raskas tulo- j a omaisuusvero on saadetty. T a m a verotuksen koroitus sattui samaan aikaan k u i n keskduokan taloudellinen tila Suomessa, k u t e n useissa muissa maissa, kuomattavasti keikontui. Osaksi ovat tupakkatektaat siirtaneet koroitetun yeron kuluttajien k a n n e t t a -v a k s i m . m . tuotteiden laatuja muodostanialla. Osa -veroa on »takai-sin ansaittu» teknilksiUa parannuksiUa seka teollisuuden entista suuremmalla keskittymisella. N a m a keinot eivat ole ruttaneet veron koroituksen vaikutusten poistamiseen, silla yleison alentuneen osto-k y v y n vuoosto-ksi ei osto-kintojen suurempi osto-koroittaminen ole ollut maosto-kdolli- makdolli-nen. Osa verosta onkin k o k d i s t u n u f teollisuuden yrittajanvoittoon;
ennen sotaa oHkin Suomen tupakkateoUisuus kukoistava. — S e u -rauksena tasta kaikesta on ollut tupakkatektaiden l u v u n vakene-minen 23:sta 9:aan. E t u p a a s s a suurimmat tektaat, joUla sitapaitsi on melkoiset ennen r a k a n arvon alenemista k a n k i t u t omaisuudet, n a k y v a t voivan j a t k a a toimintaansa. U u t t a teoUisuutta t a U a alaUa t u s k i n v o i Suomessa, ainakaan pitkaan aikaan, s y n t y a . Y l e i nen Undo myos on kuluttajien siLrtyminen paremmista t u p a k k a -lajeista kuonompun: »taso», »standartti» on alentunut.
Jos korkea verotus on okimeneva t a i jos se oletetaan seUaiseksi, voipi se joksikin ajaksi j a a d a yrittajien kannettavaksi v a k e n t a m a a n )>varsinaistakin» yrittajanvoittoa, vielapa kokonaan kuluttamaan-k i n sen, joUoin y r i t y s siis todeUisuudessa kuluttamaan-k a y tappioUa; vielapa v o i se j a a d a y r i t y k s e n realipaaomankin. tappioksi. N a i n on asian laita usein aluksi siUoin, k u i n uusi vero asetetaan t a i v a n k a koroitetaan.
K u n yrityksessa on paljon kiinteaa paaomaa, pidetaan sita y U a , v a i k k a paaomaa vuosittain kulutetaan. E r i t y i s e s t i on mUtei j o k a i -sessa maassa maaUmansodan jalkeisilta vuosilta, jolloin rakanarvo on oUut vaikteleva, merkUlisia kokemuksia suta, miten suunnatto-m i a veroja on otettu yrityksUta, vielapa voitoista, j o t k a sitten on k a v a i t t u suurelta osalta olemattomiksi. Niinpa eras suuri suomalai-nen yktio (Gutzeit) v v . 1918—1924 suoritti veroja k a i k k i a a n 61.7 m U j . m k , j a k a e n samana aikana ainoastaan kerran osinkoina y k -teensa 10.8 mUj. m k . j a poistaen tappioita 77.7 m i l j . m k . TaUaiset verot aikeuttivat veronmaksajain luoton ksaantymista j a a i k a a n s a i -v a t paaoman tukoutumista seka Sr-vatenkin lisasi-vat inflatiota.
A j a n p i t k a a n tallainen menettely, j o k a tietaa paaoman k u l u t t a -mista, ei tietysti k a y painsa. Mutta jattaen kuomiosta pois taUaiset
1 K O R K E A N V E R O T U K S E N T A L O U D E L L I S E T - V A I K U T U K S E T 31 -, mahdottomuudet, — myos sellaiaen verotus, j o k a ei j a t a koktuulksta
yrittajanvoittoa, n i i a k u i a edella on. esitetty, j o k t a a ajan pitkaan -tuotannon surkastumiseen j a taloudeUisten yritysten kaviamiseen seka yrittekaisyyden keikkenemiseen. V i k d o i n s y n t y y jonkinlainen tasapainotUa, joskin e k k a vasta r i i t t a v a n usean y r i t y k s e n raunioUle.
