K t i n kysymj'-s Suomen P a n k i n setelinantoperusteiden munt-tamisesta viime syksyna t u l i esille, katsottun asiaa seka tarkeaksk etta kiireelliseksi, v a r s i n k i n siksi, etta »maksuvalineideiLJDUu-tetta» pidettiin erittain kuntavana. Pankkivaltuusmieket laa-t i v a laa-t k i n pian i^eruslaa-teelliseslaa-ti k a r k i laa-t u u esilaa-tyksen, joka valmislaa-tui lokakuun 12 p:na j a jatettiin valtioneuvostoon. Mtrtta sen jalkeen ok asiaka erittainlevokinen j a ^^ksinkertainen juoksu. H a l k -tuksen esitys asiasta valmistui v a s t a joulukuun 3 p:na. Sen jalkeen kasitteli sita eduskunnan pankkivaliokimta, j o k a antoi asiasta 25 sanaa sisaltavan mietiirnon. T a m a n mietinnon perus-teeUa eduskunta kj^vaksyi kalktulcsen jjankkivaltuusmiesten ekdotuksesta poikkeavan esit5^ksen — ilman keskustelua. Sano-malekdisto t e k i samoin. I^ukuunottamatta erasta ruotsinkie-lista vukkolektea, ei uudistusta sen enempaa kasitelty. •
On oikeastaan ukkamielista k a y d a rikkomaan sita karrasta kiljaisuutta, joka taten on Suomen viime seteknantoreformin melkein sen s^mtymasta saakka verkonnut. Erinaiset syyt kekoittavat kuitenkin viela kasittelemaan t a t a kysymysta.
Onkan naet kieltamatonta, etta setelinantoperusteiden' suu-rempi m u u t o s a i n a koskee taloudekisen toiminnan perus-ed ell3d:yksia, joten asiaka on laajaa kantavuntta. Pukeena olevalla l a i n muntokseka on sitapaitsi erikoinen. mielenkiinto sen vuoksi, etta se on sodan syttj'-misen jalkeen oikeastaan ensini-mainen kuomattavampi rakapoliittinen nudistus, jokon on voitu rA^ktya, i l m a n etta asiankaarain palcko on etnkateen maaranm^t ratkaisun, siis ensimmainen vajpaan rakapolitiikan kmaus.
26 Kaarlo J . Kalliala.
K u n ' siis liaymnae setiraavasSa k a s i t t e l e m a a n n i i t a m u n t o k s i a , j o i t a l a i k a j o u l u k u u n 30 p : l t a 1921 on t e k t y S u o m e n P a n -k i n s e t e -k n a n t d - o i -k e u t e e n , py^Hialsimme e n s i n v i i p y a v a -k a n k j ' s y m y k s e s s a p u k e e n a o l e v a n u u d i s t n k s e n s ^ n s t a j a v a l t t a m a t . t o m j ' y d e s t a , k o s k a t a k a i n e n t a r k a s t e l n a n t a a t i l a i s n u d e n k o s
k e t e k a e r i i i t a sekckoja, j o t k a e k k a | t a T J o a v a t i n i e l e n k n n t o a .
-Uudistuksen syyt jci, tarkoitusperdt.
V a r s i n a i n e n s y y S u o m e n P a n k i n s e t e l i n a n t o o i k e u d e n m u n t t a m i s e e n ok se, e t t a p a n k i n l i i k k e e s s a o l e v a setelisto u k k a s i j a t -k u v a s t i v a -k e n t y a . T a m a t a -k d o t t i i n m u u t e t u i -k a s a a n n o -k s i l l a e s t a a . T o s i n s a m a s s a y k t e y d e s s a s e t e l i n a n t o p e r u s t e i s i i n t e k t i i n m u i t a k i n k u i n t a s t a t a r k o i t u k s e s t a ; j o k t u v i a m u n t o k s i a , m u t t a ne e i v a t o l i s i y k s i n a a n antaneet a i k e t t a mutttoksen t e k o o n v i e l a p i t k a a n a i k a a n . S e t e l i s t o n v a k e n e m i n e n t a a s j o k t u i s i i t a , e t t a ' v a l t i o n v e k s e l e i t a l u n a s t e t t n n Stiopien T a n k l s t a . V a l t i o n k a s s a
v a r a t t u l i v a t v . 1921 t a r v e t t a s n u r e m m i k s i o s i t t a i n n . s. s k a n d i -n a a v i s e -n m a r k k a l a i -n a -n t a k i a , m u t t a p a a a s i a s s a s e -n j o k d o s t a , e t t a t a n a v u o n n a l a n k e s i m a k s e t t a v a k s i joulcko m y o k a s t ^ a i e i t a v e r o j a . V a l t i o s a a t t o i s e n v u o k s i s t i o r i t t a a j u o k s e v a a v e l k a a n s a S u o m e n P a i i k i l l e j a y k s i t y i s p a n k e i l l e . K u n v a l t i o n l y k y t a k c a i s e t s i t o u m u k s e t , s. o. v a l t i o n s u o r a a n 1 m y y m a t j a y k s i t y i s p a i i k k i e n r e d i s k o n t t a u k s e n k a u t t a S u o m e i i P a n k k u n j o u t u n e e t v a l t i o v e k s e l i t o k v a t S u o m e n P a n k i n s e t e l i k a t t e e n a , ei n n d e n l u n a s tulcsen k a u t t a P a n l d d i n v i r r a n n e i t a seteleita v o i t u l a s k e a t i u d e l -l e e n -lirkkeeseen m n u t o i n k u i n o s t a j m a k a j o i t a k i h m u i t a k a t t e e k s i k e l p a a v i a v a l u u t t o j a . M i k a l i n a i i i ei v o i n u t t a p a k t u a , setelisto e k d o t t o m a s t i v a k e n i . I
M i t e n n y t v a l t i o s i t o u m u s t e n : l u n a s t a m i n e n todellisuudessa v a i k u t t i l i i k k e e s s a o l e v a a n setelistoon?
