K i v i - , savi- j a lasiteoUisuus 6 » Terva-, oljy-, kumi- y. m. teoUisuus '. . 120 » Nakka- j a karvateoUisuus 34 » KutomateoUisuns ' 12 » Ravinto-ja nautintoaineteolksuus kokonaisuudessaan 28 )>
MyUyteoUisnus 53 » TupakkateoUisuus 23 » Valaistus-, voimansiirto- j a vesijoktoteolUsuus . . . . 122 )>
Graafinen teolksuus .'. 22 »
K A T S A U S S U O M E N T A L O U S E L A M A N V I I M E A I K A I S E E N K E H I T Y K S E E N 8 1
O n k u i t e n k i a k u o m a t t a v a , etta k u n kintasukteiden k e k i t y s eri alodla on ollut erilainen, eivat j u u r i esitetyt l u v u t tarkoin ilmaise tuotantomaarien k e k i t y s t a .
Tuotannon pienenemista on k a v a i t t a v i s s a v a i n k a y m i s - j a sokeri-teoUisuudessa. Edelksessa oli vakennys kokonaista 67 % , m i k a tietysti on kieltolain seurausta. SokeriteoUisuudessa on tuotanto-arvon vakeneminen 21 % . H u o m a t t a v a on k u i t e n k i n , etta tuotanto m a a r a l t a a n on k a s v a n u t , nimittain 35 m i l j . kilosta v . 1913 40 m i l j . kiloon V . 1925; tuotantoarvon vakeneminen on siis joktunut sokerin kintojen alenemisesta.
Mita erikoisesti tulee viime vuoden tuloksiin, on kotimaisia markkinoita v a r t e n tyoskenteleva teollisuus yleensa voinut olla n i i k i n verraten t y y t y v a i n e n . Heikommassa asemassa ovat ainoas-t a a n r a u ainoas-t a - , n a k k a - , lasi- j a makeisainoas-teoUisuus. Ulkomaisen suur-tuotannon k i l p a i l u on snuresti kaitannut rantateoUisuutta, k u n taas nakkateoUisuus on k a r s i n y t t a l l a alalia maaUmanmarkkinoilla v a l -linneista epaeduUisista sukdanteista. LasiteoUisuus, j o k a elaa par-kaUlaan eraanlaista tuotantotapojen murroskautta, on k a r s i n y t ulkomaiden k i l p a i l u n t a k i a . MakeisteoUisuus taas; v a l i t t a a v u o s i sitten voimaan tulleen aksusin sUle tuottamia kaittoja; sen on ollut pakko suorastaan v a k e n t a a tyovaestoaan.
Rakennustoiminta on p i t k a n lamaannuskauden jalkeen paassyt karvinaisen voimakkaaseen v a u k t i i n , jopa siina m a a r i n , etta p u -k u t a a n jo lu-katuotannosta. R a -k e n n e t t i i n -k a n y -k s i n Helsingissa viime v u o n n a noin 10 000 asuinkuonetta. K u n viela otetaan k u o -mioon tekdas- j a makasiinirakennukset, voidaan laskea y k s i n Helsingin uusiin r a k e n n u k s i i a kiinnitetyn v a k i n t a a n 500 m i l j . m k . Rakennustoiminnan vUkkaudesta on todistuksena m . m. sementin seka kotimaisen tuotannon etta tuonnin suunnaton k a s v a -m i n e n seka edelleen vissien rautalajien tuonnin k u o -m a t t a v a lisaan-t y m i n e n .
Luonnollinen seuraus taloustoiminnan vUkkaudesta on ollut, etta t y o m a r k k i n a t v u m e v u o n n a ovat olleet k y v a t . Sesoiddlaon-tois;ta talvityottomyytta ilmeni tietenkin paikkapaikoin, m u t t a vakemmassa maarassa k u i n l a k i n n a edellisina vuosina. Mekan olem-me kokonaan saastyneet sellaisesta laajasta tyottomyydesta, j o s t a useat m u u t m a a t sodan jalkeisina vuosina ovat karsineet. — V u m e
v u o n n a on meilla jalleen voitu todeta, etta v a n l i a totuus nousu-kauden vaikutuksesta tyovaestoon pitaa p a i k k a n s a : etta nimittain t a m a n vaatimukset k a s v a v a t . T y o s e l k k a u k s i a oli t u n t u v a s t i enem-m a n k u i n l a k i n n a edellisena vuonna. K u i t e n k i n olivat ne yleensa rajoitetut, eivatka joktaneet laajempiin tyonseisauksun.
