^ ' - - r. > ; • - . " . • . . ' • ' . J ' . . . . . .•
.t ' - , ( . ' '
iyikiilen - kayttaminen kalkojen asemfesta tulee xoMJ^^f', '-kykjdgtfen olojen vallitessa paljon ed'ullisemnlalssi'
&u'pr.-.' T a m a kyoty ilmenee nionessa muodossa. '" ^v'r:
kyisilla 'Mnndilla kivikiili tulee eksimlakin kalveffitoiak^l' /
^ot. So'sialisen Ailkakaiushi^Kfan -mukaan:' oli,, l:oivulraLl|.b'3 '' skikinta koko maassa kuiutuske^kiiksissa kotiin ajfet*'
knltiitajilte Helsingissa v. 1923 tuli 'rtlaksaniaan kesldni. '22,-2'^
mk. kietrisylelta. Koko maan keskimaara|seksi,kotiinkiil'j^etu/-kustannukseksi tama lienee vakan liian kp,ikea.'» JoS fasketaan.
" siksi 20 mk. sylelt^, oksi kalkojen k i n t a ki^Utnskeskiiksissa v a -xastoissa ollut-marraskuussa v, i923'kgskim.:-koiyukalot 77 mk., j a kavufialot 65 mk. rn^dta. —_ Elivikiilen kes'kimaarainenw tuoutikinta (cif) v. 1923 ok 276:_ §3 tonnibta, eli siis tonnilta, joka vastaa x p.-m^ kalkoja,^ 55: 37. Saatujen-tiet©j^n^muk
ovaj; _ rautatiekaUituksen viimevuotispt kiviliiiieu ©stot kuiten-k i n tuiieet kuiten-kuomattava'sti kuiten-kalvenimikuiten-ksi. Cit-kuiten-kintaan/©n viela lisattaya ^purkaus satamassa j a kuljetus rautatien varasto©n enn#n kuin se olisi suunnilleen vejrattavissa viimeksi s^atuikirt kalkojen kintoikin. l^urkauskustannukset o|iyat viime ,syksyn"
asiantuntevilta takoilta saatujen tietojen.mukaan n. '8 mk t©nnilta. Hintoja verrattaessa on ^lisaksi otettaya^ kuomiop ne monet muut lamnutyskustannusten.;yakennyksef, joita k i y i
^kiilta Itayttamalla saa^utetaan J a joikin, seuraavassa v i i i a t a a "
— Rautateiden kalot voivat ""trdra^keskimaarin vatan'kalvenii
"mil^i^ k u i n Tm%^^Sosiali^an AikakdUsh^rjanl^-AQt ps©|tiava
;k:dn metsak^llituksen j a rautatiekalMiuksen. omi^ta 'fiianki]
noista'valittajien'^©suus vakenee. Ja'jnuutbi^nkiaar'vertarlu ,jonkin yerram ^ puutfeeellinen, mutta ©saptii'Meen sp'kkiten '
nayttaa kyseessa ©levien pdlttqai^eidten Ijintasuliteen v i i vuQUua. 'Vertauf tulisi kivikfflelle .edidlk§eniinaksX^ jps^.las]^
taiskn I toniun kivikiilta vastaavan 6^^p.-n-i^. kalk©ja, nliii ^ 'esim.^StrMiberg j a Kmhn ovat tekneet edella mainitussa las
masaaan. ' ^ - '
K i v i k i i l i on vakemman tilaa ottavaa k u i n kalot. T*
on seurauksena ensinnakin, etta Idvfkiilta .varten ^tarvi pienempia^ v-ara§toj a kuin kalkoja ' yarten, toisefei:.
v©i mulsanaan kuJijettamallaan ppltti^ajliemaaralla ku^^
kijlta kaytettaespa j)itemrnan matkan Iqrin kalkoja kayte'tf mikgE saastaa aikaa j a tyota. J a ikolm-anneksi rautateid'en' p©J!tt©aineen kuljetukset eivat kivikiilta kaytettaessa
Jlateideii.omien-'Mj,e%usteh kdkp fs'utrimasVa. ^) M a i l f e " % i r i
It^fiteille dcmiluvletr liall^ojeii'^ulfetukset-vailipii
' r a m t a t f i l i a " ^ : v l
>iva.t samg-kaVudnna 233.7,-kiiJjVjtonm-km , ; "
•"*- 'llivikiilta polttoaiiieena kaj^ettaess.a,, s.aastyy, ty5^^^^
|ta ei y k t a k'elpqsti syty. -'-'|bis(4ta'; puolen "taKs. v.M^^a -^.V;
|teiden punitavaian kankinttfja valtionft-ietsista " jaf j^sta-'- "
j'|i;setettn-komitea salnob 'mietinliqss^ak kiviliiilen ldpin>g,iji/
ftiyan -katiemmin kuin kipinat ,fi.alkoja kaytettaeSsa. \
^^^ra T . 1923. - ^. '
I.^Raiat-atiekigilifufcsesla saacite^ ti^edou -Mukaan.
