Teppo Vihola:
Keuruun seudun kunnallislääkäritoim i 100 vuotta
Suomen terveydenhoidon organisaatio oli hyvin kehittymätön, kun kunnallishallintoa aloitet
tiin 1860-luvun lopussa. Maa oli jaettu jo 1600-luvun lopussa lääkäripiireihin, joita oli Ruotsin vallan lopussa 12 ja siirryttäessä 1860-luvulle puolen sataa. Lääkäripiireissä toimivat piirilääkä
rit, joiden tehtävänä oli valvoa terveydentilaa ja terveydenhoitoa piirissään sekä suorittaa oikeus
lääketieteelliset ruumiinavaukset. Käytännössä piirilääkärit tutkivat kulkutautien leviämistä, ra
portoivat siitä ylemmille hallintoviranomaisille ja toimivat hygieenisten olojen edistämiseksi.
K eski-Suom en alue kuului p ä äo saltaan vuonna 1819 perustettuun Saarijärven piirilää- käripiiriin, jo n k a nim i m u u tettiin Jyväskylän kau p u n k ia perustettaessa Jyväskylän lääkäri- piiriksi v u o n n a 1837. Itäinen osa Keski-Suo- m ea k uului H ein o lan lääkäripiiriin, jo k a lak
kautettiin vuonna 1840, m u tta perustettiin u u delleen v u o n n a 1857. T uona v u o n a perustet
tiin myös Jäm sän ja K uortaneen piirilääkäri- piirit, ja K euruun seutu tuli kuulum aan näistä jälkim m äiseen. K uortaneen piirilääk ärin vir
kaan saatiin ensim m äinen h o itaja vu o n n a 1864, m u tta piirilääkärin kaukaisen asu in p ai
kan vuoksi K eurusseudun väestö kävi yleises
ti lä äk ä riap u a saam assa Jyväskylässä, jossa toim i v uodesta 1850 lähtien myös yleinen sai
raala.
K unnalliseläm än alkuaikoina yleinen pyrki
mys kaikkien asioiden h oidossa oli saad a ne järjestykseen halvim m alla m ahdollisella taval
la. Niin K euruunkin kuntakokous ryhtyi vuon
n a 1878 ensim m äistä kertaa lääkärikysym ystä käsitellessään h an k k im a an k u n taan valtion p a lk k aa m aa piirilääkäriä. A jatu s lääkärin hankkim isesta k u n taa n lienee peräisin Keu
ruulle v u o n n a 1875 apteekin perustaneelta Edward Ö h r b o m i l t a , jo n k a liiketoimil
le olisi ollut hyödyllistä saad a lääk äri p a ik k a kunnalle.
Lääkäri tuntui liian kalliilta
K euruulaisten yritykset u uden piirilääkäri- piirin perustamiseksi Keuruulle eivät johtaneet tuloksiin, sillä lääkäripiirien jak am in en lo p pui käytännössä 1850-luvun lopulla. A ja tu k sesta ei kuitenkaan luovuttu, ja jo vuonna 1881 kuntakokouksessa käsiteltiin uudelleen lääk ä
rikysym ystä. T ällä kertaa aloite oli varm aan
Keuruun ensimmäinen kunnanlääkäri, tohtori E.J. Waren.
Ö hrbom ilta, sillä h än lupasi m ak saa om asta puolestaan kolm asosan perustettavaksi aiotun kunnanlääkärin viran vuotuisesta peruspalkas
ta, jo s K euruun ja M u ltian k u n n at olisivat ol
leet valmiit huolehtim aan kahden kolm asosan m aksamisesta. H anke ei tälläkään kertaa eden
nyt, sillä valtio ei vielä tä h ä n aik aan o tta n u t osaa k u n n an lääk ärin p alkkausm enoihin, ei
vätkä k u n n at olleet h alu k k aita m ak sam aan tarpeeksi p alk k aa hankittavaksi aiotulle lää
kärille.
