I . /. H. Vennola, T3'6vacnsuojeIuskysymys
agraaripolitiikas-samme 2 : — I I . B.G.Palmen, Venajan nykyinen taloudellinen asema .. 1:50
I I I . Onni Hallsten, Tyokyvyttomyys- j a yanhuusvakuutuksen
jarjest-aminen Suomessa 1:50 I V . Kyosti Jarvinen, Kauppakorkeakoulukysymys j a sen
rat-kaisu Suomessa • 2 : 5 0 V. Einar Book, Valtion toimista tyovaenasuntojen
rakenta-misen edistamiseksi : i :So
V I . Otto Stenroth j a Einar Book, Asuntokysymj'ksia 3 : — V I I . J.H. Vennola, Venajan asema Suomen viljantuonnissa . . 2 : —
V E I L K.V. Hoppu, Viljatulli, miten arvosteltava 1:50 I X . Oskari Autere, Katsaus Suomen kunnallisverotuksen
kehi-tykseen. 2 : — X. Yrjd Harvia, Tonttiayrikysymys kaupungeissamme ... 2 : —
X I . K.V. Hoppu, Suomen rahamarkkinat vuosina 1 9 0 3 — 1 9 1 2 3 : —
X I I . Yrjd Harvia, Kaupunkien yleisen kunnallisverotuksen
uudistamisesta '. 2 : — X T I I . Hugo Rautapdci, Tuulaakimaksuu kehityksesta j a
oikeu-dellisesta luonteesta 1:50 .. X I V . Paavo Korpisaari, Suomen rahan arvon aleneminen .. 2 : —
X V . Paavo Korpisaari, Rahaolojemme uudistaminen 2 : — X V I . Y. O. Rimth, Valtiotieteellisista opinnoista Suomessa .. 1:50 X V I I . Yrjd Harvia, Kunnallisverotuksen uudistuksen
suunta-viivoja • 2 : 2 5 X V I I I . Laura Harmaja, Nykyajan kulutuspolitiikan tehtavia ... 2 : —
X I X . Ma.x Sering, Maailmansodan taloudelliset j a
yhteiskun-nalliset seuraukset' , 1 0 : —
X X . K.V. Hoppu, Setelirahoitus 8 : —
• X X I . Kyosti Haataja, Maa- j a maanvuokrapolitiikkamme
vai-heita yleisten talous- ja oikeusperiaatteiden valossa .. 8 : — X X I I . E. Nevanlinna, Taloudellisia valttamattomyyksiii ^ 2 5 ; — X X I I I . Osk. Groundstroem, Suomen virallinen maataloustilasto .. 20 :—
YU'dolevia julkaisuja saadaan Yhdistyksen sihteeriltd ja kirjastonhoita-jalta (puh. 10454) Helsingistii
R E M I N G T O l ^
P O R T A B L E
Vuoden ig2y mailt
H i n t a ainoastaan Smk.
2750:-eli huomattavasti alhai-sempi Icuin milla naita ensiluokkaisia koneita kos-kaan on Suomessa myyty.
Kateisella ostettaessa 5 o/o alennus.
2 V. takuu.
O / Y L I I K E K O l s r E E T
HELSINKI. CITY KAUPPAKUJA 35 Puh. 6661
Ndyttely - Myymdld - Korjauspaja
T A P A T U R M A V A K U U T U S - O. Y.
L O U H I
H E L S I N K I
myontaa kaikenlaisia tapaturmavakuutuksia kunnoUisin korvauksin. Asioimistoja kaikkialla.
Perust. 1917. Rahast. 4 milj.
K . r . P U R O M I E H E N K I R J A P A I N O O . Y . Hietalakden pokjoisranta 17, Helsinki. PuK. 3257, 10422.
Werner Soderstrttm Osakeyhtion kirjapainossa. Porvoossa 1927.
K A N S A N T A L O U S * j A S O S I A L I P O L I T I I K K A T I E T E E N A .
K i r j . Eino Kiiusi.
