Keuruun kunnansairaala 100 vuotta · DIGI

Kokoteksti

(1)

Pentti Nieminen

Keuruun kunnansairaala 100 vuotta

Suomen toinen kunnansairaala perustettiin Keuruulle ja se aloitti toimintansa 1.1.1889.

Sairaalan syntyhistorian voidaan Katsoa alkaneen jo vuonna 1885, jolloin Keuruun ja Mul­

tian kunnat päättivät perustaa yhteisen kunnanlääkärin viran.

Kunnansairaalan 100*vuotisjuhlavuosi käynnistyi uudenvuodenpäivänä, 1.1.1989 en­

simmäisen sairaalarakennuksen paikalla pidetyllä muistolaatan paljastustilaisuudella.

Virallinen 100-vuotisjuhla pidettiin huhtikuun 9. päivänä Keuruun yläasteella teema­

na "Perusterveydenhuolto osa kansalliskulttuuriamme”.

Juhlavuoden kunniaksi hankittiin professori P e n t t i P a p i n a h o l t a pääter­

veysaseman pääaulan seinään reliefi "Elämän kasvu”. Taideteos paljastettiin elokuun 11. päivänä terveyskeskuksen potilaille ja henkilökunnalle järjestetyn 100-vuotisjuhlan yhteydessä.

Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhiavuoden tapah­

tumia sanoin ja kuvin:

Muistolaatat ja näyttely

Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlavuosi käynnis­

tyi uudenvuodenpäivänä Lapinsalmentie 6:ssa, Anna-Liisa ja Ludvig Gerstnerin omistaman ns. Sukkatehtaan kiinteis­

tön pihapiirissä pidetyllä muistolaatan paljastustilaisuudel­

la.

Ensimmäisen sairaalarakennuksen paikalla sijaitsevan rakennuksen seinään kiinnitettyyn muistolaattaan on kir­

joitettu:

"Tällä paikalla on toiminut vuosina 1889—1922 Keu­

ruun ensimmäinen kunnansairaala.

1.1.1989 Keuruun— Multian kansanterveystyön kuntain­

liitto” .

(2)

Laatan paljasti rouva Anna-Liisa Gerstner ja paljastus- puheen piti talouspäällikkö Pentti Nieminen.

★ ★ ★

Uudenvuodenpäivänä paljastettiin myös toinen muisto- laatta nykyisen "kunnansairaalan” , pääterveysaseman au­

lassa. Taiteilija Erkki Koskisen tekemä, ensimmäistä sai­

raalaa kuvaava piirros on syövytetty kuparilaatalle. Laa­

tan paljasti terveyskeskuskuntainliiton liittovaltuuston pu­

heenjohtaja O tto Koskela. Puheen tilaisuudessa piti yli­

lääkäri Markku Puro.

★ ★ ★

Samassa yhteydessä avasi ylihoitaja Timo Vanhatalo va.

johtava hoitaja Arja Orsilan kanssa kokoamansa sairaalan aulaan pystytetyn juhlanäyttelyn, jossa oli esillä vanhoja valokuvia ja sairaalan hoitovälineistöön kuuluneita vanhoja esineitä, instrumentteja, kalustoa ym. Osa näyttelyesineis- töä oli lainassa Helsingin yliopiston Lääketieteen muse­

osta.

Juhlallisuuksien jälkeen vietetyssä kahvitilaisuudessa muistettiin vuoden aikana eläkkeelle siirtynyttä henkilö­

kuntaa. Juhlaan oli kutsuttu mukaan myös kaikki Keu­

ruun— Multian kansanterveystyön kuntainliiton "oloneu­

vokset” .

Pääjuhla

Keuruun yläasteen salissa pidettiin 9.4.1989 100-vuo- tisjuhlavuoden virallinen pääjuhla teemana "Perustervey­

denhuolto osa kansalliskulttuuriamme” . Pääjuhlaa edelsi Keuruun kirkossa pidetty Juhlajumalanpalvelus, jossa saarnasi kirkkoherra Pekka Panula.

Pääjuhlan avasi 100-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjoh­

taja, kaupunginjohtaja Eino Nurmela. Juhlaesitelmän piti Lääkintöhallituksen ylilääkäri, näyttelijä P ertti Weckström.