42
M yös m u u alla S uom essa tehtiin vastaavan
laisia yrityksiä piirilääkäripiirien jakam iseksi ja k u n n an lää k ärien k in palkkaam iseksi. E n sim m äisen kunn an lääk ärin koko m aassa palk
kasi V iitasaaren k u n ta, jo ssa p äätö s asiasta saatiin aikaan jo v u o n n a 1882 ja lääkärikin virkaa h o itam aa n jo sam an a vuonna.
M aam m e to in en k u n n an lääk ä ri päätettiin o tta a v u o n n a 1884 Juvalle, ja lääkäri alkoi kun n assa to im iak in jo sam an a vuonna. Kol
m anneksi ehtivät k u n n anlääkärin viran perus
tamisessa Keuruu ja M ultia, jo tk a yhdessä ryh
tyivät toim een k u n n an lääk ärin saam iseksi.
H a n k etta edisti selvästi Juvan k u n n an saam a valtionapu, jo k a k atto i puolet lääkärin palk
kausm enoista. V iitasaaren k u n n a lta vastaava apu oli evätty, m ikä vei koko k u n n an lääk ärin viran siellä retuperälle: lääkärit asustivat k u n nassa tavattom an vähän aikaa vuodesta eivät
kä ain a silloinkaan olleet väestön käytettävis
sä.
K euruun ensim m äiseksi k u nnanlääkäriksi valittiin seurakunnan entisen kirkkoherran Jo h an W a r e n t i n p o ik a Eliel Jo n a th a n W a r e n , jo k a oli aikaisemmin toim inut Vii
tasaarellakin ku n n an lääk ärin ä. W aren oli kui
tenkin vasta lääketieteen k andinaatti, ja h än lupasi o tta a tehtävän vastaan vasta sitten, kun h än oli saan u t lisensiaatin tu tk in n o n suorite
tuksi. K euruun ensim m äinen k u n n an lääk äri astui virkaansa 1. h einäkuuta 1886, m u tta hän oli h o ita n u t lä äk ärin p ratiik k aa kirkonkylässä jo varhem m in. L ääkäriä valittaessa keuruulai
set esittivät h ä n tä virkaan, koska h än ”oli jo p aik k a k u n n alla yleisön suosion v o itta n u t”.
Taitava kirurgi
Eliel J o n a th a n W aren oli aik an aan erittäin etevä lääkäri, j a hänen saavutuksensa virassa m u odostuivat m erkittäviksi. H ä n oli perehty
nyt hyvin myös kirurgiaan ja tarttui em pim ättä puutteellisissakin oloissa leikkausveitseen, jos tilanne sitä vaati. K errotaan hän en kerran avanneen P ekkalan talo ssa tuvan pöydällä erään m iehen vatsan ja avanneen syntyneen suolisolm un. H ä n pelasti myös om an vaim on
sa hengen suorittam alla vaativan leikkauksen, jo ta useat lääk ärit H elsingissäkin kävivät ih
m ettelem ässä. W arenin aikana Keuruulle pe
ru stettiin myös K eski-Suom en ensim m äinen k u n n an sairaala v u o n n a 1889.
Eliel Jo n a th a n W aren siirtyi vu o n n a 1892 Jyväskylän piirilääkäriksi. Keuruun sekä M ul
tian k u n n an jo u tu iv a t etsim ään u u tta lääk ä
riä. Valinta kohdistui Nils Jo n a th a n A r p - p e e n , jo k a virkaa vastaanottaessaan ihm et
teli K euruun k u n n an sairaalan välineistöä, j o ka koostui yhdestä kehnonlaisesta veitsestä ja m u u tam ista pinseteistä. A rp p ek in oli hyvin koulutettu ja keskim ääräistä selvästi lah jak kaam pi mies, m inkä vuoksi hän en k in toim i- aikansa K euruulla jä i suhteellisen lyhyeksi: jo vuonna 1903 hän siirtyi ensin L appeenrannan kaupunginlääkäriksi ja vu o n n a 1907 Jyväsky
län piirilääkäriksi edeltäjänsä tavoin.