K y s y m y s n . s. kaytannoUisen kansantaloustieteen, s. o. k a n s a n -talouspoktukan, sosiakpolitukan j a finanssipoktukan tieteeUisesta oikeutuksesta on, niinkuin tunnetaan, kolmen v u m e vnosikymme-n e vnosikymme-n kuluessa ollut, v a r s i vnosikymme-n k i vnosikymme-n asiavnosikymme-nomaisissa saksalaisissa piireissa, kuomattavan vaittelyn esineena. Se L o u n a i s - S a k s a n filosofiassa (Rickert, Windelband, Miinsterberg} 1890-luvuUa esuntynyt suunta, j o k a taktoi v a p a u t u a kaikkinaisista arvoarvostelmista, s u r t y i seu-r a a v a n vuosikymmenen kuluessa keidelheseu-rgUaiseen kansantalous-tieteeseen {Max Weber y. m.) j a saavutti pian kannattajia muual-l a k i n Saksassa {Sombart, Ehrenberg, Pohmuual-le y . m.) seka eraissa muis-sakin maissa ( m . m . Englannissa'iVicAoZsow). T a m a n krutUksen suunnan mielesta on makdoUista tieteeUisesti t u t k i a ainoastaan, m i t a on j a m i n k a takden on, m u t t a ei, k u i n k a pitaisi oUa. SiUa kansantaloustieteessa ei voida tieteeUisesti asettaa eika todistaa m i t a a n seUaista yleista toiminnan normia, j o k a k a i k k i e n ekdotto-masti taytjdsi tunnustaa oikeaksi. Tieteen k a n n a l t a ei voida pitaa toisia ideaaleja sen korkeampina k u i n toisiakaan. N a i n ollen k a n -santaloustieteen ei ole p y r i t t a v a antamaan kaytannoUiseUe toi^
minnaUe okjeita eika sen v a r s i n k a a n ole asetettava taloudeUiseUe toiminnaUe paamaaria, okvatpa n a m a paamaarat sitten kotoisin siveysopin, uskonnon, rotukygienian, natsionaksmin. t a k i v a i k k a p a kansantalouden omalta alalta. Sus: tiede erikseen j a p o k t u k k a erikseen j a r a j a luiden v a k l l a selvana. ^
1 Yleiskatsauksen takan kysymykseen • seka eri takoilta esitettyikin mielipiteisiin on antanut 0. K. Kilpi kirjoituksessaan: Talous- ja so-siaalipoliittiset ideaalit nykyajan kansantaloustieteessa ja niiden kritiikki taman aikakauskirjan vuosikerrassa 1915, siv. 229—257.
Ytiteiskuritataloudellinea aikakauskiria — 13
T a m a n opin y t i m e n esittanee lukijalle seuraava ote E. Nevan-linnan yHopistoUisesta virkaanastujaisesitelmasta y k t a k y v i n k u i n j o t k i n otteet t a k i selonteot vankemmista saksalaisista lausun-noista. ^
»Teoreettiset j a praktiUiset kategoriat, s. o.: toiselta puolen n e , joissa on k y s y m y s siita, m i k a on totta, m i k a ei, toiselta ne, joissa on puke suta, m i k a on pidettava k y v a n a , asetettava tarkoitus-peraksi, m i k a ei, ovat laadidtaan kerta k a i k k i a a n k a k s i eri asiaa, j o k u voisi tuntea koukutusta sanoa kerrassaan: k a k s i eri m a a i l -maa. Se tekee, etta ajattelu, j o k a t a p a k t u u edeUisten, j a se, j o k a k i k k u u jaUdmmaisten alaUa, ovat k a k s i taydelksesti erdaista h e n -gentoimintaa. EdeUisessa on k y s y m y s suta, m i k a on, m i k a e i , m i k a on tosiasiain kanssa y k t a p i t a v a a , m i k a ei. Jalkimmaisessa on puke suta, m i k a on katsottava k y v a k s i , suotavaksi, tavoitelta-v a k s i , m i k a pakaksi, tavoitelta-vastustettatavoitelta-vaksi. EdeUiset k y s y m y k s e t otavoitelta-vat pelkan tiedon, jalkimmaiset ovat taktomisen asioita. Edelksessa ajattelussa takto periaatteeUisesti lepaa j a on velvoUinen lepaa-m a a n . Jalkilepaa-mlepaa-maisessa ei paasta alkuunkaan taktolepaa-matta j o t a k i n . EdeUisessa ei tarvitse eika ole l u p a edeUyttaa muuta ktdn ajatus-lait, jalkimmaisessa on valttamatonta ensin v a k t a j o k u arvostelun mittapuu, m i k a siksi n y t asetettaneenkin. K a i k e n t a m a n jokdosta on' teoreettisessa ajattelussa makdoUista saavuttaa yleispatevia tuloksia — sikak k u i n inkimillinen tieto yleensa v o i v a a t i a itseUeen yleispatevyyden tunnustusta. PraktiUisen ajattelun alaUa se on periaatteelksesti makdotonta. SiUa ulkokoktaista k y v a n j a p a k a n , snotavan j a epasuotavan tunnusmerkkia ei ole, niin ktdn j o k a p a i -vainen kokemus. sosiaaksessa maailmassa r i n n a k k a i n vaUitsevista m i t a erUaisimmista puolue- y . m . ikanteista todistaa. Somhartin sana, etta eri miekpiteet ykteiskunnaUisesti suotavasta ovat ole-mukseltaan samaUa tavaUa tuondtut auttamattomaan subjektuvisuuteen k u i n ne k a k s i erilaista m a k u a , j o t k a saavat toisen p i t a m a a n enemman t u m m i s t a , toisen vaaleista kaunottarista, v o i k u u -l u a kyyniUise-lta, m u t t a on .kie-ltamaton totuus.»