Valtioneuvoston tervehdyksen juhlaan toi sosiaali- ja ter­

veysministeri Helena Pesola. Historiikin oli laatinut ja esitti talouspäällikkö Pentti Nieminen.

Terveyslautakunnan puheenjohtaja, piiriesimies Antto Kulmala ja ylilääkäri Markku Puro jakoivat juhlassa yhdek­

sälle ansioituneelle luottamushenkilölle kuntainliiton pöy­

tästandaarit ja pitkään palvelleille viranhaltijoille Suomen Kunnallisliiton ansiomerkit. Kultaisen ansiomerkin yli kol­

menkymmenen vuoden kunnallisesta palvelusta sai ter­

veydenhoitaja Anna-Liisa Seppänen. Hopeiset ansiomerkit yli 25-vuoden palvelusta luovutettiin kolmelletoista viran­

haltijalle.

Juhlan musiikkiesityksistä vastasivat Keurusseudun Alu- eorkesteri ja Keurusseudun yhtyneet kuorot Kalle Kaipi­

aisen johdolla.

(3)

"Korpirastaan” , keuruulaisen runoilija Einari Vuorelan syntymän 100-vuotismuisto tuli myös juhlassa huomioi­

duksi. Koululainen Sami Niemisen esittämässä Vuorelan runossa "kotiseudulleni” .

Juhlan päätteeksi Keuruun Talkooteatteri esitti katkel­

man Robert Kiljanderin näytelmästä "Amalia ystävämme” . Kesällä 1889 sama näytelmä esitettiin Damstenin talon pihassa pidettyjen sairaalan rakentamisrahaston kartut­

tamiseksi pidettyjen arpajaisten yhteydessä. Näytelmässä esiintyi tuolloin Suomen silloisen kulttuurielämän merk­

kihenkilöitä.

Vanhaa perinnettä vaalien pidettiin juhlan yhteydessä myös arpajaiset, joiden tuotto käytettiin juhlavuoden kun­

niaksi perustetun sairaalan Kulttuurirahaston hyväksi.

Arvottavana olleen taiteilija Raimo Reinikaisen taulun voitti Seppo Kivikko.

"Satavuotias” sai vastaanottaa juhlapäivänään lukuisia tervehdyksiä ja lahjoituksia, sairaalan kulttuurirahaston tili karttui yli 4 0.00 0,0 0 markalla.

Samassa yhteydessä pidettiin sairaalan pihalla 100- vuotisjuhla sairaalan potilaille, heidän omaisilleen ja hen­

kilökunnalle. Juhlassa jaettiin henkilökunnalle Suomen Kunnallisliiton myöntämät ansiomerkit. Kultaisen ansiomer­

kin yli 30 vuoden kunnallisesta palvelusta sai sairaanhoi­

taja Kaarina Siekkinen. Hopeisia ansiomerkkejä yli 20 vuo­

den palvelusta jaettiin 34 viranhaltijalle.

Henkilökunnan juhla jatkui siipirataslaiva Elias Lönnrot­

hin kautta Varuskuntakerholla pidettyyn iltajuhlaan, jos­

sa syötiin vanhan ajan juhla-ateria. Juhlassa sykki "sata- vuotishenki” , koska kaikilta osallistuvilta oli edellytetty van­

han ajan tyyliin pukeutumista.

* * *

Reliefi

100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tilattiin multialaissyn- tyiseltä kuvanveistäjältä, professori Pentti Papinaholta pää­

terveysaseman aulaan seinäreliefi, jonka paljastustilaisuus pidettiin elokuun 13. päivänä.

Poimintoja talouspäällikkö Pentti Niemisen laatimasta ja Keuruun kunnansairaalan 100-vuotisjuhlassa 9.4.1989 esittämästä historiikista: Keuruun kunnansairaala 100 vuot­

ta

Sairaalatoimen alku Suomessa

Suomen sairaalatoimen historia on verraten lyhyt. Vasta 1600-luvun lopulla alettiin maassamme puhua sairaaloista.

Vuoden 1686 kirkkolaissa esiintyi määräys, että oli raken­

nettava jokaiseen kuntaan "sairasten eli vaivasten tupa” .