V a l t i o n l y k y t a i k a i s i a s i t o u n u i k s i a oli S u o m e n P a i J d n k a l -l u s s a V. 1921 e n i t e n k e -l m i k u n n 15 p m a , j o k o i n n n d e n m a a r a oli 479.7 m i l j . nk?:. S y y s k u u n 15 p a i v a a n ok n a i t a s i t o u m u k s i a l u n a s t e t t n S u o m e n P a n k i s t a 261L3 m i l j . m a r k k a a , j o t e n n i i t a n i a i n i t t u n a p a i v a n a ok j a l e l l a 218:4 m i l j . m k : n a r v o s t a . H e l m i k . 15 p m a oli seteleita l i i k k e e s s a i 396.3 milj.. m k j a s y y s k u u n
Suomen Pankin setelinantoperusteiden nYuuttaminen. 27
15 p:na i 401.9 milj. mk. Kaytamiolksesti ka,tsoeii oli sete-listo siis pysym't samaka tasolla. T a m a on sektettavissa siten,
•etta Suomen P a n k k i oli kelmikunn 15 p:n jalkeen diskontaimut snuren maaran vieirtiliikkeittemme asettamia ulkomaan r a k a n ~"
maaraisia finanssivekseleita, j o t k a ukcomaisina vekseleina ktet-t u n sektet-telikaktet-tktet-teeksi, osktet-tanuktet-t X)ienemman maaran valktet-tio-obligaktet-tsio- valtio-obligatsio-nej a seka k a y t t a n y t setelireservinsa niin pieneen maaraan k u i n 25.8 milj. mlc:aan. Syysk. 15 paivaan ok siis valtion sitoumusten setelistoa vakentava vaikutus eri toimmpiteilla kokonaan neut-jaksoitn. M u t t a mainitun paivan jalkeen ei samantapaisia toi-menpiteitakatsottuenaavoitavaniatkaa. T a m a n v n o k s i v a l t i o n sitoumusten lunastaminen keskeytettun j a valtion liiatkassava-r a t sijoitettiin osittainyksityispankkeJhin. osittain SnomenPailiiatkassava-rk- SnomenPairk-k i i n , vnmeSnomenPairk-ksi mainittunn ei SnomenPairk-kuitenSnomenPairk-kaan pano- j a ottotiSnomenPairk-klle, vaS-n
•erikoiseke vakaikaisefle tiklle, j o k a nama v a r a t eivat oUeet . avista velkoja, eika niita siis setelinanto-oikeutta laskettaessa j:arvinnut lukea seteken veroisiksi,' kuten pano- j a ottotililla
olevia varoja. Samoikin aikoikin rj'-kdyttnn valmlstamaan sel-l a i s t a muutosta Suomen P a n sel-l d n seteknanto-oikeuteen, etta v a l t i o n sitoumusten lunastaminen ei pakottaisi vakentaniaan setelistoa.
Se setekston vakennys, j o k a taten lainsaadantotoimenpi-teilla takdottiin estaa, oli sus 218.4 milj. mk, taikka, jos olete-taan, etta Suomen P a n l d n kayttamaton setelinanto-oikeus sete-listoa vakentamalla takdottiin nostaa esim. v : n 1920 keskimaa-l a n 87.1 mikeskimaa-lj. mk:n tasake, keskimaa-lisaksi 61.3 mikeskimaa-lj. .mk ek ykteensa pyorein l u v u i n 280 milj. mk. - T a m a maara on 20 % syj'-skuun 15 pma kikkeessa oUeesta setekstosta. Se aika, minka kuluessa seteliston vakeneminen olisi tapakuimt, olisi v o i t u karkimian m u k a a n asettaa lykyemmaksi "tai pitemmaksi, v a i k k a p a j oiksi-I d n vuosiksi, jarjestamaka valtion velan lykennysta sopivilla keinoika, esim. sellaisilla, joita S3-5'skuun 15 p:sta vuoden lop-p:)nun todekisuudessa ka^'tettiinldn. Takaiset poikkeuksekiset jarjestelyt ovat luonnolksesti vakemman mieluisia, mutta mitaan l a i n kiertamista t a i kaA'taimolksesti makdotonta ei niissa olisi ollut. " '
-28 Kaarlo J . Kalliala.
M u t t a n y t voidaan kysj-a: leiko Suomen Panldlla sitten.
okut makdokisuutta ostamaka niuita katteeksi kelpaavia v a roja estaa seteliston vakenemista j jos se k e r t a katsottiin v a l t -tamattomaksi — turvantumatta n i i n radikaliseen keirioon k u i n seteknantomaaraysten muuttamiseen?
Teoreettisesti se epailematta oli makdollista, m u t t a k a j tannossa s.ekainen menettely ei olisi okut suositeltavaa. K u l -t a a esim. oksi v o i -t u os-taa, ellei ko-timaas-ta niin ulkomail-ta.
H i n t a a v a s t a a v a setelimaara olisi epailematta talletettu j o -k o n -k i n p a n -k -k u n taalla j a sete-ksto siten lisaantynyt. M u t t a k u n k u l t a Suomen P a n k i n varoissa k i r j a t a a n y k a rakalain m u -kaiseen arvoonsa, olisi katteen lisaA-s okut aivan vakapatoinen.
Setelisto olisi siis k y l l a lisaant^m^d;, m u t t a setelireservi melkein samassa maarin pienentyn3''t j a tarkoitettu tulbs siten jaan^'t snurimmaksi osaksi saavuttamat|ta. Sitapaitsi ei oksi okut, v a r s i n k a a n vuoden alkupuolella, j a r k e v a a ksata Suomen mark-k a i n tarjontaa ulmark-komailla. Ulmark-komaisten v a l u u t t a i n osto sensi-j a a n oksi ksensi-jdla tekokkaasti ksann3't setekstoa, koska ne Snomen P a n k i n v a r o i k i n Idrjataan paperimarkoissa, m u t t a tassakin olisi esteena ollut se, etta naita valuuttoja olisi voinut saada v a i n ostamaka n i i t a ulkomailta Suomen rakalla.