m
:?•;-.;•'••;•. • '2'-:'-\^'';{W-^i:^'-^^M
. , K i v l h i i H t a n i m i ^ liaitteiiaa *%aiap^^^ etta- li^lteiij^ja kaktston'.^korjauskiistannukset skiiieaeyat j a etta radgim. .^v^r^'|
- -reUa olevat'rakennukset j a muut, laito^set, pakemimn •JBaftsfi^^-' vat. Nama kaitat ovat kuitenkin pienet saavutettavien etnj'en j
^ rinnalla. _ ' . \ r ' ; - ' - • • ' " ] p . ' ' 5.' Typvdeston edut. •' . ' '"^ '\
Tyovaestda katsotaan jtassa .ykteydessa tyopalkliojen tyonsaantimakdolksuuden k a n n a l t a / mutta ei polVtoairieeal kuluttajina. ' ' . ,^ . \ < 1
^Se komitea, joka v. iQio asetettiin karkitsemaan p u u t a v a - l ran kankintojeri jarjestamista valtionmetsista rautateiden t a r - 1 ' peeksi, esittaa mietinnossaan, etta vetureita kaloilla lammitet-1 . taessd'tulee niiden kinnasta '(veturissa laskettuna), 83, ^ t y o r j
vaeUe tyopalkkoina. Kivikiilen kinnasta (samoin veturissaM se-laskee "'suomalaisten tyomiesten saavan 20 % , ^loppu O M ' tuontikintaa. ^) Jos-siis kivikiilen- syrjayttania. puu, jaisi k a y i ^
tamattomaksi mebaan, tietaisi kivikiilen kayttamin.en tj'^M vaestoUe ansiomakdoUisutLksien rajpittamista. ^ - 9
. Sille'puum'aaraUe, jonka rautateiden ,kivikiilen ostot • s y j ^ ' jayttavat,.-siina laajuudessa kuin niita viime vuonna-on_tek-^^
ja tektiitf viimeisina vuosina ennen sotaa, voidaaii' kuitenki epailematta saada muualla menekkia' ainakin osaksi, jos | katsotaan valttainattomaksi; tata on - jo edella kasitel
•- • Kyseessa" olevat ostot eivat siis ensinnakaan'elidattomasti tic k a k k u u - j a vetbtoiden vastaavaa vakenemista.
J a toiseksi: siinakin epaeduUisimlnassa tapauksessa, kyseessa olevalie 'puumaaralle ei saada muuta menekkia minka Btela-Suom^n rnetsataseen kannalta katsoen ei ekdo||
inasti tarvitse dll'a" vakingoksi — ei siita aikeutUva metsa|
dfen valiemiys'kuitenkaan ble so^ialisesti niin,suuri te'kija Is nayttaa .fedek^^tetyn Muataloustuottajain Keskusliiton valti kunnan viime vuoden syyskuussa maatalousniinisteriobn | tion rautateiden kivikiilen.,ostojen jokdosta jatetyssa ki|
massa. • ' • .
-••-)• Mainittu mietinto. (Konekirjoituskappale.) S;;3:70.
Wp^.-m^-n; Eakktra 'tietai&i -sife n. i i 8 ooo lydpaivaa. Hibmq-,. /^^^
M|Vi- ,fa';politt©pia|den. yarmistli?ks^s,sa, j a . aj^o^sa" Helander^ <^n 1
ikkuuseen j a a j o o n n . ^.9 noilj. iyopaiyaa,. kun^k^titar?
•ttafei oteta'lukiitiH. ^) jfeptjtarvekakkiMsk^^ "'^
Sn'evan'silu-nkikeen saman ^verrak tyota. , -•'•fs
" ' . . . " - J , ^, . . . " " ^ < • -.1
ll^P'nunjalpstnstepiHaniaQep konjunktiiiireista, joktltvat .yuqr. '''''
^set vaSitektt ^kakkausmaarissa ' aikenttavat > monta vertaa
-[•••F^mma'.-vaiktekiika metsakkakkiaiden tarioam^assa tvomaa^^' ... . - ' ^ i ;
i^a^^lipnee-'kuitenkm vain efikpise-n- ep^aediaEisina, • vmpsiiia
!^.matt^Yasti karji§M 'talvista tydttpm^yslsy^yiEt^ys^ •' .
^2; E^tela-S'Upmessa ainakin-kaktbtpfesa.,
^ i S a k s i knbm-attakoon, etta ratitateiden tarpgiksi tapaktnya , . -^h linkalcktLn ei^ sanottavasti\n -Ppkjpis-Sji.oinessa,J joss'a
^^lalouden tarjoama tybnansio-on vaestoke/paljpn stiurempi - r 4 ia~knin.Ii/tela-Snbmessa. >^ ' '
lesto'knitekkin se rykma, iokae-nikkafsii vakinkoa. , M e t s a - ' ' i'-Mi m^.----' ••'
•••• ' -V.
" •^j.---• • i f i i
^^A.,Beni. J^^elander: Metsatalouden iarjoamasta,, ans^oPydstd. I . f^ruu- .