(4)

Kirkkolain määräystä ei tiettävästi kuitenkaan yleisesti noudatettu.

Ainoat sairaanhoitolaitokset tuolloin olivat "hospitaa­

lit", jotka alkuaan oli perustettu spitaalitautisten eristys­

tä varten. Vanhin lienee Turkuun vuonna 1355 perustet­

tu Pyhän Yrjänän hospitaali. Myöhemmin perustettiin: Sei­

lin, Kruunupyyn, Föglön, Helsingin, Oulun, Kuusamon ja Pudasjärven hospitaalit. Lisäksi oli Turussa ns. Pyhän Hen­

gen huone parantumattomia sairaita ja kodittomia köyhiä varten.

Vuonna 1756 päätettiin perustaa Suomeen ensimmäi­

nen varsinainen sairaala, Turun lääninlasaretti. Samaan malliin perustettiin vähitellen lääninsairaaloita muihinkin läänien pääkaupunkeihin. Sairaansijojen luku näissä lasa­

reteissa vaihteli 2—12.

Piiri-ja kunnanlääkäreiden virkojen perustamisen myötä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa päättivät monet maalaiskunnat perustaa pieniä sairaanhoitolaitok­

sia, "sairastupia” , joiden varustus kuitenkin oli jotensa­

kin puutteellinen.

Ensimmäiset kunnansairaalat

Keuruun naapuripitäjään Ruovedelle perustettiin vuonna 1881 Suomen ensimmäinen kunnansairaala, jossa oli aluk­

si 4 vuodepaikkaa. Kovin nopeasti ei sairaaloitten perus- tamisvauhtia kuitenkaan voitu sanoa sillä peräti kahdek­

san vuotta kesti, ennenkuin seuraava näki päivänvalon kun Suomen toinen kunnansairaala perustettiin Keuruulle vuo­

den 1889 alussa. Järjestyksessään kolmas aloitti toimin­

tansa Heinävedellä vuonna 1890.

"Syntysanat”

Keuruun kunnansairaalan syntyhistorian voidaan katsoa alkaneen jo siitä, kun Keuruun ja Multian kunnat yhdes­

sä päättivät vuonna 1885 perustaa yhteisen kunnanlää­

kärin viran. Viran ensimmäiseksi hoitajaksi valittu Keuruun entisen kirkkoherran Johan VVarenin poika Eliel Jonathan VVarenaloitti kunnanlääkärin viranhoidon 1.7.1886 Lapin­

salmen rannassa olevassa Päkärin kiinteistössä.

VVaren ryhtyi heti ponnekkaasti ajamaan sairaalan pe­

rustamishanketta. Sairaalahankkeen katsotaan tulleen en­

simmäisen kerran julkisesti esille, kun VVaren otti asian puheeksi illanvietossa, jonka hän oli järjestänyt ystävilleen lääkärintutkintonsa suorittamisen johdosta. VVaren tote­

si, ettei lääkärintointa voinut kunnolla harjoittaa ilman sai­

raalaa.

Paikalla olleet VVarenin ystävät päättivät tuona iltana, että sairaalan perustamishanke tulee käynnistää heti.

Kunnanlääkäri VVaren teki Keuruun silloiselle kuntako­

koukselle aloitteen sairaalan saamiseksi Keuruulle. Maa­

liskuun 26. päivänä 1887 pidetyssä kuntakokouksessa to­

dettiin sairashuoneen saaminen Keuruun kirkonkylään ai­

van välttämättömäksi. Asiaa ajamaan valittiin hoitokunta, jonka kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtajana kunnan­

lääkäri E.J. VVaren, jäseninä rouvat F. Pihlman ja Elina VVa­

ren, neiti Alma Bergroth, nimismies V. Saxen, opettaja E.

Salonen, apteekkari E Öhrbom, kauppias Edvard Dams- ten, asioitsija L.G. Häyrynen, talolliset Abram Lankkua, Kalle Pekkala ja Kalle Kivijärvi sekä torppari Matti Uskali.

Kunnan kassassa olleet ns. "koiraverorahat” 830 mark­

kaa luovutettiin heti käytettäväksi sairastupa-hankkeen ra­

hoittamiseen. Tuo summa oli kuitenkin tarkoitukseen täy­

sin riittämätön, lisärahoitukseen tarvittiin kansan karttui- saa kättä.