Ulkomaankauppa on viime vuonna ollut v i l k k a a m p a a k u i n m i n a a n aikaisempana vuouna. Kokonaiskauppavaikto oli v . 1913, nykymarkoissa sanottuna, 10 172 m d j . m k . V . 1925 se oli 11 093 j a viime v u o n n a vdidoin 11 304 m i l j . m k . K u n m a a m m e v a k i l u k u vuoden 1913 jalkeen on k a s v a n u t noin 10 % , on asukasta k o k d e n ttdeva kauppavaikto sus v a s t a v . 1926 saavuttanut .vuoden 1913 tason. Viimemainittuna v u o n n a t u l i naet l a s n a o l e v a n ' vaeston k u t a k i n asukasta kokden keskimaarin noin 3 400 m a r k a n u l k o -mainen kauppavaikto, k u n v a s t a a v a l u k u vuodelta 1926 ei ollut noussut enempaan k u i n noin 3 500 m a r k k a a n . N a i t a l u k u j a arvos-teltaessa on otettava kuomioon^ etta v u o s i 1913 u l k o m a a n k a u p p a a n nakden oli ennatysvuosi, j o k a j a t t i edellisten vuosien saavutukset kauas taakseen.
E d u U i s e m m a n k u v a n kauppavaikdon lisaantymisesta saa, jos tarkastaa sen v o l y y m i a . T u o n n i n v o l y y m i oli naet viime v u o n n a • 116.1 % vuoden 1913 tuonnista j a viennin v o l y y m i v a s t a a v a s t i 127.4 % . J a k u i t e n k i n on muistettava, etta parisensataa m i l j . m k vuoden 1926 tuonnista tuUinkoroitusten t a k i a sisaltyy edellisen • vuoden l u k u i h i n . V i e l a edullisemmaksi k a y kasitys ulkomaankaup-pamme kekityksesta, k u n vertaa sita muiden maiden saavutuksiin.
K a n s a i n l u t o n tdastotoimiston laskelmien m u k a a n oli naet koko m a a i l m a n kauppavaikto v . 1925 v a i n 5 % suurempi k u i n v . 1913. E u -roopan kauppavaikto ei viela ollut saavuttanut edes maadmansodan edelksta tasoaan, v a a n oli 6 % sita pienempi, k u n V e n a j a a ei oteta kuomioon, j a kokonaista 11 % pienempi, jos myos V e n a j a otetaan l u k u u n .
EdeUisessa on jo esitetty eraiden tavaroiden vienti j a t u o n t i -l u k u j a . Sen -lisaksi on vie-la s y y t a tarkastaa viennin j a tuonnin j a k a u t u m i s t a tavaroiden l a a d u n m u k a a n , koska siten saadaan t a r -keata lisavalaistusta talouselaman kekitykseen. E r i elinkeinonkaaro-j e n osuutta viennista valaisee seuraava asetelma:
K A T S A U S S U O M E N T A L O U S E L A M A N V I I M E A I K A I S E E N K E H I T Y K S E E N 8 3
1011—13 1925 1926
% % %
.- 54.1 54.4 56.4
PaperiteoUisuus , 18.6 .27.7 29.0
18.8 13.0 12.0
Muut elinkeinot 8.6 . 4.0 2.6
Yhteensa lOO.o 100.0 • 100.0 T a t a kehitysta on sikaU katsottava epaedulHseksi, etta v i e n timme on tuUut entista yksipuolisemmaksi. V a r s i n k i n on v a k t e t -t a v a , e-t-ta se k e k r u u - j a ku-toma-tavarain, n a k k a - j a me-taUi-teoUisuus- metaUiteoUisuustuotteiden y . m . vienti, j o k a ennen sotaa t a p a k t u i VenajaUe, n y k y j a a n on kokonaan lamassa. »Muiden elinkeinojen» vientiarvo on t a -m a n jokdosta vii-me vuosina ollut v a i n 64 j a 43 % vuosien 1 9 1 1 —
•1913 keskimaaraisesta viennista. Maataloustuotteiden vienti oli v . 1925 arvoltaan melkein sama k u i n ennen sotaa, m u t t a viime v u o n n a se, l a k i n n a epaedullisten kintasukteiden t a k i a , oli 10 % pienempi.
P u u - j a paperiteolksuustuotteiden v i e n n i n kasvaessa on maatalou-den merkitys vieimissamme kuitenkin v a k e n t y n y t . P u u t a v a r a i n vientiarvo on kasvanut noin 47 % eli 2 156 m U j . markasta v v . 1 9 1 1 — 1913 3 165 m U j . m a r k k a a n v . 1926. V i e l a v o i m a k k a a m p i on. paperi-teoUisuudeii tuotteiden viennin lisaantyminen ollut, nimittain 735 m i l j . m a r k a s t a ennen sotaa 1 629 m U j . m a r k k a a n viime v u o n n a . L i s a y s oli siis kokonaista 122 % . N a m a l u v u t entista selvemmin allevuvaavat sen kekityssuunnan, m i t a talouselamamme on k u l -kenut. T u o t a n t o on erikoistunut, teollisuuden y k a enemman siir-tyessa luonnoUisten raaka-aineidemme v a r a a n .