'sdp^tvv'.,T^gz'i~ri^J3. 'Helsin-M. 1923. S-. 66. ^' - ^ '..-5 : - / ^ f md^Me^j.'S'ddnder:' m. f. S.'.9'2j..'
jf^5;i922; f 178.)
iiallittikseaiankintatoimistoa 1922 kiQTatjta-ipfeia: kafk©fek'l&s-kikinta ok sSr^S'mk.p.-ni^dta.-Seamtikaakoksi5opo'o:o/p;-m^ti .atvo olltit a.'19 milj. mid Halkoje-n-'kijiiiasta oli
kamki^glfe-kli^taimuksia 61 . s % . Metsakallittiksen kankintatoimiston v m 1922- menoista oli tyopalkkoja 87.2 %, joten voidaan itaikoien koko kinnasta laskea 53.6 % olleen tyoyaea palkkoja. -M^irii.
tu^ta 19 milj. mk^sta tama osnns on n. 10 nallj. mk. Nain suuxt tappiota el tyovaestdlle -missaan tapanksessa, <kni%eittkaan olis tnkut V. 1922, jos rantateiden .kalkojen- kankinnat qlisiva olleet %^ milj. p.-m^.pienemmat knin ne todella diivat, kosk niilla sendnin Btela-Suomessa, josta ralttateike .kaknattaa kal koja 'kakata, pnntavarg.ka yieensa on k y v a ' menekki, kate on knomautettn. _ • •
-Tyovaeston ansk)tilaisnHden makdollinen vakeneminen 0 joka tapanksessa esi-lLa-olevan kysymyksen ykteydessa. tekij joka on otettava . knomioon. Aikedna,' jalloiii - tj^'c^tQin yieensa on kavaittavissa,' voi kysymyksen alainen metsa-knnn vakeanyskin knonontaa tilannetta tnntmvasti.
• '6. Halhejen 'DdliMdjMn ja yhsiiyistm hankhijaineduf, -Rykma, jota polttopnnii ^kanpasta pukuttaessa ei v sivuuttaa, on kalkojen valittajat j a yksityiset kankkijat.
terisen mukaan oli valrttajain j a kankkijain 'osiitis^ Pieta myytyjen Suomesta vietyjen kalkojen kinaassa v. 19x5? 30
•% siiaa tapauksessa, ettametsa oli m y y t y pystyyn, j.a xo
% siina tapauksessa, etta metsanoniistaja ,©li ni3^-ynyt lastauspaikaka (^ks ranaassa t a i ' rautatieasemalla). ^) kojea Iculutuspaikka j a a i k a . tassa tapauksessa tosin o valittajille paljon eduilisemmat k u i n yieensa on laita.
I^akeskaan kaikki polttopuu ei kuitenkaan kulje v';
jiea kautta.- TaUaiaea era oa easiaaakin maaseudun koti kulutus. TeoUisuuksista ainakin puunjalostusteolksuuS', asiakisesti itse kankkii polttopuunsa'. Ydidaan,' ekka ^.
etta aoin puolet teolksuuden |)olttoptiusta on vakttajie mittamaa. Kaupunkien j a laivaliikenteen polttapuut n i
•'-)• Bmil V&sterinen r Halkojen hinnan jakaufuminen . . . S.
2;
Suomen valtion rautateiden MviMilen ostot kansantalouden kannalta.
ettipaassa valittajieii kasitse. Valtioa- ratitateiden polttopnnsta metsakakitns k a n k k i i k y v i n knomattavan. osan; j a v:sta 1916 alkaen on rantatiekallittis alkantit itse toimittaa metsan k a k -kunta meUco laajassa mitassa,(esim. vv. 1917—1919 n. 300 000 -—400 000 p.-m^ vttosittain). Valtion rautateille kankituissa kalkomaarissa. on yksityisten kankkijain osnns oknt:
V . 1916 65 % . • '
„ 1917 67,, ' „ 1918 4 9 , ;
„ I 9 I 9 2 0 „
Valittajien katttta voidaan k y v i n ; sttmmittain - arvioiden ' sanoa kulkevan n. % koko kotimaisesta polttoputin tarpeesta.
Siiken ttdee lisaksi polttopunn vienti^ joka on paaasiallisesti valittajien kakussa. N a i k i n maariin nakden % milj. p.-m^'.n vakennys rautateiden. polttopunn ostoissa jo on .kyvin' kuo-mattaya era, v a i k k a k i n se osalta epailematta tulee jakautu-maan myoskin metsakallituksenj a rautatiekaUituksen omille kankinnoille.
Taman tappion kalkojen kankkijat voivat' ainakin osalta korvata kalkojen vientia suurentamalla j a lisaamalla muiden puutavarain kankintoja. Tallainen siirtyminen kuitenkin aina ttiottaa kankaluuksia, eika sen onnistuminen myoskaan ole
ekdottoman varniaa.- . Halonkakkaajain j a -ajajain rinnalla valittajat epailematta
ovat se piiri, jokon rautateiden kivikiilen kankinnat pakimmin tuntuvat. Kansantaloudelliselta kannalta katsoen on taina valittajain vakinko' kuitenkin sangen pieni tekija. .
7. Rautateiden .liikenndifsijdin edut.
K u t e n jo on mainittu, on kivikiilen kayttamisen suurirnpia etuja se, etta siten saastyy vatinuja rautateiden omilta kulje-tuksilta. Tasta kyoty vat ensi sijassa rautateiden liikennoitsijat, mutta samalla myds tavarain vastaan ottajat.