Toisissa yrityksissa saavutetaan se, sittenkuin taipeelknen osa y r i -t y k s i i n sijoi-te-t-tua paaomaa on kiivi-te-t-ty, m i n k a m e r k k i n a on se . ilmio, j o k a tunnetaan veron kuoletuksen nimella. Jos korkea vero vakentaa teoUisuuslaitoksen ansiota, niin ettei se v o i ansaita edes )>varsiaaista yrittajanvoittoa)) ())kaypaa» osinkoa), on tuloksena — edeUyttaen, etta vero on p y s y v a eika ainoastaan okimeneva — yritykseen pannun paaoman arvon v a s t a a v a alenemiaen, s.o. vero j a a sUloin sen omistajan kannettavaksi veron kuoletuksen (amortisa-tion) k a u t t a ; oikeampi sana on omaisuuden konfiskeeraus. E s i m . osakekaupassa,„jpk3__tassa on tyypiUinen—tapans^-kinnan-^uurnus r n p p u u y r i t y k s e n makdoUisuudesta j a k a a osinko. • TodeUisuudessa on siis vero suoritettu ykdella kertaa j a etukateen siUoisen omistajan paaomasta. Senraavan omistajan kadessa v o i y r i t y s olla k a n n a t t a v a , sittenkuia r i i t t a v a osa paaomaa on poistettu, m u t t a selvaa on, ettei m i k a a n uusi yrittekaisyys, eUeivat olosukteet m u u t u , siUa alalia ole makdollinen. O n katsottu, ettei progressiivinen tulovero voisi j o k -t a a veron kuole-tukseen, m i k a voisi -tuUa kysymykseen v a i n erikois-veroissa m u t t a m i n a puolestani epaUen t a m a n miekpiteen oikeutta.
E d e l l y t y k s e n a . tassa on, etta yritykseen on sidottu melkoinen m a a r a seUaista kiinteaa paaomaa, j o k a tekee makdottomaksi liikkeen l o -pettamisen j a r a k a k s i muuttamisen. Toisessa -asemassa ovat seUai-set teoUisuuslaitokseUai-set, joissa rakennuksia voidaan k a y t t a a m u i k i n tarkoituksiia j a joissa koneet eivat edusta k o v i n suuria a r v o j a , samoia k u i n kauppaliikkeet, joissa paaasiaUisen omaisuuden m u o dostaa tavaravarasto. Tallaisten omaisuuksien r a k a k s i m u u t t a m i -nen j a liikkeiden lopettami-nen on makdolli-nen.
Prof. S e l i g m a n , j o k a on erikoisesti kasitellyt k y s y m y k s i a verojen siirrosta seka niiden vaikutuksesta kintoikin j a j o n k a mie-lesta tulovero, varsinkaan progressuviaen, ei v o i siirtya eika suora-naisesti v a i k u t t a a tavaroiden kiatoikin, myontaa taUa veroUa, jos
1 Stamp, Principles of Taxation (1923), siv. 132-^140.
se on raskas, olevan useita syvalle k a y p i a valillisid seurauksia k i n -t o i k i a j a -taloudeUiseen elamaan yleensa. »Sano-t-takoon ke-ti, e-t-ta monenlaiset lopulHset seuraukset (raskaasta tuloverosta) ovat m a k -doUiset)), lausuu k a n . )>0n ymmarrettavissa, etta jos tulovero on niin korkea, etta se pidattaa paaoman sijoittamisesta, j o k t u u siita k y v i n selvia seurauksia koko ykteiskunnaUe. Y k t e i s k u n n a n j a t k u v a edistymdnen r n p p u u sunresti siita, etta taitavat j a rokkeat kenkUot ovat valmiit r y k t y m a a n uusun y r i t y k s i i n j a ottamaan kantaakseen tuntemattoman riskin. Missa tappion v a a r a on suuri, siina t a y t y y voiton oUa myos suuri. SiUa ajan pitkaan uusUla j a koettelematto-mUla aloUla toisten voittoja vastassa ovat toisten tappiot. J o s kalktus v a a t u liian suuren osan naista voitoista, niin y k s i t y i n e n
saattaa pitaa parempana oUa antautumatta tappionvaaran alaiseksi j a paattaa t y y t y a pienempaan, m u t t a v a r m e m p a a n ansioon. J a jos tulovero on viela koktuuttomampi, niin se v o i v a k e n t a a elinkustan-nusten y k j a a v a a osuutta j a siten kidastuttaa saastoja j a paaoman muodostusta. Molemmissa tapauksissa, joko on olemassa v a k e m m a n paaomaa sijoitettavaksi t a i v a k e m m a n yrittekaita kenkUoita p a a