Valtioobligatsionien osto kotimaasta tarjosi m3^6skin k e i -non setelien lisaamiseen. -Tassa kokden ei v a l u u t a n pnntetta olisi tukut! Tallainen osto ei m3'oskaan olisi yalittomasti v a i -kuttanut valuuttakursseikin. Suomen P a n k k i ka3'ttildn t a t a keinoa jossain 'maarin, -kuten edella on kerrottn. M u t t a v o i t a y s i n puolustaa Suomen P a n k k i a siina, etta se ei t a t a keinoa runsaammin ka3^ttan3d;. ValtiositJDumusten suurempi l i s a a n t 3 minen Suomen P a n k i n varoissa oksi kerattan3d; ensiksikin i k a -v a a kuomiota ulkomailla. Sitapaitsi on setelimaaran jarjestelyni kannalta m i t a tarkeinta, etta setelip'ankin sijoitukset ovat mak-dolksimman IrkAmdisia. K u n Suomen P a n k i l l a ennestaan oli' snunnattomasti liian pialjon valtio-obkgatsioneja, oksi niiden oston jatkaminen sunremmassa maarin okut aivan vaaraa poli-t i i k k a a . j I . . •
Jaljella ovat siten eri katelajeista ainoastaan 3dempana mainitut ulkomaan rakalle asetetirt finanssivekselit. T a k a i s i a
Suomen Pankin setelinantoperusteiden muuttaminen. 29
vekseleita on Snomen P a n k i n salknssa oknt eloknusta 1919 s a a k k a "snurempi t a i , pienempi maara. S y y s k n u n ' 1 5 p:na oli n i i t a y]x 250 milj. m k m arvosta. Niiden lisaaminen ei olisi tnqt-t a n u tnqt-t kaytnqt-tannokisia vaikenksia. .Mntnqt-ttnqt-ta on k y v i n ymmarretnqt-ttnqt-ta- ymmarretta-v a a , etta Snomen P a n k k i ei t a t a keinoa j a t k u ymmarretta-v a s t i ka5'ttanyt, silla on pUut jonkun verran eri niielipiteita siita, onko tal-laisten velcseken, joita voidaan lisata melkein mielin maarin,"
lukeminen setelikatteeseen ta^^sin Suomen P a n k i n okjesaannon tarkoituksen mukaista.
N a i n ollen on ineidan edeka asettamaamme kj^symykseen v a s t a t t a v a , etta todellakaan ei ollut m u u t a k u i n 'kaksi mak-dollisuutta: joko antaa lukkeessa olevain setelien edelleen vaken-t y a vaken-t a i muuvaken-tvaken-taa sevaken-telinanvaken-tomaarayksia.
K u m p i naista vaiktoekdoista nyt ok
valittava?.-J o vuosikausia on. ollut selvaa, etta tallaisen yaiktoekdon eteen jouduttaisiin. mutta varemmin ei k u k a a n ajatekut estaa _ setekmaaraa, jonka valtion lainaus ok onnettomnudeksi koko maake snuresti paisuttanut, jalleen vakenemasta. Painvastoin,
• yidettun rakapolitiikan itsestaan. selvana paamaarana setelistoa -vakentamalla j akeen kokottaa Suomen valnutair arvoa. T a m a n vuoksi niA^oskin aktuisesti seka viralksesti etta epavirallisesti tyynnyteltiin kotimaata j a ulkomaita silla vakuutuksella, etta silloinen setekmaaran nousu ok okimenevaa; k u n valtio saa myokastyneet veronsa kannetuksi, maksaa se, velkansa Suo-men Pankille j a setekmaara vakenee jalleen. T a m a oli jarkevalta t u n t u v a selitys, j a onkin todennakoista, etta j u u r i tama vakuutus on ulk^pmaika aivan myokaisiin aikoikin saakka vkapitanvt .luuloa Suomen v a l u u t a n arvon tulevasta nonsemisesta.
T u o valuuttapoiitiikkamme varkaisempi paamaara ei suin-;
k a a n okut makdoton. Painvastoin on setekston vakivaltainen vakentaminen, jota nyk^'aan nimitetaan 'deflatsioniksi. ilmeisesti
makdoUinen. Siita ei ole muita kansantaloudelksia seurauksia, k u i n mita valuutan arvon,s. o. faktillisen raka^'-ksikon nousemi-seka on. Setekmaaraa voidaan, ^vaikka maksuvalineiden tarve
ei ole itsestaan vakentj'uyt, supistaa — i l m a n etta siita S5mty3' liike-elaman seisakdusta, romakdusta tai' pakkoa t n r v a u t u a omatekoiseen katarakaan, jollaisia seurauksia on pelatty. T a t a
3" Kaarlo J . 'Kalliala.
osoittavat myoskin esimerkit todekisundesta. Meika vSuomessa vakeni seteksto v . 1919 sen jokdosta, etta Snomen P a n k k i m y i nlkomaisia vakmttojaan, i 162.0 milj. mk:sta edellisen vuoden , joiduknun 23 pma 958.3 milj. nikiaan eloknuii23 p:na, ek 17.5 %
kakdeksan kuukauden kuluessa j a vielapa aikana, jokoin m a k s u -valineiden tarve liike-elaman elpiA'essa ilmeisesti lisaantyi.
Samantapaisia -esimerkkeja tarjoaa monen muunkin paperi-rakan kistoria. Selvimpia on I t a v a l t a - U n k a r i n valuutan paran-tatninen setelimaaraa vakentamalla v v . 1862—1865.^) Mainit-tuina vuosina vakennettiin liikkeessa olevaa setelistoa 426.8=
milj. guldenista 351.1 milj. guldeiuin, eli lakes 18 % . S a m a n ajan kuluessa aleni setelien agio 41.25 % : s t a 8.,= '^/oiiin.