1 E. Nevanlinna, Sosiaalinen tiede ja sosiaalinen kaytanto, Valvoja-Aika 1924, siv. 423—424. — Sama kanta esiintyi tekijan aikaisemmin julkaisemassa teoksessa Kaksi kansantalouden tutkimuksen merkkimiesta, Helsinki 1903, siv. 55—60 j a 104—107.
K A N S A N T A L O U S - J A S O S I A L I P O L I T I I K K A T I E T E E N A 181
»0n siis kahden taydelksesti eri asian ykteensekoittamista, j o s , niinknin ktutenkin on yleisesti laita, esim. talousteoreettinen j a talouspokittinen, finanssiteoreettinen j a finanssipoluttinen ajattelu i k a a n k u i n - lyodaan ykteen j a k u m p a a k i n nimitetaan talous- j a finanssitieteeksi. Jos yleensa tiede-sanaUa miek olla j a r j e l k s t a sisal-l y s t a ; on se n i m i v a r a t t a v a ainoastaan toden j a epatoden etsin-nalle, se on: .teoreettisten kategoriain sisaUa k i k k u v a l l e ajatteltdle.»
Mikak kansantaloustieteiden t u t k i j a i n purissa on tieteen nimessa j a »sen maineen kustannuksella» karjoitettu, kaikenlaisissa okjelma-j a lainparannuspuukissa, k i a n keveata poktikointia, on pukeena olevan kriitiUisen suunnan esiintymiseUa saattanut olla luonnolk-sen vastavaikutukluonnolk-sen oikeutus. J a se keneekin saanut »kateederi-sosiaksmin» osittain ottamaan sen muistutuksia varteen. M u t t a m i t a a n varsinaista kaannetta itse paaasiassa t u s k i n voidaan katsoa tapaktuneeksi. Kansantalous j a sosiakpokittisen tutkimuksen t i e -teelksyys sai jo v a r k a i n kuomattavien t u t k i j a i n takolta voimakasta puolustusta, j a tieteeUisessa kirjaUisuudessa, m . m . kansantalous-tieteiden' yleisesityksissa, kaytannoUinen kansantaloustiede edel-leenkin j a y k a k s a a n t y v a s s a maarassa esiintyy eri tieteenkaarana teoreettisen kansantaloustieteen rinnaUa. K u n otetaan kuomioon se erinomaisen suuri merkitys, m i k a maatalous-, metsa-, vuorityo-, teoUisuus-, kikeime-, k a u p p a - , r a k a - , luotto-, sosiak-, kulutus- j a finanssipoktukaUa on koko ykteiskuntaelamaUe, onkin pidettava aivan luonnoUisena, etta niiden alaan k u u l u v i e n Umioiden k a s i t -tely seka korkeakouluopetuksessa etta kirjaUisuudessa on saanut
osakseen y k a k s a a n t y v a a kuomiota. Asianomaiset opettajat j a tutkijat yleensa katsovat j a ilmoittavat talloin k i k k u v a n s a tieteen asioissa. R u t a k y s y m y s , voiko kansantalouspoktdkka eri kaaroissaan luonteeltaan olla tieteeUista, ei ole tuUut lopuUisesti r a t k a i s -t u k s i j a -t u s k i n on oUu-t keki-t-tymassa ainakaan kiel-teis-ta r a -t k a i s u a kokti. N a i n oUen n a y t t a a olevan paikaUaan suomalaiselle l u k i j a -kunnaUe esittaa asiasta muutamia nakokoktia, j o t k a tosin eivat sinansa ole uusia, m u t t a j o t k a suna v a k a s s a , m i t a asiasta meiUa on julkisesti esitetty, eivat n a y tidleen otetuksi ruttavassa maarassa kuomioon.
SiUoin on ensiimakin kuomautettava, etta pukeena olevan k r u -tUksen suunnan paavaitetta, etta tieteen alaan v o i k u u l u a
ainoas-t a a n ainoas-tieainoas-to, m u ainoas-t ainoas-t a ei ainoas-tahainoas-to — m i k a maaraainoas-tyssa merkiainoas-tyksessa k y l l a pitaa paikkansa — ei A'-oida k y v a k s y a siina laajemmassa mielessa, etta p o k t u k k a ei voisi missaan tapauksessa k u u l u a tieteen puriin.