Nils Jo h an A rppen lähdettyä kunnasta eteen tuli jälleen uuden k u n n an lääk ärin valinta.
K euruun tap ain en m erkittävä em äp itäjä hou- kuttteli h ak ijo ita, jo id en jo u k o sta valittiin 29-vuotais O skari Frederik H e i k e l . H än m u u tti sukunim ensä m yöhem m in suom alai- suusliikkeen kannustuksesta H eikinheim oksi.
O skari H eikinheim o toim i K euruun k u n n a n lääk ärin ä ja osan ajasta myös rau tatien lääk ä- rin ä kolm en vuosikym m enen aja n eli vuoteen 1928 saakka. H eikinheim olla oli kirkonkylässä o m a K uuselan to rp a n m aille p eru ste ttu K uu
selan huvila-tyyppinen p aran to lan sa, jo ssa m onet kuuluisat ja vähem m än kuuluisat kan salaiset kävivät hoidossa.
O skari H eikinheim o valittiin m yöhem m in Keski-Suom en lääkäriyhdistyksen ensim m äi
seksi kunniajäseneksi, ja h än siirtyi vuo n n a 1928 K uortaneen piirilääkäriksi pitäen edelleen asem ap aik k an aan K euruun kirkonkylän, jo s sa h än toim i erilaisissa tehtävissä aina 1950-luvulle saakka. H änen jälkeensä Keuruun ku n n an lääk ärik si valittiin viim einen p itk äai
kainen viran h o itaja Yrjö K a r v i n e n , jo ka toim i vaativissa tehtävissään aina kuole
m aansa saakka eli 19.6.1947 saakka.
Karvisen jälkeiset kunnanlääkärit viihtyivät Keuruulla selvästi edeltäjiään huonom m in, ja viran h o ito a ja t jäiv ät lyhyiksi. Yrjö Karvisen jälkeen virkaa hoitivat seuraavat k u n n a n lä ä kärit:
A lpo Lahti Reino O janen Jo rm a Jääskeläinen M artti V irtanen P entti H o lm a Viljo Vainio Olli T iitola Risto Sala
1947— 1953 1954— 1956 1957— 1960 1960— 1965 1965— 1967 1968— 1969 1969 1970— 1972 V iran h o ita ja t olivat työssä vajaita vuosia eli tulivat kesken v u o tta ja lähtivät kesken v u o tta pois, ja näiden jak so jen väliin jäi usein pitkiäkin aikoja, jo in a virka oli vailla vakinais
ta hoitajaa. L ääkäripula oli syynä tällaiseen ti
lanteeseen.
43
Keuruun ensimmäinen lääkärinasunto Päkärissä. Vuonna 1886 taloon muutti tohtori Eliel J o nathan VVaren, joka oli Keuruun ensimmäinen ja koko Suomen kolmas kunnanlääkäri.
Lisää virkoja
K euruun j a sen n aap u rik u n tie n terveyden
hoidossa yhden lääkärin voimavarat kävivät jo varhain vähäisiksi, ja yleisen sosiaaliturvan p a rantuessa myös k u n n an lääk ärin tehtävät li
sääntyivät. K euruun ja M ultian yhteistyö kun- nanlääkärikysym yksessä oli p ä ätty n y t v u o n n a 1918, jo llo in k u n n an lääk ä ri lopetti vastaa
n ottonsa M ultialla. Oskari H eikinheim o aloitti uudelleen v astaan o tto n sa M ultialla vu o n n a 1927, m u tta täm ä ei voinut enää täy ttää ko
k o n aan kunnallisen terveydenhoidon v aati
m uksia. N iin M ultialle perustettiin o m a k u n n an lä äk ärin virka vuoden 1930 alussa.
Pihlajavesi ei ollut alk u u n k a an k u u lu n u t K euruun ja M ultian kanssa yhteiseen kunnan- lääkäripiiriin, ja siksi asukkailla ei ollut vaki
tu ista lääk ärin v a staan o tto a k u n n an alueella.