T u o n n i n j akaantuminen t a v a r a i n kayttotarkoituksen m u k a a n valaisee talouselamaamme toiselta k a n n a l t a . K a u p p a t i l a s t o s t a nakee, etta elintarvikkeiden j a nautintoaineiden tuonti v o l y y m U t a a n n y t on pienempi k u i n v v . 1911—1913, m i k a on sopusoinnussa sen aikaisemmin esitetyn tosiasian kanssa, etta v U j a n tuonti on pie-nempi k u i n ennen sotaa. V a l m i i d e n , kulutustarkoituksiin tuotujen t a v a r a i n tuonti oli v u m e v u o n n a 62 % suurempi k u i n v v . 1911—1913.
Samoin on raaka-aineiden tuonti vastaavasti 37 % suurempi k u i n silloin, m u t t a koneiden, kuljetusneuvojen y. m . tuotantovalineiden tuonti oli enemman k u i n k a k s i kertaa, t a r k k a a n ottaen 137 % , suurempi k u i n ennen maaUmansotaa.
N a m a l u v u t v i i t t a a v a t siilien, etta suuri tuonti etupaassa p a l -velee tulevien vuosien tuotantoa. V i e l a selvempana t a m a n a k y y , jos kuomio kokdistetaan n i i k i n tuontitavaroikin, joiden k e s t a v y y s aika on v a k i n t a a n k y m m e n e n v u o t t a j a joita on t a p a n a katsoa p a a -omansijoituksiksi. Tallaisten t a v a r a i n tuonti oli v v . 1911—1913 keskimaarin vadle 900 m i l j . m k , k u n se s e n - s i j a a n v . 1923 oli 948 m i l j . , V . 1924 986 m i l j . , v . 1925 1 048 m d j . j a v u m e v u o n n a vdidoin 1 439 m i l j . m k . V i i d e n viimekuluneen vuoden aikana oli pukeena olevien tavarain tuontiarvo k a i k k i a a n 5 1 3 8 m i l j . m k . K u n tallaisten paaomansijoitustavarain tuonti ennen sotaa oli noin 19 % kokonaistuonnista, muodosti se viime v u o n n a runsaasti 25 % tuonnista. T a k a n k u o m a t t a v a a n lisaykseen on tietysti esim.
autojen v i l k a s tuonti osaltaan v a i k u t t a n u t . P a a m e r k i t y s on k u i -t e n k i a -toisel-ta puolen -teollisuus- j a voimakoneiden, -toisel-ta puolen rakennustarvikkeiden, n u n k u i n r a u d a n j a sementin, tuonnin k u o -m a t t a v a l l a lisaanty-misella.
Tuonnin. eduUinen kokoonpano tekee sen, etta mielentyyneydella voi suktautua siiken, etta tuonti arvoltaan viime v u o n n a jalleen oli vientiarvoa suurempi. E n n e n maaUmansotaa kauppavaiktomme ulkomaiden kanssa oli v a k v a s t i tuontivoittoinen. T u o n n i n enemm y y s oli siten v v . 1911—^1913 keskienemmaarin 115.2 enemm U j . sUloista enemm a r k -k a a vastaten ostovoimaltaan 1 300 m i l j . n y -k y m a r -k -k a a . Suurten tuontienemmyyksien vastapainona oli m . m . se n a k y m a t o n v i e n t i , m i k a t a p a k t u i osaksi venalaiselle sotavaelle, osaksi K a r j a l a n t a n -naksen kuvUa-asutukselle. N a i t a tulolakteita ei enaa ole olemassa, m u t t a niinpa onkin vienti, sittenkuin talouselama on paassyt t a s a -painoon midlistuskauden jalkeen, enimmakseen ollut tuonnin suu-ruinen t a i sita suurempikin. Siten s y n t y i vv'. 1922, 1924 j a 1925 vientienemmyys, k u n taas kauppatase v . 1923 osoitti tuontienem-m y y t t a . V . 1926 tuonti jalleen y l i t t i v i e n n i n , tuontienem-m u t t a v a i n 31.2 tuontienem-m i l j . m a r k a l l a , sus a i v a n mitattomalla summalla.
V i e l a ei ole saatavissa k a i k k i a niita tietoja, j o t k a t a r v i t a a n maamme maksutaseen laskemiseen viime vuodelta. K u n t a m a laskelma on suoritettu edeUisilta vuosilta,* voidaan kuitenkin tekda eraita paatelmia. Maksutase j a sen tarkeimmat tekijat ovat olleet seuraavat, k u n v a i n nettoluvut esitetaan.