Jos olemme oikein ymmartaneet t a m a n suunnan oman k a i m a n , n i i n »taktominen» j a p o k t u k k a , j o t k a luonnoUisesti taloudeUiseUa-k i n alaUa ovat valttamattomia, niin etta niista ei ole p y r i t t a v a eitaloudeUiseUa-ka voida paasta eroon, senkin mielesta k y U a voivat olla tieteeUisen tutkimuksen esineina; se ainoastaan kieltaa tiedetta itseaan t a k -tomasta mitaan j a siten muuttumasta poktukaksi. Se ei kieUa sita, etta siveeUisyys on taloudeUisessakin elamassa tarkea t e k i j a ; se ainoastaan kieltaa tiedetta tieteena arvostelemasta m i t a a n siveel-ksten j a muidenkaan sen mielesta j o k a tapauksessa y k t a subjektn-visiksi jaapien mittapuiden m u k a a n .
N a i n ollen t a m a suunta itsekaan ei v o i kaluta poistaa tieteesta kansantalouspoktiikan kistoriaa. ^ A g r a a r i - , teoUisuus-, k a u p p a - , sosiak- j a yleensa kansantalouspoktukan pyrinnot, missa oloissa ne ovat esuntyneet, m i t a ne ovat taktoneet saavuttaa, missa ne ovat onnistuneet j a missa ne eivat ole onnistuneet seka m i t k a s y y t t a k a n ovat vaikuttaneet, k a i k k i t a m a v o i oUa kedelmalksen tie-teeUisen tutkimuksen esineena. Mutta n a i k i n vaikeisiin perustuvat n y k y k e t k e n olot. SeUaisena k u i n talouselama n y k y j a a n k o k t a a t u t k i j a n silmaa, se anikarvassa tapauksessa esiintyy n . s. villina, v a p a a n kekityksen tidoksena. Painvastoin se miltei aina esiintyy ikmisen maaratietoisen takdon muodostelemana, Hevemmassa t a k i ankarammassa muodossa toteutetim kansantalouspoktukan tulok-sena. »Was keute i s t , ist das SoU v o n gestern u n d versckwindet morgen u m einer neuen E n t w i c k l u n g P l a t z z u macken» (Cohn).
Teoreettinen kansantaloustiede, j o k a jattaisi t a m a n kuomioon otta-m a t t a , kikkuisi uotta-motta-messa s'Uotta-min eika antaisi okjektuvista, tieteeUi-sesti paikkaansa p i t a v a a k u v a a suta maaUmasta j a sen dynandi-k a s t a , jossa sen tutdynandi-kimudynandi-ksen esineena olevien ladynandi-kien dynandi-kiutendynandi-kin pitaisi v a i k u t t a a . Ne tietoiset voimat, j o t k a n y k y k e t k e U a p y r k i v a t v a i k u t t a m a a n kansantalouden muodostumiseen, voidaan Umeisesti nekin ottaa tieteeUisesti kasiteltaviksi, punniten, m i t a
toteutumis-^ I. Jastrow, Sein und Sollen oder die Frage nach der wissenschaft-lichen Berechtigung praktischer Nationalokonomie. Volks-^virtsckaftlicke Zeitfragen 35. 7. Berlin 1914. Siv. 7.
K A N S A N T A L O - a S - J A S O S I A L I P O L I T I I K K A T I E T E E N A 1 8 3
makdoUisuuksia mideu pyxiunoiUa ou j a m i t a erilaisia seurauksia luideu tdteutumisesta oksi.
Mutta asian laita ei ole n i i a , etta kansantalouspolitukka ainoas-t a a n voi oUa ainoas-tieainoas-teeUisen ainoas-tuainoas-tkimisen esine; siainoas-ta voidaan iainoas-tseaankin k a r j o i t t a a tieteena.