Muistorikkaat arpajaiset

Kunnanlääkäri VVarenin puoliso, rouva Elina VVaren pe­

rusti kirkonkylään ompeluseuran, joka arpajaisia järjes­

täen vuosina 1 8 8 6 -1 8 8 9 keräsi varoja n. 2400 markkaa sairaalan rakentamisrahastoon.

Kesällä 1889 pidetyistä arpajaisista tulikin sitten varsi­

nainen kulttuuritapahtuma, jossa mukana oli valtakunnal­

lisesti merkittäviä kulttuurihenkilöitä.

Robert Kiljanderin kirjoittamassa näytelmässä "Ama­

lia ystävämme” esiintyivät mm. kirjailija Arvid Järnefelt ja neiti Aino Järnefelt, myöhemmin säveltäjämestarimme Je­

an Sibeliuksen puoliso. Kulissit näytelmään maalasivat Keuruulla kesäänsä viettäneet taiteilijakuuluisuudet Ee­

ro Järnefeld, Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre. Arpa­

jaiset tuottivat hieman yli 800 markkaa sairastalon kas­

saan.

(5)

Ensimmäinen sairaala

Ensimmäinen sairastaio rakennettiin syksyllä 1888 lä­

helle Lapinsalmen länsirantaa. Se sijaitsi parinsadan metrin päässä Päkärin kiinteistössä olleesta kunnanlääkärin vas­

taanottopaikasta, Jyväskylään johtavan maantien läheisyy­

dessä. Tontti ja kiinteistö ovat tällä hetkellä Anna-Liisa ja Ludvig Gerstnerin omistuksessa. (Ns. Sukkatehtaan tont­

ti).

Rakennus tehtiin Ruoveden sairaalan piirustuksia mu- kaellen. Siinä oli kolme potilashuonetta ja tarpeelliset apu­

tilat, keittiö- ja klosettihuone ym. Rakentamiseen tarvit­

tavia hirsiä, lankkuja, lautoja, kiviä ja tiiliä saatiin pitäjän eri taloista lahjoituksina.

Sairaala aloitti toimintansa ja otti vastaan ensimmäiset potilaansa tammikuun ensimmäisenä päivänä 1889. En­

simmäisenä toimintavuonna kertyi hoitopäiviä 10744 ja keskimääräinen hoitoaika potilasta kohden oli 17,6 hoi­

topäivää.

Varsinaista henkilökuntaa sairaalassa kunnanlääkärin li­

säksi oli toiminnan alkuvuosina vain yksi sairaanhoitaja­

tar. Ensimmäisenä sairaanhoitajattarena toimi Karoliina He­

len. Hänen jälkeensä mainitaan asiakirjoissa mm. neiti M.

Kumpunen, neiti H. VVallin, Fanny Toppila ja Niika Lehto.

Vuonna 1906 päätti sairaalan johtokunta antaa hoitajat- tarelle 50 markkaa vuodessa palvelijan palkkaamiseksi, perusteluna todettiin, että työ sairashuoneissa oli vuosi vuodelta lisääntynyt.

Sairaalan toimintamuodot oli määritelty ohjesäännös­

sä. Sen toisessa pykälässä todettiin: "Sairaalan asioita hoitaa 5 henkinen johtokunta, joista kuntakokous valitsee 4 kolmeksi vuodeksi.

Sen vakinaisena esimiehenä on kunnanlääkäri. Yksi joh­

tokunnan jäsenistä olkoon naishenkilö jonka tehtävä on hoitajan kanssa pitää huolta kaikista vaatetarpeista. Toi­

nen jäsenistä on talouden- ja rahastonhoitaja.

Johtokunta kokoontuu ainakin kerran vuodessa kevät­

talvella ja täytyy sen valvoa sairaalan omaisuutta, sekä että järjestys ja puhtaus vallitsee sairaalassa, sekä sisällä et­

tä ulkona” . Sairaalamaksu määriteltiin johtosäännössä 20 penniksi vuorokaudessa omakuntalaisilta ja 25 penniksi ulkokuntalaisilta.