K A T S A U S S U O M E N T A L O U S E L A M A N V I I M E A I K A I S E E N K E H I T Y K S E E N 8 5 Vientienemmyys Maksutaseen Maksutaseen (+) tai tuontienem- muut teldjat lopputulos (+)
myys (—) (+) tai (—) tai (—) mil], mk milj. mk milj. mk
1922 +497.7 —29.-J +467.S 1923 • —207.?, —40.7 —248.5 1924 . . . : +255.1 +14.0 +269.1 1925 + 54.0 +36.2 + 90.2
1926 — 31.2 , ? •?
N a i t a l u k u s a r j o j a tarkastaessa k u o m a a , etta kauppatase r a t kaisevasti m a a r a a maksutaseen tuloksen, k u n taas muiden t e k i -joiden v a i k u t u s on sangen pieni. K u n viimemainittujen ykteis-tulos tuottaa maallemme pienen tulon, j o k a viela n a y t t a a olevan kasvamassa, j a k u n viime v u o n n a s y n t y i pieni tuontienemmyys, v o i joltisellakin varmuudella paatella, etta maksutaseen tulo- j a menopuoli tulevat k u t a k u i n k i n k a y m a a n y k t e e n .
Taloustoiminnan k e k i t y s t a voisi v i e l a edellisen lisaksi v a l a i s t a monelta k a n n a l t a , monenlaisin lukusarjoin. K o s k a pakosta on rajoi-t u rajoi-t rajoi-t a v a , rajoi-t a k d o n v a i n , ennenkuin s i i r r y n paaomanmuodosrajoi-tukseen j a r a k a m a r k k i a o i k i n , m a i n i t a p a r i sanaa rautatieliikenteesta. K u l j e -tetun t a v a r a n m a a r a n k a s v a m i n e n on n i m i t t a i a , n i i a k u i a tunnettua, k y v a n a todistuksena talouselaman edistymisesta. K u n v . 1913 valtionrautateilla kuljetetun t a v a r a n m a a r a oli noin 4.9 m i l j . ton-n i a , oli v a s t a a v a m a a r a v . 1925 ton-noussut 8.9 m i l j . toton-nton-niiton-n, j a viime v u o n n a kuljetettiin ennakkotietojen m u k a a n noin 10.1 m i l j . tonnia raktitavaroita. ' Rautateitse kuljetettiin siten viime v u o n n a runsaasti k a k s i kertaa n i i n suuri t a v a r a m a a r a k u i n v i i meisena v u o n n a ennen sotaa. Y l e e n s a on k a i k k i e n t a v a r a i n k u l j e tettu m a a r a k a s v a n u t verraten tasaisesti. K u i t e n k i n on t a m a n l i i -kenteen v i l k a s t n m i n e n erikoisesti joktunut paperi- j a puuteoUisuus-tuotteiden kuljetuksen — j a nuden v i e n n i n — kasvamisesta.
K a i k k i taloudellinen edistyminen v a a t i i paaomia. N a i t a voi-daan tietysti saada lainaamalla, j a lainaamiseen t a y t y y k i n usein t u r v a u t u a esim. sellaisen k o y k a n m a a n k u i n Suomen, j o n k a talous-elama viela on nuorta j a nopeasti k e k i t t y v a a . M u t t a ' k o s k a talloin on m a k s e t t a v a k o r k o j a j a ennemmin t a i m y o k e m m i n suoritettava p a a o m a t a k a i s i n , on lopulta omaan saastamiseen perustuva paaoman-muodostuminen v a l t t a m a t o n edistymisen ekto.
Tilastonumerodla ei ole makdoUista v a l a i s t a
paaomanmuodos-tumista sen koko laajuudessa. Mutta ne saastopaaomat, j o t k a tuo daan eri rakalaitoksiin talletettaviksi j a joista on tietoja saata-vissa, antavat n e k i n sangen k y v a n kasityksen paaoman muodos-tuksen vdkkaudesta. Inflatsionikauden aikana kansalaisten saas-t a m i s k a l u luonnollissaas-ta k y l l a lamausaas-tui, m u saas-t saas-t a viime vuodesaas-t ovasaas-t osoittaneet kansamme tassakin sukteessa tervektyneen. T a l l e -tusten k a s v u pankeissa, saastopankeissa,' postisaastopankissa, osuuskassoissa j a osuuskauppojen saastokassoissa on viime vuosina ollut seuraava:
kesWrniSin " S * MSB 1926 mU]. mk milj.mk milj. mk milj. mk Yksityispankeissa 30.i 655.6 63.0 636.5 Saastopankeissa 24.4 ^ 217.8 279.3 4'27.i Postisaastopankissa 0.6 ' 18.i 14.i 21.0 Osuuskaupoissa — 42.8 44.o 59.i Osuuskassoissa [O.os] 6.6 17.i ' 28.6
Ykteensa 55.i 940.' 417.5 1 172.3