Jastrow kuomauttaa, etta jokainen vaite, etta maaratyiUa syiUa on m a a r a t t y seuraus, on asiaUisesti. samaa k u i n vaite, etta j o s taktoo m a a r a t t y j a seurauksia, on saatava a i k a a n maar'atyt edeUytykset. J a k a n k s a a , etta suurin osa kansantalouspoktukan k y s y -m y k s i a on j u u r i t a t a laatua. Mainitt-m vaitteen paikkansapitavyys ei ole kiellettavissa. TaUaista metoodia k a 3^ t a v a n kansantalous-poktiikan tieteelksyydesta ei v o i oUa eri mieka. E n i n t a a n voidaan tutkimukselta v a a t i a , etta j o k a kerta k u i n esitetaan taUainen
»pitaa», samaUa ilmaistaan,.miUa edeUytyksin se tekdaan. Usein n a m a edeUytykset kuitenkin ovat sanomattakin selvat. ^
S a m a a on sanottava seUaisen sosiakpokittisen tutkimuksen t i e - • teeUisyydesta, j o n k a tarkoituksena on selviteUa ykteiskuntaepa-koktien ekkaisemista poistamaUa nnden s y i t a . O n k a n selvaa, etta jos kerran tieteellisesti voidaan osoittaa ilmioiden s y y t , ei ainoast a a n maaraainoastyssa yksiainoastyisessa ainoastapauksessa vaikuainoastainoastaneiainoasta s y i ainoast a , j o i -k i n -kistorian t u t -k i j a useimmiten p y s a -k t y y , v a a n ne yleiset s y y t , j o t k a olosukteiden pysyessa muutoin samanlaisina saaimoUisesti v i e v a t samaan maaratt^'yn ttdokseen — tunnustetusti »korkein t e k t a v a , m i k a useimmiUe tieteiUe yleensa voidaan asettaa», j o p a
»varsinainen tieteeUinen tektava» ^ — tutkimus ei v o i m u u t t u a epatieteelkseksi suta, etta se niin sanoakseni kaannetaan edestakai-sin j a todistetaan naiden syiden poistamisen v a i k u t t a v a n suken suuntaan, etta kyseessa olevat epakokdat kevenevat, jos muut seikat p y s y v a t entiseUaan; naiden epakoktien ekdottomasta k a v i a -misesta voidaan karvoin p u k u a . *
TieteeUinen talous- j a sosiakpoktukka sus k y U a v o i esittaa toim i n n a n okjeita, v a a t i toim u k s i a , j a ykdentekevaa on, pukeeko se l a u -seensa muotoon: jos tekdaan n i i n j a niin, ovat seuraukset sen j a sen sutmtaiset, v a i enemman »taktoa)> ilmaisevaan muotoon: jos
^ Jastrow, m. k. siv. "8.
2 Nevanlinna, m. k. siv. 425.
^ Eino Kuusi, Talvityottdmyys. Tampere 1914. Siv. 323.
talidot sita j a sita, tee niin j a niin. Mutta y k s i asia on talloin muis-t e muis-t muis-t a v a : n a m a okjeemuis-t j a vaamuis-timuksemuis-t voivamuis-t aina olla ainoasmuis-taan varsin y l e i s i a ; konkreettisiin yksityistapauksiin tieteellinen t a -lous- j a sosiakpoktukka ei p u u t u . Nuden eri tapauksissa erilaisten vaikeuksien voittamisen, joita vaatimusten yksityiskoktainen sovel-taminen kaytantoon k o k t a a , se j a t t a a kaytaimolksen p o k t u k a n asiaksi; tassa rajoitetussa mielessa krutiUisen suunnan edeUa esi-t e esi-t y esi-t vaiesi-tesi-teeesi-t k y U a piesi-tavaesi-t p a i k k a n s a .
T a k a n on viela k s a t t a v a , etta tieteelknen talous- j a sosiakpokt u k k a ei saa koskaan j a sosiakpokt sosiakpokt a a mielessosiakpoktaan, m i n k a edeUysosiakpoktyssosiakpokten v a U i -tessa sen okjeet j a vaatimukset a l k u j a a n ovat syntyneet. Jastroio kuomauttaa usein t a p a k t u v a n , etta inainittuja edeUytyksia ei ainoastaan l y k y y d e n vuoksi jateta maimtsematta, v a a n ne lopulta unokdetaankin. Vaatimus saa siUoin seUaisen yleispatevyyden lei-m a n , j o t a ei ole todistettu eika voida todistaa. K t lei-m olosukteet m u u t t u v a t j a vaatimuksen alkuperaisia edeUytyksia ei enaa ole olemassa, t a y t y y oUa seurauksena, etta itse v a a t i m u s k i n k u o m a t a a n v a a r a k s i . J u u r i n a i n k a v i aikanaan laissez jaire, laissez passer opiUe, j o k a alkujaan ok esitetty a i k a n a , joUoin m a a n tuotanto-paaoman ksaamista pidettiin kansantalouden kekittamisen tarkeim-p a n a t e k t a v a n a j a taydeUisen vatarkeim-pauden toimeentarkeim-panemista talou-deUisessa elamassa suorimpana tiena t a m a n saavuttamiseen. K u n m u u t a m a n vuosikymmenen k u l u t t u a tuotantopaaoman puute asian-omaisissa maissa ok kokonaan poistunut, ok mainittu laissez jaire vaatimus menettanyt pokj ansa. Samanlainen kekitys ok aikaisemm i n toteuttaikaisemmut aikaisemmyos aikaisemmerkantiksaikaisemmin vaiheissa: lukuisten k a u p p a -j a teoUisuuspokittisten vaatimusten oikeutus ok kor-jaktanut, k u n niiden edeUytyksena oUutta kasitysta aktuvisen kauppataseen
ekdottomista eduista ei enaa pidetty oikeana. ^
E d e U a sanotun k s a k s i on tieteeUisen talous- j a sosiakpoktukan k y v a k s i merkittava, etta k a i k d l a takoiUa timnustetaan, etta k y s y -mys sopivimmista keinoista tietyn tarkoitusperan saavuttamiseksi soveltuu k y v i n tieteeUisesti kasiteltavaksi. K e i n o j a , v a k k a p p a -leita, menettelytapoja t u t k i v a n a tieteena talous- j a sosiakpoktu-kaUa on aina oleva merkityksensa. J o p a on j o n k i n k y s y m y k s e n
Jastrow, m. k. siv. 13.