N äin P ihlajaveden asu k k aat kääntyivät vai
voissaan jo k o Ä h tärin , V irtain tai K euruun k u n n a n lä ä k ä rin puoleen. Kun alettiin esittää v aatim uksia o m an k in v astaan o to n suhteen, pihlajavetiset tekivät sopim uksia hoitokäyn
neistä milloin Virtain milloin Ä htärin kunnan
lääk ärin kanssa. T ällainenkaan tilan n e ei voi
n u t ja tk u a lo p uttom iin, ja niin v u o n n a 1938 Pihlajaveden kunta päätti perustaa om an kun
n a n lääk ärin viran. P äätö s edellytti jo n k in a s
teista yhteistoim intaa K euruun k u n n an kans
sa, koska k u n n an lääk ärille suunniteltiin vas
ta a n o tto a myös H aapam äelle, jo k a kärsi sa
m alla tavoin lääk ärin puutteesta: o lihan Keu
ru u n kirkolle m atkaa viitisentoista kilom etriä.
S ota-aika esti Pihlajaveden kunnanvaltuus
to n p äätö k sen toteutum isen, ja vasta vu o n n a 1940 H aap am äelle saatiin vt. k u n n an lääk äri lähinnä valtionrautatietä ja risteysasem aa var
ten. H än aloitti kuitenkin hetim iten vastaano
to t myös Pihlajavedellä. V uonna 1943 lääk in töhallitus teki eh dotuksen k u nnanlääkäripii- rijao k si K euruuta ja P ihlajavettä varten. T äs
sä eh dotuksessa Pihlajavesi tuli k u u lu m aan k u n n an lääk ärip iiriin , jo ssa lääk ärin asu in p aikka oli H aap am ä k i ja jo ssa lääkäriviran lu o n taised u t tulivat K euruun k u n n an k u stan nettaviksi Pihlajaveden kunnan maksaessa lää
kärin rahapalkan. K unnat eivät k uitenkaan päässeet asiasta lopulliseen sopimukseen, m in
kä tuloksena Pihlajavesi perusti om an kunnan
44
lääkärin viran v u o n n a 1945. L ääk ärin asu in paikaksi tuli kuitenkin H aap am äk i.
Pihlajaveden kunnanlääkäriksi valittiin tam m ikuussa 1946 M artti L u n n a s , jo k a siir
tyi tehtävään K uortaneen piirilääkärin toim es
ta. H ä n oli asu n u t jo v uodesta 1940 H aap a- m äellä ja pitänyt siellä vastaanottoa. Kun P ih
lajavesi oli m u o d o stu n u t o m an k unnanlääkä- ripiiriinsä Keuruun kunta jo u tu i uudelleen jä r
jestäm ään om aa lääk ärito in taan . N iin Keu
ruu perusti vuonna 1948 II kunnanlääkärin vi
ran, jo h o n saatiin ensim m äinen h o itaja vuon
na 1950. K euruun II kunnanlääkäri hoiti myös K oskenpään k u n n an lääk ärin tehtävät om an toim ensa ohella, ja hänen toim ipaikkanaan tu li olem aan K euruun kirkonkylä.
K euruun II k u n n an lääk ärin viran vakinais
ten h o itajien saam inen oli vielä selvästi vaike
am p aa kuin I k u n n an lääk ärin palkkaam inen.
II k u n n an lääk ärin virka oli ilm an h o itajaa v uodesta 1955 ain a m arrrask u u lle 1959, jo n ka a ja n viran h oito oli väliaikaisten hoitajien varassa. K euruun II k u n n a n lä ä k ä rin virassa toim ivat seuraavat henkilöt:
Sven B oström Irm a Löfström Ilpo Pim iä Jaa k k o Silvola M atti Kärki
Ju h an i R ouhunkoski
1950— 1952 1952— 1955 1960— 1965 1966— 1967 1968— 1971 1971—1972
neen k u n n an lääk ärijärjestelm än . K untiin p e
rustettiin terveyskeskusjärjestelmä, ja kunnan
lääkärit siirrettiin terveyskeskuslääkärin virkoi
hin. K euruun j a M u ltian kunnissa toim ivat o m at terveyskeskukset vain vajaan vuoden, kunnes k u n n a t perustivat vuoden 1973 alusta yhteistä terveyskeskustoimintaa varten kansan
terveystyön kuntainliiton.