K u n rakapolitiikkamme jokto kuitenkin asettui sille kan-ualle, etta setelimaaran ei ole annettava vakentya, joktui t a m a i l m d s ^ i siita^ etta rakamarkkinain nykyisessa aktaassa t i -lassa takdottiin v a l t t a a r a k a n arvon nousemisen tunnettuja j a l k i s e t i r a u k ^ ^ lasknkonjunktuuria, velalksten aseman v a i -keutumista j . n. e. On m^'os mA'onnettava, etta naikin sen-' rauksJin, ainakin mikoin snuremmasta rahan arvon paraiita-niisesta on puhe, on pantava v a k a v a a huomiota, v a i k k a siina.
onkin enemman kj^symys A'ksityistalondelksista, etenkin tuotta-jain, .knin kansantaloudellisista eduista. Olemmekin ainoastaan-taktoneet paasbjl siihen, etta r^'htyminen'seteknantomaaraj-sten muuttaunseen .ei ollut mikaan ekdoton valttamattomyys, vaan.
j o k t u i ' maaratysLa rakapoliittisesta tarkoituksesta, jonka voi l y k y e s t i pukea sanoiksi: Suomen rahan arvon parantamiseen seteliston vdhenemisen kautta-ei toistaiseksi oh ryhdyttdvd.
T a k a n sisaltyva muutos rakapolitiikkamme paamaarassa . on mielestamme siksi huomattava, etta se ansaitsee t u k a n i
-menomaan todetuksi.
Toisaalta on kuomattava, etta imkeena olevaan uudistukseen ei sisaltynyt myoskaan inflatsionistisia tarkoituksia. B k dotuksensa perusteluissa pankkivaltuusmieket nimenomaan l a u -s u i v a t taman julld.
^) Liidwi^.ion Mieses: Theoric des Geldes und der Vinlaufsiuittel. Miinclicn.
1912, siv. 251.
Suomen Pankin s:telin%n'.opi-rustsiden nmattxininvii. 31
Uiidet setelinantomdaraykset.
J o s k i u seteliston vakeneinisen estaniinen, s. o. laliimnian ajan tarve, oli i^nheena olevan undistnksen varsinainen sva'-, ok Inonnokista, etta seteknantomaaraykset samaka takdottnu tekda sellaisiksi, etta ne mnnttumattomina voitaisiin pitaa voimassa makdollisimman kauan. T a k o i u oli nndistuksen sium-nittelussa pidettava silmaka myoskin' setelinannon,
rakanlno-• misen yleisia periaatteita." rakanlno-• .
Tavakisesti asetetaan setelinantoa koskeville maarayksike k a k s i seka teorian etta kaytannon k y v a k s y m a a vaatimnsta:
1. Seteknantomaaraysten tnlee makdokisimman sunressa maarin t u r v a t a valuutan arvon'munttumattomuus, seka
2. Seteknantomaaraysten tulee tekda makdokiseksi sete-lien anto siina maarassa, k u i n talouselam^n tarpeet kukoinkiu _ vaativat.
M u t t a nama yleiset seteknantoxjeriaatteet- varsinldn edeki-nen, soveltuvat sellaisinaan ainoastaan setelinantoon kultakan-n a kultakan-n valktessa, jokoikultakan-n rakapolitiikakultakan-n tarkeikultakan-n tektava okultakan-n pitaa setelien arvo k u l l a n aivon tasalla. Paperirakalla ei ole tuollaista knnteaa vertauskoktaa.' Seteknantopeiiaatteet rnppuvat sen-vnoIEsTkokonaan siita, m i k a XDaamaara valuuttapolitiilcalla on.
Jos on tarkoituksena parantaa valuutan arvoa, ovat sellaiset seteknantomaaraykset parkaat, j o t k a pakottavat seteliston vakentamiseen. Jos taas katsotaan — j a sekaisella politiikaUa on aina paperirakakamian vallitessa kannattajia — etta vakru-t a n arvoa ei saa paranvakru-taa, vakru-t a i ' e vakru-t vakru-t a x&gvakru-t;aaonian pnnvakru-tevakru-tvakru-ta voidaan poistaa tekemalla r a k a a tykjasta, »vaaralla rakaka», on setelin-antomaarajdcset tektava sekaisiksi, etta j a t k u v a inflatsioni on makdoUinen.
' K u t e n edella on esitetty, ovat pankkivaltuusmieket peri-ajatteekseen kyvaksyneet estaa deflatsionia, kuitenkaan anta-m a t t a anta-makdolksuuksia inflatsionille. T a anta-m a n paaanta-maaran kat- . soivat x^ankkivaltuusmieket paraiten saavutettavan siten, etta setelinannoUe asetetaan kiintea v k n raia. T a k s i rajaksi x^ankki-valtuusmieket ekdottivat 1600 milj. mk. K u n S u p m e n P a n k i n
32 Kaarlo J . Kalliala.
seteHnanto-oikeus- vuoden 1921 koknen ensimmaisen neljannek-sen kuluessa oli vaikdellnt i 508.3 j a i 705.0 milj. m k m v a k U a seka ollut keskimaarin i 522.3 milj. mlc. j a liikkeessa olevain setelien j a muiden vaadittaessa maksettavain' sitoumusten summa oli vaikdeUut i 415.3 milj. j a i 610.B milj. m k m v a k l l a j a keskimaarin ok ollnt i 522.6 milj. mk., on epakyksetta todet-tava, etta ekdotettir unsi jarjestelma ei olisi antanut makdolk-suuksia- inflatsionin jatkamiselle.