K A N S A N T A L O U S - J A S O S I A L I P O L I T I I K K A T I E T E E N A 185 tieteellinen kasittely sen yksityiskokdissa makdolknen rdppumatta suta, onko asia kokonaisuudessaan toimeenpantavissa, j a riippu-m a t t a sen vuriippu-meisten edeUytysten todistettavuudesta. ^
KriitiUisenkin suunnan tekema myonnytys talous- j a sosiak-poktiikaUe keinoja, vakkappaleita t u t k i v a n a tieteena ^ on itsessaan varsin kuomattava. Talous j a sosialipokittinen tutkimustyo t u n -nustetaan taUoin tieteeksi samassa merkityksessa k u i n esim. sel-laiset soveUetut tieteet k u i n laaketiede j a tekniUiset tieteet. Jos on suunniteltava esim. lammityslaite t a k i koneisto, j o n k a ttdee t a y t t a a m a a r a t y t vaatimukset, on asianomaisen insinooritieteen selvitettava, k u i n k a seUainen on parkaiten saavutettavissa. Onko lopputulos paras makdolknen, sita ei tassa yleensa tieteelta k y s y t a . A i v a n samoin talous- j a sosialipokittinen tiede v o i antaa neuvoja, okjeita suta, m i t a tietyn tuloksen saavuttairdseksi p i t a i s i tekda.
Se v o i selviteUa, m i t k a menettelytavat tietyn paamaaran saavutta-miseksi ovat periUeviepia (t. s. k y v i a ) , m i t k a taas eivat ole. Se v o i monessa tapauksessa myos osoittaa, mita j o t a k i n m a a r a t t y a menettelya kayttamaUa voidaan saada a i k a a n , samoin mihin tulok-sun muita menettelytapoja kayttamaUa voidaan paasta.
K u n on makdoUista arvosteUa, m i t k a keinot, m i t k a v a l i k a p p a -leet j a menettelytavat ovat periUeviepia j a ncdtka eivat ole, lausui Max Weber »Ajrckiv fiir Sozialwissensckaft u n d Sozialpoktik» a i k a -kauskirjan ensimmaisessa numerossa julkaisemassaan kirjoituk-sessa, j o n k a I osaa on pidettava pukeena olevan krutUksen suunnan okjelmajukstuksena, voidaan paateUa myos, minkalaisia makdoUi-suuksia t i e t y n paamaaran saavuttamiseen yleensa on olemassa, j a ' m i n oUen sitakin, onko itse paamaaraa maaratyissa
kistorialk-^ Jastrow, xn. k. siv. 26.
2 TavaUaan myos Nevanlinna, m. k. siv. 424: »kun kukaan ymmartavainen ei voi taktoa, etta tieteeUinen opetus- j a tutkimuslaitos tehtaisiinpolitiikan akjoksi, pitaa esim. finanssiopin ykopistossa rajoittaa olemaan teoreettisen tiedon kakua j a antamista jtdkisten yhdyskuntain taloudesta j a pysya jyrkasti erillaan aina snbjektiivisten miekpiteiden esittamisesta siita, mika silla alalia on katsottava suotavaksi, mika ei.
TaUoin teoreettiseen tietoon luonnollisesti sopii lukea myos se, mita sanotaan sovelletuksi tieteeksi, esim. finanssiopissa tutkimus siita, milla tavalla julkisen talouden laitokset ovat jarjestettavat, j o s tahdotaan niilla aikaan saada jotakin tiettya laatua olevia vaikutuksia.»