• B., PoUfopuun koftmaisten kuluttajain edut.
(Rautateita lukuun ottamatta.)
I/akimmat kultittajien kannalta tarkeimmat seuraukset' rautateiden polttopunn kankinnan vakenemisesta ovat t a i
<
-« 4
aiiiaki±L voivat olla polttopimri jtaTJ onnak Msaantymiiien' «^m||4' kotimaisiiie: ©stajille 'ja kiatain/aieiiemiken.. I^afjekfijjn/lisaak;;^,"
ttniinen j'oktiau 'tar voi joktua siita,- ettk kuljetrnkaeek -fiitfeaa enemman vannuja j a etta polttopuuta todella on su-kteellisesti runsaamniin saatavissa, kun k y s y n t a supistutu 'Ne piirit, jotka?
tasta kyotyyat, ovat:\, kauppalaiii ja^ mUiden suiir-^
ten asutuskesknksien vaesto eniten, muuu maaseudun rriaa7;
ton vaesto, teollisnns j a polttopuuta tarvitseva liikenne sekaj valtion laitokset, , ' . ' '
Bniten kinnan. alennu§; mikali sita tapaktuu, .tulee tuntu-|
maan maan etela-Vja larisiosissa, joikin- rautateiden kivikiilekl kayttaminen rajoittuu j a joissa metsavarat Tpuun kysyntaat verrattuina ovat vakaisimmat.. Naiden.seutujen suurissa kulu-tuskeskuksissa kalkojen k i n t a onkin yieensa korkeimrnillaanj Mitenka erilaisia kalkojen kinnat eri paikkakunkilla saattaya-f pUa.;^ siita mainittakoon esimerkkina keskikinta v : n I'gzz jotilu^
kuussa metrisylelta'koivukalkoja kdtiinajettuna: ' .',
T i i p u r i •.
T u r k u . . . . Pori . . . , R a u m a .
Tampere Y a a s a . . .
•375: — mk. Heinola . V : . .•;
'393: 75' „\ P'ieksamald. . . . ... - 24b: „ 4 3 0 : — „ ". Kuopio . V . . . . ' . . .., 2 3 2 : ^ , 4 0 0 : — „, Varkaus ... . . i g o : — , 300: — „
Varkaus ...
-'354: — '„ V '267: So
* 3 4 8 : — ' . ,
200- — „ ' : , OulU' • . . 300: — I
'•238:75 - : . 275,:.—,|
Keskiarvo 40 paikkakunnalla' oli • 297: 95 mk. .
. Qn kyvin.ymmarrettavaa, .etta sellaisiinkik kintoikin ki|
Turussa, Porissa, Viipurissa ja'ilelsingissa alennus on s£
tervetuUut etenkin varattomalle vaestoEe: • '
E^della jo mainittiin,, etta virallisen eknkustannusindej irykmaindekseista iampo on verojeii jalkeen v i i m e ' v u c
•ollut korkein. Ksim.-; viime marraskuussa oli koko niaata,.,j kevissa indekseissa 1-ampo 29 % korkeampi k u i n yleisind^
J a lampoindeksi,-kuten jo mainittiin,- lasketaan koivuks kinnan mukaan. - -- • ' " • '. • .',
-1 ) • SosiaUsen Aihakauskirjdn
iff' ;
g, Loppttkafsdus.
'Seuraavassa esitetaas. viela edella olevan kasittelyn tnlok- • set lykyeksi ykdistelmaksi' koottnna. - ^ • i
Kauppataseeseen valtion rautateiden kivikiilen ostot siina laajutLdessa kuin niita on tekty 'viinie vuonna j a viimeisina:
vuosina .ennen maailmansotaa, vaikuttavat verraten vakari., pakimmassa tapauksessa kiukan tnonnin enemmyytta lisaa-;
maUa t a i viennin enemmyytta pienentamalla. "
' . Metsdtalouteen kokonaisuudeksi katsottuna kyseessa olevat ostot eivat tunnu paljoa. Vaikutus^' mikak. sita on kavaittalvissa, on epaedullinen. •
-Valtion rautatiet kyoty vat kivikiilen. kay ttamisesta.
Metsatyosta ansiota saavalle.iyoMgszfqZ/g kivikiilen ostot .tietavat makdolHsesti ansiotilaisuuksien supistumista jonkin
v.erran, mutta todennakoisesti ei kuitenkaan pitkaaikaisesti.
YksityisiUe halkojen hankkijoiile j a vdlittajille ne tuottavat
•vakinkoa.
' Rautateiden liikenHditsifat • kyotyvat niista.
Kotimaiset .polttopuun kuluttajat todennakoisesti tulevat niista kyotyipiaan. ' , . '
Valtion rautateiden' kivikiilen ostojen kansantalotidelli-iien kokonaisvaikutus: on nain ollen lopulta verraten pieni..
E d u t j a vakingot lienevat jotenkin y k t a suuret, makdokisesti edut vakinkoja v a k a n suuremfnat. Ekdottornan varmasti ei
"tulosta kay ^paatteleminen. . T a m a kuitenldn edellyttaen, •. etta
^seessa olevat "ostot pysyttelevat suunnikeen. niissa rajoissa-lin edeka on edellytetty. J o s ne nqusevat kyvin-paljon suu-!
