na suken, etta tasta jarjestel-masta makdokisimman nopeasti takdottnu paasta. ]Sr3i:kan meika saannostelyn 3^ m. pakkotoimenpiteiden laldcauttaniisen jalkeen viela k y l l a on voimassa n. s. keinottelulaki, jonka tar-koitus on estaa sodanaikaisen kiskonnan jatkumista j a j o k a sen v u o k s i leimaa rikokiseksi keinotteluksi j a sus rangaistavaksi -sellaisten voittojen ottamisen, j o t k a ovat raukanaikaisia
suk-teellisesti korkeammat. Mutta tama laki ei ole ,palj oa tekonnut asianomaisten mieliin. Suurempi vaikutus na3'ttaa painvastoin 3'-ka edelleen olevan skla periaatteellisella kannalla, nuka aika-naan esiintyd kauppa- j a teokisuuskomissiomn maara3'^ksissa Invallisista voitoista. Vedotaankan liikemaailman takolta julki-suudessa tuon tuostakin 3daa viela suken, etta komissioni nimen-omaan salli tukkttkaupassa -ottaa 10 % j a .vakittaiskaupassa 20 % voittoa sekaisikakin aloika, joilla raukan aikana ok t3ry-d3'tty aivan vaatimattomiin prosenttiniaarun. Keinottelulain valvonta, j o k a on kuulnnut kauppa- j a teokisuusministerion -kanppaosastolle sen varsinaisten tektavien okella, ei m3'6skaan
ole okut tekokkaasti'jarj estetty, se k u n on rajoittunnt mun-tamien sattumalta esiin tukeiden tapausten kosketteluun, joka k y v i n karvoin on joktaimt asianomaisten saattamiseen S3fyte-' t3'iksi, sita vakemmin rangaistiikseen. T o i m i n t a ei ole perus-tunut kintasukteiden jarjestelmdlUseen seuraamiseen, mk^a tie-t3'-sti ei ole makdolkstakaan munten k u i n norjalaiseen tapaan aivan yksityiskohtaisesii t u t k i m a k a asioita j a j a t k u v a s t i vertai-lemaka vakittaiskintoja tukkukintoikin j a tnotteiden kintoja' valmistusknstannuksiin. Mutta asianomaisella virastoka ei meika ole ollut kaytettavanaan tarpeelksia" apuneuvoj a nain mutkallisten j a arkaluontoisten kysymysten selvittely3m eika asemansa nojaka makdokisuutta r3'kt3'a ilmenneiden
epakok-54 Laura Harmap
tien j o M o s t a kiireellisiin j a tehokkaisiin toknenpiteisun. ^) Keinottelulaki on siten suurimmaksi osaksi j a a n y t kaytannol-lista nierkit3'-sta vaille. T a k a n nakden ei v o i kieltaa jonkin-laista. oikeutusta siita lukemiespiireissa esitetylta vaatimuk-selta, etta tallainen l a k i oksi kokonaan kunxottava; onkan laki, jonka noudattamista ei kunnolksesti. valvota, v a i n omansa keikentamaan meilla monissa piireissa muutenkin vakaista lain kunnioitusta j a kollentamaan ykteiskuntajarjestyksen perus-teita. M u t t a toinen, parempi vaiktoekto oksi jarjestaa t a m a n lain valvonta undekeen j a todeUa tekokkaaksi. N e monet epa-kokdat kintojen muodostuksen alalia; m i t a meilla esiint3ry,
oikeuttavat takaisen vaatimuksen, v a r s i n k i n k u n ottaa k u o mioon asian yleisen merkityksen. Onkan tassa k y s y m y s k a n -san laajojen kerrosten elinektojen kuojentamisesta j a koko talouselaman snuntaamisesta saannolliseUe, terveemmake k a n nake.
-E d e k a esitetyn perustukseka nayttaa siita, k u i n meilla mairdtunlaisia tektavia .varten oksi syj'ta jarjestaa aivan eri-koinen pnolneeton virallinen ekn, joke' aimettaisiin riittavat
1) ICxivaavaa meikalaiselle menettelj-Ue tassa suhteessa on se, m i t a lielmi-faiun alknpaivina sanomalehdissa ollut m i t i n e n liintojen valvomisesta kertoi.