sissa oloissa pidettava kaytannollisesti j a r k e v a n a v a i olemassa ole-v u n edellytyksiin nakden makdottomana. L i s a k s i kanenkin mielestaan voidaan arvostella, m i t a sivuvaikutuksia paamaaraan p y r i t -taessa s y n t y y , toisin sanoen mita tavoiteltu uudistus tidee eraissa muissa arvoissa maksamaan. T a m a n. s. teknilknen k r i t u k k i tekee sus makdolkseksi punnita seka paamaaraa etta keinoja, m u t t a
— kuomattakoon — se punninta ei enaa ole tieteen asia. Tiede luovuttaa k y s y m y k s e n n a i n valmistelttma poktukan kasun, jolle se muuten voi asiassa tarjota viela sen a v u n , m i t a oikea tieto k a l u -tun paamaaran merkityksesta tietaa. ^
E i voitanekaan epailla sita, etta on paljon k y s y m y k s i a , joissa tiede — ainakin oUessaan nykyiseUa alkeelkseda k a n n a k a a n — tekee oikeimmin, t . s. on uskolksin omaUe itselleen, jos l u o v u t t a a asian lopulksesti ratkaisemattomana kaytannolkselle poktukalle;
onkan talouselama inonikietoutuneisuudessaan usein a i v a n laske-matou. Mutta on vaikea torjua luotaan ajatusta, etta toiselta puolen k y U a on tapauksia, joissa k i k u t a a n sellaisten selvioiden alalia, etta asian ratkaisematta jattaminen muistuttaa — sanoi-sinko — t u r k a a kujrsadua suta, k u m p i ensin astuu tieteen v a l m u k s i avaamasta ovesta.
Jos tiede osoittaa, etta tyottomyyden esuntymista voidaan ennakolta ekkaista t a k i ainakin t y o t t o m y y t t a ennakolta k e v e n t a a silla, etta julkiset tyot jaetaan eri vuosille j a vnodenajoide siten, etta ne eivat k s a a tarjona. olevassa tyomaarassa eri aikoina ole-massa olevaa erdaisuutta, v a a n painvastoin sita tasoittavat, ei minkaan pitaisi estaa sosiakpoktukkaa tieteena kekoittamasta y l e e n s a jarjestamaan julkiset tyot n a i n ^ — nota bene: siina tapauksessa, etta tyottomyyden poistamisen suotavuudesta k y -seessa olevdta aloilta ei voi oUa m i t a a n epadysta. T a m a n tiede voi tekda luonnolksesti silla joko julkdausutulla t a k i ainakin k s a k s i ymmarretylla edellyfcykselia, etta asiaa toteutettaessa otetaan k u o -mioon olosukteiden, s. o. muiden asiaan e k k a v a i k u t t a v i e n t e k i j a i n erdaisuus eri aikoina j a eri paikoissa, j a tieteeUa on itsedaankin makdokisuuksia, jopa velvoUisuus antaa naista rajoituksista yleisia
1 Max Weber, Die )>ObjektivitaU sosialwissenschaftlicher und sozial-politischer Erkenntnis. Arckiv fiir Sozialwissensckaft imd Sozialpolitik.
Tiibingen und Leipzig 1904. Siv. 25.
K A N S A N T A L O U S - J A S O S I A L I P O L I T I I K K A T I E T E E N A 187 viitteita. Sen sijaan konkreettisessa yksityistapauksessa tieteellinen sosiakpoktukka ei mene sanomaan tasta asiasta mitaan. K y s y m y s suta, onko esim. Suomen valtion m a a k s k u u k u n 1928 jarjestettava ksatoita V u p u r i i n t a k i K u o l a j a r v e k e , ei k u u l u tieteelkseUe, v a a n kaytannoUiseUe sosiakpoktukaUe. Mutta siinakin yleisemmassa muodossa, missa tiede voi esittaa pukeena olevia v a a t i m u k s i a , t a m a on p o k t u k k a a , tassa on sita taktomista, sita »pitaa», j o t a m u k a tieteessa ei saisi oUa.
T a k i — koska mainittu tapaus on luettava suken k y s y m y s t e n r y k m a a n , j o n k a tieteeUisen kasittelyn oikeutus siv. 183 esitetyn nojaUa on katsottava selvitetyksi — viela toiaen esimerkki. — J o s , joidenkin uusien menettelytapojen tuUessa tuotannon alaUa k a y -tantoon, tieteeUisin menettelytavoin todetaan, etta tasta on pukeena olevaUa alaUa setu-annut tavaUista suurempaa tapaturma- t a i am-mattitautifrekvenssia, j a tieteeUinen tutkimus on myos todennut, etta samantapainen tapaturma- t a i ammattitautifrekyenssi on sopivia jarjestelyja j a sopivia menettelytapoja kayttamaUa saatu vakenemaan, seka edeUeen voi arvioida, minkalaisia makdoUi-suuksia taUaisten keinojen kaytantoonottamiseen m i n tekuiUisessa k u i n taloudeUisessa sukteessa n y t esiUa olevassa yleisessa (ei konk-reettisessa yksityis-)tapauksessa on olemassa, ei tieteeUa, osoitet-t u a a n , eosoitet-tosoitet-ta asia suuxemmiosoitet-tosoitet-ta vaikeuksiosoitet-tosoitet-ta voidaan k o r j a osoitet-t a , ole mitaan s y y t a k e i t t a y t y a tietamattomaksi siita, onko takdottava k o r j a t a asia v a i ei.