Ensimmäinen arkistossa oleva johtokunnan pöytäkirja on vuodelta 1901 huhtikuun 27. päivältä, jolloin paikalla olivat neiti A. Bergroth, herrat V.A. Andelin, K. Kivijärvi ja H. Kivi-Manninen sekä kunnanlääkäri Nils Jonathan Arp­

pe.

Pöytäkirjat olivat usein hyvin lyhyitä, joulukuun 9. päi­

vän pöytäkirjassa vuodelta 1901 todetaan ensimmäises­

sä pykälässä läsnäolijat ja toisessa pykälässä: "Siinä ta­

pauksessa, että nykyinen sairaanhoitaja neiti H. VVallin py­

syy toimessaan päätti johtokunta korottaa hänen palkkaan­

sa ensi vuoden alusta 50 markkaan” , (kk) Hoitajattaren palkka oli aiemmin ollut 40 markkaa kuukaudessa.

Kahden vuosikymmenen toiminnan jälkeen todetaan vuosikertomuksessa vuodelta 1909 sairaalan vuodepaik- kaluvuksi 12. Mielellään hoidossa ei kuitenkaan pidetty enempää kuin yhdeksää sairasta kolmessa huoneessa kol­

me sairasta kussakin. Samassa kertomuksessa todetaan Keuruun väkiluvuksi 11137 ja Multian 4015 eli yhteensä 15152, mikä on suunnilleen sama määrä kuin mitä Keu­

ruun—Multian kansanterveystyön kuntainliiton alueella tä­

nä päivänä asuu. Vuonna 1909 syntyneitä kirjattiin Keu­

ruulla ja Multialla 451 ja kuolleita 187.

Sairaalan vuoden 1909 kustannusarvio todetaan joh­

tokunnan pöytäkirjassa 21.12.1908 seuraavaksi:

Tuloja:

— Valtionapu

— Sairasten päivärahoja

— Damstenin rahaston korko

— Kunnalta pyydetään

750 mk 150 mk 50 mk 1300 mk

Yhteensä 2250 mk

Menoja:

— Velkaa tältä vuodelta 200 mk

— Hoitajan palkka 600 mk

— Palvelijan palkka 50 mk

— Polttopuihin 400 mk

— Valoon 80 mk

— Pesuun 100 mk

— Telefoni 25 mk

— Palovakuutus 25 mk

— Eteisen laudoitus 110 mk

— Maalaustöitä 50 mk

— Huonekalukin 100 mk

— Sekalaista 510 mk

Yhteensä 2250 mk

(6)

Keuruun ensimmäinen sairaala nykymuodossaan Lapinsalmentie 6:ssa. Vanha sairaalarakennus on jätetty kaksikerroksi­

sen "sisään". (Valok. P.A.N.).

Uuteen kiinteistöön

Reilut kolme vuosikymmentä kesti ennenkuin sairaa­

lan tilat osoittautuivat siinä määrin riittämättömiksi, että muutto uuteen kiinteistöön tuli ajankohtaiseksi. Muutto tapahtui 28. päivänä syyskuuta 1922.

Muuttomatka ei ollut pitkä, vain vajaat 500 metriä.

Ensimmäinen sairaalarakennus siirtyi Keuruun kunnal­

ta Toivo Mäkisen omistukseen ja siinä aloitti toimintansa Keuruun Sukkatehtaan kutomo. Rakennusta laajennettiin myöhemmin ja siihen rakennettiin lisää toinen kerros. Laa­

jennetussa muodossaan rakennus palvelee vielä tänäkin päivän asuinkäytössä.

Uusi sairaala sijaitsi kirkonkylän itäpäässä, nykyisten Tivvinrinteen talojen paikalla. Kunta oli vuonna 1919 os­

tanut yksityiskäyttöön suunnitellun huvilarakennuksen, jo­

hon sijoitettiin ensin kunnan kanslia, valtuuston kokous­

huone ja sihteerin asunto. Kunnanlääkäri Oskari Heikin­

heimo kertoo kunnanlääkärin toimintakertomuksessa 22.6.