- ' Ekdotetut maara^dcset oksivat tietaneet siirtymista meika aina v : s t a 1875 voimassa oUeesta kontingenttijarjestelmasta n. s. ranskalaiseen jarjestelmaan, joke on ominaista, etta ainoas-t a a n seainoas-telisainoas-ton niaksimiraja on maaraainoas-tainoas-ty. T a s ainoas-t a olisi ekdoainoas-teainoas-tainoas-tu setelinantojarjestelnia poikeimut ainoastaan sikali, etta sete-leiUa samaka olisi ollut lakimaarainen kate. K u n seteliston y l i r a j a ok maarattj- j a k u n katteeksi olisi voitu lukea koko joukko muitakin k u i n k u l l a n veroisia valuuttoja, ei katemaa-rayksilla kuitenkaan. olisi ollut muuta k u i n niin sanoaksemiiie dekoratiivinen vaikutus. T a t a tosin ei ole aivan kalveksittava, koska kokemus iia3i;taa osoittavan, etta pelkalla kate-sanaka on joiikunlaista taikavaikutusta setekrakan arvoa pnnnitsevaaii yleisoon. ^ , ' *
Pankkivaltuusmiesteii ekdottamaa jarjestelmaa moitittiin siita, etta siita pnuttuu jonstavnutta, etta se ei tee makdolkseksi seteliston ksaamista, jos vilkastnnnt kike-elama vaatisi lisaa maksnvakneita. T a m a moite oli jotenkin aikeeton. Tarpeelk-.
nen jonstavnus olisi saavutettu jo pitamalla suurta setelireservia.
Sitapaitsi on mainittu kuomautus kokonaan merkitykseton sille, j o k a ei pelkaa vakaista deflatsionia. K u t e n edella on esi-tetty, voidaan, ellei valuutan arvoa nimenomaan takdota estaa paraiiemasta, rakaliikkeen tarpeet t y y d y t t a a milla
setelimaa-"ralla takansa. Maksuvalineiden tarpeen j a setekmaaran v a k l l a syntyneen jannitA'-ksen tasoittaa pian faktikisen rahaykslkon' snureneminen.
Paitsi edekamainittua muutosta, jonka tarkoitus oli vapaut-t a a sevapaut-telinanvapaut-to .valvapaut-tiosivapaut-toumusvapaut-ten lunasvapaut-tamisen vaikuvapaut-tuksesvapaut-ta, sisaltyi pankkivaltuusmiesten ekdotukseen joukko rajoittavia .maarayksia katteiden laatuun nakden. Naista teemme selkoa
Suomen PanMn setelinantopentsteidm mmdtaminen. 33
, k a s i t e l l e s s a m m e u u d i s t u s t a sen lopuUisesti l i 5 ^ a k s y t y s s a m u o -dossa. _ . - '
P a n k k i y a l t u u s m i e s t e n e k d o t u s ei ollut y k s i m i e k n e n . P a n k k i v a l t u u s m i e s t e n p u k e e n j o k t a j a e k d o t t i , e t t a p y s y t t a i s i i n e n t i -s e n j a r j e -s t e l m a n k a n n a l l a j a v a l t i o n -s i t o u m u -s t e n l u n a -s t u k -s e n v a i k u t u k s e s t a v a p a u d u t t a i s u n o i k e u t t a m a l l a S u o m e n P a n k k i l u k e m a a n p u o l e t k o t i m a i s e s t a v e k s e l i s a l k u s t a a n katteeseen.
K i m t a k a n k i n e k d o t u k s e e n s i s a l t y i k a t t e e n l a a t u a k o s k e v i a t a j o i t t a v i a m a a r a y k s i a , j o t k a o k s i v a t v a k e n t a n e e t k a t t e e n s u m -m a a , o k s i • k a t t a -m a t o n s e t e k n a n t o - o i k e u s o k u t k o r o t e t t a v a 200 m i l j . m k : s t a 500 m i l j . m k : a a n . T a s s a e k d o t u k s e s s a o k e r i k o i s e n m i e l e n k n n t o i s t a se, e t t a v e k s e l e i t a olisi l u e t t u v a r s i n a i -seen k a t t e e s e e n . - M i s s a a n m n u a k a ei v a r s i n a i s e e n k a t t e e s e e n ole l u e t t u m u u t a k u i n k u l t a a t a i k u k a n v e r o i s i a v a l u u t t o j a. V e k ^ seleita o n . o l l n t k o r k e i n t a a n - k u k a k a k a t t a m a t t o m a n ' s e t e l i s t o n o s a n k a t t e e n a , j o k a u s e i n j a t e t a a n k o k o n a a n k a t t a m a t t a k i n , k u t e n m e i d a n entisessa j a r j e s t e l m a s s a m m e . M u t t a k u t e n t u n -n e t t u a o -n p a l j o -n k a -n -n a t u s t a Be-ndixmi-n e s i t t a m a l l a a j a t u k - .
• sella, e t t a r a k a n l u o m i n e n (»Geldsck6pfung») on p e r u s t e t t a v a j u u r i v e k s e l i e n d i s k o n t t a u k s e k e . J o s p u k e e n a o l e v a ekdotus, j ota m . m. t a l o u d e l l i n e n n e n v o t t e l u k u n t a k a n n a t t i , olisi t o t e u t u n u t , o k s i se ollut e n s i m m a i n e n k a y t a n n o U i n e n v o i t t o B e n -d i x e n i n t e o r i a k e .
P u k e e n a o l e v a e k d o t u s o k s i t e k n y t m a k d o l k s e k s i k u l t a a j a s e n v e r o i s i a k a t t e i t a v a s t a a n a n t a a seteleita r a j a t t o m a s t i . V e k -s e l e i t a v a -s t a a n -s e n -s i j a a n ei -seteleita oli-si v o i t u a n t a a m u u t a k u i n raj o i t e t t u m a a r a . S i l l a , e t t a puolet v e k s e l e i s t a o k s i l u e t t u k a t -t e e k s i , olisi l u m i -t -t a i n o l l u -t a u -t o m a a -t -t i s e s -t i r e g n l o i v a v a i k u -t u s s e t e k n a n t o o n , k o s k a s e t e k s t o a t a t e n l i s a t t a e s s a k a y t t a m a t o n setelinanto-oikeus o k s i v a k e n t y n y t n o p e a m m i n k u i n s e t e l i k a t e . V e k s e l i e n d i s k o n t t a u k s e n k a u t t a olisi, m i k a l i m u u f k a t t e e n osat' o l i s i v a t p y s y n e e t s a m o i n a k n i n S 3 r 7 s k u u n lopussa, s e t e k n a n t o -oikeus v o i n u t n o u s t a e n i n t a a n 1660 m i l j . m k r a a n eli v a i n v a k a n y l i p a i i k k i v a l t u u s m i e s t e n e n e m m i s t o n : e k d o t t a m a n a b s o -l u u t t i s e n y -l a r a j a n .