"emmiksi, lisaantyvat, vakingot todennakoisesti enernman kuin dut. ' ^ • " . . •
Mita erikoisesti vuoteen 1923 tulee,. tuntuvat "ostot kansan-?::
loudeUisesti edullisilta, k u n .otetaan kuomioon sangen k d r - ; '.eat kalkojen kinnat j a viime syksyisetpienenlaiset kalkova-,
astot.,- . " • . "
0 ? ' .. ka'rxdnaiseHi; gmjifesaa^' maarassa ip£%|)iaWnfe& ''%m /oi9ir4^;^£i!li'©'sta .eli.
Miitta lisaksi oa kiU£poteaa*|aTa,' etta '©agi4d'k.iaiisda^tarkt ^ ^ ^ _ --•!U,V. " jiqikia lal^ ei anna, vastansta,, ptapaftsi"Ja^sav tvfi^^^^^ MipU^k'P^ ''^^^
^ 'siina, joko-takallaan tai laiminly6mdsta,,ei Aa^4t^^
% . mattavat -pm>at,'-J®€©1t^ ilmei^esfi pn^ *lM|blir^^^^
. ^ t^koMcd,a§een^,B,fy|Ei^^^^ , ' , / 0 » 4 ' ' Niinimin lafd s'elittarjat .tepksensa'alk'ulaHseessa,hM)iriktift--'
', y tuslautakfemnille knomattavasti suuremmat Y.aatimuksei-^kfeinv'i
'ff'c^ ' aiueideniW^sWii^laiiisaadantayuokrala^italoinn^^^^ iS.ai'kesi
I . *• -•,
;jfa't ovat' MnvaliBistelf kuman j>d;senina - nkn kyvki tarka^taneet ekddtmks'en'astttnslaiksi kuin laatineet ekdotuksen sell toimeenp'ano-. as'Aukseksi -j-a etta keiUa sen jokdosta on okut'erikoiset-edellytykset c'^ektavaasa•suorittamiseen. • - • •
'kykyessa jokdannossa tekijat luovat puktaasti oike'udelkselta
•kai'malta yleissilmayksen asutuslain ja sen toimeenpanoasetukseii
• saaimoksiiri: Taman' jalkeeii se^^aavat mainitut asetukset" selityk-y.^lla varids'tettu^na ja lopuksi eriiiaisten asutil'slainSaadantedn kuulu=^
;vien lakieii jk asetusten tekstit. iQielestani olisi.sopiyasti voitujok-'
• damloii' alkuiin ottaa l y k y t »lex Kallion» kistoriikki j a katsaus sen
; spsialipoliittiseen-taustaan. > Alussa bleu kuomauttaniit siita, miterf' -;vaikeata. asutuslautakunnitle tulee olemaan kallita-'-kysymyksesfea
olevaa'lainsaadantoa. Takan nakden. bksi ekka ollut ta-fkoituksen-iiiukaista ottaa jokdannon loppuun lykyt selostus asutuslautakun-.;
ia'an,; toimien ast<^ittaise"sta kekittymisesta rD^aankankiiitasuunnitel- • tpaaja-valniistelussa., , , " • \ •',
On ollut kaytannoHista, • jopa valttamatbntakin ottaa seUaiseen kseen kuin kysymyksessa olevaan; niiden lakien ja, asetufetgn.tekstit, _ka, kasittaen a'Sutiistoiminnan-'. saannostelya; lakeisesti' kitt3iyS.t;
,utuslakiin., Olisi ollut suotavaa> etta eraat- poisjatetyt -saannoksefe oksivat saaiieetsijansa teoksessa. .Kun siiken kerran on otettu laid .Valtion virkatalojen vuokra-alueiden-lunastamisesta ja niideti
kayt-isesta eraissa tapauksissa seka taman lain taytantdbnpanoasetus;
n olisi ollut"'S3r7ta ottaa mukaan myos lainsaadantb -valtion virka- • alojen antamisesta vuokralle, goka, vaikkakin se, va-stakokdaksi
iituslaille, nojaut^u vuokfausjarjestelman periaattees©en, kinitenkin ittaa ne saannbkset, joiden perusteella virkatalot .rfyttemmfin daan kayttaa varsinaisen utidem asutuksen luonnseen.
On jo kdomautettu siita, -miten .asutuslain- perusteella tapak--:v a asutustoimirita on • riip]^uva-ineri asutusluotott jarjestamisesta
pkittamisesta. K u n viela fata lubttoa valittavat brgaanit ainakin taiseksi ovat kuatien asutuskassat, jotka 'ovat
asutusiautakun-Siis .asutuslain" taytantbbn'patLoekmien koidossa, niin
olisi-•tarpeellista ott-aa tedkseea varltiQneuvo&ton kassoille vakyistama saanto seka asetiis valtion asutusrakastosta.. Ilmaa aiita se on .sakin. maarin epataydellinen. . • - -. - ' ~ . ' "
• Tarkeimrjian- .osan teoksesta muodostavat asutusslain ja -sen astitoonpanoasetuksen kommeataarit. K u n eraiden -ratkaisevien koktain tulkitsemisessa ny't jo on ilnTenn3-t .erimielisjytta, on
•t tarkeata, etta julkaisijat ovat julkisuudessa-esittaaeet-kantaasa : k-yvin jo vireilla • oleviiii kuin; vastaisiin-tulkintakysymyksila
Samoiii lienee palcko oll'a kajoamatta asutuslaki- moiiMn--; m'efMll^^^
syyksiik,-jotka epailematta vaatisiyat^dmau l u k u n s a : .