S e n m u k a a n k a u p p a - j a teollisuusministerion kauppaosasto, saatuaan t e h t a v a k s i t u t k i a , vaaditaanko tarkeista elintarvikkeista k o k t u u t t o m i a h i n t o j a seka vallitseeko suliteeton ero t u k k u j a vakittaiskintojen v a -lilla, on tiedustellut asiaa margariini- j a makkaraliikkeUta, j o i s t a k a i k k i tosin eivat ole edes vastanneet k y s e l y y n . Saapuneista vastauksista ilmoitetaan kauppaosaston tuUeen siiken kasitykseen, etta t u k k u j a valiittaiskintoj en v a -l i -l -l a y-leensa ei o-le sukdattoniuutta j a etta v a p a a k i -l p a i -l u p a r k a i t e n jarjestaa asiat. ICauppaosasto'nayttaa tamiin m u k a a n rajoittaneen tiedustelunsa v a i n kakdeUe elintarviketuotannon alalle j a ottaneen niissa pukeeksi v a i n t u k k u - j a v a k i t t a i s k i n t a i n sukteen, j o t a ndillci aloilla tiettavasti k u k a a n ei ole edes k o k -' t u u t t o m a k s i v a i t t i i n y t k a a n . Jos kauppaosasto olisi t u t k i n u t margariiniteolli-suuden raaka-aineen j a v a l m i i n tuotteen liintojen eroavaisuutta v a r s i n k i n kesan aikana, t a i tarkasteUut lihan t u k k u k i n t o j a verraten n i i t a v a k i t t a i s k i n -t o i k i n -t a i m a k k a r a i n kin-toihin s y k s y n kuluessa, -t a i k i i n n i -t -t a n y -t k u o m i o -t a a n n i i h i n moniin m u i k i n todellisiin epiisukteisiin, j o i s t a julkisuudessa on v a l i t e t t u , olisi se v a x m a a n jouttuiut toisenlaiseen kasitykseen n y k y i s i s t a kintasukteista.
YUamainitnnlainen pintapuolinen k i n t o j e n »valvonta» v a l t i o n virallisen ekmen t a k o l t a ei ole tallaisen laitoksen telitiiviin mukaista.
VdhittdisMnnat fa niiden • virallinen vahmnta. 55
apuueuvot, tarpeelliset valtuudet j a riippumaton asema. Se ei saisi olla y M i s t e t t y n a miiikaan erityisen eliukeiuon etujen val-vomiseen, niinkuin njdcyaan, koska sen t u k s i voida arvosteka asioita koko kansan menestyksen kannalta. Tassa olisi sikoin tietysti paitsi kulutuksen, s. o. ostavan ^deison, etuja samaka kuomioon otettava elinlceinotoiminnan menestyminen, j a t a l -laisesta viranomaisesta voisi myos tuotannon j a kaupan kar-joittajike oka tulcea sellaisissa tapauksissa, mikoin yleiso kok- ' distaa.keikin aikeettomia epalnuloja. Pnkeenalainen valvonta-virasto jontuisi toiminnassaan vuorovaikutukseen jarjestysval-l a n j a oikeusjarjestysval-laitoksen kanssa, j a niin ojarjestysval-ljarjestysval-len voisi ajatejarjestysval-ljarjestysval-la sen mnodostamista joko sisaasiainministerion t a i oikeusministeiion yktej'teen. Mutta k i m sen toiminnan olennaisimp'ana osana _ olisi kansan laajojen vakavakisten kerrosten edun valvominen, naj'ttaisi se parkaiten soveltuva'n liitettavaksi sosialikaUintoon, j o k a monien muidenldn tektaviensa puolesta on kekittyn3d;
joiikinlaiseksi elinkeinoelaman »kontrokilaitokseksii;>.