34 Kaarlo J . Kalliala.
Molempiin selostettttiliin ehdotuksiin sisaltyi, etta ennallaan pysytettaisiin maarays siita, etta setelien veroisina on k a y t -tamatonta setelinanto-oikentta laskettaessa pidettava myos-k i n munt vaadittaessa mamyos-ksettavat sitoumumyos-kset (postivemyos-kselit, taketukset pano- j a ottotilika j . n . e.). Myoskaan ei muutosta ekdotettu presidentin oikeuteen atvaamattoman, aivan poik-keuksekisen tarpeen sattuessa vakaikaisesti koroittaa Suomen P a n k i n setelinanto-oikentta enintaan loo milj. mk.
Hallitus, karkittuaan asiaa »viisikymmenta paivaa j a vusi-kymmenta y6ta» ei katsonut kumpaakaan naista ekdotuksista voitavan k 3 r v a k s y a . Hallituksen ekdottama j a sittemmin lopuki-sen k j v a k s y m i s e n saavuttanut muoto Suomen P a n k i n okjesaan-non i 8 . §:lle ok seuraava:
»Patikm setelien liikkeessa oleva m a a r a s a a nousta k o r k e i n t a a n t n l i a t -viisisataa miljoonaa m a r k k a a suuremmaksi k u i n P a n k i n k u l t a k a s s a j a P a n k i n riidattomat s a a t a v a t sen ulkomaisilta asiamiehilta ykteensa.
Setelien katteena ovat ensi sijassa P a n k i n k u l t a k a s s a j a P a n k i n riidatto-m a t s a a t a v a t sen ulkoriidatto-maisilta asiariidatto-miehilta, n i i n riidatto-myos r a h a k s i l y o t y Suoriidatto-men hppearaha, u l k o m a i l l a m a k s e t t a v a t tavaravekselit, ulkomaisissa porsseissa noteeratut ulkomaan r a h a n maar.aiset ohligatsionit seka nlkomaan r a h a n m a a -raiset korkoliput j a setelit.
M i k a l i P a n k i n liikkeessa olevien setelien m a a r a on edellamainittuja v a r o j a suurempi, tiilee setelien katteena olla k o t i m a i s i a vekseleja, joiden maksupaiv a a n ei ole kolmea k u u k a u t t a pitempi a i k a j a joiden maksaraisesta on maksupaiv a s -tuussa a i n a k i n k a k s i t a y s i n v a k a v a r a i s t a henkiloa t a i toiminimea.
Setelikatteena v o i v a t olla myos ne m u u t a k u i n edellamainittua l a a t u a olevat Suomen valtion antamat ohligatsionit j a m u u t velkasitoumukset, j o t k a t a m a n l a i n voiniaan tuUessa ovat P a n k i n hallussa. .
-I<iikkeessa olevina seteleina ovat m y o s k i n pidettavat P a n k i n Suomen r a h a n maaraiset osotukset j a muut vaadittaessa m a k s e t t a v a t sitoumukset, niin myos myonnettyjen kassakreditiivien nostamattomat maarat.
Jos asiankaarat v a l t t a m a t t a v a a t i v a t , voi t a s a v a l l a n presidentti, p a n k k i -valtuusmiesten esityksesta, myontaa. e t t a s i t a maaraa, joUa P a n k i n setelisto saa nousta sen k u l t a k a s s a a j a riidattomia s a a t a v i a P a n k i n ulkomaisilta asia-miehilta suuremmaksi, s a a m a a r a a j a k s i l i s a t a korkeintaan sadalla miljoonalla markalla.»
- .*
T a m a ekdotus poikkesi pankkivaltuusmiesten ekdotuk-sesta ainoastaan ensinimaisessa momentissa, jossa kallitus siis
1
Sxiomen Pankin setelinantoperusteiden muuttaminen. 35
ehdotti, etta Suomen P a n k i n seteknanto jarjestettaisiin siten, etta PankiUa oksi oikeus ilman kulta- t a i k u k a n veroista katetta antaa seteleita enintaan i 500 milj. mk, m u t t a kultaa j a nlko-maisia tilisaatavia vastaan i l m a n rajaa.
N a y t t a a siita, k u i n kalktuksen tarkoituksena oksi oknt . pysya pankkivaltuusmiesten ekdottamassa ranskalaisessa j a r - '
• jestelmassa, mutta tekda suken pieni, seteknaimon joustavnutta edistava lisays. T a k a n v i i t t a a erikoisesti se, etta kalktuksen esi-tyksen perustelut ovat melkein sanasta'.sanaan otetut pankki-valtuusmiesten kirjelmasta vaMonenvos'tolle. J o p a seuraava lause on lainattu: »Nama tarkoitusperat saavutettaisun parkai-ten siparkai-ten, etta maarattaisiin korkein raj a, jokon kikkeessa olevat setelit j a vaadittaessa maksettavat sitoumukset saavat nousta.»