Mita Hrjan ulkoasuun ja kintaan tulee/ ei liene aivan.kpktm-tonta kuomauttaa, etta teoksen kustantaja ei ole ollut aiyan selvilla siita, mista teosta julkaistaessa on okut kysymys. Teo-ksen painatta -minen suureen kokoon ja pa^ksulle paperille vaikuttaa sen, etta
sit-on vaikeata' kayttaa aina mukana-qlevana kasikirjana, ja mainitu' ominaisuudet ovat tietenkin olleet omansa lisaamaan hintaa 'aiva-liian suureksi. Mika ero onkaan ylla mainituissa sukteissa olemass .pukeena olevan teoksen j a Haataja,n vuokra-alueiden luii^liami lainsaadantoa selostavanMr j anvalilla! • ~ .
-^ Harry Br.o'therus.
Eli F. Heckscher, Suomen rahalaitoksen- uudistus. Werner Sode Strom Oy. Helsingissa 1923.--SS siy. 'Hinta 15 mk.. • "
Suomen Pankin takolta pyydettiin joku aika sitten professo-Hecksckerilta lausuntoa siita, < miten rakanarvon, alenemisen aike tama'.Takalaitoksemme,alennustila.-'olisi poistettava,.'. t. s. miten S men inarkan arvo jalleen saataisiiii vakavaksi. Ylla' mainitus kirjasessaan, joka samalla' on ilmestynyt myos ruotsiksi, profess Heckscker esittaa" kasi-tyksensa tasta' mielenkilntPisesta kysym ' sesta pferustellen laajasti kantansa ja punniten vastakkain ."eri m dbliisutiksia. • " ' " ' "
' Harva kirjanen lienee meilla viime ' aikoina- kerattaaiyt"
paljon kuomiota kuin pukeena oleva esitys.' 'Jokapaivaise'ssa s malekdistossa on niin laajasti .tekty'selkoa sen sisallyksesta,
sen enempi selostaininen tassa bit, tafpeetonta. 'V'
- Seri sijaan lienee syyta parilla sanalla kosketella sita vaitte'-jota" kirjasen' il'mestymisen.-j.okdosta on'kajrty'sanonialektien ^2.
toilla. E i niinittain saata oliadkmettelematta, etta ne,'lukmsat-r'"
elaman teoreettiset ja kaytannblli'set' 'edustajatl-j.btk^'..bvatf 1 neet ndelipiteeilsa professori Hecksckerin" ekdo'tusten jokd.
yleeiisa ovat r^joittune'et lausunnoissaan koskettelemaan vain vaiktoektoa: nyk3dsen' epavakaisen'tilan sailyttamista"ja vali siirtymista kultakantaan. J a kun jalkimmaineii useimpienmi ei -yiela" tunnu _ makdolliselta,, on professori Hecksckerin' "ek;
sennpjalla tuofaittu. " ' ' • , » . • . *
• Kuitenkin on pukeenalaisessa kirjassa muiitakiri vaiktoe Mikali yleinen fniekpide el Viela ole 'kypsykyt kannattamaa'' radikaaliselta • tuntuvaa toimenpidetta, kuin kultakaktaaii' minen on, tai mikali jotkut muut syyt tekevat mainitihn siirt
•talla ketkeka makdottomaksi,' olisi naet -"prof essori Heck mielesta vakitellen valtnistettaya tuoUaista siirtyrdista. Tas
A: E~ Tu'd'ee%.. n ;
•.ei. ja^' 'tfaktbrieii valnustuksessa^ HuIiswaF^leisfeem- kaytam^o^n:; -'
iSLajissa ^"-r-* vaan kylma kaytannok"'''mies. * Hatfen ^'mie?^' tan on isuniri ;kairakdtLS luilUa'ik«.isen vdivan rifvetaHts'e ;kok-'/"'*'
^g.a..k©'rjtatlemaan yk1;ei's&nnailMs.ta>'kekity^^ • '..'r' ^
\i ..vkaSityksek niukaan ' liike-efemassa ,;^aknaaai,^yiee£t§a':
'"'paljon la,-SoM0ta rakan ansajlgemiseen ja-yasjta tpises^a siia'ssj.* /
-Jl^k^^jl&^i^^^^t^Q., Varskikik sptakokjitiiktunriSn,aikan^^^^ ,,^^v, 4|i?tb''i0;k^igifet|^ kyodytf&i3ise,en- 1|ktet/^' ^. • r f
.•edmscfea'^al^ltam T^mapk n u A asiamXa^e^stys,>7
-/^l^-^Vri:.''- .maifeteri'" '^iT. / ; K^aW^'a/aw -Mr|oitiista ,aii:akaiisldtj^n^ tassa , r-©.gsa'.:'; ' - - .