-oman k y o d y k s i kayttamiseen, tulos on sama. K o r k o k a n t a p y r k i i nousemaan siten.nostaen k u l u j a j a koroittaenkintoja. Toiselta puo-l e n tuotannon puo-laajenemiseUe tarpeepuo-lpuo-lisen k y s y n n a n sukteepuo-lpuo-linen vakeneminen estaa tyovoiman tarpeen k s a a n t y m i s t a j a tyopalk-k o j e n nousemista, m i tyopalk-k a saannoUisesti • seuraa l i s a a n t y n y t t a tuotantoa j a paaoman k a s v a m i s t a . T a m a taas estaa tavaroiden kintojen asteittaista alenemista, m i k a on seurauksena Hsaantyvan tuotannon laista. N y k y a i k a i s e n kapitaHsmin kistoria, erityisesti Pokjois-Amerikan YkdysvaUoissa, osoittaa tyopalkkojen j a tyovaes-t o n elintyovaes-tason tyovaes-tasaistyovaes-ta nousua j a tyovaes-tavalHstyovaes-ten kulutyovaes-tustyovaes-tavarain tyovaes-tuotyovaes-tantyovaes-to- tuotankustannusten tasaista alenemista. Sikali k u i n korkea tulovero to-deUa estaa paaoman muodostumista j a yritteliaisyytta, siUa sus on t a m a valiUinen seuraus, etta se estaa tyopalkkojen nousemista j a elintason paranemista. Mutta t a m a tulos ei tieda nitn paljon kintojen nousua (paitsi m i k a k korkokanta nousee), k u i n t a v a -rain • kintojen alenemisen j a tyopalkkojen kokoamisen ekkai-semista.» ^
Seligman, m. t. siv. 78—79. '
K O R K E A N V E R O T U K S E N T A L O U D E L L I S E T V A I K U T U K S E T 33 Olen t a h a n asti kasitellyt sellaisia veroja, j o t k a kokdistuvat vakttomasti tuotantoyrityksun, joskin niilla saattaa olla »kenldlo-veron» mttoto (tulovero). E r i probleemi on, m i k a vaikutus tuotan-toon on niilla veroilla, j o t k a eivat koktaa suoranaisesti k i k e y r i t y k s i a . Y k s i t y i s e n horkotulojen nauttijan suoritettava yleiaen tulovero tuskin j o k t a a koron nostamiseen. K o r k o k a n t a rnppuu, paitsi paaoman kysynnasta, sen tarjonnasta, j a korkealla verotuksella on, m i k a U se vaikeuttaa paaoman muodostusta, siten vaikutusta korkokantaan.
— T a r k e a m p i voi olla k y s y m y s palkannauttijain maksettavaksi pannun veron vaikutuksista. M i k a k palkannauttijat voivat palkankoroitusten k a u t t a vierittaa veronksaykset palkanmaksajain k a n nettaviksi, joutuvat ne joko suoranaisesti t a i , kuten valtion v i r k a -miesten, vakllisesti tuotannon kannettaviksi j a niita koskee sus se, m i t a edella on sanottu. K a y k o n a i n , on vaikea sanoa. K t m Suo-messa viela nytkin. kunnalksissa j a osittaia yksityisissakin toimissa on voimassa elintarveindeksun perustuva l i i k k u v a palkka-asteikko, j a k u n verot indeksilaskussa otetaan l u k u u n , joutuvat ne naissa tapauksissa automaattisesti vaikuttamaan palkkatasoon. Yleensa l i i k k u v a palkka-asteikko kuitenkin on poistettu. K o k e m u s Suomesta n a y t t a a osoittavan, etta k u n uusi t a i koroitettu tulovero saadetaan, vero toistaiseksi, ainakia mikali koskee niin valtion k u i n yksityisten laitosten varsinaisia v i r k a m i e k i a , j a a paaasialksesti palkannauttijain kannettavaksi. Valtion virkamiesten palkat eivat Suomessa ole kokonneet edes r a k a n arvon alenemista vastaavasti, eivatka y k s i -tyisten yritysten virkailijainkaan palkat ole nousseet enempaa, k u i n mita r a k a n arvo on alentunut, osittain ne ovat jaaneet sen alle.