Mutta tamakan on aivan ristiriidassa sen kanssa, mita kakitus okjesaannon pykalassa esittaa, koska seteleita kultaa j a ulko-"
maisia tiksaatavia vastaan voidaan antaa ilman rajoitusta, . joten siis mitaan seteliston ylarajaa ei ole! A s i a n l a i t a onkin se, etta kalktuksen esittama seteknanto-jarjestelma on, ei suin-k a a n edes lievennetty ranssuin-kalainen, v a a n selvasti meidan v a n suin-k a kontingenttijarjestelmamme. Muutos voimassa olevasta jarjes-telmasta oli v a i n siina,' etta kontingentti. ok koroitettu 200 milj.
mk:sta 1500 milj. mk:aan, j a katteeksi kelpaavien valuuttoj en Inkua vakennetty. Tosinkan tassa kontingenttijarjestelma esun-^
tyi kieman omituisessa muodossa. K u l t a v a l u u t a l l a kattamaton osa on sukteettoman suuri, joskin siten rekekisesti tunnustetaan Suomen P a n k i n metakistiselta kannalta katsoen keikko' asema.
Voi myos k y s y a , miksi ei ainakin ulkomaisia tavaravekseleita, seteleita j a kuponkeja v o i t u lukea kultavaluuttaan j\A}k k y v i n k u i n konttokuranttisaatavia? Miksi tassa ok poikettava setekn-antomme kistorialkselta pokjalta?
U n t t a entiseen jarjestelmaamme verraten oli se, etta kulta-v a l u n t a k a kattamaton osa setelistoa oli katettakulta-va laissa maara-tyilla• toisarvoisilla katteilla, (jota on alettu nimittaa lisakat-teeksi) samaan tapaan k u i n Bnglannin Pankissa, jossa koko kontingentti on katettu valtiopapereika. K a 3 d ; a n n 6 k i s t a mer-k i t y s t a on talla sermer-kalla ainoastaan sen vuomer-ksi, etta valtion
36
luotonsaantimalidollisutidet, kuten tuonnemjiana lakenunin esitetaan, taten tulivat rajoitetniksi.
Seka vakiuttapokittisten Xjaamaarain etta kaytannon k a n -nalta ei kalktuksen esitys sunremmassa maarin poikennut pankkivaltuusmiesten enemmiston kannasta. Suomen P a n k i n .kultakassa on mnuttumatta okut 42.6 roilj. mk. Saatavia
ulko-maisilta- kirjeenvaiktajilta oli Panldlla v . . 1920 keskimaarin
i i o . B milj. m k j a v . 1921 126.3 milj. mk. Seteknanto-oikeus ttdi taman mukaan siis lakimpana aikana olemaan n. i 650-—•
I 670 milj. m k eli ei sanottavasti suurempi k u i n pankkivaltuus-miesten ekdotuksen mukaan.
I/Oppuarvosteluna kalktuksen esitjdcsesta taktoisimme sanoa, etta se teoreettisesti on kieman »mnotopuoli)>, m u t t a etta se kaytannossa kuitenkin vastaa valuuttapoiitiikkamme untta tarkoitusperaa, vakiinnuttaa Suomen m a r k a n arvon toistaiseksi nykyiseen koktaansa.
K u t e n varemmin on mainittu, tektiin paaundistnksen r i n -n a k a Suome-n P a -n k i -n seteli-na-nto-oikeutee-n samalla eraita mui-t a k i n munmui-toksia. Ne ovamui-t kaikissa kolniessa ekdomui-tuksessa samamui-t.
T a r k e i n nusta on maara3-s, etta Suomen P a n k i n setelikatteeksi kelpaavat ainoastaan ne valtion sitoumukset. j o t k a d i v a t men P a n k i n kallussa uusien maaraysten voimaan astuessa.
T a m a n jokdosta valtion unsi lainaus Suomen P a n k i s t a on tekty melkein makdottomaksi. P a n k k i saattaa. nyttemmin antaa valtioUe luottoa v a i n setelireservinsa rajoissa, m i k a kaytannossa supistaa uuden luoton antamisen mitattomun. Tallainen v a l -tion luotonsaantimakdoUisuuksien j y r k k a xajoittaminen on meilla aivan unsi periaate. M u t t a tttntematon ei tallainen me-nettely munten ole setelipankkiteoriassa eika myoskaan kay-tannossa. T a l l a ketkella ei i^ukeena olevaka raj oituksella ibosin ole m i t a a n ka^'tannoUista merkitysta, koska valtio ei lainkaan tarvitse Suomen P a n k i n luottoa. M u t t a sika on pelkkana peri-aatteena niin sanoaksemme pedagogista vaikutusta, j o k a vas-.taisuudessa v o i t u l l a arvokkaaksi. Toivottavasti taman
peri-aatteen • juurtuminen tekee. etta meilla. ei toista kertaa niin kevealla SA^damella valtion rakapulan vuoksi turvauduta
seteli-Suomen Pankin setelinantoperusteiden muuttaminen. 37
paiiioon. M y o s k i n u l k o m a i s e n l u o t o n k a n n a l t a on t a t a u u d i s -t u s -t a p i d e -t -t a v a e r i -t -t a i n k j v i n k a r k i -t -t u n a .
M u i s t a m u u t o k s i s t a m a i i u t t a k o o n , e t t a n l k o m a a n r a k a n m a a r a i s i s t a obligatsioneista k a t t e e s e e n k e l p a a v a t a i n o a s t a a n u l k o m a i s i s s a porsseissa n o t e e r a t u t , j a u l k o m a i s i s t a v e k s e -l e i s t a v a i n t a v a r a v e k s e -l i t . . K u n t a s s a on k^'sym^^s s e -l -l a i s i s t a v a l n u t o i s t a , j o t k a k e l p a a v a t v a i n k u l t a v a l u u t a l l a k a t t a m a t -toman- seteliston k a t t e e k s i , ei n a i l l a n u d i s t u k s i k a ole n y k j ' a a n s a n o t t a v a a - ka^^tamiolksta m e r k i t y s t a . M u t t a olettaen, e t t a n a m a v a l u n t a t t u l e v a i s u u d e s s a s i i r r e t a a n j a l l e e n n i i d e n v a l u u t -t a i n jonldsoon, j o i s -t a s e -t e k n a n n o n s u u r n u s on r n p p u v a i n e n , on e p a i l e m a t t a k y v a , e t t a n i i l l e j o n y t on a s e t e t t u y k a m a i n i t u t , l a a t u a p a r a n t a v a t ekdot.