. T a t a vastaan voidaan vaittaa, etta meika on jo muutenkin liiaksi perustettu kaikenlaisia uusia virastoja j a kokeiltu ykteis-k u i m a n parantamista, j a se on tapaykteis-ktunut verraten ykteis-kuonoykteis-ka menestykseka. M u t t a on kuomattava, etta nunkin varovainen kansa k u i n Ruotsin on i^itanyt valttamattomana suunnitella erikoisia toimenpiteita nimenomaan yrittajayktymien kasva-v a n kasva-v a k a n jokdosta nailla alokla. • N i i n k u i n muissa sikasva-vistys- sivistys-maissa tama k y s y m y s varmaan ennemmin t a i myokemmin v a a t i i selvittelynsa j a ratkaisunsa meikakin. Olisi sen vuoksi jarkevaa r y k t y a asian v a a t i m i i n varokeinoikin ajoissa, jo ennen-k i u n epaioennen-kdat eennen-ktivat ennen-karjistya ennen-kuippuunsa j a sitten eennen-kennen-ka aikeuttavat taas aarimaisy^^ksiin asti menevia akkitoimenpi-teita painvastaiseen snuntaan.
j ^ I R J A L L I S U U T T A .
Leo Harmaja, Finanssitieteen alkeet. Werner Soderstrom Oy- Por-voo 1922. 166 siv.
Teos on l i y v i n ter\?etnllut lisii suonialaiseen kansantaloustie-teelliseen k i i j allisuuteen. V a i k k a m e i k a oixkin okut suomennoksina ka3rfcettavana K . T k . E k e b e r g i n »Finanssioppi» j a K . WiUgrenin
»Suomen finanssioikeus», on puuttunut sekaista l y k y t t a y l e i s k a t sausta koko. finanssitieteen alaan, j o k a oksi okut sovekas ensi j o k datukseksi kansalaisteu k a s i i n j a oppikirjaksi m.m. y l e m p i i n k a u p p a -oppilaitoksiin. O. H a i m i k a i s e n »Verotuspoktikan paapiirteet» ei alansa rajoituksen e i k a m. m . aineistonsa jaoittelun v u o k s i ole v o i -nut poistaa t a t a puutetta. T r i H a r m a j a , j o k a on ollut osaUisena ensimmaisen kotimaisen kansantaloustieteen oppikirjan aikaansaaniisessa, on n y t t i i y t t a n j ' t myoskin k^'symyksessa olevan aukoii k i r -j allisuu dessamme.
Teokseeu t u t u s t u u miekkyValla. E s i t y s on s u j n v a a j a yleensa selvaa. S i i n a on tarpeelliset kistoriakiset katsaukset, pidetaan s i l -nialla olojen k e h i t y s t a j a - n y k y i s t a t i l a a tarkeimmissa ulkomaissa, m u t t a p i t k i n m a t k a a pannaan paapaino oman m a a n olojen k u v a a -niiseen. Y l e i s e n jokdaunon j a menojen esityksen jalkeen seuraavan tulojen esityksen t e k i j a aloittaa verotusopista, j o k a onkin koko finanssitieteen t a r k e i n osa, j a v a s t a sen j a erikoismaksuja koskevan osan jalkeen ottaa pulieeksi aiisiotulot, joista tulojen esitys finanssi-opin oppikirjoissa tavallisesti on — historialksista sjdsta — aloitettu.
Sen jalkeen seuraa l u k u julkisesta luotosta j.a l y k y t katsans finanssi-kaUintoon.
E s i t y k s e s s a a n t e k i j a yleensa knlkee vanlioja t u t t u j a l a t u j a . Hupmautettakoon k u i t e n k i n siita, etta k a n erityisesti alleviivaa verotuksen kansantaloudelksia j a ykteiskuntapoliittisia tarkoitus-peria sen varsinaisen rakallisen tarkoitusperan rinnalla, asia, jokon finanssitieteen opettajat yleensa eivat ole kiinnittaneet r i i t t a v a a kuomiota. E r i t y i s e s t i k u l u t u s t a koskevassa osassa kuomauttaa h a n siita merkityksesta, m i k a verotukseUa on kulutuksen muodostumiselle • sekaiseksi, k u i n kansantaloudellisista t a i y k t e i s k u n t a p o l i i t t i
-KirfalHsuutta. 57
sista syista pidetiian suotayaua. Taniausuuntaisia v i i t t a t i k s i a olisi k y l l a voinut olla eraista m u i s t a k i n veroista. ' E s i m . perintoveroa
sista syista pidetiian suotayaua. Taniausuuntaisia v i i t t a t i k s i a olisi k y l l a voinut olla eraista m u i s t a k i n veroista. ' E s i m . perintoveroa