Sita vastoin verot valtioUe j a kunnaUe ovat melkoisesti lisaantyneet.
Naiden virkaUijarykmien'eliataso onkin aiaa y k m p i a asteita myo-ten alentunut. Verotuksen koroitukseUa on luonnoUisesti oUut sita suurempi vaikutus naiden kerrosten saastaroismakdoUisuuteen, m i k a taas on omansa vakentamaan paaoman muodostusta. Miten asia tulevaisuudessa jarjestyy, on vaikea sanoa. UlkopuoleUa makdoUi-suuksien ei suinkaan ole, etta kekitys joktaa toisenlaiseen tUaan, k u i n m i k a n y t vaUitsee, j a etta t a m a k i a verotus palkankoroitusten k a u t t a y k a enemman siirtyy tuotannon suoranaisesti kannettavaksi^
Seuraava valaiseva esimerkki kerrotaan Saksasta: >Ykta opettavan k u i n mielenkiintoisen k s a n k y s y m y k s e e n tuloveron
siirtyvaisyy-Yhteiskuntataloudelliuen aikakauskirja 1927 — 3
desta antavat paaoman j a tyon valiset taistelut, j o t k a raivosivat Saksan eri osissa sen jokdosta, etta pantiin voimaan menettely pidattaa veroa v a s t a a v a maara tulosta. Monessa tapauksessa oli tulos, etta tyonantajat suostuivat m y o n t a m a a n veroa v a s t a a v a n palkankoroituksen, toisia sanoen maksamaan tyovaen tuloveron aluksi omasta taskustaan. . . . Mutta jokainen, j o k a ajattelee v a -k a n pitemmalle, joutuu -k e t i ' -k y s y m a a n , ovat-ko j a miten p a l j o n tavarain kinnat palkkojen koroituksen jokdosta koroitetut.» ^
H I .
Siirryn k y s y m y k s e e n korkean verotuksen' vaikutuksesta pda-omanmuodostukseen. K u t e n muistetaan, oli t a m a k y s y m y s prof.
N e v a n l i n n a n alustuksen pokjalla keskustelun alaisena v . 1923 Oslossa pidetyssa Pokjoismaiden kansantaloudelksessa kokouksessa. ^ K u n tuotannon verotus, v a i k k a se t a p a k t u u k i n tuloveron muo-dossa, surron k a u t t a sangen laajassa mitassa muodostuu »valiUiseksi», k u t e n edella olen koettanut osoittaa, tulee k y s y m y s k i k e -yrityksia k o k t a a v a n veron vaikutuksesta paaomanmuodostukseen sen jokdosta jotenkia m u t k i k k a a k s i . E n y r i t a selvittaa k y s y m y s t a , mita suoranaisia v a i k u t u k s i a taten surtyneella, samoin k u i n valilHsella verotukseUa ylipaansa v o i oUa paaomanmuodostukseen. M i -k a -k -kos-kee tuotannoUisten yritysten verottamista, tar-koittaa esi-tykseni siis tassa osassa luita tapauksia, joissa verotus, etupaassa v a k t o n , j a a p i y r i t t a j a n kannettavaksi. Sen okeUa tulee k y s y m y k -seen muita tulojen (korkotulon, p a l k a n y . m . ) nauttijoita k o k t a a v a v a k t o n verotus, jokon nakden joko yleensa t a i ainakin veron koroi-tusta lakinna seuraavina vuosina veron siirto ei esiinny. N a i n rajoittaen probleemin esitan seuraavassa eraita ajatuksia.
K y s y m y k s e e n , m i n k a psyhologisen vaikutuksen verotuksen k o -roittaminen tekee veronmaksajaan, Hsaako v a i vakentaako se k a n e n kaluansa saastamiseen, on v a i k e a v a s t a t a . T a t a psykologista k y s y -m y s t a kosketeltiin -mainitussa keskustelussa v . 1923, enka sen v u o k s i
1 FTUZ Terhalle, Steuerlast und Steuerkraft (1921), siv. 51.