1923 uudesta sairaalasta seuraavasti:

"Sitten kun rakennus oli korjattava pienen tulipalon jäl­

keen, ja kun entinen sairaalarakennus — yksi maamme kaikkein vanhimpia kunnansairaaloita — oli huomattu se­

kä varsin epämukavaksi että mahdottomaksi korjata kun­

nolliseksi, päätettiin muuttaa entinen kunnantupa sairaa­

laksi, jota varten professori Onni Tarjanteelta saatiin pii­

rustus. Entisiä huoneita muuttamalla saatiin syntymään kaksi suurempaa sairassuojaa ja yksi eristyshuone, hoi­

tajan huone ja leikkaushuone. Sairasvuoteiden lukumää­

rä näissä huoneissa olisi ollut piirustuksen mukaan oleva 10, mutta kun tilan puute oli tuntuva, sijoitettiin huonei­

siin kuitenkin pian 12 sairasvuodetta niinkuin entisessä- kin huoneistossa oli, eikä kuitenkaan kuutiotila vuodetta kohti tullut ensinkään pienemmäksi kuin entisessä. Pii­

rustuksen mukaiseen rakennuksen laajennukseen voidaan toivottavasti ryhtyä aivan pian ja silloin saadaan lisää mm.

yksi sairassuoja” .

Vuonna 1924 sairaalaan rakennettiin professori Tar­

janteen piirustusten mukisesti laajennus: yksi potilashuo­

ne, leikkaussali, sidehuone ja keittiö.

(7)

hyväksyttiin arkkitehti Laila Niemiojan laatima alustava suunnitelmia sairaalan rakentamiseksi. Sairaalan paikka­

luvuksi esitettiin 40, joista 11 paikkaa synnyttäjille. Lää­

kintöhallitus hyväksyi joulukuussa v. 1957 sairaalan lopul­

liset piirustukset.

Keuruun kunnanvaltuusto teki 14.6.1958 uuden sairaa­

lalain voimaan tullessa (1.7.1958) anomuksen lääkintöhal­

litukselle, että kunnansairaala muutettaisiin paikallissai­

raalaksi, jotta mm. sairaalan käyttömenoihin saataisiin vä­

hintään 25 % suuruinen valtionapu.

Sairaansijojen määrä nousi tuolloin 20:een. Sairaalas­

sa oli uunilämmitys, sähkövalo, sekä vesi- ja viemärijoh­

dot. Yläkerrassa oli henkilökunnan huoneita. Henkilökun­

taan kuului 2 hoitajatarta, harjoittelija, emännöitsijä ja 2 palvelijaa.

Sairaalan toimintaa vuonna 1930 kuvaavat seuraavat lu­

vut: Hoitopäiviä 3619, potilaiden keskimääräinen hoito­

aika 14,4 vuorokautta, potilasluku 251, leikkausten mää­

rä 85, niistä vatsaonteloon kohdistuvia 21. Kokonaisme­

not olivat 137.512 markkaa ja valtionapua saatiin 25.000 markkaa eli vajaa viidennes.

Sairaalan pihapiiriin rakennettiin vuonna 1938 erillinen 6 sairaansijaa käsittävä rakennus synnytystoimintaa var­

ten.

Kolmanteen kiinteistöön

Kolme vuosikymmentä vierähti ja taas painiskeltiin ti­

laongelmien kanssa. Vanha puurakenteinen kiinteistö al­

koi rapistua, lämmityksen kanssa oli ongelmia, vesijoh- toputket ruostuivat ym. ym. Niinpä 12. toukokuuta 1952 sairaalassa pidetyssä johtokunnan kokouksessa, jossa pu­

hetta johti kunnanlääkäri Alpo Lahti ja pöytäkirjan kirjoitti nykyisen ylilääkärin Markku Puron isä, Keuruun kunnan­

johtaja Toivo Puro keskusteltiin vakavasti sairaalan uusin- tasuunnitelmien aloittamisesta.

Toteuttamisasteelle päästiin kuitenkin vasta, kun kun­

nanvaltuuston kokouksessa tammikuun 5. päivänä 1957

Maankaivutyöt ovat alkaneet syksyllä 1969 nykyisen sai­

raalan rakentamiseksi. Taustalla v. 1959 käyttöön otettu

"kolmas ” sairaala, mikä on nykyisen pääterveysaseman ns. vanha osa. (Jussi Rainion kuva-ark.).