tiiks.essa 911 pyrjttav-a tuo^^annon yksiakertaistm.ttamise^',j4' sjta:
tieta tubtantokiastanntislen ja tUotteidea m^^^ntihiniran .afealaafc seen. Mutta erittain tarkeaa On, etta taman olaella/lakkaam^tta tehdaan tyota tavaran laadim parantamiseksi. ^en sijaan, /etta useimmat tektailijat mieluummin tekevat muutoksia tuottee'seen kuin sen valmistusmenetekniin, tekee ]?ord
painva-stoin.-K u n kerran asettaa paamaarakseen yleisen kyddya tavoitta-misen, o£ myoskin tydvaen edut otettava kuonaioon, ja perdmak-' saakin sen vuoksi tyoviielle niakdoUisimman korkea-tperdmak-' palkat. • K a i - perdmak-'
kesta tasta .'Ford vaittaa olevan seurauksena,, .etta »kaikiilla, jotka' ovat meidan kanssamme tekemisissa j^ko tyonjoktajinay tydmiekina' tai ostajina, on etua meidan • toiminnastamme.» Taman vaitteen j alkimmaisen ' osan • paikkansapitavaisyydesta. ei ole f syyta • tas§s mitaan• sanoa. Tarkastettakoon sen-sijaan Foxdin esittamien tosi^
asioiden valossa kiukan vaitteen ensimm-aista osaa, siis kysymysta, ktdn'ka onnistuneesti Ford on ratkaissut tyoyaenkysymyksen tek taissaan.
• Kaytannossa'on Fordin" tnenestykaen tarkeimpia -edel'lytyksi aarimmaisen pitkalle kekitetty tyonjako, jonka ban on tektaissa aste asteelta pannut toim.een. Tekdas on jaettu viiteensataan'os' toon, joista jokaklen tekee vain ykta .koneen osaa tai panee koko ykden korieosan, ja varsin yksinkertaisetkin, tydssa esiintyvat t tavat on tarkkaa karkintaa noiidattaen jaettu, useamm-ille tyoml kille. Ford .esittaa useita kyvin v^laisevia ja kuvittavia esimerkke"
jolka Osoittavat, kuinka tallainen spesifiointi SaastSa aikaa ja tyo Hanen kasityksensa tyonjaon vaikutuksesta On- niin jnyontein eitei kan tunnusta siita • tyovaestdllekaans olevan .mila-aa ^ via seu-rauksia. Mi*npa kan tekemiensa kuomioideU perustalla' v' taa karkaanjoktavaksi sen .vaitteen, etta tyomies tyl.si;st5jy su taessaan aamusta iltaan vain muutamia 'yksuikertaisia - k ' koiieerisa aaressa. Myoskaan ei tyonjako - stoiukaan vakesma tilaisuiakMa, niiiEikuin tydvaen takolta usein. vaitetaari, vaan ,p vastoin lisaa -niita. Mainittakoon viela, etta •^^''dnjako xm te Fordille m-akdo'lkfeeksi - ottaa tydkda raajarikkoj-a ja aistivial, joiUe kan maksaa saman palkan kuin muille t^^-dlaisille, kosl veivat useita erikoigesti- yalittuja tydtektavia sttorittaa aivan ' kyvin kuin taysin terveet. Tamaii p.erustall'a Ford 0n sita etta jos teoJlisutt^ j-arjestetaan kanen peiiaartteideiisa raukaanr kyvantekevais3rys vastaisuudessa kokonsaan tarpeettouna-ksi.
Palkkafeysymykselle Ford antaa erittain suuren iixerkit silla useimmat ikmiset elavat tydpalkoistaan ja »keidan el tasoiisa — keidan -^ulojetisa keskiarvo ratkaisee inaail kukoistuksen.)) Ford sanoo maksavansa tydmiekilleen palka' on keskimaarin 15 % korkeampi kuin vastaavat palkat kr
flifesista, 'etta ilma,iiiz;ailito- ja kolaeiden guiojeliitsl^itteet,. laiyqskik'
^mair'-y|ioksi'oil aivan erikoisella kiiqlella jatjestetty, jotituu kiii-s, ^^^^
-^"oskenieleimin^ '5='^^'-:;!^
siviit^miii^ttiinaattomiksi ^''y|itteita, joita m^ikaMii useia 1 conaaii kieka.