Voidaan ekka sanoa, etta v u m e k s i esitetyssakin tapauksessa lopulta ei ole k y s y m y s paamaarasta, v a a n keinoista — tapaturma-j a ammattitautivaaran vakentaminen on ainoastaan keino tyo-vaeston j a k a n s a n terveyden j a k y v i n v o i n n i n edistamiseksi — j a etta sus t a m a k a a n tapaus ei ulottuisi nuden edeUa maiaittujen tapausten p u r i n ulkopuoleUe, joita erimieksyys ei enaa koske.
Kansantaloustieteen alaUa voidaan k y U a , jos m i n kalutaan, miltei m i t a takansa sanoa v a i a keinoksi korkeampien paamaarien saavuttamiseen. Niinpa tasaisuuden aikaansaaminen eri ajankok-tina teetettavana olevaan tyomaaraan, josta j u u r i ok puke, k y U a on erikoispaamaara sinansa, j o n k a saavuttamiseksi on kaytetta-vissa eri keinoja (toiden ksaaminen toisin a aikoina, vakentaminen taas toisina), mutta toiselta puolen sita on pidettava ainoastaan
yhtena monista tyottomyyden vastustamiskeinoista. Mutta t a m a n -k a a n paamaaran, tyottomyyden poistamisen suotavuus ei ole e-kdot- ekdot-tomasti j o k a tapauksessa niin rudaton, etta sen nojalla voitaisiin tieteeUisesti todistaa oikeiksi ne keinot, j o i t a kayttamaUa t a k a n p a a m a a r a a n paastaan. Sanotaan k y U a , etta seUaiseUa vaitteeUa pitaisi oUa tieteeUinen patevyytensa, "etta ykteiskuntatUa, missa ei ole t y o t t o m y y t t a , on parempi k u i n se, missa t y o t t o m y y t t a on;
y k t a k y v i n k u i n laaketiede uskaltaa, ankarasti tieteeUisena p y s y e n , v a i t t a a , etta terveys on parempi k u i n sairaus. Mutta k u n otetaan kuomioon esim. seUainen tapaus, j o k a askettain paljastui E n g l a n -n i -n kivikiUiteolksuudessa, etta maaUma-n markki-naoloje-n peri-n- perin-p o k j i n muuttuessa kokonaisen suuren tuotannonalan menekkistdi-teet n a y t t a v a t p y s y v a s t i t a k i ainakin pitkaaikaisesti kuonontrmeen siina m a a r i a , etta alaUa n y t on kuomattavasti enemman tyonteki-j o i t a , k u i n se tyonteki-j a k s a a elattaa, n a y t t a a k u i n seUaiaenkin vaite oksi oikjButettu, etta tyottomyys joskus voi sekin oUa ainoastaan keino korkeamman p a a m a a r a n saavuttamiseen. T a m a korkeampi p a a maara oksi kansan tuotantovoimien tarkoituksenmukainen j a k a u -tuminen eri tyoaloiUe valttamattomana edeUytyksena k a n s a n saannoUiseUe toimeenttdoUe j a kyvinvoinniUe.
Mutta, k a n s a n k y v i n v o i n t i ? E i k o senkin ole pakko v a i s t y a joidenkin korkeampien kulttuuripaamaarien tielta? J o s niin on
— j a k u k a sen ratkaisee? — voimme y k t a k y v i n ajatella, etta ikmiskunnan kuippusaavutuksia eteenpain vievien nerojen l u k u j a v o i m a k s a a n t y y parkaiten suta, etta ke kaikadematta saavat k a y t t a a kyvakseen keikompia, k u i n etta j u u r i k a n s a n suurten j o u k k o -j e n k y v i n v o i n t i parkaiten auttaa esun seUaisetkin nerot, -j o t k a
muuten .sortuisivat epaeduUisiin idkonaisiin olosukteisun.
Olemme nain tuUeet k u s t a k y s y m y k s e n ydinkoktaan.
Y a i k k a mainittu krutUknen suunta on pakotettu tekemaan aikaisemmin kerrotut myonnytyksensa talous- j a sosiakpokittisen tutkimuksen tieteellisyydeUe, on taUa tutkimukseUa sen mielesta kuitenkin se koktalokas puute, etta se ei v o i vedota m i k i n k a a n y k m p a a n yleispatevaan nornuin, j o n k a m u k a a n se asettaisi arvos-telunsa j a j o n k a aUe se akstaisi talous- j a sosiakpokittista toimin-t a a j o k toimin-t a v a n toimin-takdon. J u u r i toimin-tastoimin-ta j o k toimin-t u u , etoimin-ttoimin-ta v a i k k a toimin-talous- j a sosiakpokittiseUa alaUa ' voidaankin y k t a j a toista tieteellisesti