Uusi paikallissairaala valmistui entisen kunnanlääkärin, Oskari Heikinheimon aiemmin omistamien rakennusten paikalle, nykyisen Kantolantiellä sijaitsevan pääterveysa­

semamme tontille ripeässä tahdissa ja vihkiäistilaisuus pi­

dettiin marraskuun 9. päivänä 1959. Lääkintöhallitus hy­

väksyi 16.11.1959 paikallissairaalan tarkoitukseensa ja vah­

visti sen paikkaluvuksi 47. Lopulliset rakennuskustannuk­

set olivat 128.787.221 markkaa.

Lääkintöhallitus vahvisti sairaalalle myöhemmin vielä 5 lisäpaikkaa, jolloin sairaalan vuodepaikkaluku ennen ny­

kyisen ns. viimeisen vaiheen valmistumista oli 52.

Nykyiseen sairaalaan

Reipas kymmenen vuotta ennätti kulua, kun taas pai­

niskeltiin tilaongelmien parissa sairaansijojen kuormitus- lukujen noustessa toiselle sadalle ja laajennuksen suun­

nitteluun oli pakko ryhtyä. Hanke toteutettiin yhdessä Puo­

lustusministeriön kanssa. Paikallissairaalan kylkiäiseksi val­

mistui vuoden 1971 alussa arkkitehti Laila Niemiojan suun­

(8)

nitelmien mukaan lisäsiipi, jossa tänäkin päivänä Keu­

ruun— Multian kansanterveystyön kuntainliiton pääterveys­

asema toimii. Rakennustyö toteutettiin Keuruun kunnan omana työnä. Rakennustoimikunnan puheenjohtajana toi­

mi kunnanjohtaja Eino Nurmela ja vastaavana mestarina rkm Reino Mikkonen.

Laajennuksen yhteydessä lisääntyivät paikallissairaalan sairaansijat 79:ään. Puolustusministeriön omistaman va- ruskuntasairaalan vuodepaikkaluvuksi tuli 38 eli yhteen­

sä tässä noin 7 miljoonaa markkaa maksaneessa n.

33 000 m3 rakennuksessa oli 117 sairaansijaa.

Terveyskeskukseksi

Paikallissairaala-nimi muuttui kansanterveyslain voimaan tullessa 1.4.1972 terveyskeskuksen sairaalaksi. Multian kunta tuli sairaalan osakkaaksi vuoden 1973 alusta kun perustettiin Keuruun— Multian kansanterveystyön kuntain­

liitto. Henkilökuntaa työskentelee tänä päivänä sairaala-

kiinteistössä lähes kaksisataa, kun varuskuntasairaalakin otetaan huomioon.

Terveyskeskuksen sairaalan toimintaa vuodelta 1988 kuvaavat mm. seuraavat luvut: hoitopäiviä 27 607, kuor- mitusprosentti 96 %, potilaiden keskimääräinen hoitoai­

ka 13,5 vuorokautta ja hoidossa olleita potilaita 2 002.

Hoitopäivän bruttohinta oli 584,58 mk.

Nyttemmin sairaalarakennus on liitetty tunnelikäytävällä naapuritontille valmistuvaan Keuruun kaupungin omista­

maan 80-paikkaiseen uuteen vanhainkotiin, jonka ruoka­

huollosta terveyskeskuksen sairaalan keittiö tulee huo­

lehtimaan.

Sairaalan vanhassa ja uudessa osassa on vuosien var­

rella tehty lukuisia saneerauksia, mm. kaikki vanhassa osassa olleet toistakymmentä henkilökunnan asuntoa on muutettu toimintatiloiksi.

Jälkipolvien todettavaksi jää kuinka pitkään nykyiset sai­

raansijat riittävät ja kuinka kauan nykyinen rakennus toi- mintatiloineen pystyy vastaamaan kehittyvän kansanter­

veystyön haasteisiin.

Pääterveysasema nykyasussaan ilmavaiokuvattuna kesällä 1988. (Kuva sairaalan kulttuurirahaston hyväksi myytävästä postikortista).

Kuvio

Updating...

Viittaukset

Updating...

Liittyvät aiheet :