_ jolka' j-oktavat . , , ..
stannctiksella. Mntta -on myos tapg-uksia, jokoin- tydvaen oike:ttta! ^ Ti;'F©r,d esittaa adek^piteitaad .useista kiuistakiia. kp:Santa.ioi|q,#n
|if eiskitntapok'tiikan ^^ktiiaaiisista kysymyksistax,l;esim. .HikepyXien' Ci's-'m4taaee<-jo ospittamajan, .etta.^ Eordin kirjaan; kgainajttaa
.laa paitsi- kikemiesten, j^iUe kust^iitaja kansiielideUa 'e-iikpi- 'f^.*^
$ii teosta snosittelee jonkinl'aiaeksi "snenestyimsen oppaakgi/myds ->
...-"'t'*'-'>-', , , petustelltiii^a ja Mnen ©iptimisffidia'^a-monasti 'r&.^i2iJk.\^i^&^^^-, valaisee teos kuitenkin eknomaisesti nyl^aikaisen siiuryrityltse'k tuotantotapaa ja organisatsionia -seka teolkstumisen synnji.'lanyla . J)robleemej'a. ' ' " . ' '
^'Z-~ kopuksi viela pieni liuomautus. Yleiskdtsauksen kelp'otta-, - miseksi olisi ollut toivottavaakelp'otta-, etta teokseen - oksi kitetty'
sisallys-luettelo, joka paitsi luku'jen nimia oksi kasittanyt lykyen Inakdn-nan kukunkin lukuun sisaltyvista asio'ista, silla eri kybymykset eivat aina sfeuraa toisiaan patkaassa jarjestyksesssij tassa laajanpiieleisessa ,' teoksessa.''
-. Leopold von Wiese, Emfiihrung wdie SozialpolUik. Zweite'. . . Auf-lage. lycipzig ig2f. 296 siv.
v. Wiesen tunnetusta .sosiakpolitiikan ydeisesitykse^ta^ pii v|
1921 ilmestynyt toinen laajennettu" painos. K u n vertaa'sita'y./igil ' julkaistuun ensimmaiseen painokseen, voi tekda; mielenldintoisil
. kavaintoja siita, mita, sosialipoiitukka oli ennen maailkianS^otaa ']J mita\se on nyt. .Samoin voi pantia merkilie- useissa kqklin tekijap muuttuneen katsantokannan moniinkin kysymyksiin nakdpir; vaikka kin'kan teoksen alkulauseessa to.teaa voineensa sailyttaa saman tikisen-kann'an', mik-a kanella oli-ennen sotaa., Taina seikkakan^
Ms , kyllakaan'sulje pois sita makdoUisuutta,^etta'kaknanbtte-yksity'
' suurista peruskysymyksista olevan sama kuia.,aikai'selr
nek kaikS:ea on syyta kuomauttaa siita, miten mybkenrjpi'kekitysJ vienyt samaan kasitykseeii posialip'olitiikan tebt'avi&ta-, rfuka' Wiesp'' ok J.0 enken-sotaa,' Aikaisemrainkan"sosia^^^ oli yleisen k|
tjdcsen mukaan melkeinpa sama^ kiiin ^tyovaenkysyniys, nykj^
taas sell piiriin 011 kaytannbllisestikin katsoen- ollut pakko l i | useita miiita ykteiskuittaluokkia, mUca publestaan 011 jolitanut
vasta on- vienyt myos siiken, 'etta sosialJjpMittisten telirienpitt suunnitteliissa on ruveWi antamaan enemman liuomiota t^loi^
sille nakbkok^Ue. M i n "kauan Imin so^akpoktiilan. tektavaE kuutavieii epakoktien korjaaiMnen, jbktivat sita etupaassa"eef^
ja idealiset nakokokdat, mutta kun tektavaksi-,tuli ykteisktimiy olosukteiden edistamiu'eii- yle'ensa, iruvettiin Idininti^amaaii. k u i so'siakpoliittisten toimenpiteideii taloudekisiin vaikutuksiin." %
sedkoille riitiayasti oikeiituata, ^on ktonHqliisesti makdpT
\a\6ikfeudenmiaka4sesti "{atkaista,"ifmtta yieensa ekka. voi'f an^ai*;' ysq^alipolftiikkaa qn liia_n paljon jokdettu mniden knin kansan-^
9tid,e'ilisfen nakdkoktien 'mnkaan. Sekan kylla jok1:uk asian luon-sta, sikali, etta sosialipoiiittiset toimenpiteet vaativat ketkelksia
auksia jai kantavat kedelmia vasta jonkin ajan kultittua. J a 4ssa tapauksissa voivat sosialipoiiittiset toimenpiteet yaatia aina -auksia ykteiskunnalta: ykdelta' otetaan ja toiselle anketaan,
saataisiin. aikaan suurempi ykteiskunnallinen sopusointu.
'kka ajatellaanldn, etta nykyineh talous-jarjestelma on luoiiteel-i,'sellainen, etta se luo taloudeUista ja sosiaksta epatasaisuutta'.
etta se vastapainokseen - vaatii tasoittavia toimenpiteita,- niin a toimenpiteet tulevat k'uitgnkin usein toisten eduksi j a toisten'
igoksi. J a juuri tassa kokden taloudelliset nakokokdat tulevat duperusteeksi, joten ei tarvitse odotta'Skaan, etta mielipiteet oin Icavisivat ykteen. Nykyaikainen ykteiskunta on kylla valmis
auksiin, sekSn on kylla nakty, niutta juuri sentakden oksi "ekka 'nkin syyfa katsoa, voittaako .koko ykteiskunta paljoakaan, jos
auksiin, sekSn on kylla nakty, niutta juuri sentakden oksi "ekka 'nkin syyfa katsoa, voittaako .koko ykteiskunta paljoakaan, jos