Terveyskeskuksen ja kansanterveystyön jo h tavana lääk ärin ä ovat toim ineet:
Olli T iitola A im o N ikander K im m o N ykopp Kari Eskola
1972— 1973 1973— 1978 1979— 1983 1983— 1985 V uonna 1985 perustettiin terveyskeskuksen ylilääkärin virka, jo ta ensin hoiti virkaa teke
vänä terveyskeskuslääkäri A im o N i k a n d e r . E nsim m äinen vakinainen h o itaja M ark k u P u r o otti viran vastaan 28.4.1986.
Kansanterveyslain voim assaoloaikana Keu
ru u n — M ultian kansanterveystyön k u n tain lii
tossa terveyskeskuslääkärien m äärä on lisään
tynyt varsin nopeasti terveydenhuollon teh o s
tuessa. Terveyskeskuslääkärien viroissa ovat 1.4.1972— 30.8.1986 toim ineet:
Olli T iitola Kari E skola
1972— 1973 1973 -edelleen Pihlajaveden kunnanlääkärille rakennettiin
asuintalo Pihlajavedelle, jo ssa asuikin pari ly
hytaikaista k u n n an o m a a lääkäriä. Pienen kunnan lääkäriviran täyttö tuotti kuitenkin hy
vin suuria ongelm ia, jo tk a jo h tiv a t lopulta v u o n n a 1957 siihen, että Pihlajaveden om a k u n n an lääk ä rin virka lak k au tettiin ja perus
tettiin K euruun ja Pihlajaveden yhteinen k u n nanlääkärin virka, jo n k a toim ipaikka oli H a a pam äellä. V iran h o itajak si saatiin Jo rm a K a r v o n e n , jo k a toim i yhteisessä k u n n a n lää k ärin virassa ain a k untaliitoksen eli vuoteen 1969 saakka. T ällöin P ihlajaveden ja K euruun k u n n an lääk ärik si tuli K euruun III kunnanlääkäri, ja viran hoitam ista jatkoi edel
leen Jo rm a K arvonen.
K unnanlääkäreiden lisäksi K euruulla tuli toim im aan vuodesta 1967 sairaalalääkäri, jo n ka työkenttä oli K euruun k u n n an sairaala. Vi
rassa toim i vuodet 1967—1969 Paavo P o r t - h a n , ja hän en jälkeensä virkaan nim itettiin keuruun II k u n n an lää k äri Olli Tiitola.
M aam m e terveydenhuollon kokonaisuudis
tus toteutettiin 1.4.1972 voim aan tulleella kan
santerveyslailla, jo k a lopetti 90 v u o tta toim i-
II Risto Sala A im o N ikander
1972— 1973 1973 -edelleen III Eeva-Liisa U usitalo
Tuula Tervo
1972— 1976 1977 -edelleen IV Jo rm a K arvonen
R ita Siegberg K im m o N ykopp Kari K ortekangas
1972—1974 1974— 1976 1976—1983 1983 -edelleen V A nnikki Kivitalo
(ent. R uoranen)
1972 -edelleen (1.4.— 31.12.
1972 M ultia) VI C arl-Jo h an Siegberg
M atti Kolu
1974—1985 1976 -edelleen VII U lla Sahinvaara
M atti Paloneva
1979—1985 1985 -edelleen V III Teijo S orm unen
Jo rm a H u ttu n e n
1982— 1985 1986 -edelleen
IX R iitta Viilo 1985— 1986
45