N a i d e n m a a r a y s t e n n o j a l l a S u o m e n P a n k i n v u o s i b i l a n s sissa, j o s s a u u s i a m a a r a y k s i a ensi k e r r a n s o v e l l u t e t t i i n , s i i r -r e t t i i n u l k o m a i s i s t a obkgatsioneista 91.s m i l j . m k m a -r v o s t a
obligatsioneja, j o i d e n s u o r i t u k s e s t a v a l t i o on v a s t u u s s a , v a l t i o n h'k3d;aikaisun s i t o u m u k s n n j a u l k o m a i s i s t a v e k s e l e i s t a n . 150 m i l j . m k m m a a r a u k c o m a a n r a k a l l e a s e t e t t u j a f i n a n s s i v e k s e -l e i t a k o t i m a i s n n v e k s e -l e i k i n . , '
U u d e s s a m u o d o s s a a n S u o m e n P a n k i n l o p p u b i l a n s s i v : l t a 1921 (tassa l y k e n n e t t y n a ) j a l a s k e l m a s e t e k n a n t o - o k c e u d e s t a o v a t s e u r a a v a t :
Varoja
(Varsinainen Ijate:) . JXilj. m k
K u l t a k a s s a ' 42.5 S a a t a v i a ulkomaisilta k i r j e e n v a i k t a j i l t a 215.7
Y k t e e n s a 258.S (Lisakate:)
U l k o m a i s i a seteleita j a kuponkeja" S.. o.g
vekseleita 8.4
„ obligatsioneja : 9 - 2
Suomen hopearahaa 0.5 V a l t i o n l y k y t a i k a i s i a sitoumuksia 303.9
Valtio-obligatsioneja Suomen rahassa- 525.5 K o t i m a i s i a vekseleita '.. .' 627.5
Y h t e e n s a 1475.8
M u i t a v a r o j a 86.1
* K a i k k i a a n v a r o j a 1S20.2 /
38 Kaarlo J . Kalliala.
. Velkoja
I/iikkeessa olevia seteleita . . . . 1356-1
M u i t a vaadittaessa maksettavia s i t o u m u k s i a 238.1 K a n t a r a k a s t o ' 100.1
V a r a r a h a s t o t ". 56.0
K a y t t a m a t t o m i a v o i t t o v a r o j a 69.9 K a i k k i a a n v e l k o j a 1820.2
Setelinanto-oikeus.
K u l t a k a s s a j a s a a t a v a t u l k o m a i s i l t a k i r j e e n v a i h t a j i l t a 258.3 Setelinantooikeus sen lisaksi " 1500.0
-Y h t e e n s a 175S.3
V a h e n n y s t a p u u t t u v a n lisakatteen v u o k s i 24.2 , Setelinanto-oikeus 1734.1
I/iikkeessa olevat setelit .-. 1356.1
M u u t a v i s t a sitoumukset 238.1 K a s s a k r e d i t i i v i e n nostamaton osa •. . . 0.5
Y h t e e n s a 1.594.7
K a y t t a m a t o n setelinanto-oikeus 139.4 Y h t e e n s a 1734.1
,. K u t e n yllaolevasta setelinanto-oikeuden laskelmasta k a y I l m i , on t a k a n laskelmaan t u k u t ksaksi jotain, m i k a ei sisaky
P a n k i n okjesaannon edeka jaljennettyyn pykalaan, nimittain
•setelinanto-oikeuden Yakennys puuttuvan lisakatteen vuoksi.
Milloin P a n k i l l a on »ksakatetta» vakemman k u i n i 500 milj. mk,
• vakennetaan erotuksella setelinanto-oikentta. Kaytannossa ei talla ksaykseka ole mitaan vaikutusta — muntoinkan se oksi oUntkin l a i n muutos." N a i n meneteken saavutetaan ainoastaan se, etta ilman laskutoimitusta nakdaan kninlca paljon Suomen' P a n k k i v o i antaa ksaa seteleita k m a n mitaan ektoja, kninlca paljon ainoastaan ksakatteeseen kelpaa-via valuuttoja vastaan.
B d e l l a olevassa esimerkissa oksi Suomen P a n k k i voinut antaa 139.4 milj. m k m arvosta seteleita minkalaisia valuuttoja vas-t a a n vas-takansa (esim. valvas-tiovekseleivas-ta vas-t a i kypovas-teekkkainoja), j a 24.2 milj. m k m arvosta ksakatteeseen luettavia valuuttoja
Suomen Pankin setelinantoperusteiden muuttaminen. 3 9 v a s t a a n . V a l i e i m y s i n a a x a o n s i i s j o n k i n l a i n e n »salattn seteli-r e s e seteli-r v i ) , j o l l a m3^6skin v o i d a a n setelistoa l i s a t a , j o s k i n v a i n m a a r a t t y j a v a l u u t t o j a v a s t a a n . T o i s a a l t a o n t a m a n vakenn5'-s-j a r vakenn5'-s-j e s t e l m a n v a r vakenn5'-s-j o p u o l e n a se, e t t a on v a k e m m a n k a u n i s t a , e t t a S u o m e n P a n k i l l a o n p i t k a t a j a t j o k a b i l a n s s i s s a s e t e l i n a n t o -o i k e u d e n ) ) v a k e n n y s t a p u u t t u v a n l i s a k a t t e e n v u -o k s i ) , j -o k a l i s a k s i k a s v a a seteliston v a k e n t y e s s a siis a s e m a n p a r a n t u e s s a , s e k a se, e t t a n a i n m e n e t e l l e n s e t e k n a n t o j a r j e s t e l m a o n a s i a a n l a k e m -m i n p e r e k t y -m a t t o -m i k e , esi-m. u l k o -m a a l a i s i l l e , v a k e -m -m a n s e l v a .
Kaarlo J . Kalliala.